SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996 N:o 729 737 SISÄLLYS N:o Sivu 729 Asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta... 1937 730 Asetus ulosottomaksuista annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta... 1942 731 Asetus sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 37 ja 38 :n muuttamisesta... 1943 732 Asetus lastensuojeluasetuksen 13 :n muuttamisesta... 1944 733 Asetus valtiontalouden tarkastuksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 1945 734 Valtioneuvoston päätös maankäyttölain ja eräiden muiden lakien mukaisten asuntolainojen korosta. 1946 735 Valtioneuvoston päätös vaikeista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 ja 2 :n muuttamisesta... 1947 736 Sisäasiainministeriön päätös poliisin virkamerkistä ja henkilökortista annetun sisäasiainministeriön päätöksen kumoamisesta... 1951 737 Maa- ja metsätalousministeriön päätös peltokasvien tukijärjestelmän soveltamisesta ja siihen liittyvästä kesannoimisesta vuonna 1996 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 2 :n muuttamisesta... 1952 N:o 729 Asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta Annettu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 16 päivänä elokuuta 1996 annetun lain (619/96) 34 :n nojalla: 1 Määritelmät Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetusta laista (619/96) käytetään tässä asetuksessa nimitystä täytäntöönpanolaki. Täytäntöönpanolain 6 :n 1 momentissa mainitun tehtävän saanutta henkilöä sanotaan tässä asetuksessa sovittelijaksi ja sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitettua kunnan toimielintä sosiaalihuollon viranomaiseksi. 2 Sovittelijan määrääminen Sovittelutehtävä voidaan antaa kahdelle tai useammalle sovittelijalle, jos asianosaisten välisten ristiriitojen, lapsen mielipiteen selvittämisen tai muiden syiden vuoksi tarvitaan useampia sovittelijoita tai eri alojen asiantuntemusta taikka jos asianosainen esittää useamman sovittelijan määräämistä koskevan pyynnön. Käräjäoikeus voi myös sovittelun alkamisen jälkeen lisätä sovittelijoiden määrää, jos siihen ilmenee tarvetta. Sovittelijaksi on ensisijaisesti määrättävä henkilö, jonka hakijan vastapuolen oleskelukunnan sosiaalihuollon viranomainen on nimennyt hoitamaan kunnassa tällaisia tehtäviä. Tarvittaessa tehtävä voidaan antaa muunkin kunnan sosiaalihuollon viranomaisen tällaisia tehtäviä hoitamaan nimeämälle henkilölle. Perustellusta syystä sovittelu voidaan antaa muulle tehtävään suostuneelle sopivalle henkilölle, jolla on tehtävän edellyttämät tiedot ja taidot. Jollei käräjäoikeus ole heti täytäntöönpanolain 6 :n 2 momentin nojalla hakemuksen saapumisen jälkeen määrännyt so- 105 1996 460301A
1938 N:o 729 vittelua toimitettavaksi, käräjäoikeus voi milloin tahansa asian käsittelyn aikana määrätä sovittelun aloitettavaksi. 3 Sovittelijan este sekä sovittelijan määräyksen peruuttaminen Jos sovittelijalla on tai hänelle tulee sovittelun toimittamiseen vaikuttava este, sosiaalihuollon viranomaisen tai sovittelijan on heti ilmoitettava asiasta käräjäoikeudelle uuden sovittelijan määräämiseksi. Jos sovittelija osoittautuu tehtäväänsä sopimattomaksi, käräjäoikeus voi peruuttaa hänelle annetun määräyksen. 4 Sovittelijalle annettavat asiakirjat, tiedot ja ohjeet Määrätessään sovittelijan käräjäoikeuden tulee toimittaa sovittelijalle jäljennös päätöksestään ja hakemusasiakirjoista sekä kertomuksen kaava. Käräjäoikeuden tulee ilmoittaa sovittelijalle myös asianosaisten nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja muut yhteystiedot, jolleivät ne ilmene hakemusasiakirjoista. Jos sovittelutehtävä on annettu usealle sovittelijalle, käräjäoikeus voi antaa tarkemmat sovittelijoiden työnjakoa koskevat ohjeet samoin kuin ohjeet siitä, kuka sovittelijoista vastaa yhteisen kertomuksen antamisesta. Edellä mainittujen tai muiden täytäntöönpanolain 7 :n 4 momentin nojalla annettujen ohjeiden on ilmettävä käräjäoikeuden päätöksestä tai ne on saatettava muulla sopivalla tavalla sovittelijoiden tietoon. Jos sovittelijaksi on määrätty muu kuin sosiaalihuollon viranomaisen tähän tehtävään nimeämä henkilö, käräjäoikeuden on tiedotettava hänelle sovittelijan oikeuksista ja velvollisuuksista, erityisesti sovittelijan salassapitovelvollisuudesta. 5 Päätöksen vapaaehtoinen toimeenpano Milloin sovittelija havaitsee, ettei päätöksen toteuttamiselle ole estettä ja että päätös voidaan viipymättä toimeenpanna vapaaehtoisesti, hänen on välittömästi tiedusteltava hakijalta, haluaako tämä luopua hakemuksesta. Sovittelijan on avustettava asianosaisia sovittaessa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksen toteuttamisesta ja siitä aiheutuvista käytännön järjestelyistä, jos asianosaiset niin haluavat. Sovittelijan on ilmoitettava asianosaisille heidän oikeudestaan saada apua sovittelijalta. Kun päätös on toimeenpantu vapaaehtoisesti, sovittelijan on ilmoitettava tästä heti kirjallisesti käräjäoikeudelle ja liitettävä ilmoitukseensa 7 :n 3 momentissa tarkoitettu hakijan ilmoitus. 6 Sovittelun toimittaminen Muussa kuin 5 :ssä tarkoitetussa tapauksessa sovittelijan on toimitettava sovittelu niin kuin täytäntöönpanolain 7 :ssä säädetään. Sovittelijan tulee korostaa sovittelussa kummankin asianosaisen vastuuta yhteistoiminnan aikaansaamiseksi lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Sovittelijan on avustettava asianosaisia myös silloin, kun hän havaitsee, että asianosaiset pääsevät yhteisymmärrykseen lapsen huollon ja tapaamisoikeuden toteuttamisesta muulla tavoin kuin täytäntöönpantavana oleva päätös edellyttää. Sovittelijan on tällöin tarvittaessa avustettava asianosaisia uuden lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen laatimisessa. Sovittelijan on selvitettävä asianosaisille sopimuksen vahvistamisen merkitys ja heidän pyynnöstään toimitettava sopimus heti asianomaisen sosiaalihuollon viranomaisen vahvistettavaksi. 7 Sovittelijan kertomus ja sovittelijan kuuleminen Sovittelijan tulee toimittaa käräjäoikeudelle täytäntöönpanolain 8 :ssä tarkoitetut tiedot sisältävä kertomus viimeistään sovittelulle varatun määräajan päättyessä. Kertomukseen otetun salassapidettävän tiedon on oltava erillisellä asiakirjalla, johon on tehtävä merkintä salassapitovelvollisuudesta. Käräjäoikeuden on muistutettava asianosaisia velvollisuudesta olla ilmaisematta salassapidettävää tietoa. Kertomukseen on myös liitettävä sovittelijan saamat asiaan liittyvät tarpeelliset lausunnot, asiakirjat ja kirjeet. Jos asianosaiset
N:o 729 1939 ovat tehneet lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan uuden sopimuksen, on sopimus ja selvitys sen vahvistamisesta liitettävä asiakirjoihin. Jos päätös on toimeenpantu 5 :ssä mainitulla tavalla vapaaehtoisesti, sovittelijan ei tarvitse laatia kertomusta, jos hakija on kirjallisesti ilmoittanut sovittelijalle luopuvansa hakemuksesta. Asianosaisilla on oikeus saada käräjäoikeudelta maksutta jäljennös sovittelukertomuksesta ja siihen liitetyistä asiakirjoista sen jälkeen, kun kertomus on jätetty käräjäoikeudelle. Kun asiaa käsitellään käräjäoikeuden istunnossa, sovittelijat tai osa heistä on kutsuttava kuultaviksi, jollei se ole selvästi tarpeetonta. 8 Selvitys ja lääkärin tai muun asiantuntijan suorittama tutkimus Käräjäoikeuden tulee omasta aloitteestaan määrätä täytäntöönpanolain 12 :n 2 momentissa tarkoitettu selvitys hankittavaksi tai saman pykälän 3 momentissa tarkoitettu tutkimus suoritettavaksi, jos se on tarpeen lapsen edun selvittämiseksi. Selvitys voidaan määrätä hankittavaksi tai tutkimus suoritettavaksi myös asianosaisen perustellusta pyynnöstä. Jos sovittelija havaitsee, että lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa tai että on olemassa lastensuojelullisia tai muita sellaisia seikkoja, jotka saattavat johtaa hakemuksen hylkäämiseen täytäntöönpanolain 14 :n nojalla, hänen tulee ilmoittaa asiasta käräjäoikeudelle, joka voi määrätä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen hankittavaksi tai tutkimuksen suoritettavaksi. Sovittelija voi samalla pyytää käräjäoikeutta jatkamaan sovittelun määräaikaa. Käräjäoikeuden on viipymättä ilmoitettava täytäntöönpanolain 12 :n 3 momentin nojalla antamastaan määräyksestä lapsen asuintai oleskelupaikkakunnan sosiaalihuollon viranomaiselle, jonka tulee huolehtia siitä, että tutkimus suoritetaan. Sosiaalihuollon viranomaisen on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava tutkimuksesta sille, joka on velvollinen huolehtimaan lapsen viemisestä tutkimukseen. Täytäntöönpanolain 12 :n 3 momentissa, 24 :n 1 momentissa ja 31 :n 1 momentissa tarkoitettu asiantuntija voi olla lastenpsykiatri, muu erikoislääkäri, lapsipsykologi tai henkilö, joka on perehtynyt lapsia koskevien sosiaalisten tutkimusten suorittamiseen. 9 Asian siirtäminen käräjäoikeuteen Kun asia täytäntöönpanolain 22 :n 2 momentin nojalla siirretään, ulosottomiehen on samalla lähetettävä käräjäoikeudelle jäljennös päätöksestään ja asiassa kertyneet asiakirjat. 10 Ilmoitus täytäntöönpanohakemuksen hylkäämisestä Jos täytäntöönpanoa koskeva hakemus on täytäntöönpanolain 14 :n 1 tai 2 momentin nojalla hylätty, käräjäoikeuden on ilmoitettava päätöksestä lapsen asuin- tai oleskelupaikan sosiaalihuollon viranomaiselle. 11 Lapsen väliaikaisen sijoittamisen toimeenpano Käräjäoikeuden täytäntöönpanolain 25 :n 1 momentin nojalla määräämän lapsen väliaikaisen sijoittamisen toimeenpano on annettava sen kunnan sosiaalihuollon viranomaisen tehtäväksi, jonka alueella lapsi oleskelee. Käräjäoikeuden on viipymättä ilmoitettava päätöksestä sosiaalihuollon viranomaiselle ja ulosottomiehelle, joiden on heti huolehdittava lapsen sijoittamisesta. Myös täytäntöönpanon hakija voi pyynnöstään toimittaa käräjäoikeuden määräyksen sosiaalihuollon viranomaiselle tai ulosottomiehelle. Milloin täytäntöönpanoasiassa on annettu päätös tai täytäntöönpanolain 25 :ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen ei muusta syystä enää ole aihetta, käräjäoikeuden on ilmoitettava tästäkin viipymättä sosiaalihuollon viranomaiselle. Kun lapsen väliaikainen sijoittaminen perustuu ulosottomiehen tai poliisiviranomaisen täytäntöönpanolain 25 :n 2 momentin nojalla tekemään lapsen haltuunottamista koskevaan päätökseen, lapsen oleskelu- tai tapaamispaikan sosiaalihuollon viranomaisen on toimeenpantava sijoittaminen. Lapsen haltuunottaminen on pyrittävä suorittamaan
1940 N:o 729 sosiaalihuollon viranomaisen edustajan läsnäollessa. Jos edustaja ei ole paikalla, kun poliisiviranomainen tai ulosottomies ottaa lapsen haltuunsa, on haltuunottamisesta välittömästi ilmoitettava sosiaalihuollon viranomaisen edustajalle ja lapsi on sijoitettava hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti. Käräjäoikeudelle täytäntöönpanolain 25 :n 3 momentin mukaan lähetettävään ilmoitukseen on liitettävä lapsen väliaikaista sijoittamista koskeva huoltajan vaatimus liitteineen sekä selvitys lapsen sijoittamisesta. Mitä 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun lapsi otetaan haltuun ja sijoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 48 a :n nojalla. Täytäntöönpanolain 25 :n 1 momentissa tarkoitettuna sopivaan hoitoon sijoittamisena voidaan pitää myös lapsen sijoittamista huoltajansa tai muun läheisen henkilön hoitoon, jos se on lapsen edun mukaista. 12 Sovittelijalle, kuultavaksi kutsutulle asiantuntijalle ja todistajalle maksettavat palkkiot ja korvaukset Sovittelijalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus kuluistaan oikeusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Palkkio ja korvaus suoritetaan sovittelijalle myös täytäntöönpanolain 23 :ssä tarkoitetusta toiminnasta, jolloin ulosottomiehen on toimitettava sovittelijan lasku varustettuna merkinnällään käräjäoikeudelle. Palkkio ja korvaus suoritetaan sovittelijalle myös niissä tapauksissa, että tämä on julkisen viran tai toimen haltija taikka sosiaalihuollon viranomaisen sanottuja tehtäviä kunnassa hoitamaan nimeämä henkilö. Käräjäoikeuden määräyksestä asiantuntijana kuultavaksi saapuneelle suoritetaan valtion varoista palkkiota ja korvausta sen mukaan kuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 53 :ssä säädetään. Käräjäoikeuden on määrättävä tässä momentissa tarkoitetuista palkkioista ja korvauksista, joiden suorittamisesta on soveltuvin osin voimassa mitä valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa (666/72) tuomioistuimessa kuullulle todistajalle maksettavista korvauksista säädetään. Käräjäoikeuden määräyksestä todistamaan saapuneelle henkilölle suoritetaan valtion varoista korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä sen mukaan kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa säädetään. 13 Lääkärin ja muun asiantuntijan toimenpiteistä maksettavat palkkiot ja korvaukset Täytäntöönpanolain 24 :n 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan lääkärille tai muulle asiantuntijalle korvaus erikseen määrätyn matkakustannusten korvauksen ja päivärahan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman, sairausvakuutuslain 7 :ssä tarkoitetun taksan mukaisesti. Täytäntöönpanolain 12 :n 3 momentissa tarkoitetun tutkimuksen suorittamisesta lääkärillä tai asiantuntijalla on oikeus saada sanotun taksan mukainen korvaus siihen luettuna palkkio lausunnon laatimisesta ja sen toimittamisesta käräjäoikeudelle. Oikeusministeriö suorittaa lääkärille ja muulle asiantuntijalle 1 momentissa tarkoitetut korvaukset. Sitä varten lääkärin tai asiantuntijan on toimitettava lasku kahtena kappaleena sosiaalihuollon viranomaiselle, jonka on toimitettava lasku varustettuna merkinnällään toimenpiteen suorittamisesta oikeusministeriölle. 14 Lapsen väliaikaisesta sijoittamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Kun sosiaalihuollon viranomainen on täytäntöönpanolain 25 :n 1 tai 2 momentin nojalla sijoittanut lapsen, maksetaan sijoittamisesta aiheutuneet kulut valtion varoista. Henkilölle, jonka luokse lapsi on sijoitettu, maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetun asetuksen (420/92) mukaisesti. Jos lapsi on sijoitettu huoltajansa tai muun lapsen elatuksesta vastaavan henkilön hoitoon, mainitulla henkilöllä ei ole oikeutta korvaukseen sijoittamisesta aiheutuneista kustannuksista. Lapsen sijoittamisesta aiheutuneista kustannuksista laadittu lasku on kaksin kappa-
N:o 729 1941 lein kolmen kuukauden kuluessa hoidon päättymisestä toimitettava hoitoon sijoittaneelle sosiaalihuollon viranomaiselle. Viranomaisen on toimitettava lasku varustettuna merkinnällään toimenpiteen suorittamisesta oikeusministeriölle maksatusta varten. 15 Valtuutussäännös Oikeusministeriö vahvistaa sovittelijan kertomuksen sekä muiden tarvittavien asiakirjojen kaavan sekä antaa tarvittaessa tarkempia noutoa, turvaamistoimia ja asetuksen täytäntöönpanoa koskevia ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa tarkempia sovittelua koskevia ohjeita. 16 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Tällä asetuksella kumotaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta 12 päivänä joulukuuta 1975 annettu asetus (936/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (523/75) nojalla tapahtuvaan täytäntöönpanoon sovelletaan kuitenkin mainittua asetusta. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies
1942 N:o 730 Asetus ulosottomaksuista annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Oikeusministerin esittelystä lisätään ulosottomaksuista 13 päivänä tammikuuta 1995 annetun asetuksen (35/95) 5 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 5 Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/96) mukaisesta täytäntöönpanosta ei peritä täytäntöönpanomaksua. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies
1943 N:o 731 Asetus sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 37 ja 38 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Oikeusministerin esittelystä muutetaan sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun asetuksen (321/69) 38 ja lisätään 37 :ään, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1977 ja 19 päivänä joulukuuta 1986 annetuilla asetuksilla (936/77 ja 974/86), uusi 3 momentti seuraavasti: 37 Jos käräjäoikeus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/96) 26 :n nojalla hylkää syyttäjän muuntorangaistuksen määräämistä koskevan vaatimuksen tai jos syyttäjä mainitun pykälän nojalla luopuu vaatimasta muuntorangaistuksen määrämistä ja asian käsittely tämän vuoksi raukeaa, käräjäoikeuden on lähetettävä jäljennös päätöksestään ja uhkasakon täytäntöönpanokirja oikeusrekisterikeskukselle. Oikeusrekisterikeskuksen on ilmoitettava uhkasakko saamisrekisteriin ja uhkasakon perinnässä noudatetaan soveltuvin osin mitä saamisrekisterissä olevan saamisen perinnästä säädetään. 38 Ylemmän tuomioistuimen on lähettävä 5 :ssä säädetyssä ajassa jäljennös 37 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä lääninhallitukselle ja 37 :n 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä oikeusrekisterikeskukselle. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies
1944 N:o 732 Asetus lastensuojeluasetuksen 13 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Oikeusministerin esittelystä muutetaan 16 päivänä joulukuuta 1983 annetun lastensuojeluasetuksen (1010/83) 13 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa asetuksessa (546/90), seuraavasti: 13 Lasta sijaishuoltoon tai avohuollon tukitoimena sijoitettaessa on noudatettava, mitä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/96) 3 :ssä säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies
1945 N:o 733 Asetus valtiontalouden tarkastuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Valtiovarainministerin esittelystä kumotaan valtiontalouden tarkastuksesta 19 päivänä maaliskuuta 1993 annetun asetuksen (267/1993) 1 :n 1 momentin 7 kohta, muutetaan 1 :n 1 momentin 5 ja 6 kohta sekä 3, 5, 13, 14 ja 24, näistä 14 sellaisena kuin se on osittain muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1994 annetulla asetuksella (1197/1994), sekä lisätään asetukseen uusi 18 a seuraavasti: 1 Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain (967/1947) mukaisesti, lain 2 :n 1 momentissa säädetyin poikkeuksin: 5) pitää huolta ja valvoa, että tarkastuksissa ilmitulleet virheellisyydet ja puutteellisuudet oikaistaan ja että ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin valtiolle aiheutetun vahingon korvaamiseksi; sekä 6) seurata kehitystä toimialallaan, tehdä tarvittaessa ehdotuksia muutoksiksi niihin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin, joiden noudattamisen valvonta kuuluu tarkastusvirastolle, samoin kuin tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan uudistusehdotuksia. 3 Tarkastusneuvoston puheenjohtajana on viraston pääjohtaja ja jäseninä toimintayksiköiden päälliköt. 5 Tarkastusvirastossa on pääjohtajan virka ja muita tarpeellisia virkoja. 13 Pääjohtajan ollessa estynyt toimivat hänen sijaisinaan valtiovarainministeriön määräämät toimintayksiköiden päälliköt. Muiden virkamiesten sijaisista määrää pääjohtaja. 14 Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena tarkastusviraston virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi pääjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys julkiseen talouteen ja valtion hallintoon. 18 a Jos valtion viranomaisen tai laitoksen hoitamissa varoissa on havaittu väärinkäytös, tulee sen viivytyksettä ilmoittaa siitä tarkastusvirastolle. 24 Tarkastusviraston pääjohtajaa syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1996. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI 2 460301A/105 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1946 N:o 734 Valtioneuvoston päätös maankäyttölain ja eräiden muiden lakien mukaisten asuntolainojen korosta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1996 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/90) 57 :n 2 momentin ja 59 :n 1 momentin, sellaisena kuin niistä on 59 :n 1 momentti muutettuna 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla lailla (660/92), 18 päivänä helmikuuta 1977 annetun maatilalain (188/77) 69 :n 1 momentin, maatilalain muuttamisesta 31 päivänä toukokuuta 1985 annetun lain (435/85) voimaantulosäännöksen, 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyttölain (353/58) 93 :n 4 momentin, porotalouslain (161/90) 41 :n 1 momentin sekä 24 päivänä helmikuuta 1995 annetun kolttalain (253/95) 68 :n 1 momentin nojalla päättänyt: 1 Vuosina 1959 1985 maankäyttölain (353/58) nojalla tai maankäyttölakia soveltaen muiden lakien nojalla ja vuosina 1977 1985 maatilalain (188/77) nojalla myönnettyjen asuntolainojen vuotuinen korko on toistaiseksi 1) 8,00 prosenttia, jos laina on myönnetty vuosina 1959 1982; 2) 7,00 prosenttia, jos laina on myönnetty vuonna 1983; ja 3) 5,5 prosenttia, jos laina on myönnetty vuonna 1984 tai 1.1.1985 14.6.1985 välisenä aikana. 2 Mitä edellä on määrätty, on voimassa myös asuntolainojen ohella vastaavina vuosina myönnetyistä lisälainoista perittävästä korosta. 3 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1996 ja sillä kumotaan maankäyttölain ja eräiden muiden lakien mukaisten asuntolainojen korosta 13 päivänä joulukuuta 1990 annettu valtioneuvoston päätös (1093/90). Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Nuorempi hallitussihteeri Katriina Pessa
1947 N:o 735 Valtioneuvoston päätös vaikeista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 ja 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1996 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä muuttanut vaikeista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta, 10 päivänä maaliskuuta 1994 annetun valtioneuvoston päätöksen (205/94) 1 :n sairausnimikkeet Synnynnäiset aineenvaihdunnan häiriöt ja Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat ja 2 :n, sellaisina kuin ne ovat, 1 :n sairausnimike Synnynnäiset aiheenvaihdunnan häiriöt 23 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa päätöksessä (425/95) ja sairausnimike Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat 5 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa päätöksessä (390/96) sekä 2 viimeksi mainitussa päätöksessä, seuraavasti: 1 Sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentissa tarkoitettuja vaikeita sairauksia ja niiden hoitoon tarvittavia 5 a :ssä tarkoitettuja Sairaus kliinisiä ravintovalmisteita, joista korvataan 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta ostokerralta, ovat: Ravintovalmiste Synnynnäiset aineenvaihdunnan häiriöt... 1) Dietta Energia 2) Duocal Range 3) Fantomalt 4) Impact 5) Low Protein Drink (PKU) 6) Nutrodrip Energi 7) Nutrodrip Intensiv 8) Nutrodrip Protein 9) yksilölliset amino- ja rasvahappovalmisteet johdoksineen Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat... 1) Biosorbin MCT 2) Carbospare 3) Dietta Energia 4) Dietta Entero 5) Duocal Range 6) Enrich 7) Ensure
1948 N:o 735 8) Fantomalt 9) Impact 10) Medasond extra 11) Medasond standard 12) Nutrison energiarikas 13) Nutrison jauhe 14) Nutrison kuitu 15) Nutrison Na-rajoitettu 16) Nutrison pediatric 17) Nutrison pediatric energiarikas 18) Nutrison pepti 19) Nutrison pre 20) Nutrison proteiini-/ mineraalirajoitettu 21) Nutrison soija 22) Nutrison standardi 23) Nutrodrip Energi 24) Nutrodrip Fiber 25) Nutrodrip Intensiv 26) Nutrodrip Junior 27) Nutrodrip Protein 28) Nutrodrip Standard 29) Osmolite 30) Pepti 2000 31) Peptison 32) Pre-Nutrison 33) Semper lasten letkuravintovalmiste 2 Sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentissa tarkoitettuja vaikeita sairauksia ja niiden hoitoon tarvittavia 5 a :ssä tarkoitettuja Sairaus Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt... kliinisiä ravintovalmisteita, joista korvataan 50 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta ostokerralta, ovat: Ravintovalmiste 1) Addera 2) Additene 3) Biosorbin MCT 4) Carbospare 5) Dietta Energia 6) Dietta Entero 7) Dietta Plus 8) Dietta Proteiini 9) Dietta Teho 10) Duocal Range 11) Enrich 12) Ensure 13) Fantomalt 14) Fortifresh 15) Fortimel 16) Impact
N:o 735 1949 17) MCT-öljymoduli 18) Medadrink standard 19) Medasond extra 20) Medasond standard 21) Nutridrink 22) Nutrison energiarikas 23) Nutrison jauhe 24) Nutrison kuitu 25) Nutrison pepti 26) Nutrison standardi 27) Nutrodrip Energi 28) Nutrodrip Fiber 29) Nutrodrip Fiberdrink 30) Nutrodrip Intensiv 31) Nutrodrip Junior 32) Nutrodrip Protein 33) Nutrodrip Standard 34) Osmolite 35) Pepti 2000 36) Pepti Junior 37) Peptison 38) Portagen 39) Pregestimil 40) Protifar 41) Sonana Ren-O-Prot Lasten vaikeat aliravitsemustilat... 1) Addera 2) Additene 3) Carbospare 4) Dietta Energia 5) Dietta Plus 6) Dietta Proteiini 7) Dietta Teho 8) Duocal Range 9) Fantomalt 10) Fortifresh 11) Fortimel 12) Impact 13) Medadrink standard 14) Nutridrink 15) Nutrison jauhe 16) Nutrison pediatric energiarikas 17) Nutrodrip Energi 18) Nutrodrip Intensiv 19) Nutrodrip Junior 20) Nutrodrip Protein 21) Protifar 22) Semper lasten letkuravintovalmiste 23) Sonana Ren-O-Prot
1950 N:o 735 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1996 kuitenkin siten, että korvausta voidaan suorittaa myös 1 päivänä lokakuuta 1996 tai sen jälkeen ostetusta Medadrink standard, Medasond standard ja Medasond extra -valmisteesta. Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1996 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Nuorempi hallitussihteeri Pekka Humalto
1951 N:o 736 Sisäasiainministeriön päätös poliisin virkamerkistä ja henkilökortista annetun sisäasiainministeriön päätöksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Sisäasiainministeriö on päättänyt: 1 Tällä päätöksellä kumotaan poliisin virkamerkistä ja henkilökortista 22 päivänä elokuuta 1988 annettu sisäasiainministeriön päätös (751/1988). 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam Ylitarkastaja Tuula Sundström
1952 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 737 Maa- ja metsätalousministeriön päätös peltokasvien tukijärjestelmän soveltamisesta ja siihen liittyvästä kesannoimisesta vuonna 1996 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeriö on tänään tapahtuneessa esittelyssä päättänyt muuttaa peltokasvien tukijärjestelmän soveltamisesta ja siihen liittyvästä kesannoimisesta vuonna 1996 26 päivänä huhtikuuta 1996 antamansa päätöksen (307/1996) 2 :n seuraavasti: 2 Satotaso Peltokasvien tuen määrittelevänä satotasona käytetään viljoille ja palkokasveille A alueella 3,4 tn/ha, B C1 alueella C1 alueen saaristoa lukuunottamatta 2,8 tn/ha ja C1 alueen saaristossa sekä C2 C4 alueella 2,3 tn/ha. Satotaso öljykasveille on koko maassa 1,59 tn/ha. Tässä päätöksessä A C alueilla tarkoitetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1996 maksettavista tuista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1785/1995) sekä maaja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (413/1995) tarkoitettuja vastaavia alueita. Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä lokakuuta 1996. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Risto Jokio N:o 729 737, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996