Keskustan Seinäjoen puoluekokouksen hyväksymät vastaukset aloitteisiin

Samankaltaiset tiedostot
Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen vastausesitykset

Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista. Puoluekokoukselle

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

EHDOTUS. Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry. 1 Nimi ja kotipaikka. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot. 3 Jäsenet

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)- Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.

Iin Vihreät ry. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toimintamuodot

minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio

Säännöt. Työväen Sivistysliitto TSL ry Siltasaarenkatu A, Helsinki

HELSINGIN VASEMMISTOLIITTO RY

SUOMEN KESKUSTA r.p: n SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue ry ja sen kotipaikka on Sysmä, toimialueena koko Suomi.

Loviisan seudun vihreät ry

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

4) vahvistaa kansanvaltaa, paikallista aloitteellisuutta ja yhteisöllisyyttä ja toimia Keskustan arvojen mukaisesti

TOIVALAN URHEILIJAT RY 1

Yhteinen AO yhdeksällä askeleella

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

J Y T R Y Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä

4) luoda edellytyksiä jäsenyhdistysten ja muiden kannattajaryhmien toiminnalle,

Alankomaat-Suomi Yhdistyksen säännöt

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N PIIRIJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT - CANCERPATIENTERNA I FINLAND RY SÄÄNNÖT

1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Suomen Keskustanaiset ry:n säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

Akavan Yleinen Ryhmä ry:n säännöt

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

Keskustan jäsenäänestyssääntö Keskustan puoluevaltuuskunta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset

SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Mitä sääntömuutos käytännössä tarkoittaa?

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

SDP:n kunnallisjärjestön mallisäännöt (versio kunnallisjärjestön hallituksen kausi 2v)

2 Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota monimuotoista ja joustavaa tukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleille.

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

KESKUSTAN PIIRIN SÄÄNNÖT

Ehdotus henkilöjäsenjärjestön (Espoon vihreän seuran) uusiksi säännöiksi

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

3.1. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Liikennelentäjiä kokoavana aatteelisena kattojärjestönä

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Tiedote EKL:n uusien mallisääntöjen käyttöönottamiseksi yhdistyksille ja piireille

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N OSASTON MALLISÄÄNNÖT

LUKUOHJE PUOLUEEN NIMI, KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA TOIMINTA PUOLUEEN NIMI, KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA TOIMINTA NYKYISTEN SÄÄNTÖJEN VASTAAVA KOHTA

PIRAATTIPUOLUEEN SÄÄNNÖT

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu

Voimassaolevat säännöt PUOLUEEN NIMI, KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA TOIMINTA. 1 Puolueen nimi

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6

Poliittinen katsaus, puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. Kokouksen avaus, puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä

Paikallisyhdistyksen säännöt

PUOLUEHALLITUS 13 Puoluehallituksen kokoonpano Puoluehallituksen tehtävät Puoluehallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus...

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

INNER WHEEL -KLUBIN SÄÄNNÖT

PIRAATTIPUOLUE (5)

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö.

SOMAKISS ry:n säännöt

Lasten ja vapaaehtoistoimijoiden tapaturma- ja vastuuvakuutuksen voimassaolon varmistaminen ks. Yhdistysnetti

SEURAN SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Ski Jyväskylä ry ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki.

Savo-Karjalan vihreät ry Säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Monika-Naiset liitto ry Säännöt

Kristillinen Eläkeliitto ry

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

12.1. Suomen Ladun jäsenyhdistysten uudet mallisäännöt

1 Yhdistyksen nimi on Mäntsälän Ratsastajat ry. ja sen kotipaikka on Mäntsälän kunta.

PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt

Transkriptio:

Keskustan Seinäjoen puoluekokouksen 12.6.2016 hyväksymät vastaukset aloitteisiin JÄRJESTÖALOITTEET KESKUSTAN VIESTINTÄÄ, OHJELMATYÖTÄ, POLIITTISTA VALMISTELUA JA YLEISTÄ TOIMINTAA KOSKEVAT ALOITTEET ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISET ALOITTEET SISÄISTÄ TURVALLISUUTTA JA OIKEUSPOLITIIKKAA KOSKEVAT ALOITTEET TALOUS-, VERO-, ELINKEINO- JA YRITTÄJYYSPOLIITTISET ALOITTEET KUNTA- JA ALUEPOLIITTISET SEKÄ SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSIA JA YLEISTÄ HALLINTOA KOSKEVAT ALOITTEET HYVINVOINTIALOITTEET TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOALOITTEET KOULUTUS-, LIIKUNTA- JA NUORISOALOITTEET KULTTUURI- JA KIRKKOPOLIITTISET ALOITTEET MAASEUTUA JA ELINTARVIKEPOLITIIKKAA KOSKEVAT ALOITTEET ENERGIA- JA ILMASTOALOITTEET YMPÄRISTÖ- JA ASUNTOPOLIITTISET SEKÄ MAANKÄYTTÖÄ KOSKEVAT ALOITTEET LIIKENNE- JA VIESTINTÄALOITTEET

JÄRJESTÖALOITTEET 1. Keskustan Lehtikankaan paikallisyhdistys: Keskustan varapuheenjohtajavaaliin yksi ääni/puoluekokousedustaja Keskustan Lehtikankaan paikallisosasto Kajaanista esittää, että Suomen Keskustan varapuheenjohtajan vaalissa puoluekokouksessa jokaisella puoluekokousedustajalla olisi käytössään yksi ääni nykyisten kolmen äänen sijaan. Perustelu: Yhden äänen käyttö varapuheenjohtajan vaalissa lisäisi järjestödemokratiaa, kun varapuheenjohtajan paikat tulisivat mahdollisiksi saavuttaa jo 25%:n kannatuksella nykyisen 50% sijaan. Laajemmalta pohjalta ponnistava varapuheenjohtajisto mahdollistaisi aktiivisemman poliittisen keskustelun puolueen sisällä. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous katsoo, että yksi ääni per edustaja varapuheenjohtajan vaalissa, toisin kuin aloitteen laatija katsoo, ei ole järjestödemokratian kannalta paras mahdollinen. Varapuheenjohtajia valitaan puolueelle kolme ja jokaisella kokousedustajalla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa jokaisen kolmen varapuheenjohtajan valintaan. Yhden äänen periaatteella jouduttaisiin mahdollisesti käymään useita vaalikierroksia, jos äänet eivät jakaannukaan vaan kokousväki antaisikin äänensä vain yhdelle tai kahdelle ehdokkaalle. Vaaleissa, joissa on useita ehdokkaita eri piireistä, isojen piirien valta kasvaisi ja pienten piirien ehdokkaiden olisi vaikeampaa tulla valituksi. 2. Keskustan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistys: Puoluesihteerin valintatavan muuttaminen Keskustan Lopen kirkonkylän paikallisyhdistys esittää puolueen sääntöjen muutosta puoluesihteerin valinnan osalta. Osasto ehdottaa, että puoluesihteerin valinta tapahtuisi tulevaisuudessa puoluekokouksen sijasta puoluevaltuustossa. Ehdotuksemme puolesta voidaan esittää useita perusteluja. Tärkeintä on, että puolueen puheenjohtaja ja puoluesihteeri muodostavat työparin, jonka on aina ja kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa pystyttävä saumattomaan yhteistyöhön. Puoluesihteerin tehtävänä on myös pitää puolueen organisaatio jatkuvasti toimintakunnossa. Näissä keskeisissä asioissa puoluesihteeriehdokkaiden kykyjen arviointi vaatii valitsijoilta perusteellisempaa paneutumista kuin mihin puoluekokouksen tapaisessa suuressa kansanjuhlassa on mahdollisuutta. Pelkästään puhujanlahjojen perusteella ehdokkaiden arviointi saattaa jäädä puutteelliseksi ja vaalin lopputulos sattuman varaan. Puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa puoluekokousten välisenä aikana. Puoluesihteerin työ on erittäin vaativaa työtä, jossa kahden vuoden aikana saattaa tapahtua suuriakin muutoksia. Silloin on välttämätöntä, että muutosten tarpeen arviointi tapahtuu tarvittaessa puoluevaltuustossa eikä tarvitse odottaa seuraavaa puoluekokousta. Puoluesihteerin valintatavasta on käyty laajapohjaista keskustelua osana sääntömuutosprosessia vuosina

2010, 2012 ja 2014. Valintatavan muutos ei ole saanut aiemmilla kerroilla riittävää kannatusta ja asia ei ole siten enää ollut aktiivisesti keskustelussa. Valintatavan muuttamista on perusteltu tavoitteella selkeyttää puolueen johtamisjärjestelmää ja samalla varmistaa puoluejohdon saumaton yhteistyö. Tälläkin kertaa tehdyissä aloitteissa tuodaan esille se kehityskulku, joka on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut. Puolueiden puheenjohtajien asema on korostunut ja suurimpien puolueiden puheenjohtajista on käytännössä tullut myös pääministeriehdokkaita, jotka saavat suurimman huomion julkisuudessa. Edellisten sääntömuutosprosessien yhteydessä puoluesihteerin valintatavan muutosta on perusteltu juuri sillä, että puheenjohtajan asema puolueen ykkösjohtajana ja pääministeriehdokkaana näkyisi myös säännöissä. Edellisissä sääntömuutosprosesseissa lähdettiin siitä liikkeelle, että puoluesihteerin sääntöihin kirjatut tehtävät säilyisivät kuitenkin ennallaan. Tehtävä on luonteeltaan enemmän yhteisön toimitusjohtajan tehtävän kaltainen, joka painottuu talouteen, hallintoon ja strategiseen johtamiseen sekä niihin liittyviin tehtäviin. Lähtökohtana oli, että puoluevaltuusto olisi se toimielin, joka valitsisi puoluesihteerin tehtävään senhetkisiin oloihin parhaiten soveltuvan henkilön. Kilpailijoistamme kokoomuksen puoluesihteerin valitsee puoluevaltuusto. SDP:n ja perussuomalaisten puoluesihteerit valitsee puoluekokous. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen suoraan, mutta edellyttää puoluesihteerin valintatavan muuttamisen selvittämistä seuraavan kaksivuotisen puoluekokouskauden aikana esimerkiksi kenttäkyselyn muodossa. Jos valintatavan muuttamiselle on aidosti olemassa laajempaakin kannatusta, niin se voidaan tuoda osana puolueen sääntöjen muuttamista Sotkamon puoluekokoukseen vuonna 2018 niin, että Keskustan puoluekokous Sotkamossa valitsisi vielä puoluesihteerin ja puoluevaltuusto suorittaisi puoluesihteerivaalin ensimmäisen kerran vuoden 2020 varsinaisen puoluekokouksen jälkeen. 3. Pirkanmaan Keskustanuoret: Suomen Keskustan siirryttävä puoluesihteerimallista pääsihteerimalliin Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että Suomen Keskusta siirtyy puoluesihteerimallista pääsihteerimalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että puoluesihteeriä ei enää valittaisi puoluekokouksen yhteydessä kaksivuotiselle toimikaudelle. Uudessa pääsihteeri mallissa päätöksen pääsihteerin rekrytoinnista tekisi puoluehallitus. Pirkanmaan Keskustanuoret ymmärtävät puoluesihteerin valintaan liittyvät kansanvallan elementit, mutta korostamme, että puoluesihteerin tehtävä painottuu enemmän puolueorganisaation hallinnon ja henkilöstön johtamiseen, eikä niinkään poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi näemme, että puoluesihteerin valinnassa eivät korostu tarpeeksi henkilön kompetenssin varmistaminen organisaation johtamiseen, vaan poliittiset mielipiteet ja henkilökuva, joidenka painoarvo tulisi olla tehtävässä pienemmässä roolissa kuin tehtävän hoitavan henkilön hallinnon osaaminen ja johtamistaidot. Lisäksi puoluesihteerin valinnassa on vaarana se, että aikaa kaksivuotisesta toimintakaudesta voidaan käyttää uudelleen valinnan varmisteluun ja kampanjointiin sen sijaan, että puoluesihteeri hoitaisi 110% puolueorganisaatiossa vastuulleen kuuluvia tehtäviä. Pääsihteeri mallissa tärkeänä etuna olisi myös selkeä tehtävänkuvan rajaus hallinnon hoitamiseen ja vastuu politiikasta siirtyisi vahvasti luottamushenkilöille.

Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä pääsihteerin valinnassa tulisi käyttää julkishallinnon ylempien virkamiesten valintaprosessin kaltaista menettelyä, jossa asetetaan selkeät vaadittavan kompetenssin raamit ja ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimus. Toimikausi voitaisiin asettaa kolmesta viiteen vuoteen, jonka jälkeen rekrytointi suoritetaan uudelleen. Esitetyn kaltaisen pääsihteerimallin uskomme vahvasti lisäävän organisatorista suorituskykyä, kun tehtävään valittaisiin teknisiltä taidoiltaan, johtamistaidoiltaan ja vahvalta johtamiskokemukseltaan varmistettuja ammattijohtajia. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite 2). 4. Lauttasaaren Keskustaseura: Puoluesihteerin valinta puoluehallitukselle Lauttasaaren keskustaseura esittää, että keskustan puoluesihteerin valitsisi puoluehallitus. Puoluesihteerin tehtävä on muuttunut vuosien saatossa. Painopiste on järjestön johtamisessa, kun poliittinen johtaminen on selkeästi puolueen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tehtävänä. Harvaan määräaikaisen työn hakuun joutuu satsaamaan taloudellisesti niin paljon kuin puoluesihteerin tehtävään. Vaarana on, ettemme jatkossa saa houkuteltua tehtävään parhaita voimia, jos itse hakuprosessi ei vastaa työn kuvaa. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite 2). 5. Ylivieskan Keskustan Pohjoinen paikallisyhdistys: Jäsenäänestystä koskeva sääntömuutos Paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa 28.2.2016 päätimme esittää Suomen Keskustan sääntöjen pykälään 33 muutosta. Pykälän sääntöjen mukaan valtiollisissa vaaleissa voi asettua ehdokkaaksi piirin jäsenäänestykseen ehdokas jota ei ole paikallisyhdistys esittänyt, jos hänellä on kerättynä vähintään 15 vaalipiirissä toimivien jäsenten nimiä. Esitämme, että sääntöjen 33 kohtaan tehdään muutos ja nostetaan 15 nimen sijasta jäsenäänestykseen päästäkseen omassa vaalipiirissä vähintään 500 allekirjoittaneeseen jäseneen. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puolueen sääntöjen 33 on laadittu vaalilain määräämällä tavalla. Vaalilain 124 mukaan oikeus nimetä henkilöitä jäsenäänestykseen on vaalipiirissä toimivalla puolueeseen kuuluvalla yhdistyksellä, jossa on vain henkilöjäseniä (perusjärjestö). Päätöksen nimeämisestä tekee perusjärjestön päätösvaltaa käyttävä toimielin tai sen valtuuttamana perusjärjestön hallitus. Vaalilain 124 mukaan jäsenäänestykseen on myös otettava henkilö, jonka vähintään 15 vaalipiirin alueella toimivaan samaan perusjärjestöön kuuluvaa jäsentä on siihen kirjallisesti nimennyt. Henkilön voi nimetä

myös vähintään 30 jäsentä, jotka saavat kuulua vaalipiirin alueella toimiviin eri perusjärjestöihin. Perusjärjestön jäsen voi yhtyä vain yhteen tässä momentissa tarkoitettuun esitykseen. Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole antanut siihen kirjallista suostumustaan. 6. Keskustan Pietarsaaren paikallisyhdistys: Vähintään yksi keskustapiiri maakuntaan/itsehallintoalueelle Keskustan Pietarsaaren paikallisyhdistys ehdottaa, että puolueen piiriorganisaatioita muutetaan välittömästi, tai viimeistään 1 2 vuotta ennen tulevia maakuntavaaleja siten, että kussakin maakunnassa tulee olemaan vähintään yksi Keskustan piiri. Piiri voi olla yksi- tai kaksikielinen. Perustelut: Kussakin maakunnassa tullaan päättämään asioista maakuntakohtaisesti, jolloin on luonnollista, että kussakin maakunnassa on vähintään yksi Keskustan piiri. Maakuntavaaleja ja maakunnissa käsiteltäviä kysymyksiä ei voida organisoida, kampanjoida tai ratkaista naapuripiirien tuella. Maakuntakysymyksissä Keskustan edustajien pitää sitoutua oman maakuntansa lähtökohdista ja omassa maakunnassa tunnettujen edustajien voimin. Maakunnat kilpailevat, ja tulevat kilpailemaan, toimintaedellytyksistä omista lähtökohdistaan, kuten historia on osoittanut tähänkin saakka. Tämän lisäksi toki tarvitaan yhteistyökykyisiä henkilöitä ajamaan päämääriä, jotka ovat yhteisiä naapureillekin, esimerkiksi tie- ja väylähankkeet, ylimaakunnalliset terveyskysymykset jne. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Maakuntahallinnon uudistus on kesken ja siinä vaiheessa, ettei Keskustan piiriorganisaatiorakennetta ole syytä päivittää ennen kuin tiedämme varmaksi maakuntahallinnon muodon ja sisällön. Aloite on oikeassa siinä, että maakuntien ja piirien merkitys tulee kasvamaan uudistuksen myötä. Samalla on kuitenkin huomioitava, miten Keskustan piirit toimivat suhteessa eduskuntavaalien vaalipiiriin ja itsehallintoalueena toimivaan maakuntaan. Tarvetta piirirakenteen uudistamiselle tulee monesta suunnasta. Keskustan sääntöjä tullaan muuttamaan tarvittaessa maakuntahallinnon muodostamisen jälkeen, jolloin myös piirirakenne saattaa tulla tarkastelun alle. Keskustan toiminnan edellytykset joka puolella Suomea tulee mahdollisten uudistusten jälkeenkin taata. 7. Keskustan Mäntyharjun kunnallisjärjestö: Varajäsenet piirihallitukselle Esitämme että Suomen Keskusta r.p:n piirin sääntöjä muutetaan siten että piirihallituksiin valitaan myös henkilökohtaiset varajäsenet varsinaisille jäsenille. Perustelut: Saadaan kokoukset varmasti laillisiksi ja päätösvaltaisiksi. Tiedonkulku kuntatasolle saadaan varmistettua. Saadaan mahdollisimman paljon toimijoita mukaan.

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen ja toteaa, että piirien nykyiset säännöt mahdollistavat piirihallituksen koon määrittämisen laajalla vaihteluvälillä: puheenjohtajiston lisäksi piirihallitukseen voi kuulua 8-16 muuta jäsentä. Tällä on haluttu tarjota mahdollisuus valita kuhunkin piiriin sopiva määrä piirihallitusten jäseniä. Tiedonkulun lisäämiseksi piirihallituksen kokouksiin kutsutaan jo nykyisten sääntöjenmukaisesti myös muut piirin keskeiset keskustatoimijat. Piirihallituksen päätösvaltaongelmat ovat puoluekokouksen mielestä huolestuttavia. Kannattaa selvittää syyt, miksi luottamustehtäviin valitut eivät ota heille osoitettujen tehtävien hoitoa riittävällä vakavuudella tai pysty osallistumaan riittävästi kokouksiin. Lähtökohtana on, että jokaiseen tehtävään valitaan parhaat mahdolliset voimat, jotka myös sitoutuvat tekemään töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tähän kuuluu mm. kokouksiin osallistuminen. Riittävän aikaisella tiedolla kokousajoista ja muita kokouskäytäntöjä kehittämällä päätösvallan puuttuminen ja kokouksiin osallistumattomuus saattavat korjautua nopeastikin. Asia koetaan tärkeäksi ja tähän tulee palata muun mahdollisen sääntömuutoksen yhteydessä. 8. Keskustan Kuopion kunnallisjärjestö: Kunnallisjärjestöstä puolueen perusyksikkö Keskustan Kuopion kunnallisjärjestö esittää Keskusta r.p.:n puoluekokoukselle puolueen järjestörakenteen muutosta siten että Kunnallisjärjestö on puolueen perusyksikkö. Perusyksikön termi voisi jatkossa olla osasto, esim. Keskustan Kuopion osasto. Kunnallisjärjestön (osaston) sääntömääräisessä kokouksessa on äänioikeus jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella kunnassa asuvalla puolueen jäsenellä. Henkilöjäsenten lisäksi kunnallisjärjestöllä voi olla rajoittamaton määrä paikallisyhdistysjäseniä. Paikallisyhdistys voi lähettää kunnallisjärjestön kokoukseen erikseen päätettävän määrän äänioikeutettuja edustajia. Edustus puoluekokouksessa määräytyy kunnallisjärjestön (kunnan) alueella asuvien puolueen jäsenten määrän perusteella Kunnallisjärjestö päättää puoluekokousedustajistaan vuosikokouksessa Maakunnan kunnallisjärjestöt muodostavat yhteisen maakunnallisen Keskustapiirin jonka hallituksessa on edustaja vastaavasta Keskustanuorten ja Keskustanaisten piiristä Keskustanuorilla ja Keskustanaisilla on omat kunnallisjärjestönsä ja maakunnalliset piirinsä Keskustanuoret ry. ja Keskustanaiset ry. muodostavat omat valtakunnalliset organisaationsa jotka ovat Keskusta r.p.:n jäseniä ja joille on varattu oma kiintiö puoluekokouksen ja puoluehallituksen kokoonpanossa Puolueen jäsenmaksu maksetaan Keskusta r.p:lle kunkin kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Keskusta r.p. tilittää piirin ja kunnallisjärjestön osuuden helmikuun loppuun mennessä. Keskusta r.p. ylläpitää koko puolueen jäsenrekisteriä ja toimittaa kunnallisjärjestölle ja piirille oman jäsenluettelon vuosittain jäsenmaksutilityksen yhteydessä Keskustan järjestörakenne on 1950-luvun työn ja aikakauden tarpeiden tuote. Rakenne ei enää toimi aktiivisen järjestötyön välineenä eikä kuvasta nykykansalaisen tapaa toimia. Väestön keskittyminen, autoistuminen ja digitalisaatio on vienyt pohjan kyläkuntiin perustuvalta järjestöltä. Puolue tarvitsee selkeän toimintamallin toiminnallisena ja aktivoivana kansalaisten vaikuttamiskanavana. Kuntaan perustuva

perusyksikkö tuo selkeyttä toimintaan eikä sulje pois paikallisen aktiivisuuden ja lähidemokratian ilmentymänä syntyviä paikallisosastoa kuntaosaston jäsenenä. Puoluekokous toteaa aloitteen sisältävän runsaasti hyviä huomioita ja kehitysideoita järjestöllisen kehittämisen eteenpäin viemiseksi. Puoluekokous ei kuitenkaan yhdy aloitteen yksityiskohtaiseen malliin toteuttaa keskustalainen järjestörakenne tulevaisuudessa. Jatkossakin paikallisyhdistyksillä tulee olemaan merkittävä rooli. Lisäksi sisarjärjestöjen päätösvalta omasta järjestöllisestä kehittämisestä osana keskustaperhettä säilyy heillä. Aloite on aivan oikeassa huomiossaan kunnallisjärjestöstä puolueen kantavana perusyksikkönä. Puoluehallituksen ja piirihallituksen yhtenä tehtävänä on ohjeistaa ja opastaa yhdistyksiä toimimaan sääntöjen ja määräysten mukaisesti puolueen toimintaa tarpeen mukaan uudistaen. Puolueen sääntöuudistuksen seuraavassa vaiheessa päivitetään puolueen perusjärjestöjen mallisäännöt. 9. Keskustan Tervon paikallisyhdistys: Perusjärjestön mallisääntöjen uudistaminen vastaamaan paremmin tilannetta, jossa kunnassa toimii vain yksi yhdistys Keskustan järjestötyössä yhteiskuntarakenteen muutos pakottaa paikallistasollakin organisaatiouudistuksiin. Samanlaisten tehtävien päällekkäisyys turhauttaa ja aiheuttaa väsymystä moniportaisen järjestökentän toiminnan ylläpitoon. Samat mukana olevat aktiivihenkilöt joutuvat toimimaan eri tasoilla useamman yhdistyksen luottamustehtävissä. Varsinkin pienissä vähäväkisissä kunnissa kunnallisjärjestön ohella toimivia paikallisyhdistyksiä on yleensä jäljellä vain muutama. Olemme Tervossa purkaneet kunnallisjärjestön ja siirtäneet sen tehtävät soveltuvin osin ainoalle paikallisyhdistykselle. Yhden yhdistyksen mallissa uskomme toiminnan tehostumiseen ja varainkäytön säästöihin yksiportaisella organisaatiolla. Vastaavanlaista tarvetta uskomme olevan monella muullakin pienellä paikkakunnalla. Ongelmana on se, että nykyiset paikallisyhdistyksen säännöt eivät kaikilta osin vastaa kunnallisjärjestöltä yhdistykselle siirtyviä tehtäviä mm. kunnallisvaalitoiminnan yms. osalta. Sen vuoksi on tarpeen täydentää perusjärjestön sääntöjä vastaamaan kattavammin järjestötoiminnan muotoja, joka vaihtoehtoisena tapahtuu yhden paikallisen yhdistyksen puitteissa. Keskustan Tervon paikallisyhdistys ry esittää järjestöaloitteena Keskustan puoluekokoukselle, että perusjärjestön mallisääntöjä uudistettaisiin paremmin vastaamaan tilannetta, jossa kunnassa toimii vain yksi paikallis/kuntayhdistys. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta pitää Tervon paikallisyhdistyksen aloitetta tärkeänä. Keskustan organisaation tulee elää yhteiskuntarakenteen muutoksen mukana. Yhdistysten purkamisesta ja yhdistymisestä tulee päättää laajalla yksituumaisuudella niin, että kukaan aktiivijäsen ei koe jäävänsä ilman toimivaa vaikuttamisen väylää. Paikallisyhdistysten purkautuminen ja yhdistyminen pitäjätasolla yhdeksi yhdistykseksi vaatii perusjärjestöjen säännöissä mainitun muodollisen menettelyn. Puolueen nettisivujen järjestöaineistossa on

jo olemassa pitäjäpaikallisyhdistyksille omat vuosi- ja syyskokousten malliesityslistat, joissa ovat mukana ne asiakohdat, joiden hoitaminen on siirtynyt lakkautetulta kunnallisjärjestöltä tälle pitäjän ainoalle keskustalaiselle yhdistykselle. Puoluehallituksen ja piirihallituksen yhtenä tehtävänä on ohjeistaa ja opastaa yhdistyksiä toimimaan sääntöjen ja määräysten mukaisesti puolueen toimintaa tarpeen mukaan uudistaen. Puolueen sääntöuudistuksen seuraavassa vaiheessa päivitetään puolueen perusjärjestöjen mallisäännöt. 10. Keskustan Nivalankylän paikallisyhdistys: Byrokratian vähentäminen paikallisyhdistysten toiminnassa Keskustalainen toiminta saa voimansa paikallisesta aktiivisuudesta. Työ lähiyhteisön hyväksi ja laajemminkin houkuttelee mukaan uusia ihmisiä. Tänä aikana monet eivät ole valmiita sitoutumaan pitkäaikaiseen järjestölliseen toimintaan eikä yhdistyksenhallinnolliseen vastuuseen. Keskustan Nivalankylän paikallisyhdistys esittää, että hallinnollista tekemistä kevennetään muuttamalla sääntöjä siten, että paikallisyhdistykset järjestävät vain yhden virallisen kokouksen vuodessa. Vuosikokouksessa käsiteltäisiin kaikki ne asiat, jotka nyt käsitellään syyskokouksessa ja keväisin pidettävässä vuosikokouksessa. Näin osallistuttaisiin omassa toiminnassa byrokratian purkutalkoisiin. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Aloitteen huomio toiminnan keskittymisestä muuhunkin kuin kokouksien järjestämiseen on oleellinen. Kahden vuosikokouksen malli rytmittää yhdistyksen toiminnallista vuotta, ja mahdollistaa paikallisyhdistyksen toimisen demokraattisena keskustaperheen osana. Paikallisyhdistyksen, joka ei kykene järjestämään sääntöjensä mukaisia vuosittaisia yhdistyksen kokouksia, tulisi miettiä joko toimintansa elvyttämistä tai yhdistymistä toiseen paikallisyhdistykseen. 11. Keskustanaisten Lapinlahden yhdistys: Selkeät ohjeet rekisteröintiin ja sääntöihin Keskustanaisten Lapinlahden yhdistys ry toivoo selvitystä yhdistysten rekisteröitymisestä selkein ohjeistuksen avulla. Nykyisten ohjeistuksen ja sääntöjen avulla ei ole riittäviä ohjeita eikä tietoa, miten toimia, kun toimiva yksikkö päättää rekisteröityä yhdistykseksi. Omakohtaisesti olemme kokeneet haasteelliseksi tiedon saannin rajallisuuden ko. asian johdosta. Jolloin rekisteröityminen on viivästynyt ja vienyt aikaa ja säästöjä. Keskustanaiset haluaa tällä Suomen Keskustan puoluekokoukselle kohdennetulla aloitteellaan kiinnittää huomion edellä mainittuihin kohtiin ja toivovat niin sääntöihin, kuin nettisivustoillekin selkeitä ohjeita, jatkossa rekisteröinnin aloittaville. Puoluekokous näkee aloitteen nostavan esiin yhden oleellisimmista byrokraattisista haasteista keskustaperheen järjestöllisestä toiminnasta. Nykyinen ohjeistus ei ole riittävä ja sen päivittäminen on otettu työnalle puoluetoimistolle tehtyjen uusien järjestöllisten rekrytointien myötä jo alkuvuodesta. Patentti- ja rekisterihallitus PRH on osaltaan valmistellut Liittokaista-palvelua, joko osaltaan on helpottamassa yhdistysten rekisteröitymistä ja sääntömuutosten tekemiseen liittyvää byrokratiaa ja

mahdollistamassa yhä joustavammat sähköiset keinot niiden tekemiselle. Palvelun myötä on tarpeen päivittää ohjeistukset ja näin ollen puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen. 12. Keskustan Länsi-Haminan paikallisyhdistys: Paikallisyhdistyksen sääntömuutosbyrokratian helpottaminen Paikallisyhdistyksen nimenmuutos Patentti- ja Rekisterihallitukselle on liian byrokraattista ja aikaa vievää. Paikallisyhdistyksessämme tapahtui sääntömuutoksia sekä kahden paikallisyhdistyksen sulautuminen yhteen. Se aiheutti tarpeen nimenmuutokselle. Piirijärjestö oli asiasta tietoinen. Nimenmuutosbyrokratia kesti puoli vuotta. Muutospaperimme kiersivät puolueen, piirin, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä paikallisyhdistyksen kesken. Tässä olisi tarvetta helpottaa byrokratiarumbaa. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Viitaten Keskustanaisten Lapinlahden yhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite 11) tilanne on jo mm. nimenmuutosten osalta helpottumassa PRH:n Liittokaistapalvelun myötä. Sen käyttöönoton jälkeen puolue voi palvelun kautta hyväksyttää sääntömuutosasiat helpommin ja nopeammin sillä periaatteella, että puolueella säilyy oikeus yhdistystensä sääntöjen hyväksymiseen. 13. Suomen Keskustanaiset, Keskustan Opiskelijaliitto ja Suomen Keskustanuoret: Rinnakkaisjäsenyys säilytettävä myös tulevaisuudessa Suomen Keskustanaiset, Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat esittävät, että puolue sitoutuu säilyttämään ns. rinnakkaisjäsenkäytännön myös jatkossa. Useat keskustalaiset toimijat, etenkin nuoret, opiskelijat ja naiset ovat aktiivisia järjestötoimijoita useammassa yhdistyksessä. Keskustanaiset perustettiin, koska nähtiin tarve rohkaista naisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä pätee yhä. Keskustaopiskelijat ovat ansiokkaasti nostaneet opiskelijoiden ääntä kuuluviin niin puolueen sisällä kuin yhteiskunnassa. Keskustanuoret ovat kasvattaneet monta vaikuttajasukupolvea ja houkuttelevat jatkuvasti uusia toimijoita aatteemme pariin aktiivisellaan ja uudistuvalla toiminnallaan. Monet toimijat eivät kuitenkaan halua rajoittaa toimimistaan vain yhdessä yhdistyksessä tai yhteen sisarjärjestöön: moni toimii esimerkiksi sekä opiskelupaikkakunnallaan sekä oman kotikuntansa keskustajärjestöissä. Ilman tätä mahdollisuutta moni paikallisyhdistyskin jäisi vaille aktiivisia toimijoita. Keskustan sisarjärjestöt katsovatkin, että koko puolueen etu, että rinnakkaisjäsenkäytäntö säilytetään myös jatkossa. On selvää, että niin jäsen- kuin yhdistysrekisteriä tulee kehittää edelleen, mutta se ei saa johtaa yhdistysten toiminnan hankaloittamiseen tai siihen, että yksittäinen toimija joutuu valitsemaan vain yhden yhdistyksen, missä toimia. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa aloitteen keskusteluun nostaman huomion olevan tärkeä. Puolue sisarjärjestöineen on kansanliike, jossa jäsen ja hänen jäsenyytensä on oleellinen osa niin järjestöllistä toimintaa kuin poliittista vaikuttamista.

Jäsenyyden on pohjauduttava jäsenen omaan haluun olla jäsen ja toimia valitsemissaan yhdistyksissä. Jäsenen velvollisuutena on jäsenmaksun suorittaminen, jolla samalla osoitetaan tahto olla jäsen. Tulevalla puoluekokouskaudella jatketaan järjestöllistä kehittämistä myös henkilöjäsenyyden osalta. Edessä on tarve päivittää keskustaperheen sääntöjä, jolloin myös tarvittavat tarkennukset voidaan tehdä koskien henkilöjäsenyyttä. Rinnakkaisjäsenkäytäntöjä ja jäsenyyden merkitsemistä puoluerekisteriin on syytä tarkastella, jotta myös kukin jäsen tietää, missä yhdistyksessä hän on jäsenenä tai rinnakkaisjäsenenä. Puoluekokous esittää, että puolueen järjestötyöryhmässä löydetään henkilöjäsenyyteen yhdessä valmisteltu ja yhteinen, tulevaisuuteen katsova ratkaisu, joka mahdollistaa jatkossakin jäsenille toimimisen myös useammassa keskustajärjestössä 14. Keskustanaisten Keski-Suomen piiri: Sääntömuutosesitys jäsenmaksukeräyksen selkeyttämiseksi Keskustanaisten Keski-Suomen piiri esittää puoluekokoukselle sääntömuutosta puolueen sääntöihin pykäliin 5 ja 12. Muutosesitykset on merkitty ISOILLA KIRJAIMILLA 5 Puolueen jäsenyhdistykset suorittavat puolueelle jäsenyhdistysten tai niihin kuuluvien yhdistysten varsinaistenjäsenten lukumäärän mukaan jäsenmaksua, josta päättää varsinainen puoluekokous. Kunnallisjärjestöt ja perusjärjestöt suorittavat jäsenmaksunsa piirille sekä perusjärjestöt lisäksi kunnallisjärjestölleen näiden järjestöjen sääntöjen edellyttämällä tavalla. PERUSJÄRJESTÖ SUORITTAA JÄSENMAKSUNSA YHTEEN PIIRIJÄRJESTÖÖN. PIIRIJÄRJESTÖLLÄ TARKOITETAAN TÄSSÄ KESKUSTAN, KESKUSTANAISTEN JA NUORTEN PIIRIJÄRJESTÖJÄ. Puoluevaltuusto voi puoluehallituksen esityksestä päättää koota puolueen jäsenyhdistyksiltä ylimääräisiä jäsenmaksuja. ---------------------------- 12 Puoluekokouksiin on jäsenyhdistyksillä oikeus valita edustajia ja heille varaedustajia siten, että 1) kukin perusjärjestö lähettää yhden (1) edustajan varsinaisten jäsentensä jokaista alkavaa 50 lukua kohden, 2) kukin kunnallisjärjestö lähettää kolme (3) edustajaa, 3) kukin puolueen, naisten ja nuorten piiri lähettää neljä (4) edustajaa perusjärjestönsä varsinaisten jäsenten yhteenlasketun lukumäärän jokaista alkavaa 5000 lukua kohden sekä 4) Suomen Keskustanaiset ry, Suomen Keskustanuoret ry sekä Keskustan Opiskelijaliitto ry ja 4 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu valtakunnallinen keskusjärjestö lähettää kaksi (2) edustajaa jäsenjärjestöjensä yhteenlasketun henkilöjäsenmäärän jokaista alkavaa 5000 lukua kohden.

Äänivalta ja puheoikeus puoluekokouksessa on jäsenmaksunsa 5 :n mukaisesti kokousta edeltäneeltä kalenterivuodelta ja vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta rekisteröityjen, kuluvalta vuodeltajäsenmaksunsa suorittaneiden jäsenyhdistysten edustajilla, ellei puoluekokous myönnä puheoikeutta muillekin. Perusjärjestöä edustavan puoluekokousedustajan on oltava edustamansa perusjärjestön jäsen. Kunnallisjärjestön, piirin tai valtakunnallisen keskusjärjestön edustajan on oltava asianomaiseen järjestöön jäsenenä kuuluvan perusjärjestön jäsen. KUKIN PIIRIJÄRJESTÖ TOIMITTAA JÄSENMAKSUN SUORITTANEIDEN JÄSENJÄRJESTÖJEN LUETTELON PUOLUEELLE KAKSI KUUKAUTTA ENNEN KOKOUSTA. Perustelut muutosesitykselle: Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että perusjärjestöt (naisosastot ja nuoret) maksavat kaksinkertaista piirijäsenmaksua eikä kyseinen käytäntö kohtele erityisesti naisten ja nuorten osastoja tasapuolisesti verrattuna ukko-osastoihin. Perusosastojen osalta kaikilla tulee olla samankaltainen jäsenmaksukohtelu eli piirin jäsenmaksu yhteen piiriin pitää riittää. Perusosastoilla on taloudellisia vaikeuksia muutenkin eikä kaksinkertainen piirijäsenmaksun suorittaminen innosta ketään. Piirijärjestöissä tulee olla tieto siitä, ketkä perusosastot ovat jäsenmaksunsa suorittaneet, jotta puoluekokousedustus säilyy. Piirithän suorittavat omat jäsenmaksut puolueelle. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen ja toteaa, että piirin jäsenmaksusta päättää jokainen piiri itsenäisesti. Tämä koskee niin puolueen piirejä, naisten piirejä ja nuorten piirejä. Puolueen jäsenyhdistykset suorittavat puolueelle jäsenyhdistysten tai niihin kuuluvien yhdistysten varsinaisten jäsenten lukumäärän mukaan jäsenmaksu, josta päättää varsinainen puoluekokous. Puolue pyrkii jatkossa yhtenäistämään jäsenmaksukäytäntöjä ja maksujen perintää. Näitä käytäntöjä on tarkoitus kehittää alkavalla puoluekokouskaudella. 15. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Yksi yhteinen puolue yksi yhteinen jäsenmaksu ja jäsenyys Usein kuulee puoleen sisällä sanottavan, että nuoria tarvitaan enemmän mukaan toimintaan. Tällä hetkellä puoleen sisarjärjestöjen välillä liikkuminen tuntuu kuitenkin hankalalta nykyinen järjestelmä on jopa rajoittava. Varsinaisena jäsenenä voi olla vain yhdessä järjestössä, ja energiaa täynnä oleva nuori ei voi toimia halutessaan yhtä aikaa täysivaltaisesti vaikkapa nuorissa ja itse puolueessa. Myös jäsenmaksujärjestelmä on jokseenkin sekava, eikä puolueen toimintaan liittyvä nuori aina edes tiedä minkä kaikkien järjestöjen jäsen on. Jos nuori onnistuu kuitenkin selviämään tästä viidakosta ja liittyy kaikkien sisarjärjestöjen jäseneksi, ovat jäsenmaksut yhteensä 100 euroa vuodessa. Jäsenmaksut eivät kolahda kovimmin töissä käyvään aikuiseen, vaan eritoten nuoreen, opiskelevaan naiseen. Keskusta puolueen ja Keskustanaisten jäsenmaksut ovat 30 euroa / kappale, Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliiton vastaavasti 20 euroa. Maksut kuulostavat nopeasti pieniltä, mutta 100 euroa on nuorelle todella iso raha.

Pohjois-Pohjanmaan nuoret esittävät, että puolue aloittaa selvityksen järjestöjen yhteisen jäsenmaksun ja jäsenyyden - ja tätä kautta yhteisen jäsenrekisterin saamiseksi. Yhteinen jäsenmaksu ja jäsenyys eivät ole ainoastaan ratkaisu nuorten mahdollisiin ongelmiin rahoittaa jäsenyytensä, vaan parhaiten toteutettuna helpottaisi myös nuoren siirtymistä aikuisten pariin, kun 30 vuoden ikä tulee täyteen. Jäsenmaksun voisi kerätä puolue, ja siitä menisi osa jäsenen edustamalle piirille tai nuorten piirille, riippuen jäsenyydestä. Piirit puolestaan jakaisivat osan rahoista osastoilleen jäsenten lukumäärän mukaisesti. Laskutus helpottuu, kun jokaisen järjestön ei tarvitsisi lähetellä erillisiä laskuja eihän useiden laskujen ajo ja lähettäminen halpaa ole. Jäsenelle on helpointa maksaa yksi lasku ja saada siten mahdollisuus vaikuttaa kaikissa haluamissaan järjestöissä. Puoluekokous toteaa, että jäseneksi liittymisestä ja jäsenmaksun suuruudesta päättää jokainen perusyhdistys itsenäisesti. Keskustan puoluevaltuuston vuosikokous 2014 päätti suosituksesta yhtenäiseksi jäsenmaksuksi, joka on 30/20 euroa henkilöjäseneltä vuotta kohden. Kokemukset yhtenäisestä jäsenmaksusuosituksesta ja jäsenmaksun suuruudesta ovat olleet rohkaisevia, ja viimeisen kahden vuoden aikana jäsenmaksutuotot ovat lähteneet nousuun. Keskustan piirit ovat vuosittain käsitelleet jäsenmaksusuositukset piirien syyskokouksissa. Puolue jatkaa tulevalla puoluekokouskaudella jäsenmaksukäytäntöjen ja jäsenmaksujen perinnän kehittämistä yhteistyössä paikallisyhdistysten ja piirien kanssa. 16. Keskustan Kuusamon kunnallisjärjestö: Keskustan jäsenmaksu Tuleva kolmenkymmenen euron jäsenmaksu on jo nyt aiheuttanut suurta hämmennystä Keskustan jäsenistössä. Kaavailtu maksu on etenkin pienituloisille, eläkeläisille ja suurperheille liian korkea. Etenkin pienien sivukylien osastojen kohtalona on jäsenkato liian korkean maksun myötä. Keskustan vahvuus on aina ollut suuri, vankka ja vahva jäsenistö. Tällä ratkaisulla on tulevaisuudessa huomattavat vahingolliset vaikutukset paikallisyhdistysten ja samalla koko Keskustan toimintaan. Mikäli puolueesta erotaan liian suuren jäsenmaksun vuoksi, alenee kynnys tulevissa vaaleissa äänestää jotakin muuta puoluetta. Pienissä paikallisyhdistyksissä on myös lukuisia ns. hiljaisia kannattajajäseniä. Nämä jäsenet ovat erityisasemassa tulevaisuuden Keskustalaisuudessa. He eivät ole aktiivisia järjestötoimijoita, mutta ajattelevat Keskustalaisesti ja ennen kaikkea ovat uskollisia äänestäjiä jokaisessa vaalissa. Jokaisen jäsenen täytyy olla yhtä arvokas. Mielestämme jäsenyyttä ei voi mitata rahassa, vaan Keskustalainen vahvuutena täytyy olla suuri ja vahva jäsenistö läpi Suomen. Edellisessä puoluekokouksessa jäsenmaksun korottamisesta ei tehnyt päätöstä puoluekokous, joten jäsenistöä täytyy tässä asiassa kuunnella ja käsitellä jäsenmaksu uudelleen virallisesti puoluekokouksessa. Edellä mainituin perustein Kuusamon kunnallisjärjestö ja paikallisosastot esittävät Keskustan jäsenmaksun muuttamista seuraavasti vuodesta 2017 alkaen: Henkilöjäsenmaksu: 10 /vuosi. Perhejäsenmaksu: 20 /vuosi.

Yhdistyksen jäsenmaksu on henkilökohtainen. Jäsenmaksu on olennaisessa roolissa, kun todennetaan henkilön kuuluminen paikallisyhdistykseen ja siten puolueeseen. Tässä kohtaa, kun on kyse juuri kuulumisesta puolueeseen, pitää jäsenasiassa olla erityisen tarkka, eikä yhteiset jäsenmaksut ole mahdollisia. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten aloitteen vastaukseen (aloite 15). 17. Keskustan Oulujoen paikallisyhdistys: Jäsenmaksun alentaminen Keskustan Oulujoen paikallisyhdistys esittää puoluekokoukselle, että jäsenmaksu 30 euroa alennetaan 10 eurolla, jäsenmaksu 20 /jäsen/vuosi. Perustelut: Nykyinen jäsenmaksu 30 euroa/vuosi on liian suuri maksu mm. pienituloisille, eläkeläisille ja työttömille. Keskusta on perinteisesti köyhän asialla! Jäsenmaksulla on suuri merkitys myös perheen nuorten sitouttamisessa keskustan toimintaan. Nuorissa on tulevaisuus! Jäsenmaksun kohtuullistaminen toisi todennäköisesti puolueeseen lisää myös uusia jäseniä. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten aloitteen vastaukseen (aloite 15). 18. Keskustan Muuramen paikallisyhdistys: Keskustan jäsenmaksukäytäntö Osa keskustan piireistä on kerännyt jo kymmeniä vuosia kannatusmaksuja toimintansa rahoittamiseksi. Niissä piireissä, joissa kannatusmaksuja on systemaattisesti kerätty, on kannatusmaksuja kertynyt jopa yli 100 000 euroa/vuosi. Näissä piireissä on myös keskustan kannatus pysynyt vakaana väestön vähenemisestä ja/tai ikääntymisestä huolimatta. Viiden vuoden välein tapahtunut kannatusmaksu valtakirjan uudistaminen käymällä henkilökohtaisesti tapaamassa kannattajajäsen taloutta, onkin todettu hyväksi tavaksi pitää yhteyttä kenttään. Kannatusmaksu on siis ollut talouskohtainen, joten kaikki saman perheen jäsenet ovat voineet halutessaan liittyä samalla valtakirjalla. Talouskohtainen maksu on saattanut vaihdella viidestä eurosta useisiin satasiin eli kukin kykynsä mukaan. Viime vuosina useat paikallisyhdistykset ovat luopuneet kokonaan jäsenmaksujen perinnästä ja käytännöksi on muotoutunut, että kannatusmaksun maksanut on myös puolueen/paikallisyhdistyksen jäsen. Keskustan Turun puoluekokouksen päätös jäsenmaksu uudistuksesta on varmaan tarkoitukseltaan ollut hyvä. Uudistusta Juha Rehulan johdolla valmistellut työryhmä ei ole kuitenkaan ottanut huomioon tai ymmärtänyt, että Keskustan piirit ja jäsenkunta ovat kukin omanlaisiansa. Keskustaa ei siis voi verrata vaikkapa urheiluseuraan, jonka jäsenistö on aivan eri tavalla homogeenista. Samoin, kun asia on tuotu päätettäväksi niin puoluekokouksessa, kuin piireissäkin, ei uudistuksen todellisia vaikutuksia ole ilmeisestikään ymmärretty. Tämän uudistuksen vaarana nimittäin on, että se mitätöi monen aktiivisen piirin

kymmenien vuosien jäsenkeräystyön tuloksen poistamalla puolueesta ne uskollisimmat puoluetyötä vapaaehtoisesti tehneet, joilla ei ole varaa maksaa 30 euroa per perheenjäsen. Keskustassa on hyvin paljon todella pienituloisia niin työttömiä, yrittäjiä, perheitä ja jopa köyhyysrajan alapuolella eläviä eläkeläisiä. Tällä hetkellä, kun sähköjä katkaistaan tuottajilta maksamattomien laskujen vuoksi, voi hyvin kuvitella, mikä on reaktio, kun piiristä soitetaan ja vaaditaan perhemaksuja purettavaksi ja jäsenmaksua suurennettavaksi. Jäsenuudistus toimii varmaan moitteettomasti ja talouskin kohentuu sen avulla niissä piireissä, joissa ei ole systemaattisesti suoritettu kannatusmaksukeräystä. Keskustan Muuramen paikallisyhdistys esittää, että jäsenmaksu asiaotetaan uudelleen käsiteltäväksi. Emme usko, että Keskustasta olisi tarkoitus tehdä toinen Kokoomus eli puolue, jossa voisivat jäseninä olla vain hyvätuloiset. Esitämme, että ne piirit, joissa on ollut hyvin toimiva ja piirin toimintaan tuloa tuottava kannatus/jäsenmaksu järjestelmä, voisivat ainakin toistaiseksi jatkaa entiseen tapaansa. Yhdistyksen jäsenmaksu on henkilökohtainen. Jäsenmaksu on olennaisessa roolissa, kun todennetaan henkilön kuuluminen paikallisyhdistykseen ja siten puolueeseen. Tässä kohtaa, kun on kyse juuri kuulumisesta puolueeseen, pitää jäsenasiassa olla erityisen tarkka, eikä yhteiset jäsenmaksut ole mahdollisia. Yhdistys voi kuitenkin periä erikseen kannatusjäsenmaksuja. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten aloitteen vastaukseen (aloite 15). 19. Suomen Keskustanaiset: Keskustassa siirryttävä keskitettyyn jäsenmaksun perimiseen Keskustan jäsenkäytäntö perustuu siihen, että jokainen jäsen kuuluu yhteen tai useampaan paikallisyhdistykseen. Puolueella on myös kannatusjäseniä ja vuosikymmenten saatossa näiden erilaisten jäsen- ja kannatusmaksujen perintä on saanut erilaisia toteutusmalleja, yhdistyksestä ja piiristä riippuen. Tällä hetkellä vain noin viidesosa jäsenistä maksaa jäsenmaksua ylipäätään. Jäsenmaksuista osa palautuu paikallisyhdistyksille, mutta kokonaisuutena koko jäsenmaksukäytäntö on epäyhtenäinen ja kaipaisi uudistusta. Samanaikaisesti kun kamppaillaan liian vähäisten toimintaresurssien kanssa, vain pieni osa jäsenistöstä maksaa jäsenmaksua. Suomen Keskustanaiset esittää, että puolue siirtyy keskitetyn jäsenmaksun keräämiseen. Tällöin jäsenmaksu voisi muodostua yhdistyksen, piirin ja puolueen määrittämästä jäsenmaksun osasta, joista muodostuvan kokonaissumman perimisen hoitaisi puolue. Perityistä jäsenmaksuista palautettaisiin piireille ja yhdistyksille heidän osuutensa. Jäsenmaksun määräytymisessä voidaan halutessaan ottaa huomioon esimerkiksi nuorten tai opiskelijoiden alennettu jäsenmaksu. Keskitettyyn jäsenmaksuperintään siirtyminen toisi lisää jäsenmaksutuloja, mikä puolestaan turvaisi niin poliittisen järjestötoiminnan resursseja kuin esimerkiksi puoluetoiminnan rekisterin kehittämistä monipuoliseksi järjestötyökaluksi.

Tämän aloitteen hyväksyessään Keskusta sitoutuu edistämään keskitettyyn jäsenmaksuperintään siirtymistä ja tekemään siihen liittyvää suunnittelua tiiviissä yhteistyössä piirien ja sisarjärjestöjen kanssa. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Yhdistyslain mukaan jäsenmaksun periminen on perusyhdistyksen tehtävä, kuten jäsenmaksun määrääminenkin, yhdistys voi kuitenkin halutessaan ulkoistaa jäsenmaksujen perinnän. Nykyinen käytäntö jäsenmaksujen perinnässä on jäseniä eriarvoistava ja epäammattimainen. Piirijärjestöjen jäsenmaksujen perintä juontaa juurensa alun perin piirien keräämiin kannatusmaksuihin. Tälle jatkoksi oli helposti yhdistettävissä, että piiri perii myös alueensa jäsenten jäsenmaksut ja palauttaa näistä alueellisesti sovitut osuudet kunnallisjärjestöilleen ja paikallisyhdistyksilleen. Seuraava looginen askel on, että jäsenmaksujen perintä keskitetään. Keskittämisen etuna puoluekokous näkee, että perintä ammattimaistuu, kohtelee jäsenistöä tasavertaisesti ja kohdentaa niukkoja henkilöresursseja paremmin. Keskitettyyn perintään siirtymiselle on jo olemassa peruselementit, moni piirijärjestö onkin ilmoittautunut halukkaaksi pilottipiiriksi asian eteenpäin viemiseksi. Uudistusta viedään eteenpäin seuraavalla puoluekokouskaudella osana järjestötyön ja puoluetoiminnan rekisterin kehittämistä. 20. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsenmaksujen perintä puolueelle Jäsenmaksujen määräytymistä ja niiden perintää on selkiytettävä puolueessa. Nykyinen monenkirjava käytäntö ei ole toimiva. Mielestämme jäsenmaksujen perintä tulisi antaa puolueen vastuulle. Lukuisissa valtakunnallisissa järjestöissä toimitaan niin, että liittotaso kerää jäsenmaksut ja tekee tilitykset piiri- ja paikallistasolle. Puolueen perimänä jäsenmaksujen perintä yhtenäistyisi ja perintä olisi johdonmukaista. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Suomen Keskustanaisten aloitteen vastaukseen (aloite 19). 21. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsenrekisterin ylläpito puolueelle Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys viittaa muihin jättämiinsä järjestöaloitteisiinsa ja esittää että Keskustan tulisi lähivuosien aikana tehdä tulevaisuusinvestointi jäsentietojärjestelmän kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi. Jäsentietojen ylläpidon pitäisi olla keskitetysti puolueen ylläpitämää ja hallinnoimaa toimintaa. Silloin tietojen kirjaaminen ja järjestelmän käyttö olisi yhdenmukaista. Tietojen päivitysoikeudet tulisi olla piirissä ja paikallisyhdistyksissä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous katsoo, että jäsenrekisterin ylläpito, ainakin pääosin, olisi keskitettävä. Piireillä pitää kuitenkin olla jatkossakin oikeus päivittää rekisteriä omalta osaltaan. Myös paikallisyhdistysten vastaaville on mahdollisuuksien mukaan kehitettävä mahdollisuuksia päivittää rekisterin tietoja joko suoraan tai esim. sähköisiä lomakkeita hyödyntämällä. Puolueen ylläpitämänä ja tähän henkilöstöresurssit osoittamalla etenkin piirijärjestöjen henkilöresursseja voidaan kohdentaa varsinaiseen puoluetyöhön toimistotyön sijaan.

Uudistusta viedään eteenpäin seuraavalla puoluekokouskaudella osana järjestötyön ja puoluetoiminnan rekisterin kehittämistä. 22. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Jäsentietojen päivitysmahdollisuus paikallisyhdistyksille Keskustan tulisi mahdollistaa, että paikallisyhdistyksestä käsin voidaan tehdä mm. osoitemuutokset paikallisyhdistyksen jäsenten yhteystietoihin. Tämä helpottaisi monta työvaihetta sekä erityisesti piirin toimintaa jäsentietojen ylläpidon osalta. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistyksen aloitteen Jäsenrekisterin ylläpito puolueelle vastaukseen (aloite 21). 23. Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistys: Paikallisyhdistysten toimihenkilöilmoitukset sähköisiksi Keskustan tulisi omassa toiminnassaan ottaa digiloikka ja mahdollistaa toimihenkilöilmoitusten jättäminen piireihin sähköisessä muodossa. Viitaten aiempaan aloitteeseemme jäsenrekisterin uudistamisesta, niin siinä yhteydessä voitaisiin helposti huomioida myös se, että paikallisyhdistykset kävisivät kirjaamassa voimassa olevat toimihenkilöt suoraan yhteiseen jäsenrekisteritietojärjestelmään. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistyksen aloitteen Jäsenrekisterin ylläpito puolueelle vastaukseen (aloite 21). 24. Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö: Keskustan jäsenrekisterijärjestelmä kilpailutettava ja jäsenmaksun laskutuskäytäntöjä uudistettava Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö esittää, että puolue kilpailuttaa jäsenrekisterijärjestelmän ja samalla uudistaa jäsenmaksun laskutuskäytäntöjä ja siihen liittyviä prosesseja. Tällä hetkellä markkinoilla on uusia tehokkaampia järjestelmiä, jotka mahdollistavat nykyistä huomattavasti joustavamman, käyttäjäystävällisemmän ja toimivamman jäsenrekisterin hallinnan. Puolueen tavoite on keskitetty jäsenmaksujen perintä, mutta tämä vaatisi sen, että paikallisyhdistykset pääsisivät päivittämään tietoja puolueen järjestelmään nykyistä helpommin. Nykyinen prosessi on liian aikaa vievä ja kallis: mahdollisuus "digiloikkaan" olisi tässäkin asiassa mahdollinen. Uuden järjestelmän avulla saataisiin aikaisempaa tehokkaampi jäsenrekisterin hallinta- ja laskutusprosessi, josta olisi taloudellista hyötyä niin piireille kuin paikallisyhdistykselle. Järjestelmän tulisi mahdollistaa paikallisyhdistysten suora pääsy ylläpitämään oman yhdistyksensä jäsentietoja. Tämä keventäisi piiri- ja puoluetoimistojen työtaakkaa ja jäsenrekisterit olisivat entistä paremmin ajan tasalla.

Uuden järjestelmän pitäisi mahdollistaa myös monipuolinen E-laskutus sekä joustava tiedostojen hallinta. Uudistuksessa tulee erityisesti huomioida vähintään nykyisen järjestelmän tapaan tietoturva sekä käyttöoikeusasiat henkilötietolain mukaisesti. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous toteaa, että käytettävien tietojärjestelmien on vastattava nykyajan tarpeita, mutta pelkästään muutos muutoksen vuoksi ei ole aina järkevää. Nykyisen puoluetoiminnanrekisterin (jäsenrekisteri) kehittäminen on aloitettu vuonna 2006 ja käytössä rekisteri on ollut vajaat kymmenen vuotta. Puoluetoiminnan rekisteri on paljon muutakin kuin pelkkä jäsenrekisteri, ja puolueen tarpeisiin olevaa rekisteriohjelmaa ei ole suoraan markkinoilta saatavissa, vaan aina tarvitaan räätälöintiä. Puoluekokous myöntää, että nykyinen rekisteri vaatii päivitystä ja jopa rakenteellisia muutoksia ja puolue varautuukin koko ajan kehittämään järjestelmiään tarpeita vastaavaksi ja käyttäjäystävälliseksi. Puoluetoiminnan rekisteri toimii jäsenlaskutuksen osalta kiinteästi osana erillistä taloushallinnonjärjestelmää. Taloushallinnon ohjelmisto on nykyaikainen, jatkuvasti kehittyvä ja tarjoaa jo nykyisellään mm. e-laskutus mahdollisuuden. Puoluekokous on kuitenkin aloitteen laatijan kanssa samaa mieltä siitä, että paikallisyhdistysten mahdollisuuksia päivittää suoraan tietojaan rekisteriin tulee kehittää ja viittaa tässä vastaukseensa Keskustan Saarenkylän paikallisyhdistyksen aloitteisiin (aloitteet 22 23). 25. Keskustan Tuusulan kunnallisjärjestö, Keskustan Tuusulan Eteläinen paikallisyhdistys, Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys ja Keskustan Pohjois- Tuusulan paikallisyhdistys: Puolueen jäsenrekisteriohjelmiston uusiminen vastaamaan jäsenyhdistysten ajantasaisia jäsenrekistereitä Tuusulan Keskustan paikallisyhdistysten johtokunnat ja Tuusulan Keskustan Kunnallisjärjestö esittävät puolueen jäsenrekisteriohjelmiston uusimista vastaamaan jäsenyhdistysten ajantasaisia jäsenrekistereitä. Perusteluina toteamme Puolueen edellyttämien jäsenrekisteritalkoiden paikalliset haasteet ajantasaisten rekisteritietojen viemisessä, ja etenkin pysymisessä Puolueen tietokannassa. Kun paikallisyhdistys on tahollaan tarkistanut omat jäsenrekisteritietonsa ja toimittanut oikeat jäsentiedot esimerkiksi Exceltiedostona Puolueelle, ne eivät kuitenkaan tallennu paikallisyhdistyksen esittämällä tavalla, vaan esimerkiksi edesmenneet jäsenet pysyvät Puolueen rekisterissä vuodesta toiseen. Puolueen jäsenkirjeitä saavat perikunnat ja heidän edesmenneet omaisensa vanhentuneilla tiedoilla. Esitämme, että Puolueen jäsenrekisteriohjelma tarjoaa paikallisyhdistyksille mahdollisuuden päivittää oman alueensa jäsentiedot vuosittain suoraan Puolueen rekisteriin esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Näin estetään vanhentuneiden tietojen ja ei-jäsenten tietojen turha roikkuminen Puolueen jäsenrekisterissä. Mielestämme päällekkäisen työn karsiminen auttaa Puoluetta ja Piirejä resurssien tehokkaaseen käyttöön, ja rekisterivirheiden mahdollisuuskin vähenee huomattavasti. Valtakunnallisesti monissa isoissa organisaatioissa, joissa ylläpidetään jäsenrekistereitä, on mahdollista, tietoteknisesti jopa helppoa hoitaa rekisteritietoja paikallistahoilta verkkotunnusten avulla.

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous viittaa vastaukseensa Keskustan Vihdin kunnallisjärjestön aloitteeseen. (aloite 24). 26. Keskustan Lapuan kunnallisjärjestö: Uudet jäsenet helpommin mukaan toimintaan Keskustan paikallisyhdistysten mallisäännöissä lukee, että puolueen paikallisyhdistyksen jäsenyyttä pitää hakea. Käytännössä jäseneksi voi liittyä vapaasti ilmoittamalla liittymishalukkuudestaan esimerkiksi Keskustan nettisivujen kautta, eivätkä paikallisyhdistykset erikseen käsittele uusia jäseniä. Puolueeseen liittyminen itsessään on tänä päivänä monelle suuri päätös. Kynnys lähteä mukaan aktiiviseen toimintaan on seuraava askel, ja joillekin sekin on suuri. Lapuan Keskustan kunnallisjärjestö toivoo, että tulevaisuudessa uusien jäsenten aktivointi olisi entistä helpompaa ja tieto liikkuisi paremmin jäsenrekistereitä käytännössä hoitavien piiritoimistojen ja paikallisyhdistysten johtokuntien välillä. Toimintatapa voisi olla, että aina tammikuun ja elokuun loppuun mennessä piiritoimistot ilmoittavat kunkin paikallisyhdistyksen sihteerille uudet, viimeisen puolen vuoden aikana liittyneet jäsenet. Näin heidät olisi helppo pyytää mukaan esimerkiksi vuosi- tai syyskokoukseen tai muuhun tapahtumaan tutustumaan ihmisiin ja toimintaan. Tällainen toiminnallisuus voitaisiin ehkä jäsenrekisteriin rakentaa? Jäseneksi liittyvä varmasti odottaa yhteydenottoa. Tehdään se aktiiveille entistä helpommaksi! Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Jäsenluetteloiden ylläpito kuuluu jäsenen jäsenyhdistykselle eli Keskustassa paikallisyhdistykselle. Siksi niiden omaa toimintaa ollaan helpottamassa tulevissa uudistuksissa, joissa esim. vahvan sähköisen tunnistautumisen avulla paikallisyhdistykset voivat itse pitää jäsenluettelonsa entistä helpommin ja aktiivisemmin ajan tasalla. Puoluekokous myös huomauttaa, ettei jäsenluetteloiden hallitseminen ole koskaan ollut Keskustan toimintaan mukaan tulemisen esteenä. Keskiössä on jatkossakin yhdistysten toteuttamat tapahtumat ja toiminta, joihin jäsenet osallistuvat. Järjestötoimintaa helpotetaan paremmalla jäsenluettelon ylläpitämisellä, mikä vapauttaa aikaa ja vaivaa toiminnan toteuttamiseen. 27. Raaseporin Keskusta/Centern i Raseborg: Työttömien aktivointi ja taloudellisen aseman parantaminen sekä osallistuminen Keskustan toimintaan Mielestämme pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa liikaa ja he ovat passivoituneet. Keskusta voisi tulla todella ruohonjuuritasolle, jos he asettaisivat pitkäaikaistyöttömät samalle viivalle opiskelijoiden kanssa eli Keskustan risteilyt, politiikkapäivät ja muut tapahtumat olisivat edullisempia pitkäaikaistyöttömille. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustan tapahtumien osallistumismaksujen hinnoitteluluokat ovat vakiintuneet mm. siitä syystä, että puolue pystyy ennakoimaan luotettavasti tapahtumiensa kustannukset, jotka yleensä ovat erittäin merkittävät tapahtumien suuruusluokasta aiheutuen. Osallistumismaksujen periminen ylipäänsä mahdollistaa tapahtumien järjestämisen, ja sitouttaa myös osallistujaa tapahtumaan.