SISÄLLYS. N:o 270. Laki. Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2009 N:o 270 276 SISÄLLYS N:o Sivu 270 Laki Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta... 3153 271 Laki kansanedustajain eläkelain 1 :n muuttamisesta... 3154 272 Laki valtion eläkelain 136 :n muuttamisesta... 3155 273 Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta... 3156 274 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta... 3160 275 Laki tuloverolain 22 :n muuttamisesta... 3161 276 Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta... 3162 N:o 270 Laki Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä 16 päivänä joulukuuta 1994 annettu laki (1184/1994). 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009. Tällä lailla kumottua lakia sovelletaan edelleen: 1) Suomesta ennen tämän lain voimaantuloa Euroopan parlamenttiin valittuun edustajaan; 2) sellaiseen Suomesta Euroopan parlamenttiin valittuna edustajana olleeseen ja vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa uudelleen valittuun edustajaan, joka Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen (2005/684/EY, Euratom) 26 artiklan mukaisesti on ilmoittanut Euroopan parlamentin puhemiehelle, että häneen sovelletaan edelleen Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 217/2008 PeVM 1/2009 EV 24/2009 46 2009

3154 N:o 271 Laki kansanedustajain eläkelain 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansanedustajain eläkelain (329/1967) 1, sellaisena kuin se on osaksi laissa 832/2004, seuraavasti: 1 Kansanedustajalla ja valtioneuvoston jäsenellä on oikeus saada valtion varoista eläkettä siten kuin tässä laissa säädetään. Edellä mainituissa tehtävissä toimivaa tai toiminutta henkilöä sanotaan jäljempänä tässä laissa kansanedustajaksi, edellä mainittuja tehtäviä edustajantoimeksi ja niistä yhteensä muodostuvaa eläkettä edustajaeläkkeeksi. Kansanedustajan eläketurvasta huolehtii Valtiokonttori. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 217/2008 PeVM 1/2009 EV 24/2009

3155 N:o 272 Laki valtion eläkelain 136 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun valtion eläkelain (1295/2006) 136 :n 1 momentti seuraavasti: 136 Työntekijän eläkemaksu Valtion palveluksessa olevat työntekijät sekä työntekijät, jotka kuuluvat tämän lain mukaisen eläketurvan piiriin, suorittavat työntekijän eläkemaksun. Työntekijän eläkemaksu on yhtä suuri kuin työntekijän työeläkevakuutusmaksu, josta säädetään työntekijän eläkelain 153 :ssä. Työntekijän eläkemaksua suorittavat myös kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet sekä sellaiset Euroopan parlamentin edustajat, joihin sovelletaan Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annettua lakia (1184/1994). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 217/2008 PeVM 1/2009 EV 24/2009

3156 N:o 273 Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala ja tarkoitus Tässä laissa säädetään ehdokkaan vaalirahoituksesta ja sen ilmoittamisesta eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. 2 Ehdokkaan vaalirahoitus Vaalirahoituksella tarkoitetaan tässä laissa rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan toteuttamisesta aikaisintaan kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja viimeistään kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen aiheutuneita kuluja riippumatta siitä, milloin nämä maksetaan. Ehdokkaan vaalirahoitus voi koostua: 1) ehdokkaan omista varoista ja ehdokkaan ottamista lainoista; 2) ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön saamasta tuesta; 3) muusta tuesta. 3 Tuen laskeminen Vaalirahoitukseen kuuluvaksi tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla saadut suoritukset. Tukena ei kuitenkaan pidetä tavanomaista talkootyötä eikä tavanomaisia ilmaispalveluja. Vaalirahoitusta koskevat tiedot ilmoitetaan bruttomääräisinä. Tuki, jota ei ole annettu rahana, arvioidaan ja ilmoitetaan rahamääräisenä. Useat samalta tukijalta saadut suoritukset lasketaan yhteen ja ilmoitetaan yhtenä tukena. 4 Ehdokkaan vaalirahoituksen rajoitukset Ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva HE 13/2009 PeVM 2/2009 EV 30/2009

N:o 273 3157 yhteisö ei saa vastaanottaa tukea, jonka antajaa ei voida selvittää. Tämä ei kuitenkaan koske tavanomaisesta keräystoiminnasta saatua tukea. Ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö ei saa vastaanottaa yhdeltä tukijalta enempää tukea kuin arvoltaan 3 000 euroa kunnallisvaaleissa, 6 000 euroa eduskuntavaaleissa ja 10 000 euroa europarlamenttivaaleissa. Tämä ei kuitenkaan koske tukea puolueen rekisteröidyltä yhdistykseltä. 5 Ilmoitusvelvollisuus Velvollinen tekemään ilmoituksen vaalirahoituksesta on: 1) eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi valittu ja vaalien tulosta vahvistettaessa varaedustajaksi määrätty; 2) presidentinvaalissa ehdokkaan asettanut puolue ja ehdokkaan asettaneen valitsijayhdistyksen vaaliasiamies tai tämän varamies; 3) kunnallisvaaleissa valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu; 4) europarlamenttivaaleissa Euroopan parlamentin jäseneksi valittu ja vaalien tulosta vahvistettaessa varajäseneksi määrätty. 6 Ilmoitettavat tiedot Ilmoitukseen merkitään: 1) maininta siitä, mitkä vaalit ovat kyseessä; 2) ehdokkaan nimi, arvo, ammatti tai tehtävä, hänet asettaneen puolueen nimi tai maininta siitä, että ehdokas on ollut valitsijayhdistyksen ehdokas, sekä eduskuntavaaleissa ehdokkaan vaalipiiri ja kunnallisvaaleissa se kunta, jossa ehdokas oli ehdolla; 3) vaalikampanjan kulut yhteensä sekä eriteltyinä vaalimainonnasta sanoma-, ilmaisjakelu- ja aikakauslehdissä, radiossa, televisiossa sekä tietoverkoissa ja muissa viestintävälineissä, ulkomainonnasta, vaalilehtien, esitteiden ja muun painetun materiaalin hankkimisesta, mainonnan suunnittelusta ja vaalitilaisuuksien järjestämisestä aiheutuneisiin kuluihin sekä muihin kuluihin; 4) vaalirahoitus yhteensä sekä eriteltynä ehdokkaan omiin varoihin, ehdokkaan ottamiin lainoihin sekä kaikkeen ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön saamaan tukeen ryhmiteltynä tukeen yksityishenkilöiltä, yrityksiltä, puolueen rekisteröidyiltä yhdistyksiltä ja muilta tahoilta; 5) muut ilmoitusvelvollisen tarpeellisiksi katsomat tiedot vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Erikseen on ilmoitettava kukin yksittäinen tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on kunnallisvaaleissa yli 800 euroa, eduskuntavaaleissa yli 1 500 euroa taikka europarlamenttivaaleissa tai presidentinvaalissa yli 2 000 euroa. Jos tämä tuki on annettu ostamalla yksilöitäviä tavaroita tai palveluita taikka vastaavalla vastikkeellisella tavalla, erikseen ilmoitettavaksi tueksi luetaan vain sen nettomääräinen arvo. Jos ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö on ottanut lainaa vaalikampanjan kulujen kattamiseksi, ilmoitukseen otetaan suunnitelma lainan takaisinmaksusta. Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo on pienempi kuin 2 momentissa mainittu rahamäärä. 7 Vastuu ilmoituksesta Ilmoitusvelvollinen vastaa ilmoituksensa sisällöstä. 8 Ilmoituksen tekeminen Ilmoitus tehdään valtiontalouden tarkastusvirastolle kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. Ilmoitus voidaan tehdä valtiontalouden tarkastusviraston vahvistamalla lomakkeella. Ilmoitusvelvollisen on pyydettäessä annettava kampanjatiliotteella tai vastaavalla tavalla sellaisia ilmoitusta täydentäviä tietoja ja selvityksiä, jotka saattavat olla tarpeen ilmoituksen oikeellisuuden ja riittävyyden tarkistamisessa.

3158 N:o 273 9 Oikeusministeriön tiedonantotehtävät Oikeusministeriö toimittaa maksutta valtiontalouden tarkastusvirastolle vaalilain (714/1998) 43 :ssä tarkoitetun valtakunnallisen ehdokasrekisterin tiedot sekä eduskuntavaaleissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa viipymättä vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen ja presidentinvaalissa viipymättä ehdokasasettelun päättymisen jälkeen tiedot ilmoitusvelvollisista. 10 Valtiontalouden tarkastusviraston valvontatehtävät Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Tässä tarkoituksessa se: 1) tarkistaa, ovatko kaikki ilmoitusvelvolliset tehneet tässä laissa säädetyn ilmoituksen; 2) julkistaa viipymättä kaikki saapuneet ilmoitukset; ja 3) tarkistettuaan ilmoitukset tarvittaessa kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen, täydentämään jo tehtyä ilmoitusta taikka selvittämään ilmoituksen oikeellisuutta ja riittävyyttä. Jos ilmoitusvelvollinen ei valtiontalouden tarkastusviraston kehotuksesta huolimatta tee tässä laissa säädettyä ilmoitusta taikka jos ilmoitus havaitaan olennaisilta kohdiltaan ilmeisen virheelliseksi tai puutteelliseksi, valtiontalouden tarkastusvirasto voi velvoittaa ilmoitusvelvollisen sakon uhalla tekemään ilmoituksen taikka korjaamaan virheen tai puutteen. Uhkasakon tuomitsee valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 15 :ssä tarkoitettu uhkasakkolautakunta. Uhkasakon asettamiseen ja maksettavaksi tuomitsemiseen saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa eduskunnalle vaalikohtaisen kertomuksen saamistaan ilmoituksista ja toiminnastaan ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonnassa kahdeksan kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. 11 Ennakkoilmoitus Ehdokas sekä presidentinvaalissa ehdokkaan asettanut puolue ja ehdokkaan asettaneen valitsijayhdistyksen vaaliasiamies tai tämän varamies voi toimittaa ennen vaalipäivää, kuitenkin aikaisintaan ehdokaslistojen yhdistelmän ja presidentinvaalin ehdokasluettelon laatimisen jälkeen, valtiontalouden tarkastusvirastolle ennakkoilmoituksen, joka sisältää suunnitelman vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Valtiontalouden tarkastusvirasto julkistaa ennakkoilmoitukset viipymättä. 12 Ilmoitusrekisteri ja sen tietojen julkisuus Valtiontalouden tarkastusvirasto ylläpitää vaalirahoituksen ilmoitusrekisteriä, johon talletetaan ilmoitukseen ja ennakkoilmoitukseen sisältyvät tiedot. Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 :n 3 momentissa säädetään, jokaisella on oikeus saada rekisteristä jäljennöksiä sekä tietoja yleisen tietoverkon kautta. Eduskuntavaaleja ja kunnallisvaaleja koskevat tiedot pidetään saatavilla yleisessä tietoverkossa viiden vuoden, europarlamenttivaaleja koskevat tiedot kuuden vuoden ja presidentinvaalia koskevat tiedot seitsemän vuoden ajan vaalien tuloksen vahvistamisesta. Muiden kuin 5 :ssä tarkoitettujen ilmoitusvelvollisten tekemät ennakkoilmoitukset pidetään saatavilla yleisessä tietoverkossa 30 päivän ajan vaalien tuloksen vahvistamisesta. Ilmoituksen ja ennakkoilmoituksen sekä ilmoitusrekisteriin talletettujen tietojen säilyttämiseen sekä niiden saamiseen sovelletaan muutoin, mitä arkistolaissa (831/1994) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. 13 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009.

N:o 273 3159 Tällä lailla kumotaan ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta 12 päivänä toukokuuta 2000 annettu laki (414/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa sovelletaan tämän lain 2 :n 1 momentin sekä 4 ja 6 :n asemesta kumotun lain 3 :n 1 ja 2 momenttia, sellaisina kuin ne ovat laissa 604/2008. Mitä tämän lain 8 :n 3 momentissa säädetään, sovelletaan vasta ensimmäisissä vuoden 2009 europarlamenttivaalien jälkeisissä vaaleissa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax

3160 N:o 274 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1999 annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 15 kohta seuraavasti: 24 Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä: 15) asiakirjat, jotka sisältävät ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) nojalla valtiontalouden tarkastusvirastolle annettuja tietoja kampanjatileistä, sekä vastaavat muut selvitykset vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista, samoin kuin asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 13/2009 PeVM 2/2009 EV 30/2009

3161 N:o 275 Laki tuloverolain 22 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 22 :n 2 momentti seuraavasti: 22 Yleishyödyllinen yhteisö Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalousja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaaajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 13/2009 PeVM 2/2009 EV 30/2009 2 /46

3162 N:o 276 Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Vakuuttamisvelvollisuus Jos urheilijan ja Suomessa urheilutoimintaa harjoittavan urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön välillä on sovittu, että urheilija saa pääasiallisesti Suomessa harjoitetusta urheilemisesta veronalaista palkkaa vuodessa tai vuotta lyhyemmässä pelikaudessa vähintään 9 600 euroa, urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön on järjestettävä urheilijalle vakuutuksella tämän lain mukainen turva tässä laissa tarkoitetun tapaturman sekä vanhuuden varalta siihen asti, kun urheilija täyttää 43 vuotta. Vakuuttamisvelvollisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki samaa pelikautta tai vuotta koskevien sopimusten perusteella maksettavat palkat. 2 Tapaturma Tapaturmalla tarkoitetaan äkillisen, odottamattoman ulkoisen tekijän aiheuttamaa vammaa tai sairautta ja siitä seurannutta kuolemaa. Tämän lain mukaan korvataan tapaturma, joka sattuu urheilijalle ennen kuin hän täyttää 43 vuotta lajille ominaisissa olosuhteissa: 1) peli- tai urheilusuorituksen yhteydessä; 2) ohjatussa, valvotussa tai harjoitteluohjelman mukaisessa harjoittelussa; 3) urheilijan ollessa siirtymässä asunnoltaan tai majoitustiloista kilpailu-, peli- tai harjoittelupaikalle tai sieltä takaisin; 4) peli-, kilpailu- tai harjoitusmatkoilla matkaohjelman mukaisessa toiminnassa; 5) hänen toimiessaan 1 :ssä tarkoitetun urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön määräyksestä seuran tai yhteisön edustajana edustustilaisuudessa taikka matkalla tällaiseen tilaisuuteen tai sieltä takaisin. Tapaturmana korvataan myös kuormittavaa yksittäistä liikettä suoritettaessa ilman tapaturmaa äkillisesti tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos kipeytymisen syynä on sairaus, todennäköisesti pääasiallisesti aikaisempi vamma tai muusta syystä johtuva kudoksen heikentyminen taikka kudosvaurio, jonka syntyminen edellyttää tapaturmaa. 3 Tapaturmasta maksettavat korvaukset Tapaturman perusteella maksetaan korvausta kuntoutuskustannuksista, tapaturmaeläkettä, perhe-eläkettä, hautausapua, haittarahaa, haitta- ja vaatelisää, korvausta opas- HE 22/2009 StVM 7/2009 EV 31/2009

N:o 276 3163 koiran ylläpidosta aiheutuneista kustannuksista, kodinhoitokustannusten korvausta ja korvausta sairaanhoidon kustannuksista. Korvausta maksetaan 2 :n 3 momentissa tarkoitetun kipeytymisen perusteella enintään kuuden viikon ajalta vahingon sattumisesta. Urheilijan oikeus korvaukseen siltä osin kuin korvausta ei makseta tämän lain nojalla, määräytyy sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan. 4 Tapaturmaeläke Tapaturmaeläkettä maksetaan: 1) urheilijalle, joka on tapaturmasta aiheutuvan vamman tai sairauden hoidon vuoksi kykenemätön hankkimaan itselleen ansiotuloja 1 tai 15 :ssä tarkoitetulla urheilemisella; 2) urheilijalle, joka on 1 kohdassa tarkoitetun hoidon jälkeen pysyvästi kykenemätön jatkamaan urheilemista, siltä ajalta, jona hän osallistuu tämän lain mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen hänen kuntouttamisekseen muuhun työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa; 3) urheilijalle, jonka 2 kohdassa tarkoitettu ammatillinen kuntoutus on päättynyt. Tapaturmaeläkettä maksetaan 1 momentin perusteella yhteensä viiden vuoden ajalta sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Määrättäessä 1 momentin 3 kohdan mukaan maksettavaa tapaturmaeläkettä eläkkeen perusteena olevasta vuosityöansiosta vähennetään urheilijan kuntoutuksen jälkeen saamat ansiotulot, vähintään kuitenkin ansiotulon määrä, joka vastaa kuntoutuksen jälkeistä ansiotasoa kuntoutusta vastaavassa työssä tai ammatissa. 5 Tapaturmaeläke kuntoutuksen keskeytyksen jälkeen Jos urheilijan kuntoutus keskeytyy tämän lain mukaan korvatun vamman tai sairauden taikka muun siihen verrattavan urheilijasta riippumattoman syyn vuoksi, urheilijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ja 4 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdan mukaiseen tapaturmaeläkkeeseen jatkuu niin kauan, kunnes 4 :n 2 momentissa säädetty aika täyttyy. Edellä tarkoitettua keskeytyksen aiheuttamaa aikaa, joka johtuu muusta kuin korvatun vamman tai sairauden hoidosta aiheutuvasta työkyvyttömyydestä, ei lueta tarkoitettuun viiden vuoden aikaan. 6 Tapaturmaeläke pysyvän työkyvyttömyyden ajalta Urheilijalla on oikeus tapaturmaeläkkeeseen, jos hän on ennen 43 vuoden iän täyttämistä tullut tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta pysyvästi kykenemättömäksi jatkamaan 1 tai 15 :ssä tarkoitettua urheilemista ja hänen kykynsä ansiotulojen hankkimiseen muulla työllä on pysyvästi heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla arvioituna suhteessa tämän lain mukaan pysyvän työkyvyttömyyden perusteena käytettävään vuosityöansioon. Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon urheilijan jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös urheilijan koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Tapaturmaeläkkeen maksamisen edellytyksenä on, että urheilijan kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty. Tapaturmaeläkettä maksetaan aikaisintaan sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisestä ja enintään siihen saakka, kunnes urheilija täyttää 65 vuotta. 7 Tapaturmaeläkkeen määrä Tapaturmaeläkkeen määrä on vuodessa 85 prosenttia urheilijan vuosityöansiosta ottaen huomioon lisäksi, mitä 4 :n 3 momentissa säädetään.

3164 N:o 276 8 Sairaanhoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen korvaus Tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden hoidosta maksetaan korvausta siten kuin tapaturmavakuutuslain (608/1948) 15, 15 a ja 15 b :ssä säädetään. Lisäksi korvataan tapaturman aiheuttamaksi epäillyn vamman tutkimuskulut siten kuin mainitun lain 14 :n 4 momentissa säädetään. Tämän lain mukaan korvattavan vamman tarpeelliset ja kohtuulliset lääkinnällisen kuntoutuksen kustannukset korvataan siten kuin tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) 7 :ssä säädetään. Tässä laissa tarkoitetun pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman tai sairauden hoito korvataan tarpeettomia kustannuksia välttäen urheilijan terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta siten kuin tapaturmavakuutuslain 15 a :ssä säädetään. Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä korvausta ei kuitenkaan makseta sen jälkeen, kun urheilijan oikeus tapaturmaeläkkeeseen on päättynyt 4 :n 2 momentissa tai 6 :n 4 momentissa säädetyn ajan täyttymisen vuoksi. 9 Haittaraha, haitta- ja vaatelisä, kodinhoitokustannusten korvaus ja korvaus opaskoiran ylläpidosta Haittarahaa maksetaan tapaturmavakuutuslain 16 :n 2 momentin, 18 a :n ja 18 b :n 1 ja 3 5 momentin mukaisesti urheilijalle, jolle aiheutuu tapaturmasta johtuvasta vammasta tai sairaudesta pysyvää yleistä haittaa. Haittalisää maksetaan urheilijalle, joka on tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua, tai jolle vamman tai sairauden hoito aiheuttaa muutoin poikkeuksellista haittaa. Haittalisään sovelletaan, mitä tapaturmavakuutuslain 20 :ssä säädetään. Vaatelisää maksetaan urheilijalle tapaturman aiheuttamasta vammasta tai sairaudesta johtuvan tekojäsenen, muun apuvälineen taikka siteen tai sidoksen pitkäaikaisesta käytöstä aiheutuvasta vaatteiden erityisestä kulumisesta. Vaatelisään sovelletaan, mitä tapaturmavakuutuslain 20 a :ssä säädetään. Kodinhoitokustannusten korvausta voidaan tapaturmavakuutuslain 20 b :n mukaisesti maksaa urheilijalle, joka tapaturmasta saamansa vamman tai sairauden vuoksi ei kykene hoitamaan kotiaan. Urheilijalle maksetaan korvausta tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden vuoksi tarpeellisen opaskoiran ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Korvaus määräytyy siten kuin tapaturmavakuutuslain 20 a :n 4 momentissa säädetään. Haittalisää, vaatelisää ja korvausta opaskoiran ylläpidosta aiheutuneista kustannuksista ei makseta sen jälkeen, kun urheilijan oikeus tapaturmaeläkkeeseen on päättynyt 4 :n 2 momentissa tai 6 :n 4 momentissa säädetyn ajan täyttymisen vuoksi. 10 Perhe-eläke ja hautausapu Perhe-eläkettä maksetaan tapaturman aiheuttaman urheilijan kuoleman johdosta enintään kymmenen vuoden ajan urheilijan kuolemasta. Perhe-eläkkeen perusteena käytetään tämän lain mukaista vuosityöansiota. Jollei muualla tässä laissa toisin säädetä, perhe-eläkkeestä on muutoin voimassa, mitä tapaturmavakuutuslain 16 :n 1 momentin 3 kohdassa sekä 23, 23 a 23 d, 24 ja 24 a 24 c :ssä säädetään. Hautausapua maksetaan tapaturman aiheuttamasta urheilijan kuolemasta siten kuin tapaturmavakuutuslain 16 :n 3 ja 4 momentissa sekä 25 :ssä säädetään. 11 Vuosityöansio Edellä 1 :ssä tarkoitetun urheilijan vuosityöansiona pidetään tapaturman sattuessa voimassa olleessa sopimuksessa sovittua palkkaa vuodelta tai pelikaudelta, jona tapaturma sattui. Vuosityöansioon lasketaan mukaan lisäksi palkka, jonka urheilija sai sa-

N:o 276 3165 malta vuodelta tai pelikaudelta mainittua sopimusta edeltäneen sopimuksen perusteella. Vuosityöansion määrä voi olla kuitenkin enintään 100 000 euroa. Edellä 6 :ssä säädetyn pysyvän työkyvyttömyyden ajalta maksettavan tapaturmaeläkkeen perusteena käytetään 1 momentista poiketen 30 000 euron vuosityöansiota. 12 Ammatillinen kuntoutus Urheilijalle, joka on 4 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti kykenemätön jatkamaan tämän lain mukaista urheilemista, korvataan ammatillisena kuntoutuksena tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 6 :ssä säädetyistä toimenpiteistä aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Ammatillisen kuntoutuksen tarpeellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon urheilijan ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuminen työelämään sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti urheilijan terveydentilan kannalta sellaiseen työhön, josta saaduilla tuloilla hän voisi elättää itsensä. 13 Vakuutusmaksun määräytyminen Tämän lain mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksun tulee olla kohtuullisessa suhteessa vakuutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ottaen huomioon asianomaisen lajin aiheuttama tapaturmariski. 14 Vanhuudenturva Vanhuudenturva käsittää vanhuuseläkkeen, jota maksetaan siitä päivästä alkaen, jolloin urheilija täyttää 65 vuotta. Vanhuudenturva järjestetään vakuutuksella, jonka voi myöntää vakuutusyhtiö, jolla on vakuutusyhtiölain (521/2008) ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) mukaan oikeus myöntää Suomessa vakuutusluokista annetun lain (526/2008) 13 :ssä tarkoitetun henkivakuutusluokan 1 mukaisia vakuutuksia. Vakuutusta varten vakuuttamisvelvollisen on suoritettava vakuutusmaksuna 4,5 prosenttia tämän lain 1 :ssä tarkoitetusta palkasta tai 15 :ssä tarkoitetusta tulosta. Jos 1 :ssä tarkoitettu vakuutuksenottaja ilmoittaa, ettei urheilija enää kuulu sen ottaman vakuutuksen piiriin, siirtyy vanhuuseläkettä koskeva vakuutus ja sille kertynyt rahasto urheilijalle ja muuttuu vapaakirjana voimassa olevaksi yksilölliseksi eläkevakuutukseksi ilman oikeutta takaisinostoarvoon. 15 Vapaaehtoinen vakuuttaminen Jos urheilija, jolla ei ole 1 :ssä tarkoitettua sopimusta, saa pääasiallisesti Suomessa harjoittamastaan urheilemisesta vuodessa veronalaista tuloa vähintään 9 600 euroa, hänellä on oikeus saada itselleen tässä laissa tarkoitettu turva tapaturman ja vanhuuden varalta. Tällaisesta vakuutuksesta maksettavan tapaturmaeläkkeen perusteena käytetään vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välillä sovittavaa vuosityöansiota, jonka tulee vastata urheilijan urheilemisesta jatkuvasti saamaa veronalaista tuloa. Huomioon otettava vuosityöansio voi olla enintään 11 :n 1 momentissa säädetyn suuruinen. Pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavan tapaturmaeläkkeen perusteena käytetään kuitenkin 11 :n 2 momentissa säädettyä vuosityöansiota. Jos sellaista urheilemista varten, jota jo koskee tämän lain mukainen vakuutus, otetaan uusi tämän lain mukainen vakuutus, aikaisemman vakuutuksen voimassaolo päättyy uuden vakuutuksen voimaan tullessa. 16 Tapaturmaturvan järjestäminen ja asian käsittely Jollei tässä laissa toisin säädetä tämän lain mukaisen tapaturmaturvan osalta työnantajan oikeudesta sairausajan palkkaa vastaavaan eläkkeeseen, tämän lain mukaisen vakuutuksen myöntämisestä, vakuutuksen raukeamisesta, vakuutuksen siirtymisestä vakuutuk-

3166 N:o 276 senottajan konkurssissa, vakuutusehtojen tiedoksi antamisesta, vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta, vakuutusmaksua varten tarvittavien tietojen toimittamisesta, vakuutusmaksun korottamisesta ja vanhenemisesta, vakuutuksen lakkaamisesta vakuutusyhtiön konkurssissa, korvauksen korottamisesta viivästymisen johdosta, takaisinsaannista, tämän lain mukaisten etujen vähentämisestä, korvauksen siirtämisestä ja ulosmittauksesta, oikeudesta tietojen saantiin, oikeudesta ja velvollisuudesta tietojen luovutukseen, tietojen salassapidosta sekä teknisestä käyttöyhteydestä, noudatetaan, mitä tapaturmavakuutuslain 26 :ssä, 32 :n 5 ja 6 momentissa, 32 a, 33, 37, 38, 38 a, 60 a, 61, 61 a, 62, 63, 64 a 64 f ja 64 h 64 i :ssä säädetään. Lisäksi tapaturmakorvauksen hakemisesta, asian käsittelystä, korvauksen maksamisesta ja määräämisestä sekä päätöksen antamisesta on voimassa, jollei tässä laissa toisin säädetä, mitä tapaturmavakuutuslain 4 luvussa säädetään sen 43 :ää lukuun ottamatta. Asian uudelleen käsittelystä, päätöksessä olevan virheen korjaamisesta ja aiheettomasti maksetun korvauksen takaisinperinnästä on voimassa, mitä tapaturmavakuutuslain 5 luvun 53 e 53 g :ssä säädetään. Mitä tapaturmavakuutuslain 55 :ssä säädetään rangaistukseen tuomitsemisesta tapaturmavakuutuslain mukaisen tietojenantovelvollisuuden rikkomisesta ja tapaturmavakuutuslain mukaisen työnantajavelvoitteen rikkomisesta, sovelletaan 1 :ssä tarkoitettuun urheiluseuraan tai muuhun urheilutoimintaa harjoittavaan yhteisöön sekä tässä laissa tarkoitettuun urheilijaan. Tämän lain mukainen tapaturmaturva järjestetään vakuutuksella, jonka voi myöntää vakuutusyhtiö, jolla on vakuutusyhtiölain ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain mukaan oikeus myöntää Suomessa vakuutusluokista annetun lain 2 :ssä tarkoitetun vahinkovakuutusluokan 1 mukaisia vakuutuksia. Vakuutusyhtiöllä on oikeus saada tämän lain mukaisen tapaturmavakuutuksen myöntämistä ja vakuutusmaksun suuruuden arviointia varten Tapaturmavakuutuslaitosten liitolta liiton vakuutusyhtiöltä 18 :n 2 momentin perusteella saamat lajikohtaiset tiedot tämän lain mukaan vakuutetuista urheilijoista, vahinkojen lukumääristä ja maksetuista korvauksista edeltävän kolmen vuoden tai pelikauden ajalta. 17 Rahamäärien tarkistus Edellä 9 :n 1 3 ja 5 momentissa ja 10 :ssä säädettyjä korvauksia koskevat rahamäärät tarkistetaan ja pyöristetään kalenterivuosittain siten kuin tapaturmavakuutuslain 60 :n 1 momentissa säädetään. Edellä 1 ja 11 :ssä sekä 15 :n 1 momentissa säädetyt rahamäärät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi. Edellä 6 :ssä säädetyn mukainen tapaturmaeläke ja 10 :ssä säädetyn mukainen perhe-eläke tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 98 :ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä, enintään kuitenkin 4 prosentilla kalenterivuodessa. 18 Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja vakuutuslaitoksen tehtävät Tapaturmavakuutuslaitosten liitto huolehtii vakuuttamisen seurannasta ja yleisestä valvonnasta sekä pitää rekisteriä tämän lain mukaan vakuutetuista urheilijoista ja vakuutuksenottajista. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto antaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle kertomuksen tämän lain mukaisen vakuutusturvan toteutumisesta. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto hoitaa myös muut tämän lain mukaan sille kuuluvat tehtävät. Vakuutuslaitoksen on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle 1 momentin mukaisten tehtävien hoitamista varten välttämättömät tiedot tämän lain mukaisista vakuutuksista ja vahingoista. Vakuutuslaitoksen on myös annettava kerran vuodessa ja muulloinkin tarvittaessa urheilijalle selvitys tämän vakuutusturvasta. Vakuutuslaitoksen on viipymättä ilmoitettava urheilijalle sellaisesta va-

N:o 276 3167 kuutusmaksun laiminlyönnistä, joka estää tämän lain mukaisen turvan jatkumisen. Vakuutuslaitoksen on ilmoitettava vuosittain viimeistään kuukauden kuluttua urheilulajin peli- tai kilpailukauden alkamisesta lajiliitolle 19 :ssä säädettyä tehtävää varten lajiliittoon kuuluvan urheiluseuran ja muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön tämän lain mukaisen vakuutuksen alkamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä vakuutukseen kuuluvien urheilijoiden suostumuksella heidän nimensä ja henkilötunnuksensa. Vakuutuslaitoksen on vastaavasti tehtävä ilmoitus lajiliitolle vakuutuksen alkamisesta ja päättymisestä kesken pelikauden. Ilmoitus on tällöin tehtävä viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluttua vakuutuksen alkamisesta tai irtisanomisesta tai vakuutuksen päättymisestä ilman irtisanomista. 19 Urheilun lajiliiton ja urheiluseuran vastuu Urheilun lajiliiton tai muun kilpailutoiminnasta vastaavan yhteisön on huolehdittava, että sen piirissä harjoitettavaan kilpailutoimintaan osallistuvat urheiluseurat ja muut urheilutoimintaa harjoittavat yhteisöt järjestävät tämän lain mukaisen vakuutusturvan. Tätä varten lajiliitolla tai muulla kilpailutoiminnasta vastaavalla yhteisöllä on oikeus saada Tapaturmavakuutuslaitosten liiton pitämästä rekisteristä tieto niistä sen toiminnan piiriin kuuluvista urheilijoista, jotka on vakuutettu tämän lain mukaan. Urheiluseuran ja muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön on ilmoitettava sitä edustaneiden tämän lain piiriin kuuluvien urheilijoiden lukumäärä vuosittain asianomaiselle lajiliitolle. Lajiliiton on toimitettava nämä tiedot Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle 1 momentin mukaista tarkoitusta varten vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 20 Vastuu vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä Edellä 1 :ssä tarkoitetun vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönyt urheiluseura tai muu urheilutoimintaa harjoittava yhteisö on velvollinen kustantamaan urheilijalle laiminlyönnin vuoksi saamatta jääneen tämän lain mukaisen turvan. 21 Vakuutusmaksun laiminlyönti ja perintä Jos vakuutuslaitos irtisanoo vakuutuksen vakuutusmaksun laiminlyönnin vuoksi, urheilijan vakuutusturva jatkuu kuitenkin vähintään kuukauden siitä, kun vakuutuslaitos on lähettänyt urheilijalle kirjallisen ilmoituksen vakuutuksen päättymisestä. Tämän lain mukaisen vakuutuksen maksu viivästyskorkoineen saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. 22 Ansiotietojen ilmoittaminen ja henkilötietojen käsittely Edellä 1 :ssä tarkoitettu urheilija on velvollinen ilmoittamaan mainitussa lainkohdassa tarkoitetulle urheiluseuralle tai muulle urheilutoimintaa harjoittavalle yhteisölle tämän lain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden arvioimiseksi välttämättömät tiedot samaa vuotta tai pelikautta koskevien aikaisempien sopimustensa mukaisista ansioista. Edellä 1 momentin nojalla saatujen tietojen käsittelystä on voimassa, mitä henkilötietolaissa (523/1999) ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) säädetään. 23 Muutoksenhaku Tämän lain mukaista tapaturmaturvaa ja sen järjestämistä koskevasta muutoksenhausta, päätöksen poistamisesta ja ylimääräisestä muutoksenhausta on voimassa, mitä tapaturmavakuutuslain 53, 53 a 53 d, 53 f, 53 h ja 54 :ssä säädetään.

3168 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 276 24 Vakuutussopimuslain soveltaminen Tämän lain 14 :ssä tarkoitettuun vakuutukseen sovelletaan vakuutussopimuslakia (543/1994), jollei tässä laissa toisin säädetä. 25 Lausuntomenettely Jos syntyy epäselvyyttä siitä, täyttääkö vakuutus tämän lain mukaiset edellytykset, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto antaa asianosaisen hakemuksesta asiasta lausunnon. 26 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009. Tällä lailla kumotaan urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta 16 päivänä kesäkuuta 2000 annettu laki (575/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneeseen peli- tai kilpailukauteen ja sattuneisiin tapaturmiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos muualla laissa viitataan urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annettuun lakiin, sen sijasta sovelletaan tätä lakia. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 270 276, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904