Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa laaditaan työmarkkinoita käsitteleviä raportteja ja analyyseja. Seuranta- ja ennakointitiedon tarve on korostunut talouden nopeiden ja osin yllätyksellisten muutosten vuoksi. Ei tarvita pelkästään erilaista numerollista tietoa, vaan erityisen tarpeellista on tiedoista tehtävien yhteenvetojen, johtopäätösten ja analyysien laatiminen. Tämä raportti yhdistää numerollista seurantaa ja siitä tehtävää analyysia. Raportin tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä työnvälitystilastosta. Työnvälitystilasto saadaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekistereiden tiedoista. Tilaston laatuselosteen linkki on tässä: http://www.tem.fi/files/42562/laatuseloste_maalis2015.pdf. Raportti koostuu viidestä osiosta: 1. Kaakkois-Suomen uusien avoimien paikkojen seuranta Tässä osiossa esitellään meneillään olevan vuoden paikkakehitystä. Seurannassa halutaan tuoda esiin paitsi paikkojen rakennetta eli millaisia paikkoja on eniten jne., myös miten tilanne on muuttunut. Numerotaulukoissa esitellään muutosta edellisen vuoden vastaavaan aikaan ja myös kahden vuoden muutosta. Tietoja esitellään lähinnä ammattiryhmittäin. Työvoimaa tilatessaan työnantaja ilmoittaa työtehtävän ammattinumeron. Tämä on hyvä pohja saada esiin se, millaisia tarjolla olevat työpaikat ovat ja miten työvoiman kysyntä näillä perusteilla muuttuu. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 2. Nuoret (15 29 -v.) työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa käsitellään nuorten ajankohtaista, kuluvan vuoden työttömyystilannetta. Tietoja esitellään neljännesvuosittain. Selvityksessä halutaan tuoda esiin paitsi nykyistä työttömyystilannetta myös tilanteen muutosta. Ajankohtaisia tietoja verrataan edellisten vuosien tilanteeseen. Olemme tässä laajentaneet nuorten ryhmää yleisen pidetyn 15-24 -vuotiaiden sijasta 15-29 -vuotiaisiin. Tämä mm. sen vuoksi, että usein koulutus vie paljon aikaa ja muutoinkin työmarkkinoille sisään pääseminen tapahtuu osalla nuoria vasta sen jälkeen kun he ovat täyttäneet 25 vuotta. Nuorten työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 3. Työssä käyvät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa raportoidaan työssä käyvän työnhakijajoukon rakenteellisia piirteitä kuluvana vuonna Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan sitä, millaisista henkilöistä työssä käyvien uutta työtä hakevien joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut viime aikoina. Työnhakijoiden tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 1

4. 50 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Iäkkäiden työttömyyttä käsittelevässä raportissa seurataan miten 50 vuotta täyttäneiden työttömyystilanne on viime aikoina kehittynyt Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan iäkkäiden työttömyyden rakenteellisia piirteitä ja työttömyyden kehitystä. 50 vuotta täyttäneiden työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 5. Pitkäaikaistyöttömät Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa esitellään meneillään olevan vuoden pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä. Raportissa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyden rakenteellisia piirteitä: millaisista henkilöistä joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut ajan myötä Kaakkois-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. Raportin on 25.11.2015 päivittänyt suunnittelusihteeri Anitta Lehtinen ja seuraava päivitys tehdään noin kolmen kuukauden kuluttua. 2

Sisällys 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN TYÖPAIKKOJEN SEURANTA... 4 1.1. Uudet avoimet työpaikat syyskuussa 2015... 4 1.2. Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien... 6 2. NUORET 15 29 -VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA... 12 2.1. Nuoret 15 29 -vuotiaat työttömät työnhakijat heinä syyskuussa... 12 2.1.1. Yleistilanne... 12 2.1.2. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne... 16 2.1.3. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne... 18 2.2. Nuoret 15 29 -vuotiaat työttömät työnhakijat vuoden 2015 alusta lähtien... 20 2.2.1. Yleistilanne... 20 2.2.2. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne... 23 2.2.3. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne... 26 3. TYÖSSÄ KÄYVÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA... 28 3.1. Yleistilanne... 28 3.2. Työssä olevien työnhakijoiden ammattirakenne... 31 3.3. Työssä olevien työnhakijoiden koulutusrakenne... 33 4. 50 VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA... 35 4.1. Työttömyys pääikäryhmittäin... 35 4.2. 50 -vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat... 36 4.2.1. Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys... 36 4.2.2. Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne... 41 4.2.3. Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne... 45 5. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA... 48 5.1. Pitkäaikaistyöttömät heinä syyskuussa... 48 5.1.1. Yleistilanne... 48 5.1.2. Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne... 50 5.1.3. Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne... 52 5.2. Pitkäaikaistyöttömät vuoden 2015 alusta lähtien... 54 5.2.1. Yleistilanne... 54 5.2.2. Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne... 57 5.2.3. Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne... 60 3

1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN TYÖPAIKKOJEN SEURANTA 1.1. Uudet avoimet työpaikat syyskuussa 2015 Vuoden 2015 syyskuussa ilmoitettiin Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon 1661 alueella avautunutta työpaikkaa, kaksi prosenttia vähemmin kuin vuotta aiemmin. Avautuneista uusista paikoista 30 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöille, 29 % oli asiantuntijoiden ammateissa ja 15 % erityisasiantuntijoille. Edellisestä vuodesta suhteellisesti eniten lisääntyivät toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden paikat, 53 %. Johtajien uudet avoimet paikat lisääntyivät 43 % ja erityisasiantuntijoiden 36 %. Suhteellisesti suurin vähennys edelliseen vuoteen verrattuna nähdään ammatteihin luokittelemattomien uusissa paikoissa -62 %, maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat vähenivät 50 % ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikat 30 %. Määrällisesti eniten uudet avoimet paikat lisääntyivät edellisestä vuodesta erityisasiantuntijoiden ammateissa (+65). Suurin määrällinen vähennys nähdään rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä, 54 paikkaa vähemmin kuin vuosi sitten. Taulukko: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella syyskuussa Ammattiryhmä Syyskuu Muutos 2014/2015 Muutos 2013/2015 2015 2014 2013 lkm % lkm % AMMATIT YHTEENSÄ 1661 1702 1649-41 -2,4 12 0,7 1 Johtajat 10 7 9 3 42,9 1 11,1 2 Erityisasiantuntijat 245 180 149 65 36,1 96 64,4 3 Asiantuntijat 478 475 418 3 0,6 60 14,4 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 113 74 60 39 52,7 53 88,3 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 502 541 427-39 -7,2 75 17,6 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 3 6 6-3 -50,0-3 -50,0 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 126 180 233-54 -30,0-107 -45,9 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 66 87 67-21 -24,1-1 -1,5 9 Muut työntekijät 113 139 186-26 -18,7-73 -39,2 0 Sotilaat 0 0 0 0 0 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 5 13 94-8 -61,5-89 -94,7 Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli syyskuussa 4,4 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 4,5 prosenttia. Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin syyskuussa 37 690 uutta avointa työpaikkaa, prosentin verran vähemmin kuin vuotta aiemmin. Uusista avoimista paikoista 30 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja, 21 % asiantuntijoiden paikkoja ja 14 % muiden työntekijöiden paikkoja. Vuoden 2014 syyskuuhun verrattuna suurimmat vähennykset olivat ammatteihin luokittelemattomien (-55 %) sekä 4

maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. (-44 %) uusissa avoimissa paikoissa. Suhteellisesti eniten lisääntyivät sotilaiden (+50 %) ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikat (+7 %). Suurin määrällinen lisäys edellisestä vuodesta oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikoissa (+306) ja suurin määrällinen vähennys asiantuntijoiden uusissa paikoissa (-547). Kahden ammattinumeron tasolla Kaakkois-Suomen paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten avoimista paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja (23 %). Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 20 %, luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoiden 8 %, palvelutyöntekijöiden paikkoja 6 % ja asiakaspalvelutyöntekijöiden 5 % kaikista alueen uusista avoimista paikoista. Suurimmat määrälliset vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat lainopillisten, sosiaali-, kulttuurialan erityisasiantuntijoiden (-50), kuljetustyöntekijöiden (-37), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (-32), teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden (-31) sekä rakennustyöntekijöiden ym. (pl. sähköasentajat) (-27) uusissa avoimissa paikoissa. Suurimmat määrälliset lisäykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoiden (+103), asiakaspalvelutyöntekijöiden (+65), lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden (+26), prosessityöntekijöiden (+15) sekä katujen puhtaanapidon ja jätehuollontyöntekijöiden (+14) uusissa avoimissa paikoissa. Ammateittain tarkasteltaessa eniten syyskuussa oli avoimia paikkoja myyntineuvottelijoille (205), myyjille (122), puhelinmyyjille (122), myyntiedustajille (113) ja tietotekniikan insinööreille (80). Syyskuun uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 3 % (vuotta aiemmin niitä oli 5 %), 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 12 % (13 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 10 % (17 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 62 % kun niitä vuotta aiemmin oli 51 %. Uudet avoimet paikat jakautuivat maakunnittain siten, että 57 % oli Kymenlaaksossa ja 43 % Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan paikat lisääntyivät 15 % vuoden takaisesta ja Kymenlaakson paikat vähenivät 12 %. Seutukunnittain alueen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa nähdään, että Kaakkois-Suomen syyskuun uusista avoimista työpaikoista 36 % oli Lappeenrannan seutukunnan alueella. Alueen 603 paikkaa oli 26 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alueen paikoista oli 28 % liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja, 15 % myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja, 14 % luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoiden sekä 7 % asiakaspalvelutyöntekijöiden paikkoja. 5

Imatran seudulla oli uusia avoimia paikkoja syyskuussa 106, 21 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista oli myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja 18 %, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja 11 %, asiakaspalvelutyöntekijöiden paikkoja 11 % ja lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden paikkoja 10 %. Taulukko: Kuukauden uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa syyskuussa Alue Syyskuu Muutos 2014/2015 Muutos 2013/2015 2015 2014 2013 lkm % lkm % Yhteensä 1661 1702 1649-41 -2,4 12 0,7 081 Kouvola 569 583 507-14 -2,4 62 12,2 082 Kotka-Hamina 383 504 394-121 -24,0-11 -2,8 Kymenlaakso 952 1087 901-135 -12,4 51 5,7 091 Lappeenranta 603 480 563 123 25,6 40 7,1 093 Imatra 106 135 185-29 -21,5-79 -42,7 Etelä-Karjala 709 615 748 94 15,3-39 -5,2 Kouvolan seutukunnassa uusia avoimia paikkoja oli syyskuussa 569, 34 % Kaakkois-Suomen paikoista. Kouvolan seudulla paikkojen määrä väheni 2 % edellisestä vuodesta. Seutukunnan paikoista oli eniten myyjien ja kauppiaiden ym. (28 %), liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (18 %) palvelutyöntekijöiden (6 %) asiakaspalvelutyöntekijöiden (6 %) paikkoja. Kotka-Haminan seudulla oli uusia avoimia paikkoja syyskuussa 383, joka on 24 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja 26 %, myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja 18 % ja konepaja- ja valimotyöntekijöiden, asentajien, korjaajien paikkoja 6 %. 1.2. Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien Uusia, työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettuja työpaikkoja avautui Kaakkois-Suomessa tammi syyskuussa 2015 keskimäärin kuukaudessa 2185 eli 11 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kaakkois-Suomen uusista avoimista työpaikoista eniten oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden (32 %) ja asiantuntijoiden (28 %) paikkoja. Tarkasteltaessa uusia avoimia paikkoja yhden ammattinumeron tarkkuudella, havaitaan, että suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+27 %) ja asiantuntijoiden (+21 %) paikat. Edellisestä vuodesta väheni suhteellisesti eniten maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (-47 %) sekä ammatteihin luokittelemattomat ryhmät (-45 %). Suurin 6

määrällinen kasvu oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikoissa (+147) ja suurin supistuminen maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-26) keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella tammi syyskuussa keskimäärin kuukaudessa 0 100 200 300 400 500 600 700 800 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 9 11 8 189 187 206 103 90 99 29 55 27 145 141 155 79 78 134 1 0 11 20 26 307 323 327 513 545 545 533 620 692 2015 2014 2013 Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli tammi syyskuussa 5,1 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 4,8 %. Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin kuukaudessa 42 963 uutta avointa työpaikkaa, 4 % enemmin kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Uusista avoimista paikoista 33 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja asiantuntijoiden paikkojen osuus oli 20 %. Vuoden 2014 vastaavaan aikaan verrattuna lisääntyivät paikat eniten sotilaiden (+67 %), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (+19 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+16 %) ryhmissä. Suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta vähenivät ammatteihin luokittelemattomat (-43 %) sekä maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (-25 %). Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten tammi syyskuun paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja, joita oli 24 %. Myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja oli 18 %, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja 8 % ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 6 % kaikista Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. 7

Vuoteen 2014 verrattuna oli vuonna 2015 suurimmat määrälliset lisäykset liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden avautuneissa paikoissa keskimäärin kuukaudessa (+108). Myyjien, kauppiaiden ym. paikat lisääntyivät 71:llä, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikat 48:llä, siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikat 21:llä sekä suojelu- ja vartiointityöntekijöiden paikat 20:llä keskimäärin kuukaudessa. Suurin määrällinen vähennys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli katujenpuhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden uusissa avoimissa paikoissa -35. Maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikat vähenivät 28:lla, yrittäjien paikat 8:lla ja lainopillisten, sosiaali-, kulttuurialan erityisasiantuntijoiden paikat 8:lla keskimäärin kuukaudessa. Tammi syyskuun uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 5 % (8 % vuonna 2014). 1 3 kuukaudeksi työtä antavia oli paikoista 25 % (19 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 16 % (16 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 44 % kun niitä vuotta aiemmin oli 43 %. Kaakkois-Suomessa tammi syyskuussa 2015 avoinna olleista paikoista 63 % oli Kymenlaaksossa ja 37 % Etelä-Karjalassa. Kymenlaakson paikat lisääntyivät 22 % vuoden takaisesta ja Etelä-Karjalan paikat supistuivat kolme prosenttia. Taulukko: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutu- ja maakunnittain tammi syyskuussa Alue Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos 2014/2015 Muutos 2013/2015 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % Yhteensä 2185 1963 2060 222 11,3 125 6,1 081 Kouvola 839 632 642 207 32,8 197 30,7 082 Kotka-Hamina 534 494 560 40 8,1-26 -4,6 Kymenlaakso 1373 1126 1202 247 21,9 171 14,2 091 Lappeenranta 640 634 634 6 0,9 6 0,9 093 Imatra 171 203 225-32 -15,8-54 -24,0 Etelä-Karjala 811 837 859-26 -3,1-48 -5,6 Kaakkois-Suomen paikoista 38 % oli Kouvolan seutukunnan alueella, jossa paikkojen lisäystä edelliseen vuoteen oli 33 %. Alueen paikoista oli 34 % asiantuntijoiden ja 26 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Määrällisesti eniten lisääntyivät asiantuntijoiden paikat (+99) ja suurin vähennys oli ammatteihin luokittelemattomien paikkojen ryhmässä (-5). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja (31 %), myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (18 %) ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (7 %) kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. 8

Kotka-Haminan seutukunnassa avautui 24 % Kaakkois-Suomen uusista paikoista. Alueen paikkatarjonta lisääntyi 8 % vuoden takaisesta. Paikoista oli 43 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja 21 % asiantuntijoiden paikkoja. Vuoden takaisesta suurin kasvu oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden uusissa paikoissa (+72) ja suurin vähennys oli muiden työntekijöiden paikoissa (-12). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöidenpaikkoja, joita oli 19 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 16 % ja liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja 16 %. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutukunnittain 1 ammattinumeron tarkkuudella tammi-syyskuussa 2015 keskimäärin kuukaudessa 0 50 100 150 200 250 300 350 1 Johtajat 2 3 2 Erityisasiantuntijat 61 50 60 3 Asiantuntijat 112 191 289 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 11 31 54 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 193 221 229 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 3 11 2 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 41 35 59 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 28 21 24 9 Muut työntekijät 61 73 136 0 Sotilaat 0 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 5 2 4 Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Lappeenrannan seutukunnan uusien avoimien paikkojen määrä kasvoi noin prosentin vuoden takaisesta. Alueella avautuneista työpaikoista oli 30 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 30 % asiantuntijoiden ja paikkoja. Määrällisesti eniten lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikat (+26) ja suurin vähennys oli maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-34). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja, joita oli 25 % kaikista alueen paikoista. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 18 % ja palvelutyöntekijöiden paikkoja 7 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Imatran seudun uudet avoimet paikat vähenivät 16 % vuotta aiemmasta. Tammi syyskuussa avautuneista paikoista oli 29 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 22 % muiden työntekijöiden paikkoja. 9

Eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. uudet paikat (+9) ja eniten vähenivät muiden työntekijöiden paikat (-15). Hieman tarkemmalla kahden ammattinumeron tarkkuudella oli seudun uusista avoimista paikoista eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (13 %), siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (11 %) ja lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden paikkoja 8 %. 10

TAULUKKO: Uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Syyskuu Muutos % Muutos % Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos % Muutos % 2015 2014 2013 2014/2015 2013/2015 2015 2014 2013 2014/2015 2013/2015 AMMATIT YHTEENSÄ 1 661 1 702 1 649-2,4 0,7 2 185 1 963 2 060 11,3 6,1 11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestöjen 1 1 4 0,0-75,0 1 3 3-66,7-66,7 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat 3 5 3-40,0 0,0 2 5 3-60,0-33,3 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan peruspalv 6 1 2 500,0 200,0 5 2 3 150,0 66,7 14 Hotellin, ravintolan, kaupan, muiden palvel 0 0 0 1 0 0 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiant 126 23 25 447,8 404,0 41 31 26 32,3 57,7 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 26 25 22 4,0 18,2 14 16 17-12,5-17,6 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantu 24 24 23 0,0 4,3 75 81 86-7,4-12,8 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntija 33 25 37 32,0-10,8 31 24 23 29,2 34,8 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantu 8 5 10 60,0-20,0 8 7 7 14,3 14,3 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasian 28 78 32-64,1-12,5 20 28 46-28,6-56,5 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat 15 20 21-25,0-28,6 26 29 35-10,3-25,7 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 36 44 39-18,2-7,7 41 47 59-12,8-30,5 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 376 383 325-1,8 15,7 514 406 408 26,6 26,0 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asian 50 24 31 108,3 61,3 38 28 42 35,7-9,5 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asia 1 4 2-75,0-50,0 1 2 2-50,0-50,0 41 Toimistotyöntekijät 11 27 34-59,3-67,6 31 30 41 3,3-24,4 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 89 24 18 270,8 394,4 61 44 38 38,6 60,5 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyönteki 11 8 4 37,5 175,0 7 9 8-22,2-12,5 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 2 15 4-86,7-50,0 4 7 12-42,9-66,7 51 Palvelutyöntekijät 95 104 83-8,7 14,5 98 90 126 8,9-22,2 52 Myyjät, kauppiaat ym. 338 346 260-2,3 30,0 383 312 226 22,8 69,5 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntek 50 82 78-39,0-35,9 164 116 160 41,4 2,5 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 19 9 6 111,1 216,7 48 28 21 71,4 128,6 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 3 3 3 0,0 0,0 27 55 25-50,9 8,0 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät 0 3 3-100,0-100,0 2 1 1 100,0 100,0 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentaja 66 93 71-29,0-7,0 56 61 70-8,2-20,0 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korj 51 70 53-27,1-3,8 54 47 45 14,9 20,0 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan 0 0 1-100,0 1 1 1 0,0 0,0 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 7 15 104-53,3-93,3 30 26 33 15,4-9,1 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valm 2 2 4 0,0-50,0 5 7 6-28,6-16,7 81 Prosessityöntekijät 33 18 19 83,3 73,7 38 29 78 31,0-51,3 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 3 2 18 50,0-83,3 13 13 14 0,0-7,1 83 Kuljetustyöntekijät 30 67 30-55,2 0,0 29 36 42-19,4-31,0 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistusty 39 35 75 11,4-48,0 134 113 127 18,6 5,5 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työn 0 0 0 17 19 0-10,5 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työ 20 51 39-60,8-48,7 39 45 47-13,3-17,0 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 35 48 59-27,1-40,7 45 43 52 4,7-13,5 95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym. 0 0 0 4 0 0 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työnt 19 5 13 280,0 46,2 68 103 101-34,0-32,7 01 Upseerit 0 0 0 0 0 0 02 Aliupseerit 0 0 0 0 0 0 03 Sotilasammattihenkilöstö 0 0 0 0 0 0 X0 Yrittäjät 5 13 94-61,5-94,7 11 19 26-42,1-57,7 X1 Opiskelijat 0 0 0 0 0 0 X2 Ei ammattia 0 0 0 0 0 0 X3 Ammattia vaihtavat 0 0 0 0 0 0 X4 Vastavalmistuneet 0 0 0 0 0 0 X5 Valmennukset 0 0 0 0 0 0 X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen 0 0 0 0 0 0 X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat 0 0 0 0 0 0 11

2. NUORET 15 29 -VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- MARKKINOILLA 2.1. Nuoret 15 29 -vuotiaat työttömät työnhakijat heinä syyskuussa 2.1.1. Yleistilanne Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä keskimäärin kuukaudessa 20 738 työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja. Määrä oli 6,6 % suurempi kuin vuoden 2014 heinä syyskuussa. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin, sillä alle 30 -vuotiaita ilmoittautui Kaakkois-Suomesta heinä syyskuussa työttömäksi työnhakijaksi 7,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työttömistä työnhakijoista oli 15 29 -vuotiaita 24,7 prosenttia kun heitä vastaavana aikana vuotta aiemmin oli 24,5 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2014-2015 Muutos 2013-2015 lomautettuja 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % Kaikki työttömät työnhakijat 20 738 19 447 17 764 1 291 6,6 2 974 16,7 - nuoret (15-29 -v.) 5 117 4 764 4 139 353 7,4 978 23,6 Nuorten osuus kaikista työttömistä 24,7 % 24,5 % 23,3 % Kokonaistyöttömyyden sekä nuorisotyöttömyyden kasvu oli heinä syyskuussa Kaakkois-Suomessa lievempää kuin keskimäärin koko maassa. Koko maassa nuorten työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 10,2 % ja kaikkien työttömien määrä kasvoi 8,6 %. Nuoria oli 25,7 % kaikista työttömistä työnhakijoista valtakunnan tasolla. Jakamalla nuoret työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään, 15 19 -vuotta, 20 24 -vuotta sekä 25 29 -vuotta, havaitaan työttömiä olevan selvästi enemmän vanhemmissa ikäluokissa. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen toimialueen nuorista työttömistä työnhakijoista alle 20 -vuotiaita oli 16 %, 20 24 -vuotiaita 46 % ja 25 29 -vuotiaita 38 %. Ikäryhmien keskinäisessä vertailussa nähdään, että edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2015 eivät missään ikäryhmässä työnhakijat vähentyneet, suhteellisesti eniten lisääntyivät 20 24 -vuotiaat työttömät työnhakijat (+10 %). 12

Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa keskimäärin kuukaudessa heinä syyskuussa vuodesta 2013 vuoteen 2015 Ikäryhmä 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2014-2015 Muutos 2013-2015 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % 15-29 -vuotiaat yhteensä 5 117 4 764 4 139 353 7,4 978 23,6-15-19 -vuotiaat 819 799 682 20 2,5 137 20,1-20-24 -vuotiaat 2 330 2 114 1 865 216 10,2 465 24,9-25-29 -vuotiaat 1 968 1 851 1 592 117 6,3 376 23,6 Kaakkois-Suomen nuorissa työttömissä työnhakijoissa oli tämän vuoden kolmannella neljänneksellä suomen kansalaisia 92,9 %, venäläisiä oli 3,1 %, virolaisia 0,6 %, irakilaisia 0,5 % ja somalialaisia 0,4 %. Venäläisten nuorten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden takaisesta noin yhden prosentin, virolaisten määrä kasvoi 20 %, irakilaisten määrä väheni 11 % ja somalialaisten määrä väheni 38 %. Kaakkois-Suomen kaikista venäläisistä työttömistä työnhakijoista oli nuoria 13 %, virolaisista nuoria oli 17 %, irakilaisista 44 % ja somalialaisista 35 %. Työttömänä olevien nuorten työnhakijoiden määrä väheni Kouvolan seutukunnan alueella vuoden takaisesta noin yhden prosentin. Alueen muissa seutukunnissa nuorisotyöttömyys kasvoi, eniten Imatran seutukunnassa (+14 %) ja vähiten Lappeenrannan seutukunnassa (+9 %). Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli kaikista työttömistä työnhakijoista Imatran seudulla (23,8 %). Lappeenrannan seudun kaikista työttömistä hakijoista nuoria oli eniten 25,0 %. Kotka-Haminan seudun työttömistä nuorten osuus oli 24,7 % ja Kouvolan seudun työttömistä nuoria oli 24,8 %. Taulukko: Nuoret työttömät (ilman lomautettuja) alueen neljässä seutukunnassa Seutukunta 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2014-2015 Muutos 2013-2015 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi 5 117 4 764 4 139 353 7,4 978 23,6 081 Kouvola 1427 1443 1195-16 -1,1 232 19,4 082 Kotka-Hamina 1613 1442 1283 171 11,9 330 25,7 091 Lappeenranta 1437 1316 1159 121 9,2 278 24,0 093 Imatra 640 561 501 79 14,1 139 27,7 Nuorten rakennetyöttömyys Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään myös kaikkien työttömien työnhakijoiden vastaava tilanne. Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä kasvoivat sekä nuorten (+ 14 %) että kaikkien (+11 %) rakennetyöttömien kokonaismäärät vuoden 2014 vastaavasta ajasta. 13

Suurin osa, 47 %, alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului heinä syyskuussa ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet. Palveluilta työttömiksi jääneiden nuorten työttömien määrä kasvoi edellisvuodesta 5 %. Kakkien työttömien osalta tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta 13 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) Nuorten rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8 %. Kaikista nuorista rakennetyöttömistä kuului 26 % tähän ryhmään. Kaikkien rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä väheni edellisestä vuodesta 9 %. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Taulukko: Rakennetyöttömät keskimäärin kuukaudessa heinä syyskuussa Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä Nuoret alle 30 -v. työttömät 3. neljännes 2015 keskiarvo 494 621 1137 176 2 429 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 20,3 % 25,6 % 46,8 % 7,2 % 100 % 3. neljännes 2014 keskiarvo 304 576 1087 159 2 127 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 14,3 % 27,1 % 51,1 % 7,5 % 100 % Muutos 2014-2015 % 62,5 7,8 4,6 10,7 14,2 Kaikki työttömät työnhakijat 3. neljännes 2015 keskiarvo 6869 2683 3761 633 13 946 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 49,3 % 19,2 % 27,0 % 4,5 % 100 % 3. neljännes 2014 keskiarvo 5738 2952 3321 572 12 584 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 45,6 % 23,5 % 26,4 % 4,5 % 100 % Muutos 2014-2015 % 19,7-9,1 13,2 10,7 10,8 Nuorista rakennetyöttömistä pitkäaikaistyöttömien osuus oli 20 %, kaikkien rakennetyöttömien ryhmästä 49 prosenttia kuului pitkäaikaistyöttömien kategoriaan. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden alle 30 -vuotiaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 63 % kun kaikkien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 20 %. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) 14

Nuorten palveluilta palveluille sijoittuneiden määrä kasvoi 11 % edellisestä vuodesta kuten myös ryhmä kaikkien työttömien työnhakijoidenkin osalta. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Nuorten työnhakijoiden työttömyyden alkaminen ja päättyminen Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä alkoi työnvälitystilaston kuukausikertomuksen mukaan Kaakkois-Suomessa 1255 nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyysjaksoa (lomautetut ml.) keskimäärin kuukaudessa, 8 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneitä nuorten työttömyysjaksoja oli 1448 eli 3 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneistä työttömyysjaksoista 22 % ei ollut uusinut työnhakuaan, 19 % oli saanut itse työtä, 12 % oli aloittanut valmennuksen/kokeilun ja 12 % oli aloittanut muun koulutuksen. Suurin määrällinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli ryhmässä, joka oli aloittanut valmennuksen/kokeilun (-56). Suurin kasvu oli työnhakunsa uusimatta jättäneiden ryhmässä (+69). Taulukko: Heinä syyskuun aikana alle 30 -vuotiaiden alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa (lomautetut ml.) 15-29 -vuotiaat 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2013-2014 Muutos 2012-2014 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % Alkaneet työttömyysjaksot 1 255 1 363 1 525-108 -7,9-270 -17,7 Päättyneet työttömyyysjaksot 1 448 1 498 1 658-50 -3,3-210 -12,7 6 kk ylittävät työttömyydet 224 232 160-8 -3,4 64 40,0 12 kk ylittävät työttömyydet 77 55 38 22 40,0 39 102,6 Nuorten 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli 224 eli 3 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Alle 30 -vuotiaiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli 77 eli 40 % enemmän vuotta aiemmasta. Kaikista heinä syyskuussa Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli alle 30 -vuotiaita 39 % ja päättyneistä työttömyysjaksoista 41 %. Yli kuusi kuukautta ylittävistä kaikista työttömyyksistä oli nuoria alle 30 -vuotiaita 25 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä 17 %. 15

2.1.2. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Koulutusasteittain tarkasteltuna nuorisotyöttömyys nousi edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä eniten alemmalla perusasteella (+19 %), keskiasteella (+16 %) ja alemmalla korkeakouluasteella (+15 %). Eniten laskua oli tutkijakoulutusasteella (-100 %), alimmalla korkea-asteella (-16 %) ja ylemmällä perusasteella (-12 %). Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 66 % keskiasteen koulutuksen suorittaneita ja 22 % ylemmän perusasteen suorittaneita. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) koulutusasteen mukaan keskimäärin kuukaudessa heinä syyskuussa Kaakkois-Suomessa Koulutusaste 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2014-2015 Muutos 2013-2015 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % KOULUTUS YHTEENSÄ 5 117 4 764 4 139 353 7,4 978 23,6 1 ALEMPI PERUSASTE 25 21 22 4 19,0 3 13,6 2 YLEMPI PERUSASTE 1 115 1 261 1 208-146 -11,6-93 -7,7 3 KESKIASTE 3 391 2 927 2 480 464 15,9 911 36,7 5 ALIN KORKEA-ASTE 53 63 51-10 -15,9 2 3,9 6 ALEMPI KORKEAKOULUAST 323 282 208 41 14,5 115 55,3 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE 93 95 81-2 -2,1 12 14,8 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE 0 1 0-1 -100,0 0 9 KOULUTUSASTE TUNTEMAT 116 113 89 3 2,7 27 30,3 Hieman tarkemmalla 4 koulutuskoodin tarkkuudella oli nuorista työttömistä työnhakijoista eniten peruskoulun suorittaneita (21 %), ylioppilastutkinnon suorittaneita (11 %), majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen suorittaneita (6 %) ja liiketalousalan perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneita (5 %). Vuoden 2014 kolmannesta neljänneksestä tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten määrällisesti kasvoi nuorten ylioppilastutkinnon suorittaneiden työttömien ryhmä (+60) keskimäärin kuukaudessa. Terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä kasvoi 58:lla, tietojenkäsittelyn keskiasteen peruskoulutuksen saaneiden ryhmä 48:lla, liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneiden ryhmä 48:lla ja LVI -alan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä 44:llä. Määrällisesti eniten väheni peruskoulun (-133), muun yleissivistävän ylemmän perusasteen koulutuksen (-18), muun keskiasteen koulutuksen (-14), alimman korkea-asteen tietojenkäsittelykoulutuksen (-8) ja artesaanin, käsi- ja taideteollisen peruskoulutuksen saaneet (-8) nuoret työttömät työnhakijat keskimäärin kuukaudessa. 16

Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) koulutuksen mukaan (suurimmat ryhmät) Kaakkois-Suomessa Koulutuskoodi 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % 2015 2014 2013 2014/2015 2013/2015 KOULUTUS YHTEENSÄ 5117 4764 4139 7,4 23,6 2011 PERUSKOULU 1049 1182 1136-11,3-7,7 3011 YLIOPPILASTUTKINTO 581 521 366 11,5 58,7 3811 MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSKOUL. 318 292 239 8,9 33,1 3311 LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON.) 246 198 145 24,2 69,7 3514 SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS 226 209 214 8,1 5,6 3511 KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULUTUS 216 187 185 15,5 16,8 3711 TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKOUL. 185 127 95 45,7 94,7 3522 RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PERUSK. 178 137 106 29,9 67,9 3513 AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOULUTUS 163 157 142 3,8 14,8 3411 TIETOJENKÄS.PERUSKOUL.,KESKIASTE 147 99 91 48,5 61,5 3512 LVI-ALAN PERUSKOULUTUS 128 84 76 52,4 68,4 3814 LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSKOUL. 86 84 64 2,4 34,4 3517 PUUALAN PERUSKOULUTUS 84 72 74 16,7 13,5 3516 PAPERI- JA KEMIANTEOLL. PERUSKOUL. 82 74 78 10,8 5,1 3211 ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK. 80 88 74-9,1 8,1 9999 MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON 79 81 64-2,5 23,4 6311 TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINTO 71 61 33 16,4 115,2 3518 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSKOULUTUS 61 61 51 0,0 19,6 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 61 79 67-22,8-9,0 3812 NUORISO- JA VAPAA-AIKATOIM.PERUSK. 57 48 46 18,8 23,9 3515 TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL. 56 46 48 21,7 16,7 3813 KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOULUTUS 54 37 31 45,9 74,2 3521 ELINTARVIKEALAN PERUSKOULUTUS 52 54 43-3,7 20,9 3611 MAATILATALOUDEN PERUSKOULUTUS 49 35 32 40,0 53,1 3999 MUU KOULUTUS, KESKIASTE 46 60 49-23,3-6,1 6513 INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN 36 24 18 50,0 100,0 9099 YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON 32 26 20 23,1 60,0 6712 SOSIAALIALAN AMK-TUTKINTO 28 17 10 64,7 180,0 3741 TERVEYS- JA SOS. ALAN AMM.TUTKINTO 28 24 21 16,7 33,3 6711 TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO 27 14 11 92,9 145,5 3341 KAUPAN JA HALLINNON AMM.TUTKINTO 27 22 4 22,7 575,0 1019 MUU YLEISSIV. KOUL., AL. PERUSASTE 21 19 18 10,5 16,7 3524 TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSK. 21 24 22-12,5-4,5 5311 MERKONOMI, LIIKETAL.OPISTOTUTKINTO 20 17 18 17,6 11,1 6216 MEDIANOMIN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK. 20 23 9-13,0 122,2 3613 METSÄTALOUDEN PERUSKOULUTUS 18 9 15 100,0 20,0 6213 KUVATAITEEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK. 18 16 21 12,5-14,3 3216 VIESTINTÄALAN PERUSKOULUTUS 17 12 11 41,7 54,5 3099 MUU YLEISSIV. KOULUTUS, KESKIASTE 16 16 21 0,0-23,8 5411 TIETOJENKÄS.KOUL.,ALIN KORKEA-ASTE 16 24 18-33,3-11,1 3612 PUUTARHATALOUDEN PERUSKOULUTUS 15 9 14 66,7 7,1 3845 SUOJELUALAN AMMATTITUTKINTO 15 11 5 36,4 200,0 6211 KÄSI-TAIDETEOLL., KONSERV. AMK-TUTK 14 12 10 16,7 40,0 3815 SUOJELUALAN PERUSKOULUTUS 12 5 5 140,0 140,0 6811 MATK-RAV-TAL.ALAN AMK-TUTKINTO 12 9 11 33,3 9,1 3544 SÄHKÖALAN AMMATTITUTKINTO 11 8 8 37,5 37,5 3619 MUU MAA-METSÄTALOUSALAN PERUSKOUL. 11 10 7 10,0 57,1 7999 MUU KOUL., YLEMPI KORKEAKOULUASTE 10 5 11 100,0-9,1 3552 RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-AL. AMM.TUTK. 10 7 4 42,9 150,0 17

2.1.3. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Ammattiryhmittäin tarkasteltuna nuorisotyöttömyys nousi edellisen vuoden heinä syyskuuhun verrattuna eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+213), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (+75) ja asiantuntijoiden (+51) ryhmissä. Vähennystä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (-55). Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) ammattiluokittain heinä syyskuussa Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2014-2015 Muutos 2013-2015 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % AMMATIT YHTEENSÄ 5 117 4 764 4 139 353 7,4 978 23,6 1 Johtajat 7 3 3 4 133,3 4 133,3 2 Erityisasiantuntijat 363 334 289 29 8,7 74 25,6 3 Asiantuntijat 347 296 244 51 17,2 103 42,2 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 202 181 163 21 11,6 39 23,9 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 1 039 826 621 213 25,8 418 67,3 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 67 55 57 12 21,8 10 17,5 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 1 185 1 110 1 046 75 6,8 139 13,3 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 221 222 192-1 -0,5 29 15,1 9 Muut työntekijät 161 155 141 6 3,9 20 14,2 0 Sotilaat 5 5 0 0 0,0 5 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 1 519 1 574 1 385-55 -3,5 134 9,7 Nuorten 15 29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattiluokituksen mukaisessa tarkastelussa havaitaan, että eniten heistä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (30 %), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä (23 %) ja palvelu- ja myyntityöntekijöissä (20 %). Verrattaessa nuoria ja kaikkia työttömiä työnhakijoita ammattiryhmittäin havaitaan, että suhteellisesti eniten alle 30 -vuotiaita työttömiä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä, 51 % kaikista työttömistä. Sotilaista nuoria oli 36 % ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyön työttömistä 32 %. Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli johtajien (4 %) ja muiden työntekijöiden (9 %) ammattiluokissa. Kahden ammattinumeron tarkkuudella nuoria työttömiä tarkasteltaessa nähdään, että suurimmat nuorten työttömien työnhakijoiden ryhmät olivat ilman ammattia olevat (27 % nuorista työttömistä), palvelutyöntekijät (7 %), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (7 %) ja rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (7 %). Viime vuoden heinä syyskuusta tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten lisääntyivät määrällisesti nuoret työttömät myyjät, kauppiaat ym. (+71), palvelutyöntekijät (+70), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (+64) sekä rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (+59) keskimäärin kuukaudessa. 18

Määrällisesti eniten edellisestä vuodesta vähenivät nuoret ilman ammattia olevat työttömät (-32), vastavalmistuneet (-20), prosessityöntekijät (-11) sekä elintarvike-, puutyö-, vaatetus- jalkinealanvalmistajat (-11) keskimäärin kuukaudessa. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % 2015 2014 2013 2014/2015 2013/2015 AMMATIT YHTEENSÄ 5 117 4 764 4 139 7,4 23,6 X2 Ei ammattia 1 374 1 406 1 233-2,3 11,4 51 Palvelutyöntekijät 380 310 250 22,6 52,0 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat 375 361 350 3,9 7,1 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) 367 308 279 19,2 31,5 52 Myyjät, kauppiaat ym. 328 257 156 27,6 110,3 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 289 225 189 28,4 52,9 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 288 269 261 7,1 10,3 83 Kuljetustyöntekijät 150 142 116 5,6 29,3 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist. 144 155 145-7,1-0,7 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 126 118 94 6,8 34,0 41 Toimistotyöntekijät 111 107 95 3,7 16,8 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat 93 92 92 1,1 1,1 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 84 69 63 21,7 33,3 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt. 76 61 45 24,6 68,9 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant. 75 61 50 23,0 50,0 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt. 73 72 74 1,4-1,4 X4 Vastavalmistuneet 69 89 83-22,5-16,9 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 68 58 38 17,2 78,9 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant. 67 53 50 26,4 34,0 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 57 57 49 0,0 16,3 81 Prosessityöntekijät 57 68 63-16,2-9,5 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 55 47 49 17,0 12,2 X1 Opiskelijat 54 48 41 12,5 31,7 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 53 35 35 51,4 51,4 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 42 35 26 20,0 61,5 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat 36 34 20 5,9 80,0 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 35 21 17 66,7 105,9 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 34 32 28 6,3 21,4 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 32 35 38-8,6-15,8 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät 21 19 10 10,5 110,0 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 18 19 23-5,3-21,7 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 14 11 12 27,3 16,7 X3 Ammattia vaihtavat 14 13 15 7,7-6,7 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät 12 8 8 50,0 50,0 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan työnt. 12 17 12-29,4 0,0 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 11 19 11-42,1 0,0 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan peruspalv. johtajat 5 0 2 150,0 X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat 5 13 10-61,5-50,0 03 Sotilasammattihenkilöstö 4 4 0 0,0 X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen 3 1 0 200,0 02 Aliupseerit 2 1 0 100,0 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 2 2 1 0,0 100,0 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat 1 3 1-66,7 0,0 X0 Yrittäjät 1 3 4-66,7-75,0 19

2.2. Nuoret 15 29 -vuotiaat työttömät työnhakijat vuoden 2015 alusta lähtien 2.2.1. Yleistilanne Kaakkois-Suomen TE-toimistossa oli tammi syyskuussa keskimäärin kuukaudessa 20 518 työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja se on 1296 työtöntä ja 7 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria alle 30 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 4994 eli 394 ja 9 % enemmän kuin edellisen vuoden tammi syyskuussa. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli 24,3 % kun se vuotta aiemmin oli 23,9 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos 2014-2015 Muutos 2013-2015 lomautettuja 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % Kaikki työttömät työnhakijat 20 518 19 222 17 724 1 296 6,7 2 794 15,8 - nuoret (15-29 -v.) 4 994 4 600 4 108 394 8,6 886 21,6 Nuorten osuus kaikista työttömistä 24,3 % 23,9 % 23,2 % Kaakkois-Suomessa työttömien määrän lisäys pysyi alkuvuonna pienempänä kuin Suomessa keskimäärin. Koko maassa työhallinnon asiakkaana oli tammi syyskuussa keskimäärin kuukaudessa 325 022 työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja. Määrä oli kasvanut vuoden takaisesta 9 %. Myös nuorten työttömyys kasvoi alkuvuonna Kaakkois-Suomessa hieman malitillisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Nuoria alle 30 -vuotiaita oli alkuvuonna koko maassa työttömänä 81 140 keskimäärin kuukaudessa. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta 11 %. Kaakkois-Suomen nuorten työttömien ikäryhmittäinen, 15 19 -vuotta, 20 24 -vuotta sekä 25 29 vuotta, tarkastelu osoittaa työttömiä olevan selvästi enemmän vanhemmissa ikäluokissa. Nuorista työttömistä oli alle 20 -vuotiaita 13 %, 20 24 -vuotiaita 47 % ja 25 29 -vuotiaita 40 %. Suhteellisesti eniten vuoden takaisesta kasvoi 20 24 vuotiaiden työttömyys, 10,4 %. Nuorista oli alle 25 -vuotiaita työttömiä 60 % ja heidän määränsä kasvoi vuotta aiemmasta 8 %. Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ikäryhmä Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos 2014-2015 Muutos 2013-2015 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % 15-29 -vuotiaat yhteensä 4 994 4 600 4 108 394 8,6 886 21,6-15-19 -vuotiaat 664 656 562 8 1,2 102 18,1-20-24 -vuotiaat 2 343 2 123 1 929 220 10,4 414 21,5-15-24 -vuotiaat yhteensä 3 007 2 779 2 491 228 8,2 516 20,7-25-29 -vuotiaat 1 987 1 821 1 617 166 9,1 370 22,9 20

Kaakkois-Suomen alueellinen tarkastelu osoittaa, että nuorisotyöttömyys kasvoi edellisestä vuodesta Kymenlaaksossa 6 % ja Etelä-Karjalassa 12 %. Imatran seutukunnassa nuorten työttömien määrä kasvoi vuotta aiemmasta eniten, 14 %. Kouvolan seudulla kasvu oli lievintä, 2 % vuoden takaisesta. Lappeenrannan seudulla nuorten työttömien määrä kasvoi 11 % ja Kotka-Haminan seutukunnan alueella 10 % vuoden takaisesta. Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli kaikista työttömistä työnhakijoista Imatran seudulla, 23,1 %. Lappeenrannan seudun kaikista työttömistä hakijoista nuoria oli eniten 25,0 %. Kotka-Haminan seudun työttömistä nuorten osuus oli 24,1 % ja Kouvolan seudun työttömistä nuoria oli 24,5 %. Taulukko: Alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomessa alueittain Seutukunta Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos 2014-2015 Muutos 2013-2015 2015 2014 2013 Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi 4 994 4 600 4 108 394 8,6 886 21,6 081 Kouvola 1408 1376 1174 32 2,3 234 19,9 082 Kotka-Hamina 1542 1401 1269 141 10,1 273 21,5 Kymenlaakso 2950 2777 2443 173 6,2 507 20,8 091 Lappeenranta 1419 1277 1150 142 11,1 269 23,4 093 Imatra 624 545 515 79 14,5 109 21,2 Etelä-Karjala 2043 1822 1665 221 12,1 378 22,7 Nuorten rakennetyöttömyys Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vuoden 2015 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana alle 30 -vuotiaiden rakennetyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 20,7 % Kaakkois-Suomessa. Koko maassa nuorten rakennetyöttömyys kasvoi hivenen lievemmin, 19,6 % edellisestä vuodesta. Alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului Kaakkois-Suomessa 48 % ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet, heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 17 %. Valtakunnan tasolla palveluilta työttömäksi jääneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 15 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) 21

Rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien ryhmään kuului nuorista rakennetyöttömistä Kaakkois-Suomessa 25 % ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta kuusi prosenttia. Koko maassa keskimäärin oli nuorista rakennetyöttömistä rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä myös 25 % ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 11 %. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Taulukko: Nuoret rakennetyöttömät Kaakkois-Suomessa ja koko maassa keskimäärin kuukaudessa tammi syyskuussa Nuoret alle 30 -v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta Palveluilta työttömäksi palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä Kaakkois-Suomi Tammi-syyskuu 2015 keskiarvo 465 616 1180 171 2 433 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 19,1 % 25,3 % 48,5 % 7,0 % 100 % Tammi-syyskuu 2014 keskiarvo 272 583 1009 151 2 015 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 13,5 % 28,9 % 50,1 % 7,5 % 100 % Muutos 2014-2015 % 71,0 5,7 16,9 13,2 20,7 Koko maa Tammi-syyskuu 2015 keskiarvo 8148 9167 17146 2390 36 852 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 22,1 % 24,9 % 46,5 % 6,5 % 100 % Tammi-syyskuu 2014 keskiarvo 5307 8222 14923 2368 30 819 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 17,2 % 26,7 % 48,4 % 7,7 % 100 % Muutos 2014-2015 % 53,5 11,5 14,9 0,9 19,6 Kaakkois-Suomen nuorten rakennetyöttömien joukosta pitkäaikaistyöttömien osuus oli 19 % ja heidän määränsä oli 71 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa keskimäärin oli nuorista rakennetyöttömistä pitkäaikaistyöttömiä 22 % ja määrä kasvoi 54 % vuoden takaisesta. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) Nuorista rakennetyöttömistä palveluilta palveluille sijoittuneiden ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta Kaakkois-Suomessa 13 % ja koko maassa keskimäärin yhden prosentin. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) 22