RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS



Samankaltaiset tiedostot
Tast Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki

RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

PALTAn toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

, , , ,5 48,75 52

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

Lentoliikenteen toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS mom. Vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan seuraavasti:

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Toimihenkilöunioni TU

Keskimääräisessä työajassa on huomioitu Työehtosopimuksen 20 :n mukaiset työaikaa lyhentävät

KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,4 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on vähintään 1 588,24 euroa kuukaudessa

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Flybe Finland Oy:n toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa

Oppimistaidot ja työelämätietous IC Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Toimihenkilöiden uudet TES-määräykset

KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (TS-05) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden TYÖEHTOSOPIMUS Elintarviketeollisuusliitto ry Toimihenkilöunioni TU ry

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos

2 mom. Sopimusmuutokset tulevat voimaan lukien.

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa

Paltan toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

MUUTOSTURVA

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

KEMIANTEOLLISUUS RY:N ja AMMATTILIITTO PRO RY:N. välinen KEMIANALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS

Lentoliikenteen toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS

KT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta

Nordic Regional Airlines Oy:n toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

SKOL Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan

Alkusanat. Helsingissä

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Paltan toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden TYÖEHTOSOPIMUS Elintarviketeollisuusliitto ry Ammattiliitto Pro ry

Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöitä koskeva Työehtosopimus

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN

KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos

Keskeytysmääräykset sisältävät voimaantulevat yleistyöaikamääräykset

Tallink Siljan toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

Työaika yleisiä määräyksiä

Kemianalan. toimihenkilösopimus KEMIANTEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

KUMITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Kursivoidut (punaisella olevat) tekstit ovat Sähköliiton neuvottelijoiden kirjauksia sovittelun aikaisista keskusteluista.

Tallink Siljan toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimus

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN

KEMIAN ALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS

rehtorit ja apulaisrehtorit,

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Lentoliikenteen toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Transkriptio:

RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 10.5.2010 30.4.2013 Rakennustuoteteollisuus RTT ry Toimihenkilöunioni TU ry

Suomen Rakennusmedia Oy ISBN 978-952-5785-59-3 ISBN (pdf) 978-952-5785-60-9 Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010

SISÄLLYSLUETTELO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 5 1. Työehtosopimuksen uudistaminen... 5 2. Sopimuskausi... 5 3. Palkankorotukset... 5 4. Tekstimuutokset... 6 5. Muut kirjaukset... 11 6. Työryhmät... 12 7. Sopimuksen voimassaolo... 13 RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS... 14 I YLEISET MÄÄRÄYKSET... 14 1 Soveltamisala... 14 2 Työsuhde ja yleiset velvollisuudet... 15 3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen... 15 II TYÖSUHDETURVA... 16 4 Irtisanomisajat... 16 5 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit... 16 6 Lomautusilmoitusajat... 17 7 Työvoiman vähentämisen kohdistuminen... 18 8 Takaisinottovelvollisuus... 18 III PALKKAUS... 18 9 Palkka... 18 10 Vaativuusluokkapalkat... 19 11 Palvelusaikalisä... 20 12 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät... 20 13 Osa-ajan palkka... 21 IV TYÖAIKA... 22 14 Säännöllinen työaika... 22 15 Keskimääräinen säännöllinen työaika... 24 16 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä... 24 17 Liukuva työaika... 25 18 Lisätyö... 25 19 Ylityö... 26 20 Vapaapäivät... 27 21 Arkipyhäviikot... 27 22 Arkipyhäviikkojen työaika... 28 23 Sunnuntaityö... 28 24 Joustovapaa... 29 25 Päivittäinen lepoaika... 29 26 Vuorokausilepo... 29 27 Viikoittainen vapaa-aika... 30 28 Päivystysvalmius ja puhelinohjeet... 30 29 Hälytysluontoinen työ... 31 V MATKUSTAMINEN... 32 30 Matkakorvaukset... 32 VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET... 34 31 Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen... 34 32 Lääkärintarkastukset... 36 3

33 Vuosiloma... 38 34 Lyhyt tilapäinen vapaa... 39 35 50- ja 60-vuotispäivät... 39 VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS... 39 36 Paikallinen sopiminen... 39 37 Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi... 40 VIII SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO... 40 38 Sopimuksen sitovuus... 40 39 Sopimuksen voimassaolo... 41 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ... 42 1 Palkkarakenne... 42 2 Toimen vaativuus... 43 3 Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus... 44 4 Henkilökohtainen pätevyys... 44 5 Palvelusaikalisä... 45 6 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen... 45 7 Luontoisedut... 46 8 Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus... 47 9 Yrityskohtaiset järjestelmät... 48 10 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 48 RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS... 52 1 Yleisiä määräyksiä... 52 2 Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot... 52 3 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset... 53 4 Yhteistoiminta... 56 5 Koulutus... 56 6 Tiedotustoiminta... 58 7 Voimaantulo... 59 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ... 60 TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN... 62 KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN... 65 KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN JA MAANALAISEN KAIVOSTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN... 66 4

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika Helsinki, 7.5.2010 Läsnä Tapio Kari Rakennustuoteteollisuus RTT ry Tuomas Ruohonen Rakennustuoteteollisuus RTT ry Tuovi Orpana Jorma Ikävalko Jyrki Maaranen Toimihenkilöunioni TU ry Toimihenkilöunioni TU ry Toimihenkilöunioni TU ry 1. TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN 2. SOPIMUSKAUSI 3. PALKANKOROTUKSET Päätettiin uudistaa Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilösopimus vuosille 2010 2013. Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta työehtosopimuksesta, joka poikkeaa sopimuskauden päättyessä voimassa olevasta alan sopimuksesta jäljempänä mainitulla tavalla. Uusi sopimuskausi alkaa 10.5.2010 ja päättyy 30.4.2013. 1.6.2010 Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 kuitenkin vähintään 0,7 %. Tehtävän vaativuusluokkapalkkoja (TVL) korotetaan yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta 1.6.2010 lukien 0,7 %. Vuorotyölisiä korotetaan siten, että iltatyölisä on 1.6.2010 lukien 1,80 ja yövuorolisä 3,30. 5

Palvelusaikalisiä korotetaan siten, että ne ovat 1.6.2010 lukien seuraavat: Työsuhteen kesto Euro / kk yli 5 vuotta 26 yli 10 vuotta 36 yli 15 vuotta 45 yli 20 vuotta 53 yli 25 vuotta 62 1.11.2010 4. TEKSTIMUUTOKSET 4.1 TYÖEHTOSOPIMUS 1 Soveltamisala Palkkoja korotetaan 1.11.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien paikallisesti sovittavalla yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,4 %. Erä lasketaan soveltamisalueen toimihenkilöiden syyskuun 2010 palkkasummasta. Mikäli erän käytöstä ei päästä paikallisesti sopimukseen, maksetaan kaikille 0,4 % suuruinen yleiskorotus yleiskorotushetken mukaisesta palkasta. Tehtävän vaativuusluokkapalkkoja (TVL) korotetaan 1.11.2010 lukien 0,4 %. Lisätään uusi menettelytapaohje loppuun seuraavasti: Luottamusmiehelle on annettava tieto uusista toimihenkilöistä. 5 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit 8 Takaisinottovelvollisuus 9 Palkka Poistetaan 1. kohdan 2. kappale. Lisätään uusi 8 seuraavasti: Irtisanomisen yhteydessä toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai sopimuksella voidaan rajoittaa työnantajan työntarjoamisvelvoitetta lain mukaisena 9 kuukauden takaisinottovelvollisuusaikana toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Tehty ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle. Lisätään 9 :n loppuun seuraava kirjaus Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin työsuhteen päättyessä seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä, jos siitä on työsuhteen päättymisen yhteydessä sovittu. 6

13 Osa-ajan palkka Muutetaan taulukko kyseisiä vuosia vastaaviksi. 16 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä 17 Liukuva työaika 22 Arkipyhäviikkojen työaika 30 Matkakorvaukset Lisätään 3 kappaleen loppuun seuraava kirjaus: Jos muutoksesta ilmoitetaan 3 päivää lyhyemmällä ajalla, on tästä mahdollisesti aiheutuva haitta korvattava paikallisesti sovittavalla tavalla. Lisätään uusi 17 Liukuva työaika seuraavasti: Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovi tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimi henkilölle annettavalla vapaa-ajalla. Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus-tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle. Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja. Taulukot muutetaan kalenterin mukaisiksi. Työehtosopimuksen 30 :n mukaisia kilometrikorvauksia, päivärahaa ja majoituskorvausta muutetaan sopimuskauden aikana samoilla euromäärillä ja samoista ajankohdista kuin verohallitus muuttaa verovapaiksi katsottavien korvausten määriä. Lisätään kohtaan Matka-ajan korvaus kappaleen 5 jälkeen soveltamisohjeeksi seuraava teksti: Työnantajan ja toimihenkilön on yhdessä todettava, milloin kyseessä on kohdan tarkoittama toistuva matkustaminen. 7

31 Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen 33 Vuosiloma 34 Lyhyt tilapäinen vapaa 39 Sopimuksen voimassaolo Muutetaan otsikko kuulumaan yllä olevalla tavalla. Lisätään kohtaan 4. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa kappaleet 1 2 kuulumaan seuraavasti: Toimihenkilölle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka yhdeltä viikolta (5 työpäivää). Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Milloin toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiys- tai viikon pituinen isyysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa. Lisätään 3. kohdan 4. kappaleen 2. virkkeen loppuun seuraava teksti: Mikäli paikallisesti sovitaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, sovitaan samalla vapaan määrä. Ellei lomapäivistä ole muuta sovittu, annetaan vapaapäiviksi työpäiviä. Siirretään seuraava virke omaksi kappaleeksi. Muutetaan otsikko kuulumaan Lyhyt tilapäinen vapaa. Lisätään kohdan 1. loppuun seuraava kirjaus: sekä isovanhempia. Muutetaan kappaleen 1. tilapäistä lomaa kuulumaan tilapäistä vapaata. Muutetaan kappaleen 2. tilapäistä lomaa kuulumaan tilapäistä vapaata. Muutetaan kappaleen 4. tilapäisen loman kuulumaan tilapäisen vapaan. Muutetaan kappale 5. kuulumaan seuraavasti: Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Tämä sopimus on voimassa 10.5.2010 lukien 30.4.2013 saakka kuitenkin niin, että palkankorotuksista vuodelle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen 8

4.2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ellei palkankorotuksista sovita, sopimus päättyy kyseisen vuoden huhtikuun lopussa. Jos sopimus irtisanotaan, on irtisanovan osapuolen annettava muutosehdotus vastapuolelle. Sopimuspuolet ovat velvolliset viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisen jälkeen aloittamaan neuvottelut uudesta sopimuksesta tai muutosehdotuksesta. 2.1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset Lisätään uusi 3. kappale seuraavasti: Luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden luottamusmiehen, pääluottamusmies, neuvottelemaan työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee useita työpaikkoja. Pääluottamusmiehen tehtävistä ja käytännönjärjestelyistä sovitaan paikallisesti. Poistetaan vanha 3 kappale Luottamusmiehen tai miesten valitsemisen päinvastoin kokonaan. 3.1. Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Muutetaan 1. kappale kuulumaan seuraavasti: Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään sekä huomioitava vapaan antaminen työtehtävien määrässä tai suunniteltava sijaisjärjestelyt. Muutetaan 4. kappaletta luottamusmiehelle maksettavat korvaukset 1.6.2010 alkaen seuraavasti: Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä Korvaukset / kk 5 9 57 10 24 79 25 50 107 51 100 151 101 200 182 201 400 215 401 241 Muutetaan 5. kappale kuulumaan seuraavasti: Vähintään työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaneelle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 1.6.2010 alkaen erillinen korvaus, jonka suuruus riippuu edustettavien yhteismäärästä seuraavasti: 9

Edustettavien yhteismäärä Korvaukset / kk 10 50 55 51 100 77 101 200 110 201 150 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset on sovittu koko sopimuskaudeksi. 3.2. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema 5.1. Ammatillinen koulutus 6. Tiedotustoiminta Muutetaan 4. kappale kuulumaan seuraavasti: Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Ansiokehitystarkastelu ja tarvittavat korjaukset tehdään vuosittain palkkatilastojen valmistuttua. Vertailu suoritetaan keskimääräisten säännöllisen työajan kuukausiansioiden kehityksestä ilman tulospalkkioita. Muutetaan 5 kuulumaan seuraavasti: Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin toimihenkilön säännöllisenä työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset, eikä toimihenkilön kuukausipalkkaa (peruspalkka mahdollisine kiinteine kuukausikorvauksineen) vähennetä, ellei paikallisesti toisin ole sovittu. Jos työnantajan antama koulutus tapahtuu kokonaan tai pääosin työajan ulkopuolella, on koulutukseen käytettävästä ajasta maksettava peruspalkan mukainen korvaus tai annettava muulloin vastaava vapaa-aika ja korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset, ellei paikallisesti muuta sovita. Työajan ulkopuolella koulutukseen edellyttämiin matkoihin käytetyistä ajasta ei korvausta makseta, ellei toisin sovita. Muutoin korvataan matkakustannukset toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräysten mukaisesti (30 ). Työajan ulkopuolella koulutukseen osallistumisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti. Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilölle tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika. Lisätään 5. kappaleeseen 3. virke seuraavasti: Suunnitelman tulee sisältää periaatteet niiden toteutumisen seuraamisesta. Muutetaan 9. kappale seuraavasti: 10

5. MUUT KIRJAUKSET 5.1. Työturvallisuusvastuu Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Luottamusmiehelle on annettava tieto uusista toimihenkilöistä. Yhteistoimintalain edellytysten täyttyessä luottamusmiehelle on pyynnöstä annettava selvitys määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien toimihenkilöiden määristä neljännesvuosittain. Liitot pitävät tärkeänä, että toimihenkilön työturvallisuusvastuun määräytymiseen kiinnitetään yrityksissä huomiota. Työturvallisuusvastuun määräytyminen tulee selvittää erityisesti niissä tilanteissa, jolloin työnjohtaja ei ole työssä. 5.2. Talousrikollisuuden vastustaminen 5.3. Palkkausjärjestelmä 5.4. Palkkatilastoyhteistyö 5.5. Suojavarusteet Liitot järjestävät tarvittaessa koulutusta työturvallisuusvastuusta. Osapuolet käynnistävät vuoropuhelun talousrikollisuuden aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi. Osapuolet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa yhteiseen korkean tason seminaariin, jossa käydään läpi talousrikollisuuden rakentamiselle aiheuttamia ongelmia ja pyritään yhdessä kehittämään keinoja niiden vähentämiseksi. Kumpikin osapuoli nimeää edustajia seminaariin. Liitot toteavat, että tehtävien vaativuusluokittelussa voidaan käyttää myös taulukon välilukuja, mikäli yrityksen luokittelutoimikunnassa näin yhdessä sovitaan. Todettiin, että osapuolet ovat sopineet erillisellä sopimuksella rakennustuoteteollisuuden toimihenkilöitä koskevien tilastotietojen toimittamisesta tähän sopimukseen sidotuille järjestöille. Työnantaja on velvollinen antamaan kaivoksessa työskentelevän toimihenkilön käytettäväksi tarvittaessa kaivostyön erikoisolosuhteiden vaatimat suoja-asusteet ja välineet, kuten esim. kaivoskengät, rukkaset, suojapuku. Mikäli asiantuntijalausuntojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisen suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on turvallisuus- tai terveysolosuhteita olennaisesti parantava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suojavaatteen tai -varusteen työpaikalle toimihenkilön käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain mukaan ei olisi välttämätöntä. Tällä ei tarkoiteta tavanomaista työvaatetusta. 11

5.6. Viittausmääräykset Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia. 5.7. Tutustu työelämään ja tienaa -kampanja 5.8. Teollisuuslinjaperiaate 5.9. Rinnakkaissopimukset 5.10. Pykälätarkistus 6. TYÖRYHMÄT Liitot uudistavat Tutustu työelämään ja tienaa -kampanjaa koskevan pöytäkirjan. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittävät koko asiaomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta. Osapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei tämän sopimuksen soveltamis piirissä tehdä rinnakkaissopimuksia. Sovittujen muutosten vaikutus työehtosopimuksen pykälien numerointiin ja työehtosopimuksen sisäisiin viittauksiin tarkastetaan. 6.1. Palkkausjärjestelmän kehittäminen 6.2. Tasa-arvon edistäminen Osapuolet perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana selvittää työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen pätevyyden arviointia koskevat määräykset ja niiden mahdolliset päivitystarpeet. Työssä voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Työryhmän tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää sijaisuuksien määräytyminen ja huomioon ottaminen yrityksissä. Osapuolet pitävät tärkeänä tasa-arvon edistämistä. Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana, miten Rakennusteollisuus RTT ry:n jäsenyrityksissä tasa-arvoasioissa toimitaan. Samalla selvitetään myös luottamushenkilöiden näkemykset. Selvitys tapahtuu osapuolten yhteisesti laatimalla kyselyllä. Kyselyn perusteella osapuolet sopivat toimenpiteistä, joilla tasa-arvoasioita voidaan RTT:n jäsenyrityksissä edistää. Työehtosopimuksen sukupuolten tasa-arvovaikutusten arviointi Sopijapuolet arvioivat tämän työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuolivaikutukset 30.11.2010 mennessä. 12

Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin. 7. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Tämä sopimus on voimassa 10.5.2010 lukien 30.4.2013 saakka kuitenkin niin, että palkankorotuksista vuodelle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ellei palkankorotuksista sovita, sopimus päättyy sen vuoden huhtikuun lopussa. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehto sopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimus neuvottelut ovat päättyneet. Helsingissä, 7. päivänä toukokuuta, 2010 RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY Juha Luhanka Tapio Kari Tuomas Ruohonen TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY Tuovi Orpana Jorma Ikävalko Jyrki Maaranen 13

RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS I Yleiset määräykset 1 Soveltamisala Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n rakennusaine- ja betoniteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävis sä työskentelevät henkilöt. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkaus muodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehitykseen, suunnitteluun, logistiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markki nointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihen kilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perus teella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytän nön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuk sen piiristä. Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työn an tajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Täl laisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantun temusta omalla erikoisalallaan ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puoles ta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin. Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. Pöytäkirjamerkintä: Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf:n välillä 17.12.1997 sekä Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä 18.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopimusten 1 :n mukaisesti. Menettelytapaohje: Luottamusmiehelle on annettava tieto uusista toimihenkilöistä. 14

2 Työsuhde ja yleiset velvollisuudet 1. Työnjohto-oikeus Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihen kilö. 2. Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaa maton. Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehto sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksu kausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. 3. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenot tajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 000 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 000 euroa yhtä hen kilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 000 euroa. Työnantaja toteuttaa kustannuksel laan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärj estöjen välillä sovittu. 4. Yleiset velvollisuudet Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja. Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mu kaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnan tajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mah dollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Toimihenkilön alaisia koskevista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille. Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiik kaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat. 3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisa nottaessa. Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilöase mansa säilyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 4 :n mukaista irtisanomisaikaa. 15

II Työsuhdeturva 4 Irtisanomisajat Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irti sanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden, yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta, kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta, neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta, kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättö män vuosiloman. 5 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. 1. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön. 16

2. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen. Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen. Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava: 1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. 4) lisäksi jos työntekijän irtisanomisaika on yli kuusi kuukautta, työntekijällä on oikeus kouluttautumiseen enintään 30 päivää. Edellytyksenä on yllä mainittua kohtaa 4) lukuun ottamatta lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa. Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta. 6 Lomautusilmoitusajat Työnantajan on lomauttaessaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi noudatettava vähintään 14 päivää lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden; ja yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden. Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvitta essa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. 17

Poikkeukselliset lomautustilanteet: Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuk sen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen siirtäminen Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voi daan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voi daan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. 7 Työvoiman vähentämisen kohdistuminen Yhteistoimintalain piirissä olevissa yrityksissä sovelletaan lain määräyksiä. Mikäli yhteistoimintalaki ei tule sovellettavaksi, tulee työnantajan lomauttaessaan tai irtisa noessaan toimihenkilöitä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä selvittä kohdistumisen perusteet lomautettavalle tai irtisanottavalle toimihenkilöille tai hänen edustajalleen. Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenki löi den ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella. 8 Takaisinottovelvollisuus Irtisanomisen yhteydessä toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai sopimuksella voidaan rajoittaa työnantajan työntarjoamisvelvoitetta lain mukaisena 9 kuukauden takaisinottovelvollisuusaikana toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Tehty ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle. III Palkkaus 9 Palkka Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitettuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilö kohtaisesta palkanosasta. 18

Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa ole van työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palkkausjärjestelmä on tämän sopimuksen liitteenä. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vä hintään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokan ohjepalkasta. Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja henkilökoh tainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaika-, vuorotyölisiä ja sunnuntaityö korotuksia. Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin työsuhteen päättyessä seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä, jos siitä on työsuhteen päättymisen yhteydessä sovittu. 10 Vaativuusluokkapalkat Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pisterajojen mukaan seuraavat: 1.6.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: TVL Pisteet VLP /kk 1 284 1.475 2 285 309 1.599 3 310 334 1.735 4 335 364 1.877 5 365 394 2.047 6 395 424 2.245 7 425 454 2.514 8 455 484 2.816 9 485 3.154 1.11.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: TVL Pisteet VLP /kk 1 284 1.481 2 285 309 1.605 3 310 334 1.742 4 335 364 1.885 5 365 394 2.055 6 395 424 2.254 7 425 454 2.524 8 455 484 2.827 9 485 3.167 19

11 Palvelusaikalisä Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palvelusaikalisää maksetaan kuukausittain seuraavasti: Työsuhteen kesto Euro/kk yli 5 vuotta 26 yli 10 vuotta 36 yli 15 vuotta 44 yli 20 vuotta 52 yli 25 vuotta 61 Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omis tajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, ylija sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa. 12 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jat kuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat si ten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa (180) senttiä ja yövuorossa (330) senttiä tunnilta 1.6.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18 22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22 06 tehty työ yötyöksi. Tällai sesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuo rolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, makse taan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka. 20

Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka. 13 Osa-ajan palkka Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluet telon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 17 :ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Soveltamisohje Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavas ti: poissaolopäivä/-tunti lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan: KUUKAUSITYÖAIKA 2010 työpäiviä 37,5 t 40,0 t kesäkuu 21 157,5 168 heinäkuu 22 165 176 elokuu 22 165 176 syyskuu 22 165 176 lokakuu 21 157,5 168 marraskuu 22 165 176 joulukuu 18 135 144 (sisältää itsenäisyyspäivän) KUUKAUSITYÖAIKA 2011 työpäiviä 37,5 t 40,0 t tammikuu 20 150 160 helmikuu 20 150 160 maaliskuu 23 172,5 184 huhtikuu 19 142,5 152 toukokuu 22 165 176 kesäkuu 20 150 160 heinäkuu 21 157,5 168 elokuu 23 172,5 184 21

syyskuu 22 165 176 lokakuu 21 157,5 165 marraskuu 22 165 176 joulukuu 20 150 160 (sisältää itsenäisyyspäivän) KUUKAUSITYÖAIKA 2012 työpäiviä 37,5 t 40,0 t tammikuu 21 157,5 168 helmikuu 21 157,5 168 maaliskuu 22 165 176 huhtikuu 19 142,5 152 toukokuu 21 157,5 165 kesäkuu 20 150 160 heinäkuu 22 165 176 elokuu 23 172,5 184 syyskuu 20 150 160 lokakuu 23 172,5 184 marraskuu 22 165 176 joulukuu 18 135 144 (sisältää itsenäisyyspäivän) KUUKAUSITYÖAIKA 2013 työpäiviä 37,5 t 40,0 t tammikuu 22 165 176 helmikuu 20 150 160 maaliskuu 20 150 160 huhtikuu 21 157,5 168 Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai. IV TYÖAIKA 14 Säännöllinen työaika 1. Säännöllisen työajan pituus Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimi henkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti nou datettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 2. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirty misestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehtojen mukaisesti: 22

A-vaihtoehto: Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta. B-vaihtoehto: Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia. Vapaan antamisessa noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaatteita. B.1.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä. Edellä B.1.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuoden päivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita. Työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita. Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuh teen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä kat kennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työajan ta soittumisjärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Täl löinkin otetaan huomioon mahdollinen kohdassa B 1. mainittu suhteellinen vähennys. 3. Työajan lyhennys Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä 1 4. 4. Työviikko ja työvuorokausi Työviikko vaihtuu maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita. 5. Liukuva ja porrastettu työaika Liukuvaan tai porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. 23

15 Keskimääräinen säännöllinen työaika 1. Työnjohto-oikeuteen perustuen Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa. Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti: Päivätyössä ja kaksivuorotyössä yrityksen toimintojen sitä vaatiessa siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Työtä varten tulee olla ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Sään nöllinen viikoittainen työaika ei tällöin voi ylittää 48 tuntia eikä säännöllinen vuoro kautinen työaika 8 tuntia. keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuoro työssä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölli seen viikkotyöaikaan. 2. Paikallisesti sopien Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoit tumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentää enintään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua vuoden pituisena ajanjaksona säännölliseen viikkotyöaikaan. Paikallisesti voidaan vuorokautinen työaika sopia enintään 12 tunnin pituiseksi, jolloin viikoittainen työaika voi ylittää 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua vuoden pituisena ajan jaksona säännölliseen viikkotyöaikaan. Liitot vahvistavat paikallisen sopimuksen. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken ta soittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan. Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainitta va työn alkamis- ja päättymisaika. 16 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun nähden mahdol lista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos kos kee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muu toksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. 24

Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäisistä poikke uksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeis tään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoi tetaan myös luottamusmiehelle. Jos muutoksesta ilmoitetaan 3 päivää lyhyemmällä ajalla, on tästä mahdollisesti aiheutuva haitta korvattava paikallisesti sovittavalla tavalla. Jos paikallisesti näin sovitaan, voidaan edellä mainituista ilmoitusajoista poiketa. 17 Liukuva työaika Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista kos kevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovi tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liu kumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimi henkilölle annettavalla vapaa-ajalla. Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus-tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle. Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja. 18 Lisätyö Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksel la tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työ ajan enimmäismääriä. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaami sesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka laske taan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia vii kossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä. 25

19 Ylityö 1. Ylityön käsite Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan tasoittumis järjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaa vaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäi vänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mainitut syyt ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut lomautus, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitäminen, tai työnantajan järjestämään tai sopijapuolten väliseen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoiminta koulutukseen osallistuminen. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toi seen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisäja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. 2. Ylityökorvaukset Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauk sena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. 3. Ylityöjakajat ja peruspalkka Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava si ten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännöllinen työajan on jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti las kettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtun tien 26