Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita ym. osoitteeseen: pastori@tunti.com. Ja nyt aloitetaan siitä, mistä kaikki alkaa, eli: JOHANNEKSEN EVANKELIUMI Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. (Joh 1:1-3) 'Alussa' on oikeastaan aika hurja sana. Se viittaa niin kauas taaksepäin, että meidän käsityskykymme loppuu kesken. Samalla sanalla alkaa Vanha testamentti, siis koko Raamattu. Alussa Jumala loi taivaan ja maan, ja siinä samassa alussa - siis jo ennen maailman luomista - oli Sana, Jeesus. Sana oli Jumala. Me uskomme, että Jeesus on yhtä aikaa tosi ihminen ja tosi Jumala, ja tässä Johannes nyt sanoo Jeesuksesta ihan selvästi ja suoraan, että hän on Jumala. Sen tähden hän myöskin voi auttaa meitä meidän elämämme isoissa ja pienissä ongelmissa. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Koska hän oli jo alussa, silloin kun Jumala loi kaiken, oli hän myöskin mukana luomassa tätä maailmaa. Samasta asiasta kirjoittaa Paavali Kolossalaisille näin: Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu
hänen kauttaan ja häntä varten. Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta, ja hän pitää kaiken koossa. (Kol 1:15-17) Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. (Joh 1:4-5) Johanneksen evankeliumissa toistuvat usein sanat elämä ja valo, ja tietysti niiden vastakohtana kuolema ja pimeys. Tämä maailma on pimeä paikka ja me ihmiset olemme kuolevaisia. Pimeyteen ja kuolemaan liittyvät myös synti ja kaikki paha. Mutta Jeesuksessa on elämä ja valo, tai oikeastaan hän on elämä ja valo. Kun Jumala antoi meille Jeesuksen, hän tahtoi antaa meille pimeyden keskelle valon ja kuoleman sijasta elämän. Johanneksen evankeliumin kolme ensimmäistä jaetta opettavat siis paljon ja suuria asioita Jeesuksesta: Hän ollut olemassa jo 'alussa', siis aina Hän on Jumala Hänen välityksellään Jumala on luonut kaiken Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. (Joh 1:7-8) Kaikki evankeliumit kertovat Johannes Kastajasta, Jeesuksen serkusta, jonka Jumala lähetti valmistamaan tietä Jeesukselle. Itse asiassa ainakin osa Jeesuksen opetuslapsista oli aikaisemmin ollut Johanneksen opetuslapsia. Johannes todisti ihmisille valosta, Jeesuksesta, ja kehotti uskomaan
häneen. Tai kuten hän vähän myöhemmin Johanneksen evankeliumissa sanoo: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Näin Johannes kehottaa meitäkin katsomaan ja uskomaan Jeesukseen, joka on sovittanut meidän ja koko maailman synnin. Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä. Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta. (Joh 1:9-13) Jeesus syntyi juutalalaiseksi elämään muiden juutalaisten keskellä. Hänen julistuksensa oli suunnattu ensi sijassa juutalaisille, mutta nämä eivät ottaneet hänen julistustaan vastaan, vaan hylkäsivät Vapahtajansa ja lopulta ristiinnaulitsivat hänet. Oli kuitenkin myös joitakin juutalaisia - esimerkiksi opetuslapset - ja pakanoita, jotka uskoivat Jeesukseen ja niin saivat Jumalan lapsen oikeuden. Sama oikeus on meilläkin, kun me uskomme Jeesukseen. Lapsen oikeudesta opettaa Paavali Roomalaiskirjeen 8. luvussa (j. 14-17). Kun olemme Jumalan lapsia: Jumalan Henki johtaa meitä Pelon ja orjuuden tilalla on turvallisuus ja vapaus Saamme rukoilla Jumalaa Isänä Olemme Jumalan perillisiä yhdessä Jeesuksen kanssa - ja perintö on suuri! Usko Jeesukseen ei ole mikään inhimillinen itse keksitty tai hankittu asia, vaan se on Jumalan teko meissä. Jeesukseen uskominen merkitsee sitä että on Jumalan hengellisesti uudestisynnyttämä. Tästä lisää luvun 3 yhteydessä.
Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh 1:14) Jouluevankeliumi Johanneksen mukaan! Sana tuli lihaksi, Jumala tuli ihmiseksi, Jeesus syntyi Neitsyt Mariasta. Jeesuksessa Jumalan valo tuli pimeään maailmaamme, jotta me voisimme nähdä ja oppia tuntemaan totuuden. Jeesus itse oli ja on täynnä totuutta, mutta totuudella ei ole koskaan ollut kovin hyvää menekkiä tässä maailmassa. Totuus on liian kiusallista, sillä se osoittaa meidät syntisiksi. Siksi moni hylkää Jeesuksen ja hänen totuutensa. Mutta Jeesus ei ole vain totuus, vaan hän on myös täynnä armoa niille, jotka tajuavat ja tunnustavat totuuden. Synnit saa anteeksi Jeesuksen tähden! Johannes todisti hänestä ja huusi: "Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua." Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi. Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. (Joh 1:15-17) Jumalan pelastussuunnitelmassa Mooseksella oli tärkeä tehtävä. Hänen kauttaan Jumala antoi lain eli käskynsä. Jumalan laki on hyvä asia, mutta ongelma on siinä, että me emme pysty elämään käskyjen mukaan. Käskyt osoittavat meille syntimme ja sen, että tarvitsemme
Jumalan armoa päästäksemme taivaaseen. Jumalan suunnitelman huipennus oli hänen Poikansa pelastusteko Golgatan ristillä. Jeesus ei ainoastaan kertonut Jumalan armosta, vaan hän hankki meille armon kuolemalla puolestamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet. (Joh 1:18) Elämämme tärkein asia on oppia tuntemaan Jumala. Jumalan tunteminen merkitsee iankaikkista elämää. Mutta miten voisimme oppia tuntemaan jonkun, jota emme ole koskaan nähneet? Jumala haluaa itse opettaa meille, kuka ja millainen hän on. Jeesus, Jumalan ainoa Poika, tuntee Jumalan, ja on opettanut meidät tuntemaan hänet. Jeesuksen opetuksissa ja hänen teoissaan me näemme ja kuulemme Jumalan Meille Jeesuksen opetus ja Jumalan sana laajemminkin on talletettu Raamattuun. Siksi me opimme tuntemaan Jumalan vain Raamatun välityksellä. Opetus: Ville Auvinen
Pähkäiltävää Mitä Joh 1:1-18 opettaa Jeesuksesta/Jumalasta? Mitä Joh 1:1-18 opettaa ihmisestä? Mitä Joh 1:1-18 opettaa Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta? Mitä käytännössä tarkoittaa se, että maailma on pimeä paikka? Miksi totuus on joskus kiusallista? Mitä Jumalan armo merkitsee sinulle? Kilpailu Tälle Sisärenkaan viikottain ilmestyvälle opetusvihkoselle pitäisi keksiä osuva nimi. Niinpä julistamme täten nimikilpailun. Lähetä ehdotuksesi tammikuun aikana sähköpostilla osoitteeseen: tunti@tunti.com. Kirjoita viestin aiheeksi "nimikilpailu". Voit lähettää ehdotuksesi myös postitse osoitteeseen: Suomen Luterilainen Tunti, Pl 5, 36201 KANGASALA. Voittaneen ehdotuksen palkitsemme Punaisen Auringon CD-levyllä.