YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT Opetus- ja kulttuuriministeriö Ylioppilastutkintolautakunta 14.12.2010
2 Tutkinnon rakenteesta Lukiokoulutuksen päätteeksi toimeenpantavaan ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden kokeiden lisäksi tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Ylioppilastutkinnon rakennetta muutettiin elokuussa 2004 säädetyllä lukiolain 18 :n muutoksella (13.8.2004/766). Sitä edeltäneessä tilanteessa tutkintoon osallistuvan oli suoritettava pakollisina äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä järjestettävät kokeet sekä valintansa mukaan joko matematiikassa tai reaaliaineissa järjestettävä koe. Opiskelija, joka ei lukiolain 13 :n tai lukion opetussuunnitelman perusteella opiskellut pakollisena oppiaineena toista kotimaista kieltä, voi suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä järjestettävän kokeen sijasta jonkin muun kokeen. Niitä, jotka tällöin korvasivat toisen kotimaisen kielen kokeen jollain muulla kokeella, oli vuosittain noin 0,5 0,6 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Tutkintorakenteen muutosta edeltänyt kokeilu toteutettiin vuosina 1995-2004. Aluksi kokeilun piirissä oli 29 lukiota. Kokeilua laajennettiin uusiin lukioihin vuonna 2003, jonka jälkeen kokeilun piirissä oli lähes 12 prosenttia lukioista. Kokeilutulokset ennakoivat toisen kotimaisen kielen kokeen kirjoittamisen vähenemistä. Kyseisen kokeen koevalinnat varioivat alueittain, kouluittain, sukupuolen ja opetuskielen mukaan. Samoin kokeilun perusteella ennakoitiin matematiikan ja reaalin kokeiden suorittamisen hieman kasvattavan suosiotaan. Ylioppilastutkinnon rakenteesta päättäminen tuli ajankohtaiseksi kun pitkittyneen kokeilun koettiin vaarantavan koulutuksellisen tasa-arvon ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden. Tutkintorakenneuudistuksen tavoitteena oli lisätä valinnaisuutta ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Valinnaisuutta oli jo lisätty lukio-opintoihin 1990 ja 2000 -luvuilla annetuilla lukion tuntijakopäätöksillä. Muutoksen arvioitiin vähentävän tutkinnon rakenteellista kielipainotteisuutta sekä lisäävän mahdollisesti miesten osuutta ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Muutoksen arvioitiin myös tehostavan tutkintoon johtaneiden opintojen hyödyntämistä jatkoopintoihin hakeutumisessa. Valtioneuvosto totesi 15.4.2004 kirjatussa istuntolausumassaan koskien ylioppilastutkinnon rakennetta, että opetusministeriö selvittää kuuden vuoden välein valtioneuvoston 2004 hyväksymän lukiolain 18 :ssä säädetyn ylioppilastutkinnon koevalintoja. Toinen tutkintoon vaikuttava muutos oli reaalikoeuudistus, jossa reaalikoe jaettiin erillisiksi reaaliaineiden kokeiksi. Reaalikokeen uudistus toteutettiin keväästä 2006 lukien. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä tutkinnon hyödyntämismahdollisuuksia yliopistojen opiskelijavalinnoissa ja myös tasapainottaa kokeen rakennetta vähentämällä sen kielipainotteisuutta. Näin kokelas on voinut suorittaa keväästä 2006 lukien yhden reaaliaineen kokeen pakollisena ja halutessaan useampia kokeita ylimääräisinä valitsemissaan reaaliaineissa. Kussakin seuraavista reaaliaineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto.
3 Koevalinnat - koko maa Seuraavassa on tarkastelu tutkinnon suorittaneiden koevalintoja rakennemuutoksen jälkeen. Suurin muutos on tapahtunut toisen kotimaisessa kielessä*. Toisen kotimaisen kielen kirjoittaneiden määrä on tasaisesti vähentynyt tutkintorakenteen muutoksen jälkeen. Vuositasolla toisen kotimaisen kielen kirjoittaneiden määrä on viimeisimpänä tarkasteluvuonna 2009 laskenut runsaaseen 68 prosenttiin. Matematiikan kirjoittaneiden osuus on aluksi hieman kasvanut, mutta viimeisten vuosien aikana jälleen hieman laskenut, jääden noin prosenttiyksikön verran rakennusmuutosta edeltänyttä tasoa korkeammalle. Sen sijaan reaaliaineiden kokeen suosio on kasvanut tänä aikana runsaat viisi prosenttiyksikköä. Vierasta kieltä kirjoitetaan prosenttiyksikön verran vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Kuvaaja 1. Kaikkien koevalinnat vuositasolla (kevät ja syksy yhteensä) vuosina 2004-2009. 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli 30,0 20,0 10,0 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli Tutkinnon suorittanut 2004 97,99 77,89 92,12 99,93 34650 2005 89,20 81,42 93,63 99,63 34045 2006 83,31 80,75 94,32 99,45 32784 2007 77,40 80,51 95,05 99,26 33060 2008 72,02 79,51 96,26 98,98 32588 2009 68,30 78,98 96,63 98,86 32639 *Kyseisen kokeen on voinut suorittaa pakollisena (pitkänä tai keskipitkänä), ylimääräisenä (pitkänä tai keskipitkänä) ja lisäksi toisen kotimaisen kielen kokeena, jolloin opiskelijalla on suorittanut kaksi äidinkielen koetta.
4 Tutkinnon suorittajista pääosa, noin 90 prosenttia, suorittaa tutkinnon keväisin ja noin 10 prosenttia syksyisin. Kevään ja syksyn valintaprofiilit eroavat kuitenkin selkeästi toisistaan siten, että keväisin valmistuvat valitsevat sekä toisen kotimaisen kielen että matematiikan kokeita syksyllä valmistuvia enemmän. Keväällä valmistuvilla on enemmän tutkinnossaan myös ylimääräisiä kokeita kuin syksyllä valmistuvilla, mikä selittää eroa. Reaaliaineiden kokeessa kevään ja syksyn valintojen ero on tasaantunut. Kuvaaja 2. Kaikkien koevalinnat tutkintokerroittain keväästä 2004 kevääseen 2010. 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli 10,00 0,00 2004K 2004S 2005K 2005S 2006K 2006S 2007K 2007S 2008K 2008S 2009K 2009S 2010K Koekerta 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli Tutkinnon suorittanut 2004K 98,21 79,57 93,21 99,94 31056 2004S 96,10 63,41 82,75 99,86 3594 2005K 90,91 82,73 94,03 99,69 30275 2005S 75,46 70,90 90,37 99,15 3770 2006K 85,47 81,89 94,86 99,56 29025 2006S 66,61 71,88 90,18 98,67 3759 2007K 79,38 81,53 95,27 99,36 29594 2007S 60,53 71,81 93,22 98,41 3466 2008K 74,23 80,29 96,43 99,03 28959 2008S 54,34 73,27 94,90 98,54 3629 2009K 69,87 79,93 96,76 98,96 29115 2009S 55,36 71,06 95,54 98,04 3524 2010K 67,50 80,02 96,99 98,77 28798
5 Suomenkielisten aikuisopiskelijoiden valinnat Ohessa koko kokelasjoukosta on eritelty suomenkielisten aikuisopiskelijoiden tutkintovalintoja. Suomenkieliset aikuiskokelaat ovat valinneet selkeästi kaikkia kolmea koetta, toinen kotimainen kieli, matematiikka ja reaaliaineiden koe, noin 10 prosenttiyksikköä, vähemmän kuin muut tutkinnon suorittaneet. Tämä selittyy pitkälti sillä aikuiskokelaat eivät kirjoita niin runsaasti ylimääräisiä vaan tyytyvät muita kokelaita useammin neljän pakollisen kokeen suorittamiseen. Toisen kotimaisen kielen kokeen suorittaminen on vähentynyt ja matematiikan ja reaaliaineiden kokeen lisääntynyt. Kuvaaja 3. Suomenkielisten aikuisopiskelijoiden koevalinnat vuositasolla 2004-2009. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi 2. kotim. Matem. Reaali Vieras kiel. Tutkinnon suor. 2004 97,94 58,42 69,54 99,84 2525 2005 83,23 64,60 76,00 98,61 2367 2006 72,48 67,67 78,63 98,17 2017 2007 64,21 70,44 80,08 97,97 2023 2008 62,03 70,75 84,02 98,11 2065 2009 55,80 70,68 86,88 98,48 2111
6 Koevalinnat sukupuolen ja opetuskielen mukaan Sukupuoli ja valinnat Miesten ja naisten valinnat vuositasolla poikkeavat toisistaan matematiikan ja toisen kotimaisen kielen kokeissa koko tarkastelujaksolla. Naisilla matematiikan valitseminen lisääntyi aluksi hieman, mutta laski myöhemmin runsaaseen 70 prosenttiin. Miehillä matematiikan valinta on kasvanut vanhan tutkintorakenteen tilanteesta lähes neljä prosenttiyksikköä. Kokeen suoritti viimeisimpänä tarkasteluvuonna miehistä yli 90 prosenttia. Toisen kotimaisen kielen kokeen valinnoissa suurin muutos oli miehillä. Heistä runsas 52 prosenttia suoritti viimeisimpänä tarkasteluvuonna kyseisen kokeen. Muutos on ollut yli 44 prosenttiyksikköä. naisista sen sijaan toisen kotimaisen kielen kokeen suorittaa edelleen lähes 80 prosenttia. Muutos on ollut noin 20 prosenttiyksikköä. Reaaliaineiden kokeen valinnassa ei ilmene miesten ja naisten välillä kovin suurta eroa. Molemmissa ryhmissä kokeen suosia on kasvanut, joskin miehillä sen suosio on kasvanut lähtötilanteesta hieman naisia enemmän. Vieraassa kielessä miesten ja naisten ero on miesten hyväksi, mutta ero ei ole muodostunut kovin suureksi. Taulukko 1. Miehet ja naiset koko maa (vuositaso) Naiset koko maa 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli N 2004 99,03 71,77 92,98 99,94 20384 2005 95,43 75,22 93,36 99,57 19616 2006 91,67 73,39 93,96 99,42 18874 2007 87,50 72,95 94,81 99,08 19182 2008 83,30 71,59 96,26 98,77 18626 2009 79,98 70,75 96,48 98,55 18835 Miehet koko maa 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli N 2004 96,51 86,64 90,89 99,92 14266 2005 80,72 89,84 93,98 99,72 14429 2006 71,98 90,73 94,82 99,50 13910 2007 63,45 90,97 95,40 99,50 13878 2008 56,96 90,07 96,25 99,25 13962 2009 52,37 90,20 96,83 99,28 13804
7 Opetuskieli ja valinnat Suomen ja ruotsinkielisten tutkinnon suorittajien valinnat poikkeavat myös selkeästi toisistaan ennen kaikkea toisessa kotimaisessa kielessä, mutta myös matematiikassa ja reaaliaineiden kokeissa. Suomenkielisten matematiikan koevalinnat ovat lisääntyneet ja ruotsinkielisten vähentyneet. Reaaliaineiden kokeessa molempien kieliryhmien valinnat kasvoivat, suomenkielisten hieman enemmän. Vieraassa kielessä merkittäviä eroja kieliryhmien välillä ei ilmene. Suomenkielisistä kokelaista runsas 66 prosenttia kirjoitti toisen kotimaisen kielen kokeen vuonna 2009. Ruotsinkielisistä toisen kotimaisen kielen kokeen kirjoitti yli 93 prosenttia. Suomenkielisillä muutos viiden vuoden tarkasteluaikana on ollut runsaat 31 prosenttiyksikkö ja ruotsinkielisillä vain runsaat neljä prosenttiyksikköä. Taulukko 2. Valinnat vuositasolla () opetuskielen mukaan vuosina 2004-2009 Opetuskieli suomi, koko vuosi Vuosi 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli N 2004 98,01 77,86 92,11 99,94 32501 2005 88,69 81,54 93,73 99,62 31962 2006 82,46 81,00 94,48 99,43 30687 2007 76,15 80,71 95,25 99,24 30946 2008 70,53 79,91 96,39 98,94 30457 2009 66,54 79,45 96,80 98,81 30479 Opetuskieli ruotsi, koko vuosi Vuosi 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli N 2004 97,72 78,36 92,32 99,86 2149 2005 96,93 79,50 92,03 99,90 2083 2006 95,80 77,11 92,08 99,76 2097 2007 95,79 77,58 92,15 99,57 2114 2008 93,34 73,72 94,37 99,44 2131 2009 93,15 72,31 94,21 99,54 2160 Sukupuoli ja opetuskieli Selkeimmin erot ilmenevät eriteltäessä tuloksia sukupuolen ja opetuskielen perusteilla. Toisen kotimaisen kielen koetta kaikkein vähiten valitsevat suomenkieliset miehet. Heistä sen on valinnut viimeisimmän vuositilaston mukaan alle puolet. Sitä vastoin suomenkieliset naiset ovat valinneet kyseistä koetta lähes 80 prosenttisesti. Ruotsinkielisillä kirjoittajilla sukupuoli ei näytä juuri vaikuttavan toisen kotimaisen kielen valintaan.
8 Matematiikan koetta valitsevat eniten suomenkieliset miehet. Heistä lähes 91 prosenttia oli valinnut sen viimeisenä tilastovuonna 2009. Ruotsinkieliset miehet valitsevat matematiikkaa lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän. Suomenkieliset naisista matematiikan kokeen on valinnut runsaat 71 prosenttia ja ruotsinkielisistä naisista runsas 65 prosenttia. Reaaliaineiden koetta valitsevat eniten suomenkieliset miehet, yli 97 prosenttisesti, ja vähiten ruotsinkieliset miehet noin 92 prosenttisesti. Taulukko 3. Naisten ja miesten koevalinnat, opetuskieli suomi vuositasolla () vuosina 2004-2009 Suomenkieliset naiset N 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli 2004 99,11 71,65 92,92 99,95 19135 2005 95,30 75,25 93,38 99,56 18435 2006 91,39 73,47 93,96 99,39 17630 2007 86,95 73,08 94,86 99,04 17951 2008 82,46 71,97 96,30 98,71 17353 2009 79,03 71,12 96,53 98,49 17623 Suomenkieliset miehet N 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli 2004 96,45 86,76 90,95 99,92 13366 2005 79,69 90,12 94,20 99,70 13527 2006 70,40 91,16 95,17 99,49 13057 2007 61,23 91,27 95,79 99,51 12995 2008 54,72 90,43 96,50 99,24 13104 2009 49,42 90,86 97,17 99,25 12856 Taulukko 4. Naisten ja miesten koevalinnat, opetuskieli ruotsi vuositasolla () vuosina 2004-2009 Ruotsinkieliset naiset N Vuosi 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli 2004 97,92 73,66 93,92 99,76 1249 2005 97,46 74,77 93,06 99,83 1181 2006 95,58 72,27 93,89 99,84 1244 2007 95,61 71,08 93,99 99,68 1231 2008 94,74 66,38 95,76 99,53 1273 2009 93,73 65,35 95,79 99,42 1212 Ruotsinkieliset miehet N 2. kotimainen Matematiikka Reaali Vieras kieli 2004 97,44 84,89 90,11 100,00 900 2005 96,23 85,70 90,69 100,00 902 2006 96,13 84,17 89,45 99,65 853 2007 96,04 86,64 89,58 99,43 883 2008 91,26 84,62 92,31 99,30 858 2009 92,41 81,22 92,19 99,68 948
9 Kuten alla olevasta kuvaajasta ilmenee, tutkintorakenteen jälkeinen toisen kotimaisen kielen koevalintojen kokonaismuutos selittyy pitkälti suomenkielisten miesten vähentyneillä kyseisen kokeen valinnoilla. Kuvaaja 4. Toisen kotimaisen kielen kokeen valinnat vuositasolla koko maassa sukupuolen ja opetuskielen mukaan vuosina 2004-2009. Toinen kotimainen kieli 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Naiset suomk. Mieh. suomenk. Naiset ruotsink. miehet ruotsink. 2004 2005 2006 2007 2008 2009
10 Suomenkielisten valinnat maakunnan mukaan Oheisessa taulukossa on tarkasteltu suomenkielisten kokelaiden koevalintoja vuositasolla vuonna 2009. Eroja maakuntien välillä löytyy kaikissa kokeissa. Matematiikkaa on valittu kaikkein eniten Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä ja vähiten Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Reaaliaineiden koetta on valittu eniten Kainuussa ja Pohjois-Savossa ja vähiten Etelä-Karjalassa, Itä-Uusimaalla ja Kanta-Hämeessä. Toista kotimaista kieltä (ruotsi) on valittu eniten Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla ja vähiten Pohjois- Karjalassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Vierasta kieltä on valittu eniten Satakunnassa ja Kainuussa ja vähiten Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Taulukko 5. Tutkinnon koevalinnat maakunnittain vuositasolla vuonna 2009 Maakunta Valinnat maakunnittain, opetuskieli suomi Matematiikka Reaali 2. kotimainen kieli Vieras kieli N N N N Kokelaita Pohjanmaa 71,71 322 96,44 433 81,07 364 99,55 447 449 Itä-Uusimaa 77,78 238 95,42 292 78,76 241 99,67 305 306 Keski-Pohjanmaa 82,93 379 97,16 444 72,43 331 97,59 446 457 Varsinais-Suomi 77,84 1992 95,97 2456 72,37 1852 98,71 2526 2559 Pohjois-Pohjanmaa 81,92 1975 97,35 2347 69,43 1674 97,84 2359 2411 Etelä-Karjala 78,09 524 95,08 638 67,66 454 98,96 664 671 Päijät-Häme 74,53 954 97,03 1242 67,34 862 98,67 1263 1280 Lappi 80,57 966 96,75 1160 66,89 802 97,91 1174 1199 Etelä-Pohjanmaa 85,74 1052 96,66 1186 66,67 818 98,70 1211 1227 Satakunta 81,79 1105 97,48 1317 66,62 900 98,82 1335 1351 Uusimaa 76,79 6344 96,95 8009 66,08 5459 99,26 8200 8261 Kanta-Häme 84,71 787 95,48 887 65,45 608 99,25 922 929 Kymenlaakso 78,86 750 96,21 915 64,77 616 98,74 939 951 Kainuu 86,50 474 99,09 543 64,05 351 99,82 547 548 Pohjois-Savo 79,55 1237 98,20 1527 63,92 994 99,04 1540 1555 Keski-Suomi 81,16 1297 95,87 1532 63,83 1020 98,75 1578 1598 Etelä-Savo 79,55 743 97,43 910 62,96 588 97,75 913 934 Pirkanmaa 82,07 2311 96,52 2718 62,00 1746 98,90 2785 2816 Pohjois-Karjala 78,30 765 96,93 947 61,51 601 98,46 962 977 Koko maa 79,45 24215 96,80 29503 66,54 20281 98,81 30116 30479
11 Koulukohtaisista eroista Suomenkielisissä kouluissa tutkinnon valinnaisuus on kohdentunut nimenomaan toiseen kotimaiseen kieleen. Variaatio koulujen välillä on kasvanut. Ääripäissä on kouluja, jossa kirjoitetaan toisen kotimaisen kielen koetta 100 prosenttisesti ja toisessa ääripäässä ainoastaan noin 20 prosenttia tutkintonsa suorittaneista valitsee toisen kotimaisen kielen kokeen. Kuvaajat 6-7. Toisen kotimaisen kielen kokeen valinnat () suomenkielisissä lukioissa kouluittain keväällä 2005 ja 2010. Suomenkieliset koulut, kevät 2005 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1 17 33 49 65 81 97 113 129 145 161 177 193 209 225 241 257 273 289 305 321 337 353 369 385 401 417 433 449 Suomenkieliset koulut, kevät 2010 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1 16 31 46 61 76 91 106 121 136 151 166 181 196 211 226 241 256 271 286 301 316 331 346 361 376 391 406 421
12 Ruotsinkielisissä kouluissa toisen kotimaisen kielen kokeen kirjoittaminen on edelleen varsin yleistä ja vaihtelu koulujen kesken on pysynyt varsin pienenä. Ainoana merkittävänä piikkinä tilastossa erottuu Ahvenanmaa. Kuvaajat 8-9. Toisen kotimaisen kielen kokeen valinnat () ruotsinkielisissä lukioissa kouluittain keväällä 2005 ja 2010. Ruotsinkieliset koulut, kevät 2005 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 Ruotsinkieliset koulut, kevät 2010 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37