Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/537/07.00/2010 YMP/284/2014 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Rakennusosakeyhtiö Hartela Vesijärvenkatu 31 C 15140 LAHTI Y-tunnus: 0196430-3 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA 21.3.2014 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Tornatorin alue Kunta: Lahti Kaupunginosa: Hennala Kiinteistörekisteritunnukset: 398-27-52-4, 398-27-52-5, 398-27-52-6, 398-27-52-7, 398-27-52-8, 398-27-52-9 ja 398-27-52-10 Kiinteistöjen 398-27-52-4, -6, -7, -8, -9 ja -10 omistaja: Suomen Osatontti Ky c/o Rakennusosakeyhtiö Hartela Kiinteistön 398-27-52-5 omistaja: Stora Enso Oyj c/o Rakennusosakeyhtiö Hartela Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 momentti MAKSU 770 (J1002) Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Lahden Hennalassa Tornatorin alueen koillisosassa. Kyseessä on Sorvarinkadun, Rykmentinkadun ja Wolter Ramsayn kadun välinen alue. Alueen maankäyttö on muuttumassa asuinrakennusalueeksi ja asumista palvelevien rakennusten ja alueiden tonteiksi sekä pysäköintialueeksi. Alueelle rakennetaan tänä vuonna mm. asuinkerrostaloja ja pysäköintialueita. Voimassaolevassa asemakaavassa kiinteistöt 398-27-52-4 ja -6 on varattu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-6), kiinteistöt 398-27-52-5 ja -8 asumista palvelevaksi korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa leikki- ja oleskelualueita (AH-3) ja kiinteistöt 398-27- 52-7, -9 ja -10 asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Alueen ympäristö on asuin- ja teollisuusaluetta. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla I luokan pohjavesialueella (Lahti) pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kiinteistöjen alue on vanhaa Stora Enson teollisuusaluetta. Alueella on ollut mm. saha ja muuta teollista toimintaa ja lähistöllä on sijainnut voimalaitos, joista alueen pilaantuminen on peräisin. Kiinteistöillä on pilaantunutta maata ja maahan haudattua kiinteää jätemateriaalia, kuten rakennusjätettä (tiiltä, betonia, metallia ja puuta) sekä purua, puunkuorta ja tuhkaa. Rakennusjäte on peräisin kiinteistöillä sijainneista ja puretuista tehdas- ja varastorakennuksista. Puuperäinen aines (puru, kuori yms.) on peräisin sahan toiminnasta. Maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Lisäksi maan seassa on rakennusjätettä sekä purua, kuorta ja tuhkaa. Pilaantunutta maata sekä jätettä sisältävää maa-ainesta on noin 3 300 m 2 :n suuruisella alueella. Pilaantunutta maata on noin 400 m 3, eli noin 700 tonnia ja muuta jätettä noin 1 000 m 3. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteinä. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut noin puolentoista metrin syvyyteen raskailla öljyhiilivedyillä. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän raskaiden öljyjakeiden (>C 21 -C 40 ) pitoisuus on enimmillään 790 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Maasta on havaittu myös valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia, lyijyä, PAH-yhdisteitä (bentso(a)pyreeniä, fenantreenia ja fluorantreenia) sekä dioksiineja ja furaaneja (PCDD-PCDF-PCB). Maassa on havaittu myös lähellä alempaa ohjearvoa olevia pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 -C 21 ). Alueen pintamaa on noin 1 2 metrin syvyyteen jätteen sekaista täyttösoraa, jonka alla perusmaa on hienoa hiekkaa ja silttiä. Tutkimuksissa havaittiin orsivedenpinta noin kahden metrin syvyydessä maanpinnasta. 2
RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy lyhyt maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet ja niiden ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperäolosuhteet sekä pilaantuneen alueen käyttötarkoitus. Koska pilaantunut maa sijaitsee alueella, jonka maankäyttö on muuttumassa asemakaavan mukaisesti mm. asuinrakennus- ja leikkialuekäyttöön, puhdistustarpeen arvion mukaan pilaantunut alue tulee kunnostaa ennen kohteen rakentamista. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn riskinarvioinnin ja maankäyttömuodon perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvotasoa asuinkäyttöön ja leikkipuistokäyttöön tuleville kiinteistöille sekä ylempää ohjearvotasoa pysäköintikäyttöön ja huoltorakennuskäyttöön tuleville kiinteistöille. Lisäksi esitetään poistettavaksi kiinteistöjen rakennustöiden ja maanrakentamisen yhteydessä havaittavat jätteet. Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 21.3.2014 laatimassa maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla, jossa pilaantuneet maat poistetaan kaivamalla ja toimitetaan käsittelypaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kaivun aikana kaikki havaitut jätejakeet poistetaan ja erotellaan maa-aineksesta. Myös erotellut jätejakeet toimitetaan erikseen vastaanotto-/käsittelypaikkaan. Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen tai luontaisten taustapitoisuuksien, voidaan käyttää kaivantojen täyttöön. Jos kaivantoon kertyy vettä, vesi pumpataan esim. vesikonttiin, analysoidaan ja toimitetaan analyysitulosten perusteella valittuun kohteeseen. Vähäinen määrä kaivantovesiä voidaan esimerkiksi pumpata jätevesiviemäriin Lahti Aqua Oy:n luvalla. Maaperän puhdistus aloitetaan kuluvan huhtikuun lopussa ja päätetään kesän aikana. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Pilaantuneen maa-aineksen kaivu tehdään lajittelevana kaivuna niin, että eri voimakkuuksilla tai haitta-aineilla pilaantuneet massat sekoittuvat mahdollisimman 3
vähän keskenään. Pilaantuneiden maiden kaivun aikainen lajittelu tehdään massojen sijoituspaikan vaatimusten mukaisesti. Käsittelyyn toimitettavien kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat arkistoidaan kolmen vuoden ajaksi. Kunnostustyötä ohjataan aikaisempien tutkimusten, laboratorio- ja kenttämittaustulosten sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella. Kaivuvaiheessa massat erotellaan ja luokitellaan kenttämittauksin, joissa käytetään PetroFlag-kenttätestiä (hiilivedyt) ja XRF-kenttäanalysaattoria (metallit). Kenttämittausten lisäksi haittaainepitoisuudet varmistetaan kaivetuista maamassoista laboratoriossa jokaista 500 tonnin maaerää kohden. Kaivamista jatketaan, kunnes kenttämittaustulokset alittavat kunnostustavoitteet ja saavutetaan jätteettömät leikkauspinnat. Kunnostetun alueen rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Kaivualueelta otetaan yksi jäännöspitoisuusnäyte keskimäärin jokaista pohjan 200 m 2 :n leikkauspintaa kohden. Lisäksi jäännösnäytteet otetaan jokaisesta kaivannon reunan leikkauspinnasta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan yli kymmenen osanäytteen koontina. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt, antimoni, arseeni ja lyijy. Kun kunnostuksen tavoitetaso on jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella varmistettu, aloitetaan kaivannon täyttö. Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo paikan päällä ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristöteknisen valvojan tehtäviin kuuluvat mm. kenttähavainnot ja kenttäanalyysit, pilaantuneen maan lajittelu ja loppusijoitukseen, käsittelyyn tai käyttöön toimittaminen, tarvittavien siirtoasiakirjojen laatiminen, kunnostustyön aikainen kirjanpito, kunnostustyönaikainen laboratorionäytteiden otto, yhteydenotto tilaajaan ja viranomaisiin, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita sekä kunnostustyön suorittamisen ohjaus ja kunnostukselle annettujen viranomaismääräysten valvonta. Ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa mm. pilaantuneen maan määristä ja sijoituskohteista, kenttäanalyyseillä todetuista eri kaivukohtien haitta-aineiden pitoisuustasoista, pilaantuneen maan hyödyntämisestä kohteessa (sijoituspaikka ja pilaantuneisuus) ja kaikista muista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista. Puhdistetut alueet, näytteenottopisteet/-alueet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle, joka liitetään loppuraporttiin. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään työstä raportti, joka toimitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Loppuraportissa esitetään viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat, kaivutyön toteuttaminen sekä kunnostetut alueet ja lopetusnäytteenottopaikat karttapiirustuksessa, tehtyjen laboratorioanalyysien ja oleellisten kenttämittausten tulokset (rinnakkaismääritykset, jäännöspitoisuudet yms.), kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista sekä pilaantuneen maan sijoituspaikat kohteessa (pilaantuneisuus, sijoituspaikka). Jos maaperään jää puhdistuksen jälkeen haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät kunnostuksen tavoitearvot, arvioidaan kohteen jatkotoimenpiteet, pilaantuneisuus ja puhdistustarve riskinarvioperusteisesti. 4
Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen mukaan pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ympäristöön estetään kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kunnostustyöstä aiheutuva melu vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan kaivinkoneiden, muiden koneiden ja kuorma-autojen melutasoa. Työt tehdään klo 6-18 välisenä aikana. Kaivettua pilaantunutta maata ei läjitetä eikä välivarastoida ko. tonteilla kuormauksen, jätteen erottelun ja pitoisuuksien analysoinnin kannalta välttämätöntä lyhytaikaista läjitystä kauemmin. Kaivu- ja kuormausalueet järjestetään niin, että pilaantuneen maan päällä liikennöintiä vältetään. Pilaantuneen maan kuormat kuljetetaan huolellisesti peitettyinä. Sivullisten henkilöiden pääsy työmaalle estetään merkitsemällä ja tarvittaessa aitaamalla alue. Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Alueen pilaantunut maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat eri kiinteistöillä seuraavat: Kiinteistöt 398-27-52-5, 398-27-52-7, 398-27-52-8, 398-27- 52-9, ja 398-27-52-10 mg/kg mg/kg 300 1 000 Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 -C 21 ) Öljyhiilivetyjen raskaat jakeet 600 2 000 (>C 21 -C 40 ) Antimoni 10 50 Arseeni 50 100 Lyijy 200 750 PAH-yhdisteiden summa 30 100 PCDD-PCDF-PCB (summapitoisuus WHO:n toksisuusekvivalenttina) 0,0001 0,0015 Kiinteistöt 398-27-52-4 ja 398-27-52-6 5
3. 4. 5. 6. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (öljyhiilivedyt, Sb, As, Pb, PAH-yhdisteet ja PCDD-PCDF-PCB) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi tai hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely tai hyödyntäminen. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haitta-ainepitoisuudet ja maiden sijoituspaikat esitettävä työn loppuraportissa. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6
7. 8. Määräysten perustelut Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla tai kerättävä konttiin ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (öljyhiilivedyt, Sb, As, Pb, PAH-yhdisteet ja PCDD-PCDF-PCB), poistettujen maiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (öljyhiilivedyt, Sb, As, Pb, PAH-yhdisteet ja PCDD-PCDF-PCB) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. 7
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon niillä kiinteistöillä, jotka on tarkoitettu asuintalojen alueeksi (AK) tai asumista palvelevaksi alueeksi, jolle saa sijoittaa leikki- ja oleskelualueita (AH-3). Maaperä on edellytetty puhdistettavaksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen ylempään ohjearvotasoon niillä kiinteistöillä, jotka on tarkoitettu autopaikkojen alueeksi (LPA-6). Puhdistuksen tavoitetaso on massojen heterogeenisuuden takia asetettu kaikille haitta-aineille, joita edeltävissä tutkimuksissa on havaittu yli kynnysarvon olevissa pitoisuuksissa. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen rajaarvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää massanvaihtomenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ennalta arvioiden muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) Päätös on voimassa toistaiseksi. 8
Maksun määräytyminen Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (3/2014) perusteella 770. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 14 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Rakennusosakeyhtiö Hartela Petri Nousiainen Vesijärvenkatu 31 C 15140 LAHTI saantitodistuksella ja sähköpostilla petri.nousiainen@hartela.fi Jäljennös lahdenseudunymparistopalvelut@lahti.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi tero.fingerroos@ramboll.fi Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Olli Valo 9
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 10