WORD-KIRJOITUSPOHJAN KÄYTTÖOHJE Lukijalle Tämä kirjoituspohja on tarkoitettu Opettajankoulutuslaitoksen julkaisujen taittotyökaluksi silloin, kun julkaisun sisältösivujen visuaalisen ilmeen luomisessa ei käytetä ammattitaittajaa. Pohja on suositus ja malli, jota voi kuitenkin muokata oman tarpeen mukaan. Kirjoituspohja (.dotx) on tehty Word 2013-versiolle. Julkaisun rakenteen eri osille (esim. leipäteksti, eri otsikkotasot) on kullekin luotu tyyli, joita käyttäen tekstille saadaan yhtenäinen ja halutunlainen ulkoasu. Tyylit saa esille Tyylitvalikosta. Kirjoituspohjassa käytetyt kirjaintyypit, fontit, löytyvät jokaisesta tietokoneesta. Otsikot saavat numeroinnit automaattisesti. Pohjaan on lisäksi määritelty julkaisussa käytettävät marginaalit ja sivunumerointi. I
Sisältö I. KIRJOITUSPOHJAN KÄYTTÖ... III i.i Sisällysluettelon päivittäminen... IV i.ii Tyylien käyttö... V i.iii Tyylikohtaiset ohjeet... V i.iv PDF-tiedoston tekeminen... VII II. MALLITEKSTIÄ... VIII II
i. Kirjoituspohjan käyttö Kirjoituspohja otetaan käyttöön seuraavasti: 1. Tallenna Word-pohja (.dotx) tietokoneellesi kansioon, jossa työstät julkaisua. Säilytä pohjaa samassa paikassa julkaisun tiedostojen kanssa, jotta se toimii oikein ja on aina tarvittaessa käytettävissä. 2. Avaa Word-pohja hiiren oikealla näppäimellä ja valitse Uusi (Avaa Mactietokoneissa), jolloin Word avaa uuden dokumentin käyttäen pohjan mallia. (Uusi dokumentti aukeaa yleensä myös tuplaklikkaamalla ladattua kirjoituspohjaa). 3. Tallenna dokumentti heti uudella nimellä (.docx -muotoon) samaan kansioon Word-pohjan kanssa. 4. Omien tekstien sijoittaminen pohjaan voi tapahtua kahdella tavalla. Kirjoituspohja toimii parhaiten siten, että käsikirjoitus kirjoitetaan sillä alusta asti. Usein teksti pitää kuitenkin tuoda toisesta dokumentista. Tapa 1: Poista aluksi kaikki näytetekstit. Liitä oma käsikirjoituksesi. Valitse tekstin liittämisessä vaihtoehto muotoilematon teksti (keep text only). Määritä tämän jälkeen jokaiselle tekstin elementille tyyli (esim. otsikolle, leipätekstille jne.) tyylivalikoimasta: valitse ensiksi haluttu tekstialue ja klikkaa tämän jälkeen tyylipaletista oikea tyylimäärittely (esim. +Leipäteksti). Tyylivalikoima on kopioitunut kirjoituspohjasta työstettävään tiedostoon vaiheiden 1.-3. kautta. Tapa 2: Sijoita näytetekstien tilalle oma tekstisi osissa, esim. pääotsikon tilalle oma pääotsikkosi, leipätekstin tilalle oma leipätekstisi jne. Lopuksi tarkista ja tarvittaessa määritä tekstin elementtien tyylit. Huom. Kirjoituspohjan tiedostomuoto on.dotx ja tavallisen Word-tiedoston.docx. III
i.i Sisällysluettelon päivittäminen Huomaa, että sisällysluettelo ei päivity automaattisesti, vaan se pitää muistaa päivittää käsin. Sisällysluettelo on toteutettu ns. Kenttänä. Tietyt otsikkotyylit päivittyvät sisällysluetteloon niin, että luetteloa klikataan hiiren oikealla näppäimellä ja valitaan Päivitä kenttä. Kuva 1. Sisällysluettelon päivitysvalikko. Sisällysluettelon rakennetta voidaan muokata Lisää -> Pikaosat -> Kenttä - valikosta. IV
i.ii Tyylien käyttö Tyylipaletti Kuva 2. Tyylit on helppo valita Wordin Tyylit valikosta. i.iii Tyylikohtaiset ohjeet Tyylin nimi Tyylin käyttö ja toiminta + A. NIMIÖ Alaotsikko Nimiön alaotsikon tyyli. + A. NIMIÖ tekijä Väittelijän nimen tyyli nimiössä. + A. NIMIÖ Titteli Väitöksen nimen tyyli nimiössä. + Leipäteksti Leipäteksti. + Leipäteksti 1. Kappale Leipätekstin ensimmäinen sisentämätön kappale V
+ Kuvateksti Merkitään kuvateksti ja kuvioteksti. Kuva saa automaattisen numeroinnin. Käytä vain samaa tyyliä kaikissa kuva ja kuvioteksteissä jotka ovat samassa asiakirjassa. Kaikissa joko +Kuvioteksti tai +Kuvateksti. + Kuvioteksti Merkitään kuvioteksti ja kuvateksti. Kuva saa automaattisen numeroinnin. Käytä vain samaa tyyliä kaikissa kuva ja kuvioteksteissä jotka ovat samassa asiakirjassa. Kaikissa joko +Kuvioteksti tai +Kuvateksti. + Alaviite Merkitään alaviitteen tekstityyli. Alaviite valitaan Viittaukset -> Lisää alaviite + Otsikko 1 1-tason otsikko, pääotsikko. Otsikkoon tulee automaattinen numerointi. + Otsikko 1 Unnumbered Päätason otsikko, mutta numeroimaton. Tulee kuitenkin sisällysluetteloon. + Otsikko 1 Unnumbered and Non-indexed Päätason otsikko ilman numerointia. Ei tule mukaan sisällysluetteloon. Esim. Sisällysluettelo-sivun otsikko. + Otsikko 1 References Tyylillä merkitään lähdeluettelon otsikko. Tämän otsikon jälkeen on pienempi väli ennen tekstiä kuin muiden otsikoiden. + Otsikko 2 2-tason otsikko. Automaattinen numerointi + Otsikko 2 Unnumbered 2-tason otsikko, mutta numeroimaton. + Otsikko 3 3-tason otsikko. Automaattinen numerointi + Otsikko 4 4-tason otsikko. Ei automaattista numerointia. + Journal Paper Osajulkaisun otsikkosivun tyyli + Julkaisuluettelo Tällä tyylillä saadaan julkaisuluetteloon tasaus ja numerointi. + Kuva tai kuvio Tällä tyylillä merkitään kuva tai graafi. Kuvat ja graafit asemoidaan aina ulkoreunaan (Ctrl+R tai Ctrl+L). + Sitaatti Tällä tyylillä merkitään sitaatti. + Sitaatti 1. kappale Sitaatin ensimmäinen sisentämätön kappale. + Lähteet Tyylillä merkitään lähdeluettelo. + Taulukko otsikko Taulukon otsikkoteksti tyylitetään tällä. Automaattinen numerointi. + Taulukko alaotsikko Taulukon alaotsikko. Käytetään pylvään otsikkona. + Taulukkoteksti Taulukon sisältö voidaan tyylittää tällä tyylillä. VI
i.iv PDF-tiedoston tekeminen Wordista suoraan tallentamaan painokelpoisen PDF-tiedoston. PDF-tiedoston tekeminen on mahdollista vanhemmissa Wordeissa tallennavalikosta. Word 2010 -lähtien tallennusmahdollisuus löytyy Vie-valikosta. Kuva 3. Valitse PDF:n optimoinniksi Vakio (Online-julkaiseminen ja tulostaminen). Paina Asetukset... ja laita valinnat kuvan mukaisiksi. Paina OK ja Julkaise. VII
ii. Mallitekstiä Seuraavilla sivuilla on mallitekstiä, joihin on lisätty kommentteja kohtiin, jotka tulee ottaa pohjaa käytettäessä huomioon. VIII
IX
Sarjan nimi XXX + NIMIÖ tekijä + NIMIÖ Titteli Väittelijän nimi / Name of the Author Väitöksen nimi / Name of the Thesis Mahdollinen alaotsikko / Possible minor title of the thesis + NIMIÖ Alaotsikko Kannen jälkeen tulee Sivunvaihto. Esitetään Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Vaihdot Helsingin -> Sivu. yliopiston [tila], [osoite], [viikonpäivä] x. xxxxxkuuta 201x klo xx Helsinki 20xx
Esitarkastajat Professori Etunimi Sukunimi, Yliopisto Emeritusprofessori Etunimi Sukunimi, Yliopisto Sivun kaikki otsikot + Leipäteksti 1. Kappale tyylillä lihavoituna. Kustos Professori Etunimi Sukunimi, Helsingin yliopisto Ohjaaja Professori Etunimi Sukunimi, Helsingin yliopisto Vastaväittäjä Emeritusprofessori Etunimi Sukunimi, Helsingin yliopisto Kannen kuva Etunimi Sukunimi Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki ISBN 978-952-xx-xxxx-x (nid.) ISBN 978-952-xx-xxxx-x (pdf) Sivunvaihto. Vaihdot -> Sivu.
University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences Department of Teacher of Education Research Report xxx Name of the Author Title of Thesis Possible minor title of the thesis + Leipäteksti 1. Kappale tyyli lihavoituna. Abstract Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla dignissim interdum enim. Pellentesque lobortis, tellus quis venenatis gravida, orci leo iaculis augue, eget placerat massa urna ac nibh. Donec mauris lectus, dictum vel dolor vel, rutrum sagittis urna. Curabitur ultricies mi et volutpat ullamcorper. Proin ullamcorper nisl vitae lectus consectetur interdum. Curabitur hendrerit tempor orci, nec tempor magna venenatis eu. Nulla id facilisis enim, in porttitor massa. Cras vel porta arcu. Fusce gravida magna nec volutpat vehicula. Morbi blandit commodo libero, sit amet rhoncus dolor commodo a. Duis vel justo nec enim egestas condimentum quis vel libero. In sagittis mi nulla, eget adipiscing nunc faucibus ac. Mauris porttitor rutrum sapien et elementum. Morbi ac nisl nisi. Nullam pellentesque erat vitae commodo suscipit. Duis ac luctus libero, ac molestie justo. Suspendisse eleifend tincidunt urna, sit amet feugiat lacus placerat ut. Praesent sit amet nunc lacinia, consequat purus vitae, facilisis lorem. Morbi vitae sem vel orci elementum dignissim. Aenean et sapien accumsan, consequat purus eget, molestie nisi. Sed fermentum justo odio, in elementum massa convallis eget. Integer vestibulum magna lacus, et aliquet eros posuere eget. Donec in ligula id neque mattis convallis non nec nulla. Phasellus vitae lacus tincidunt, rutrum tellus consectetur, tempor lorem. Mauris consectetur, odio non dictum dapibus, velit leo molestie libero, eget condimentum nisl libero a ipsum. Phasellus ante turpis, laoreet ac massa non, mattis consequat risus. Sed interdum lorem lectus, vel rhoncus augue tincidunt tincidunt. Sed vestibulum tortor vel sodales luctus. Pellentesque ultrices diam a enim euismod tempus. Keywords: lorem, ipsum, dolor, amet
Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Sarjan nimi XXX + Leipäteksti 1. Kappale tyyli lihavoituna. Etunimi Sukunimi Julkaisun otsikko Julkaisun alaotsikko Tiivistelmä Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. Avainsanat: Jukola, veljeys, reflektiivinen kehittyminen, varhaiskasvatus
Kiitokset + Otsikko 1 Numeroimaton Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. Helsinki, XX.XX.20XX Anna Pauliina Rainio
Sisältö + Otsikko 1 Numeroimaton ja Indeksoimaton Sisällysluettelossa käytetään tyyliä, jossa ei ole KIITOKSET... numerointia, ja joka ei tule automaattiseen sisäl-lysluetteloon. 1 OTSIKKO 1... 9 1.1 Alaotsikko... 12 1.1.1 Alaotsikon alaotsikko.... 13 1.2 Toinen alaotsikko... 14 1.2.1 Toisen alaotsikon alaotsikko.... 15 2 JUKOLAN TALOSSA... 17 LÄHTEET... 21 Sisällysluettelon jälkeen tulee Osan Vaihto (pariton sivu) Osan vaihdot tehdään kohdasta Sivun asettelu -> Vaihdot Huom! Word ei yleensä näytä osanvaihtojen tekemiä tyhjiä sivuja, mutta ne kuitenkin tulostuvat. Sisällysluetteloon tulevat automaattisesti otsikkotasot. Nelostason otsikkoa ei tule sisällysluetteloon. Sisällysluettelo päivitetään klikkaamalla sitä hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Päivitä kenttä. Luettelosta voidaan päivittää joko vain sivunumerot tai koko luettelo. Voit päivittää sisällysluettelon myös kohdasta Viittaukset.
Väitöksen nimi / Name of the Thesis 1 Otsikko 1 + Otsikko 1 tyyli tekee otsikoihin automaattisen numeroinnin. Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ym päristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, + halkileikkaama Kuva tai kuvio monipolvisen ojan; ja run- + Leitäteksti 1. Kappale saasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Leipätekstin ensimmäinen kappale on sisentämätön. Kuvat ja kuviot pyritään tekemään tekstipalstan levyisiksi. Pienemmät kuvat tasataan sivun ulkoreunaan. + Kuvateksti (HUOM: Käytä samaa tyyliä kaikkiin kuviin ja kuvioihin samassa asiakirjassa, jotta numerointi järjestys säilyy. Joko +kuvioteksti tai +kuvateksti) Kuvatekstin numerointi tulee automaattisesti. Numeroinnin sanan Picture voi muuttaa toiseksi sanaksi seuraavasti: - Klikkaa Picture aktiiviseksi (harmaaksi) - Valitse työkaluvalikon luetteloista Monitasoinen luettelo - Määritä uusi monitasoinen luettelo Kuva 1. Kuvan koko on mielellään sama kuin palstan leveys tai se on keskitetty. Kuvateksti asemoidaan sivun ulkoreunaan. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. In iaculis, nisi non mattis molestie, ante sapien scelerisque nulla, ac interdum velit nunc sed orci. Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi + Leipäteksti kylän karjalle. 1. Kappale Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet Kuvan sille jälkeen osaksi käytetään jo ison jaon sisentämätöntä käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, leipätekstiä. pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta 9
Väittelijän nimi / Name of the Author kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin + Leipäteksti nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, Leipätekstin seuraavat kappaleet joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia ovat on sisennettyjä. Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. 1 Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Alaviite Pahoin tehdään oli mies kohdasta haavoitettu, Viittaukset mutta -> pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon Lisää alaviite. viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisikymmentä karhua. Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. Eivät kyenneet hänen poikansakaan kyntöön ja kylvöön; sillä olivatpa he perineet isältänsä saman voimallisen innon metsäotusten pyyntöön. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja surmaksi linnuille ja jäniksille. Niin viettivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat käsittelemään tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa. Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Pahoin oli mies haavoitettu, mutta pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisikymmentä karhua. Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. Eivät kyenneet hänen poikansakaan kyntöön ja kylvöön; sillä olivatpa he perineet isältänsä saman voimallisen innon metsäotusten pyyntöön. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja Alaviitteen surmaksi linnuille teksti tyylitetään ja jäniksille. Niin viettivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat + Alaviite käsittelemään -tyylillä. tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa. 1 Tämä on alaviitteen tekstiä. + Alaviite-tyylillä määritellään ulkoasu. 10
+ Kuvioteksti Väitöksen nimi / Name of the Thesis + Kuva tai kuvio Kuvat ja kuviot pyritään tekemään tekstipalstan levyisiksi. Pienemmät kuvat tasataan sivun ulkoreunaan. 8 Kuviotekstin numerointi tulee automaattisesti. Numeroinnin sanan Figure voi muuttaa toiseksi sanaksi seuraavasti: 9 10 - Klikkaa Figure aktiiviseksi (harmaaksi) - Valitse työkaluvalikon luetteloista Monitasoinen luettelo - Määritä uusi monitasoinen luettelo Kuvio 1. Kuvioteksti. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. In iaculis, nisi non mattis molestie, ante sapien scelerisque nulla, ac interdum velit nunc sed orci. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. In iaculis, nisi non mattis molestie, ante sapien scelerisque nulla, ac interdum velit nunc sed orci. Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Äiti kyllä koetti sekä nuhteilla että kurilla saattaa heitä työhön ja ahkeruuteen, mutta heidän uppiniskaisuutensa oli jäykkä vastus kaikille hänen yrityksillensä. Oli hän muutoin kelpo vaimo; tunnettu oli hänen suora ja vilpitön ehkä hieman jyrkkä mielensä. 1 2 3 4 5 6 7 11
+ Taulukko otsikko Väittelijän nimi / Name of the Author Taulukon numerointi tulee automaattisesti samaan tapaan kuin kuvateksteissä. Taulukko 1. Tämä on taulukon otsikko. Taulukot pyritään tekemään palstan levyisiksi, jos mahdollista. Pikkutaulukot tasataan Vasempaan reunaan. Alaotsikko Alaotsikko Alaotsikko Alaotsikko Rivi 1 123 0.123.123 + Taulukko alaotsikko Rivi 2 123 1.234.456 Rivi 3 123 12.34.789 Rivi 4 123 123.4.101 Huomautus: Tähän kenttään lisätään ylimääräiset arvoille tärkeät löydöt/huomiot. Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi + Taulukkoteksti hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa Taulukon rinnalla sisällä maaten käytetään sekä + Taulukkoteksti kurkku että - verisellä Taulukon tanterella. lisätietokentän Pahoin oli mies Huomautus: haavoitettu, mutta pedonkin kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisi- kohta on kursivoitu. tyyliä. kymmentä karhua. Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. 1.1 Alaotsikko Äiti kyllä koetti sekä nuhteilla että kurilla saattaa heitä työhön ja ahkeruuteen, mutta heidän uppiniskaisuutensa oli jäykkä vastus kaikille hänen yrityksillensä. Oli hän muutoin kelpo vaimo; tunnettu oli hänen suora ja vilpitön ehkä hieman + Otsikko 2 jyrkkä mielensä. Kelpo mies oli myös hänen veljensä, poikien oiva eno, joka nuoruudessaan oli uljaana merimiehenä, purjehtinut kaukaiset meret, nähnyt monta kansaa ja kaupunkia; mutta näkönsäpä kadotti hän viimein, käyden umpisokeaksi, ja vietti ikänsä pimeät päivät Jukolan talossa. Hän silloin usein, veistellen tunteensa viittauksen mukaan kauhoja, lusikoita, kirvesvarsia, kurikkoja ja muita huoneessa tarpeellisia kaluja, kertoili sisarensa pojille tarinoita ja merkillisiä asioita sekä omasta maasta että vieraista valtakunnista, kertoili myös ihmeitä ja tapauksia raamatusta. Näitä hänen jutelmiansa kuultelivat pojat kaikella hartaudella ja painoivat lujasti muistoonsa. Mutta yhtä mieluisasti eivät he kuullelleetkaan äitinsä käskyjä ja nuhteita, vaan olivatpa kovakorvaisia vallan, huolimatta monestakaan pieksiäislöylystä. Useinpa kyllä, huomatessaan selkäsaunan lähestyvän, vilkasi veliparvi karkutielle, saattaen tämän kautta sekä äitillensä että muille murhetta ja kiusaa, ja sillä omaa asiaansa pahentaen. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, 12
Väitöksen nimi / Name of the Thesis + Sitaatti 1. kappale joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Sitaatin ensimmäinen kappale on sisentämätön. Jones's (1998) study found the following: Students often had difficulty using APA style, especially when it was their first time citing sources. This difficulty could be attributed to the fact that many students failed to purchase a style manual or to ask their teacher for help. (p. 199) Jones's (1998) study found the following: Students often had difficulty using APA style, especially when it was their first time citing sources. This difficulty could be attributed to the fact that many students failed to purchase a style manual or to ask their teacher for help. (p. 199) + Sitaatti Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään Sitaatin mäen seuraavat pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen kappaleet tanner, ovat mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen sisennettyjä. alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään + Otsikko 3 pistävä. 1.1.1 Alaotsikon alaotsikko Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti an- 13
Väittelijän nimi / Name of the Author toi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa + Otsikko ja kankea, 2 hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. 1.2 Toinen alaotsikko Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Pahoin oli mies haavoitettu, mutta pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisikymmentä karhua. Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. Eivät kyenneet hänen poikansakaan kyntöön ja kylvöön; sillä olivatpa he perineet isältänsä saman voimallisen innon metsäotusten pyyntöön. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja surmaksi linnuille ja jäniksille. Niin viettivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat käsittelemään tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa. Äiti kyllä koetti sekä nuhteilla että kurilla saattaa heitä työhön ja ahkeruuteen, mutta heidän uppiniskaisuutensa oli jäykkä vastus kaikille hänen yrityksillensä. Oli hän muutoin kelpo vaimo; tunnettu oli hänen suora ja vilpitön ehkä hieman jyrkkä mielensä. Kelpo mies oli myös hänen veljensä, poikien oiva eno, joka nuoruudessaan oli uljaana merimiehenä, purjehtinut kaukaiset meret, nähnyt monta kansaa ja kaupunkia; mutta näkönsäpä kadotti hän viimein, käyden umpisokeaksi, ja vietti ikänsä pimeät päivät Jukolan talossa. Hän silloin usein, 14
Väitöksen nimi / Name of the Thesis veistellen tunteensa viittauksen mukaan kauhoja, lusikoita, kirvesvarsia, kurikkoja ja muita huoneessa tarpeellisia kaluja, kertoili sisarensa pojille tarinoita ja merkillisiä asioita sekä omasta maasta että vieraista valtakunnista, kertoili myös ihmeitä ja tapauksia raamatusta. Näitä hänen jutelmiansa kuultelivat pojat kaikella hartaudella ja painoivat lujasti muistoonsa. Mutta yhtä mieluisasti eivät he kuullelleetkaan äitinsä käskyjä ja nuhteita, vaan olivatpa kovakorvaisia vallan, huolimatta monestakaan pieksiäislöylystä. Useinpa kyllä, huomatessaan selkäsaunan lähestyvän, vilkasi veliparvi karkutielle, saattaen tämän kautta sekä äitillensä että muille murhetta ja kiusaa, ja sillä omaa asiaansa pahentaen. Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Pahoin oli mies haavoitettu, mutta pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisikymmentä karhua. Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. Eivät kyenneet hänen poikansakaan kyntöön ja kylvöön; sillä olivatpa he perineet isältänsä saman voimallisen innon metsäotusten pyyntöön. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja surmaksi linnuille ja jäniksille. Niin viettivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat käsittelemään tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa. 1.2.1 Toisen alaotsikon alaotsikko Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo + Otsikko 3 ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa + Otsikko 4 -tyyli on numeroimaton. hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. Neljännen tason alaotsikko Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Pahoin oli mies haavoitettu, mutta pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja surmaksi lin- 15
Väittelijän nimi / Name of the Author nuille ja jäniksille. Niin viettivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat käsittelemään tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa. Luvun jäkeen tulee tulee Osan vaihto (pariton sivu), jos halutaan että seuraava luku alkaa parittomalta sivulta. Muuten voidaan valita Osan vaihto (seuraava sivu) 16
Väitöksen nimi / Name of the Thesis 2 Jukolan talossa Ylätunniste + Jukolan Otsikko talo, 1 tyyli eteläisessä tekee otsikoihin Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki automaattisen Toukolan kylää. numeroinnin. Sen läheisin ympäristö on kivinen Tasaus tanner, ulkoreunaan. mutta alempana Parittomissa sivuissa aaltoili oikealle. teräinen vilja. Peltojen alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Pahoin oli mies haavoitettu, mutta pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisikymmentä karhua. Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. Eivät kyenneet hänen poikansakaan kyntöön ja kylvöön; sillä olivatpa he perineet isältänsä saman voimallisen innon metsäotusten pyyntöön. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja surmaksi linnuille ja jäniksille. Niin viettivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat käsittelemään tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on 17
Väittelijän nimi / Name of the Author kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Ylätunniste Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa Tasaus ulkoreunaan. hartioittensa levyyden Parillisissa tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, sivuissa vasemmalle on heidän puolelle. ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Pahoin oli mies haavoitettu, mutta pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisikymmentä karhua. Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. Eivät kyenneet hänen poikansakaan kyntöön ja kylvöön; sillä olivatpa he perineet isältänsä saman voimallisen innon metsäotusten pyyntöön. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja surmaksi linnuille ja jäniksille. Niin viettivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat käsittelemään tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, Alatunniste niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Alatunnisteeseen Pahoin oli sivunumero. mies haavoitettu, Tasaus mutta ulkoreunaan. pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisi- Parillisissa sivuissa vasemmalle puolelle. kymmentä karhua. Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. Eivät kyenneet hänen poikansakaan kyntöön ja kylvöön; sillä olivatpa he perineet isältänsä saman voimallisen innon metsäotusten pyyntöön. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja surmaksi linnuille ja jäniksille. Niin viet- 18
Väitöksen nimi / Name of the Thesis tivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat käsittelemään tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa. Luvun jäkeen tulee tulee Osan vaihto (pariton sivu), jos halutaan että seuraava luku alkaa parittomalta sivulta. Muuten voidaan valita Osan vaihto (seuraava sivu) 19
Lähteet Väitöksen nimi / Name of the Thesis + Otsikko 1 Numeroimaton Ahonen, S. (2003). Yhtseinen Lähteissä koulu käytettävä tasa-arvoa otsikkotyyli vai tasapäisyyttä. tekee pienemmän (Common school: Equality välin or Conformity?) ennen tekstin Tampere: alkua. Otsikossa Vastapaino. ei ole numerointia, mutta adulthood. se tulee A sisällysluetteloon. theory of development from the late Arnett, J. J. (2000). Emerging teens through the twenties. American Psychologist, 55(5), 469 480. Baker-Sennett, J., and E. Matusov. 1997. School performance : Improvisational processes in development and education. In R. K. Sawyer (Ed.) Creativity in performance (pp. 197 212). New York: Ablex. Barker, R. G. (1951). One boy s day: A specimen record of behavior. New York: Harper. Barnes, B. (2000). Understanding agency. Social theory and responsible action. London: Sage Publications. Baumer, S., Ferholt, B., & Lecusay, R. (2005). Promoting narrative competence through adult child joint pretense: Lessons from the Scandinavian educational practice of playworld. Cognitive Development, 20, 576-590. Billig, M., Condor, S., Edwards, D., Gane, M., Middleton, D., Radley, A. (1988). Ideological dilemmas. A social psychology of everyday thinking. London: Sage Publications. + Lähteet -tyyliä Blumer, H. (1986). Symbolic interactionism. Perspectives and method. Berkeley, Los Angeles, London: University of California Press. käytetään lähteissä. Boellstorff, T. (2006). A ludicrous disicpline? Ethnography Tarkista and lähdeluettelon malli oman tie- game studies. Games and Culture, 1(1), 29 35. Bolton, G. (1993). New perspectives on classroom drama. Hemel Hempstead: teenalan oppaasta. Simon & Schuster Education. Tämä on suositus Bourdieu, P. (1988). Homo Academicus. Stanford, CA.: Stanford University tekstin asettelusta. Press. Bourdieu, P., & Passeron, J.-C. (2000). Reproduction in education, society and culture. London: Sage Publications. Bozhovich, L. I. (2004a). L. S. Vygotsky s historical and cultural theory and its significance for contemporary studies of the psychology of personality. Journal of Russian and East European Psychology, 42(4), 20 34. Bozhovich, L. I. (2004b). Developmental phases of personality formation in childhood (I-IV). Journal of Russian and East European Psychology, 42(4), 35 88. Brorström, S. (1999). Drama games with 6-year-old children: Possibilities and limitations. In Y. Engeström, R. Miettinen & R.-L. Punamäki (Eds.), Perspectives on activity theory (pp. 250 263). Cambridge: Cambridge University Press. 21
Väittelijän nimi / Name of the Author Brotherus, A., Helimäki, E. & Hytönen, J. (1994). Opetus varhaiskasvatuksessa. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. 22