Vastaanottaja Hartela Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päiväys 12.3.2013 ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 2 RAPORTTI Päiväys 12.3.2013 Tekijät Eerik Mäkitalo (Ramboll Finland Oy) Kimmo Hilliaho (Ramboll Finland Oy) Tarkistajat
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 3 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Tarkastelualue 5 3. Rakennusten energialaskenta 6 3.1 Energialaskennan tausta 6 3.1.1 Rakentamisen energiatehokkuusmääräykset 6 3.1.2 Käytetty laskentaohjelma 6 3.2 Energialaskennan lähtöarvot 7 3.3 Energialaskennan tulokset 8 3.3.1 Yksittäisten rakennusten energiantarve 8 3.3.2 Kokonaisenergiantarve 9 3.4 Yhteenveto energialaskennasta 9 4. Energiantuotannon vaihtoehdot 10 4.1 Energiatuotannon tausta 10 4.2 Perinteinen kaukolämpö 11 5. Kesäajan huonelämpötilatarkastelu 13 5.1 Kesäajan huonelämpötilatarkastelun tausta 13 5.1.1 Rakentamisen energiatehokkuusmääräykset 13 5.1.2 Käytetty laskentaohjelma 13 5.2 Huonelämpötilatarkastelun lähtötiedot 14 5.3 Huonelämpötilatarkastelun tulokset ja yhteenveto 15 6. Rakenteiden hiilijalanjälkilaskenta 17 6.1 Hiilijalanjälkilaskennan tausta 17 6.1.1 Rakentamisen energiatehokkuusmääräykset 17 6.2 Hiilijalanjälkilaskennan lähtöarvot 17 6.3 Hiilijalanjälkilaskennan tulokset ja yhteenveto 18 LÄHTEET 20 Liitteet Liite 1 Liite 2 Asuinkerrostalotyypin A hiilijalanjälkilaskennan tulokset (B- ja D-talot samantyyppisiä) Asuinkerrostalotyypin C hiilijalanjälkilaskennan tulokset
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 4 1. JOHDANTO Tämä selvitystyö on Tampereen Atalassa sijaitsevan alueen (asemakaava 8457, tontti 837 031-6838 0001, Atalanväylä 2) asemakaavan muutokseen liittyvä energiaselvitys. Tällä hetkellä tontilla on Mikon Leipä Oy:n leipomo ja myymäläkahvila, jotka puretaan tulevien asuinkerrostalojen tieltä. Energiaselvitys sisältää alueen rakennusten energiatehokkuustarkastelun, energiantuotantomuodon tarkastelun, kesäajan huonelämpötilatarkastelun ja rakennusten hiilijalanjälkitarkastelun. Raportin sisältö on seuraavanlainen. Toisessa luvussa esitellään lyhyesti tarkasteltava asemakaavamuutosalue. Kolmannessa luvussa käsitellään rakennusten energiankulutusta sisältäen rakennusten energiatehokkuusmääräysten mukaisen E-lukutarkastelun. Luvussa taustoitetaan rakennusten energiatehokkuuslaskentaa ja tuodaan esiin, kuinka rakentamisen energiatehokkuusmääräykset asettavat reunaehtonsa ja selkeät rajoitteensa asemakaavamuutosalueen rakennuksille. Neljännessä luvussa käsitellään energiatuotantomuotoja. Luvussa tarkastellaan käytettävän lämmitysmuodon liittymistä tontille, tehontarvetta sekä etuja ja rajoitteita. Raportin viidennessä luvussa käydään läpi kesäajan huonelämpötilatarkastelu. Kuudennessa luvussa on esitetty rakennuksen rakenteiden hiilijalanjälkilaskenta. Tämän energiasuunnitelman on tehnyt DI Eerik Mäkitalo keväällä 2013. Työn tarkastajana on toiminut DI Kimmo Hilliaho Ramboll Finland Oy:stä. Selvityksen on tilannut Tom Olli Hartela Oy:stä. Selvitystä on tehty yhteistyössä tilaajan, Tampereen kaupungin, ECO2-ohjelman työryhmän ja Tampereen Kaukolämpö Oy:n kanssa.
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 5 2. TARKASTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Tampereen 31. kaupunginosan (Atala) 6838-0001, pysäköintiin tarkoitettua liikennealuetta (LP-2) sekä osia Ajomiehenpuistosta, Aitolahdentiestä ja Atanväylästä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,8 hehtaaria. Suunnittelualueella sijaitseva leipomorakennus on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle IV+K -kerroksisia asuinkerrostaloja. Kaava-alue sijaitsee Atalan kaupunginosassa osoitteessa Aitolahdentie 86 / Atanväylä 2. Alue rajautuu etelässä Ajomiehenpuistoon, lännessä Aitolahdentiehen, idässä Atanväylään, ja pohjoisessa edellisten risteykseen. Tarkastelualue on esitetty kuvassa 1. Alue kuuluu pientalovaltaiseen Atalan kaupunginosaan. Suunnittelualueen luoteispuolella Jyväskyläntien ja Aitolahdentien välillä on myös pienkerrostaloja, sekä metalliteollisuuden alaan kuuluva tuotantolaitos. Alueella on jonkin verran myös rivitaloja. Kuva 1. Kaava-alue lähivaikutusalueineen ja ilmakuva kaava-alueesta vuodelta 2012. Kaavan tavoitteena on muuttaa teollisuustoimintojen korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kuvassa 2 on esitetty asemakaavan arkkitehtiluonnos kaava-alueesta. Kuvan mukaisesti alueelle on tarkoituksena rakentaa neljä asuinkerrostaloa, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 8 605 m 2. Kuva 2 Kaava-alueen asemakaavan arkkitehtiluonnos 24.1.2013 (Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki 2013).
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 6 3. RAKENNUSTEN ENERGIALASKENTA 3.1 Energialaskennan tausta 3.1.1 Rakentamisen energiatehokkuusmääräykset Heinäkuussa 2012 voimaan astuneet rakennusten energiatehokkuusmääräykset ohjaavat rakentamaan energiatehokkaasti ja valitsemaan vähän energiaa kuluttavan energiantuotantomuodon. Rakennusten energiankulutusta tarkastellaan kokonaisuutena, johon kuuluu rakennusten kuluttaman energian lisäksi energiantuotanto ja rakennusten käyttö. Energiankulutusta ohjataan E-luvulla, joka muodostuu rakennuksen ostaman energiamäärän ja energiamuodon kertoimen tulona. Kerroin on määritetty kaikille energiamuodoille erikseen. Sen tarkoituksena on ohjata käyttämään energiatehokkaita energiantuotannon muotoja. Ensisijaisesti vähennetään energian tarvetta, josta seuraa pienempi energiankulutus ja edelleen pienemmät hiilidioksidipäästöt. Taulukko 1 Energiamuotojen kertoimet (D3 2011). Energiantuotantotapa Energiamuodon kerroin Fossiiliset polttoaineet 1,0 Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Rakennustyypeille on asetettu sallittua kokonaisenergiankulutuksen määrää kuvaava E-luvun arvo. Se on vuoden 2012 määräyksissä asuinkerrostaloille 130 kwh/m 2. Mikon leivän asemakaavan muutosalue tullaan rakentamaan lähivuosina nykyisillä vuonna 2012 voimaan astuneilla rakentamisen energiatehokkuusmääräyksillä. Tulevista rakennusten energiatehokkuusvaatimuksista ei ole saatavilla vielä tarkkaa tietoa. ERA17-ohjelma (ERA 2012) asettaa rakentamismääräysten kehittymiselle taulukon 2 mukaisen suunnitelman. Taulukko 2 Rakentamismääräysten roadmap (Seppälä 2011). Rakentamismääräysten roadmap 2010 Energiatehokkuutta 30 prosenttia parantavat määräykset 2012 20 prosentin parannus, kokonaisenergiatarkastelu, eri lämmitysmuotojen ympäristövaikutusten sisällyttäminen rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (U-arvot) 2013 Rakennusten materiaalitehokkuutta koskevat ensimmäiset mallit 2015 Kokonaisenergiatehokkuutta noin 30 40 prosenttia parantavat määräykset voimaan 2017 Materiaalitehokkuus sisältyy rakentamisen säädöksiin 2019 Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa rakennuksissa 2020 Lähes nollaenergiarakentaminen muissa rakennuksissa 3.1.2 Käytetty laskentaohjelma Energialaskennassa on käytetty hyväksi kuukausitason laskentamenetelmää. Käytetty laskentaohjelma on D.O.F. tech Oy:n ja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n tarjoama web-pohjainen laskentapalvelu, joka on käytettävissä internetosoitteesta http://www.laskentapalvelut.fi/. Laskentapalvelu koostuu erilaisista laskentasovelluksista, joilla pyritään helpottamaan uusien määräysten ja ohjeiden tulkintaa ja käyttöä sekä tarjoamaan nopea ja helppo tapa arvioida materiaalimenekkiä. Lisäksi palvelussa on pieniä apusovelluksia esimerkiksi yksikkömuunnoksiin. Laskentapalvelu sisältää uusien rakentamismääräysten mukaisen laskennan perustuen jo voimassa olevaan rakentamismääräyskokoelman osaan D3 (D3 2011) ja vielä luonnoksena olevaan rakentamismääräyskokoelman osaan D5 (D3 2012). Laskentapalvelun tuloksena saadaan rakentamismääräyskokoelman D3 vaatiman energiaselvityksen sisältäen
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 7 rakennuksen kokonaisenergian kulutuksen (E-luku), energialaskennan lähtötiedot ja tulokset, rakennuksen lämpöhäviöiden määräystenmukaisuuden, rakennuksen lämmitystehon mitoitustilanteessa sekä rakennuksen energiatodistuksen. Kesäaikainen huonelämpötila määritetään erillisellä dynaamisella laskentatyökalulla. 3.2 Energialaskennan lähtöarvot Taulukossa 3 on esitetty arkkitehtitoimiston luonnosten perusteella alueelle suunnitteilla olevan neljän asuinkerrostalon laajuustiedot. Rakennuksen aukotuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, joten niiden määräksi on oletettu 15 % rakennuksen julkisivun pinta-alasta. Ovien määrä on arvioitu arkkitehtiluonnoksista. Taulukko 3 Asuinkerrostalojen laajuustietoja Arvo Talot A, B ja D Talo C Kerrosmäärä (kpl) 5 Kerroskorkeus (m) 3,0 Huonekorkeus (m) 2,7 Rakennustilavuus (m 3 ) 6 825 5 340 Rakennuksen ilmatilavuus (m 3 ) 5 056 3 986 Maanpäällinen kerrostasoala (m 2 ) 2 275 1 780 Lämmitetty nettoala (m 2 ) 1 873 1 476 Ikkuna/julkisivu (%) 1) 15 1) Ikkunoita pitkällä sivulla 40 % ja päädyssä 10 %. Asuinkerrostalon alustavat tekniset lähtöarvot on saatu Hartela Oy:ltä (Peltonen 2013a). Rakennusten lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot ovat rakentamismääräyskokoelman D3 mukaisia (D3 2011). Ilmanvuotoluvun lähtöarvona on toiminut n 50 -luku, jonka perusteella on määritetty q 50 -luku. Huoneistokohtaisen koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon ilmanvaihtokoneiden poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on noin 55 %. Koko rakennuksen poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on kuitenkin pienempi johtuen portaikon ja hissikuilun erillispoistoista. Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve, laite- ja valaistusteho sekä ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho ovat rakentamismääräyskokoelman osan D3 oletusarvoja (D3 2011). Taulukko 4 Asuinkerrostalon tekniset lähtöarvot Lähtöarvo Talot A, B ja D Talo C Rakenteiden U-arvot Ulkoseinä (W/(m 2 K)) 0,17 Yläpohja (W/(m 2 K)) 0,09 Alapohja (W/(m 2 K)) 0,16 Ikkunat (W/(m 2 K)) 1) 1,00 Ovet (W/(m 2 K)) 1,00 Muita rakennusteknisiä lähtöarvoja Ilmanvuotoluku, q 50 (m 3 /(h m 2 )) 3,4 3,5 Ilmanvuotoluku, n 50 (m 3 /(h m 2 )) 1,5 Talotekniset lähtöarvot Lämmön talteenoton vuosihyötysuhde (%) 2) 50 Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve (kwh/m 2 /vuosi) 35 Laiteteho (W/m 2 ) 4 Valaistusteho (W/m 2 ) 11 Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho, SFP-luku (kw/(m3 s)) 2,0 1) Valkoiset sälekaihtimet uloimpien lasien välissä.
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 8 2) Porraskäytävän ja hissikuilun erillispoistot pienentävät koko rakennuksen lämmön talteenoton vuosihyötysuhdetta (huoneistojen iv-koneiden LTO-vuosihyötysuhde noin 55 %) Muut energialaskennan lähtötiedot kuten kylmäsillat sekä lämmitys- ja käyttövesijärjestelmien häviöt on määritetty rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti (D3 2011). 3.3 Energialaskennan tulokset 3.3.1 Yksittäisten rakennusten energiantarve Energialaskennassa on käytetty energiantuotantomuotona pelkästään kaukolämpöä. Taulukossa 5 on määritetty asuinkerrostalojen kokonaisenergiankulutus ja E-luku (kwh/(m 2 a). Kokonaisenergiankulutus on jaettu tilojen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden lämmitykseen sekä sähkölaitteiden sähkönkulutukseen. A-talo tarkasteltiin erikseen B- ja D-taloihin nähden johtuen sen erilaisesta suuntauksesta. Laskennan perusteella A-talon ostoenergiantarve oli vain 0,1 MWh suurempi vuositasolla. Tämän johdosta A-taloa ei ole eritelty erikseen alla oleviin taulukoihin. Taulukko 5 Asuinkerrostalojen kokonaisenergiankulutus (kwh/(m 2 a) Arvo A-, B- tai D-talo C-talo Tilojen lämmitys 25 25 Ilmanvaihdon lämmitys 21 21 Lämmin käyttövesi 42 42 Sähkölaitteet 38 38 Yhteensä 125 126 E-luku 128 128 Taulukossa 6 on vielä esitettynä asuinkerrostalojen ostoenergiantarve (MWh/a). Taulukko 6 Asuinkerrostalojen ostoenergiantarve (MWh/a) Arvo A-, B- tai D-talo C-talo Tilojen lämmitys 46,8 37,5 Ilmanvaihdon lämmitys 38,9 30,7 Lämmin käyttövesi 78,6 61,9 Sähkölaitteet 70,6 55,6 Yhteensä 234,9 185,7 Taulukko 7 määrittää asuinkerrostalojen lämmitystehon mitoitustilanteessa (kw). Lämmitystehon mitoitus on määritetty käyttäen sijaintipaikkakunnan mitoitusulkolämpötilaa. Asuinkerrostalojen sijaintipaikkakunta on Tampere, joka kuuluu säävyöhykkeeseen II. Säävyöhykkeen II mitoittava ulkoilman lämpötila on -29 o C. Taulukko 7 Asuinkerrostalojen lämmitysteho mitoitustilanteessa (kw) Arvo A-, B- tai D-talo C-talo Tilojen lämmitys 41 32 Ilmanvaihdon lämmitys 28 22 Lämmin käyttövesi 41 41 Yhteensä 124 108
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 9 3.3.2 Kokonaisenergiantarve Taulukkoihin 8 ja 9 on vielä koottu asuinkerrostalojen yhteenlaskettu ostoenergiantarve (MWh/a) ja lämmitysteho mitoitustilanteessa. Taulukko 8 Asuinkerrostalojen yhteenlaskettu ostoenergiantarve (MWh/a) Arvo Kaikki talot Tilojen lämmitys 177,9 Ilmanvaihdon lämmitys 147,4 Lämmin käyttövesi 297,7 Sähkölaitteet 267,4 Yhteensä 890,4 Taulukko 9 Asuinkerrostalojen yhteenlaskettu lämmitysteho mitoitustilanteessa (kw) Arvo Kaikki talot Tilojen lämmitys 155 Ilmanvaihdon lämmitys 106 Lämmin käyttövesi 164 Yhteensä 425 3.4 Yhteenveto energialaskennasta Energialaskennassa kaikki neljä kaukolämmöllä lämmitettävää asuinkerrostaloa saavuttivat E-luvun 128 kwh/(m 2 a), joka alittaa rakentamismääräyskokoelman osan D3 kerrostaloille asettaman E-luvun raja-arvon muutamalla yksiköllä (D3 2011). Rakentamismääräykset asettavat asuinkerrostalon E-luvun raja-arvoksi 130 kwh/(m 2 a). Rakentamismääräyskokoelman D3 ja D5 mukaisella laskennalla suurin energiankulutuksen osa tekijä laskettujen asuinkerrostalojen osalta on lämpimän käyttöveden lämmittäminen, joka kattaa kolmasosan (33 %) kokonaisenergiantarpeesta (D3 2011; D5 2012). Sähkölaitteiden osuus on myös noin kolmasosa (30 %). Tilojen lämmitys vie viidenneksen (20 %) ja ilmanvaihdon lämmitys vajaan viidenneksen (17 %) kokonaisenergiankulutuksesta. Energiankulutuksen jakautuminen on esitetty kuvassa 4. Asuinkerrostalojen energiankulutuksen jakautuminen 20 % 17 % 33 % Lämmin käyttövesi Sähkölaitteet 30 % Tilojen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Kuva 3 Asuinkerrostalon energiankulutuksen jakautuminen
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 10 4. ENERGIANTUOTANNON VAIHTOEHDOT 4.1 Energiatuotannon tausta Johtuen alueen otollisesta sijainnista kaukolämpöverkkoon nähden on energiantuotantomuodoksi valittu jo perinteinen kaukolämpö. Tässä luvussa tarkastellaan alueen kaukolämpöverkkoa, kaukolämmön liittymistä tontille sekä kaukolämmön etuja ja rajoitteita. Kuvassa 5 on esitettynä Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpöputkiston sijainti kaavaalueeseen (tonttinumero 6838) nähden. Asemakaavamuutokseen ja -selostukseen ei tarvitse tehdä poikkeavia kaukolämpöön tai sen tuotantoon ja jakeluun liittyviä merkintöjä ja -tilavarauksia. Kiinteistökohtaiset kaukolämpölaitteistot eivät tarvitse omaa erillistä rakennusta ja kaavavarausta, jos rakennukset liittyvät omilla erillisillä liittymillä kaukolämpöverkkoon. Erillisten liittymien osalta lämmönsiirtimet ja muu laitteisto voidaan sijoittaa muutaman neliömetrin tilaan rakennusten kellaritiloihin. Kunnallistekninen yleissuunnittelu huomioi alueelle rakennettavat kaukolämpöputket. Kuva 4 Kaukolämpöverkosto kaava-alueella Tampereen Atalassa ja sen läheisyydessä (Tampereen sähkölaitos 2012)
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 11 4.2 Perinteinen kaukolämpö Kaukolämpö on keskitettyä energiantuotantoa. Lämpö tuotetaan suuren kokoluokan voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa, joka siirretään laajemman kunnallisen tai seudullisen energiaverkon kautta rakennusten tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Tamperelainen kaukolämpö tuotetaan pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantona Tampereen Naistenlahden ja Lielahden voimalaitoksilla, jotka ovat Tampereen Sähkölaitos Oy:n omistuksessa. Tampereen Sähkölaitos Oy on konsernin emoyhtiö. Konsernin sisällä Tampereen Energiantuotanto Oy tuottaa verkostoon kaukolämpöenergian ja Tampereen Kaukolämpö Oy toimittaa kaukolämmön asiakkaalle. Kaukolämmön jakeluverkosto kattaa Tampereen, Pirkkalan ja Ylöjärven taajamat. Kaukolämmön yhteistuotannossa (Combined Heat and Power, CHP) pystytään hyödyntämään tehokkaasti hyvällä kokonaishyötysuhteella polttoaineen sisältämä energia lämpönä ja sähkönä. Asiakkaan kannalta vaivattoman ja luotettavan kaukolämmön ilmastomyönteisyys riippuu kuitenkin polttoainevalinnoista. Tällä hetkellä Tampereen kaukolämmöntuotanto nojautuu pääosin fossiilisiin polttoaineisiin. Vuonna 2012 Tampereen Kaukolämpö Oy käytti kaukolämmön tuottamiseen 67 prosenttia maakaasua, 17 prosenttia puuta, 13 prosenttia turvetta ja 3 prosenttia öljyä. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan siis noin 83 prosenttia kaukolämmöstä. Yhtiön tuottaman kaukolämmön hiilidioksidipäästöt olivat 208 g/kwh vuonna 2012. Tampereen Kaukolämmöllä on jo tällä hetkellä valmius tuottaa asemakaavan muutosalueelle tulevien asuinkerrostalojen tarvitsema kaukolämpöteho (Muurinen 2013). Atalan uusille asuinkerrostalojen tehtävät kaukolämpöputkistoinvestoinnit ovat energiantoimittajan kannalta katsottuna kannattavia olemassa olevan kaukolämpöverkon läheisyyden vuoksi. Laskettujen mitoituslämmitystehojen perusteella on määritetty kaukolämpöveden sopimusvesivirrat (Muurinen 2013). Sopimusvesivirrat olisivat kussakin kerrostaloista A, B ja D 1,6 m 3 /h sekä asuinkerrostalossa C 1,4 m 3 /h Alla olevassa taulukossa on esitettynä asuinkerrostalojen kaukolämmön investointi- ja käyttökustannukset lasketuilla mitoituslämmitystehoilla ja Tampereen Kaukolämpö Oy:n hinnoilla (Muurinen 2013). Kokonaishintoihin on laskettu erikseen tapaukset jokaisen asuinkerrostalon liittyessä omana liittymänään tai kaikkien neljän asuinkerrostalon liittyessä yhtenä yhteisenä liittymänä kaukolämpöverkkoon. Jos kiinteistöt liittyisivät yhdessä yhtenä liittymänä (mitoituslämpöteho 425 kw), niin sopimusvesivirta olisi 5,6 m 3 /h. Käyttökustannuksien osalta on käytetty mitoitusvesivirtojen mukaisia kaukolämmön myyntihintoja (Tampereen Sähkölaitos Oy 2013). Myyntihinnat sisältävät perusmaksun ja energiamaksun. Kaikki hinnat sisältävät alv 24 %. Taulukko 10 Asuinkerrostalojen (erilliset liittymät) kaukolämmön liittymismaksut, johtomaksut tontilla ja rakennuksessa sekä energianhinta määritetyillä sopimusvesivirroilla (Muurinen 2013, Tampereen Sähkölaitos Oy 2013) Arvo A-, B- tai D- C-talo Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä talo (erilliset liittymät) (yhteinen liittymä) Liittymismaksu ( ) 12 896 11 284 49 972 30 851 Johtomaksu tontilla ( /m) 148,80 148,80 148,80 Johtomaksu rakennuksessa 2 m ylittävältä osalta ( /m) 74,40 74,40 74,40 Perusmaksu ( /kk) 257 193 964 618 Energiamaksu, perusarvo ( /MWh) 69,32 69,32 69,32 Yhteinen liittymä maksaisi noin 19 000 vähemmän kuin erilliset liittymät jokaiseen asuinkerrostaloon. Seuraavassa taulukossa on vielä esitettynä käyttökustannukset vuositasolla laskettujen lämmönkulutusten perusteella. Energiamaksun osalta on käytetty taulukon 10 mukaista perusarvoa.
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 12 Taulukko 11 Asuinkerrostalojen käyttökustannukset vuositasolla (Tampereen Sähkölaitos Oy 2013) Arvo A-, B- tai D- C-talo Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä talo (erilliset liittymät) (yhteinen liittymä) Lämmöntarve (MWh/a) 164,3 130,1 623,0 623,0 Perusmaksu ( /a) 3 084 2 316 11 568 7 416 Energiamaksu, perusarvo ( /a) 11 389 9 019 43 186 43 186 Kaikki yhteensä ( /a) 14 473 11 335 54 754 50 602 Myös vuoden energiamaksuissa yksi yhteinen liittymä aiheuttaisi pienemmät kustannukset johtuen edullisemmasta käytön perusmaksusta. Vuositasolla kustannukset olisivat noin 4000 pienemmät. Alueen asuinkerrostalot tullaan kuitenkin rakentamaan todennäköisesti eri aikoina, jolloin jokaiselle asuinkerrostalolle täytyy hankkia oma kaukolämpöliittymänsä. Toteutustapa tarkistetaan kuitenkin rakennesuunnitteluvaiheessa.
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 13 5. KESÄAJAN HUONELÄMPÖTILATARKASTELU 5.1 Kesäajan huonelämpötilatarkastelun tausta 5.1.1 Rakentamisen energiatehokkuusmääräykset Rakentamismääräyskokoelman osa D3 asettaa määritteet kesäajan huonelämpötilatarkastelulle. Yleisenä määritteenä on asetettu, että rakennus olisi suunniteltava ja rakennettava siten, että tilat eivät lämpene haitallisesti. Ylilämpenemisen estämiseksi olisi käytettävä ensisijaisesti rakenteellisia ja muita passiivisia keinoja sekä yöllä tehostettua ilmanvaihtoa. Rakentamismääräysten mukaisesti asuinkerrostaloissa kesäajan huonelämpötila ei saa ylittää jäähdytysrajan arvoa 27 o C enemmän kuin 150 astetuntia 1.kesäkuuta ja 31.elokuuta välisenä aikana. Tarkastelu tehdään rakentamismääräyskokoelman asettamilla säätiedoilla (vyöhyke I), sisäisillä lämpökuormilla ja suunnitelluilla ilmamäärillä laskettuna. Kesäajan huonelämpötilan laskenta on suoritettava määräysten mukaisesti dynaamisella laskentatyökalulla. (D3 2011). Ympäristöministeriö on julkaissut D3 laskentaoppaan, missä on tarkemmat ohjeet kesäajan huonelämpötilatarkastelun tekemiseen (D3 laskentaopas 2012). Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus on osoitettava eri tilatyyppien lämpötilalaskennalla. Tämä tarkoittaa asuinkerrostalojen osalta yhtä lämpökuormiltaan suurinta makuuhuonetta ja olohuonetta. Makuu- ja olohuonetta valittaessa tulisi valita lämpökuormiltaan kriittisin tila, joka tarkoittaa esimerkiksi etelä- tai länsijulkisivun tiloja, pieniä asuntoja, suurella lasipinnalla varustettuja tiloja tai suuren laitekuorman omaavia tiloja. Rakentamismääräyskokoelman osassa D2 on esitetty myös vaatimuksia kesäajan huonelämpötilaan liittyen (D2 2011). Sen mukaan rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila yleensä saa olla korkeampi kuin 25 o C. Rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisen laskennan lisäksi suositellaan laskenta tekemään myös todellisilla lämpökuormilla (D3 laskentaopas 2012). 5.1.2 Käytetty laskentaohjelma Kesäajan huonelämpötilatarkastelussa on käytetty dynaamista laskentatyökalua IDA ICE 4.5 (ICE = Indoor Climate and Energy). Kyseisellä ohjelmalla voidaan mallintaa rakennuksen sisäilman olosuhteita ja energiankulutusta ajasta riippuvaisena. Ohjelmaan tuodaan arkkitehdin valmis IFC-malli tai rakennetaan 3D-malli itse käyttäen hyväksi rakennuksen pohjapiirustuksia. Rakennuksen rakenteet asetetaan ohjelmassa vastaamaan todellisuutta. Haluttuihin tiloihin määritetään vyöhykkeet, joiden sisäiset lämpökuormat sekä muut rakennus- ja talotekniset arvot asetetaan D3 laskentaoppaan mukaisesti. Laskentamallista on esitetty kuva alla. Kuva 5 Kesäajan huonelämpötilatarkasteluun käytetty laskentaohjelma IDA ICE 4.5
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 14 5.2 Huonelämpötilatarkastelun lähtötiedot Huonelämpötilalaskennassa on valittu tarkasteluun kaksi asuinkerrostalon D (kuva 2) 4.kerroksen kaakkoislounasnurkkaan rajoittuvaa huoneistoa (kolmio 3H+K+S 76 m 2 ja kaksio 2H+K+S 67 m 2 ). Tarkasteluun ei ole otettu pelkästään yhtä makuuhuonetta ja olohuonetta, koska kaavoitusvaiheessa tilajako ei ollut vielä tarkkaan selvillä. Tilat on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 6 Kesäajan huonelämpötilatarkasteluun valitut tilat (punaisella) Kesäajan huonelämpötilatarkastelun lähtöarvot on esitetty alla olevissa taulukossa 12. Rakennuskohde Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Tarkasteltavat tilat Taulukko 12 Kesäajan huonelämpötilatarkastelun lähtötiedot Atala - Hartela Asuinkerrostalo Talo D, 4. kerros - kaakkois-lounaisnurkan 2 asuntoa (kaksio ja kolmio) Muoto Kuvaus Arkkitehtiluonnokset 24.1.2013 Ikkunan pinta-ala (arvio) Kolmio: 11,0 m 2 & Kaksio: 11,0 m 2 Ikkunan osuus lattiapinnasta Kolmio: 12 % & Kaksio: 13 % Rakenne Rakennetyypit Hartela Oy 15.2.2013 Ikkuna - Tekniset arvot - 1,0 W/m 2 K, g-arvo 0,55 - Karmit - Karmin suhde ikkuna-aukosta 10 % (oletusarvo) - Verhot - Tuuletusikkuna - Sälekaihtimet ikkunoiden lasien välissä (sälekaihtimet kiinni 45 o, 100 % ikkunaaukosta peitetty, käytössä koko kesäjakson) - Kiinni (ikkunatuuletusta ei voida huomioida kesäajan huonelämpötilan hallintakeinona.) Ovi Huoneistojen väliovet auki ma-su 24h. Parvekeovi kiinni (ovituuletusta ei voida huomioida kesäajan huonelämpötilan hallintakeinona).
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 15 Aurinkosuojaus, parvekelasitus Ilmanpitävyys, q 50 Sälekaihtimien lisäksi rakennuksessa ei ole muuta auringonsuojausta käytössä, avattavat parvekelasit ovat auki. Varjostuksena huomioitu rakennuksen muoto ja naapurirakennukset. 3,4 m 3 /(h m 2 ) (n 50 = 1,5 1/h) Talotekniikka Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmön talteenoton ohjaus Jälkilämmityspatteri Ilmavirta Kohteessa on huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kesällä kiinni. Asetusarvo 15 o C, kesällä kiinni Poissaoloaika: kolmio +47/-47 l/s & kaksio +42/-42 l/s (RakMK D3 oletusarvo; 0,5 l/(s m 2 )) Käyttöaika: kolmio +47/-47 l/s & kaksio +42/-42 l/s (RakMK D3 oletusarvo; 0,5 l/(s m 2 )) Tehostettu: kolmio +47/-61 l/s & kaksio +42/-55 l/s (30 % tehostus, RakMk D2) +2 o C (oletusarvo; puhallin + eristämätön kanava) Kohteessa on vesikiertoinen patterilämmitys, joka on kiinni kesäjaksolla. Kiinni kesäjaksolla. Märkätilojen lämmitys Muut järjestelmät Sisäiset lämpökuormat Kuormat Vesikiertoinen lattialämmitys, joka on käytössä kesällä. Ei muita tilaan vaikuttavia järjestelmiä. Rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaisesti Tuloilman lämpeneminen ilmanvaihtojärjestelmässä Lämmitysjärjestelmä Perusjärjestelmä Käyttötarkoitusluokka Kellonaika Käyttöaika Käyttöaste Valaistus Kuluttajalaitteet Ihmiset - h/24h d/7d - W/m 2 W/m 2 W/m 2 Päiväkoti 00:00-24:00 24 7 0,6 11 4 3 Tarkastelu laadittu dynaamisella laskentatyökalulla IDA ICE. 5.3 Huonelämpötilatarkastelun tulokset ja yhteenveto Valittujen huoneistojen osalta ei asuinkerrostaloille asetettua jäähdytysrajan arvoa 27 o C ylitetty kertaakaan 1.kesäkuuta ja 31.elokuuta välisenä aikana. Rakentamismääräyskokoelman osan D2 suositteleman rajalämpötila 25 o C ylitettiin kuitenkin kolmiossa 200 astetuntia ja kaksiossa 400 astetuntia kyseisenä aikana. Täytyy kuitenkin huomioida, että laskenta suoritettiin rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti eikä todellisilla lämpökuormilla. Tarvittaessa lämpökuormiltaan kriittisimmissä tiloissa käytetään ikkunoissa auringonsuojalasia. Toteutustapa tarkistetaan rakennesuunnitteluvaiheessa. Alla olevissa kuvissa on esitetty lämpötilalaskentaan valitun kolmion ja kaksion lämpötilojen vaihteluväli simulointijaksolla sekä lämpötilan pysyvyyskäyrä (kuvat 7-8).
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 16 Kolmio Kaksio Kuva 7 Kesäajan huonelämpötilatarkasteluun valitun kolmion ja kaksion sisälämpötilat tarkastelujaksolla tilat Kolmio Kaksio Kuva 8 Kesäajan huonelämpötilatarkasteluun valitun kolmion ja kaksion sisälämpötilojen pysyvyys tarkastelujaksolla
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 17 6. RAKENTEIDEN HIILIJALANJÄLKILASKENTA 6.1 Hiilijalanjälkilaskennan tausta 6.1.1 Rakentamisen energiatehokkuusmääräykset Rakentamismääräyskokoelma ei vielä aseta määräyksiä tai ohjeita materiaalitehokkuuslaskelmiin liittyen. Kuitenkin taulukon 2 mukaisen rakentamismääräysten roadmapin mukaan vuoden 2013 aikana pitäisi tulla ensimmäiset rakennusten materiaalitehokkuutta koskevat mallit. Saman suunnitelman mukaisesti materiaalitehokkuus sisältyisi rakentamisen säädöksiin vuonna 2017. 6.2 Hiilijalanjälkilaskennan lähtöarvot Laskennassa on käytetty excel-sovellusta, joka perustuu rakennuksen päärakenteiden hiilijalanjäljen eli CO2- ekvivalenttipäästöjen määrittämiseen. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu IPCC:n laskentamalliin 50 vuoden vaikutusjaksolla. Päärakenteiden osalta on tarkasteltu alapohja, ulkoseinät, yläpohja, välipohjat, runko (kantavat väliseinät), ikkunat ja ulko-ovet. Hiilijalanjälkilaskennassa on käytetty Suomen Ympäristökeskuksen synergiatalon kilpailuohjelmassa esitettyjä materiaalien ominaispainoja ja kasvihuonepäästöjä (Nissinen & Rintala 2010). Kasvihuonepäästöissä on huomioitu raakaaineiden hankinta, rakennusmateriaalien tuotanto ja kunnossapidon vaatima uusiminen 50 vuoden tarkastelujaksolla. Alla olevassa taulukossa on esitetty tämän laskennan aikana käytettyjen materiaalien ominaisuuksia. Taulukko 13 Hiilijalanjälkilaskennassa käytetyt materiaalien ominaisuudet (Nissinen & Rintala 2010) Materiaali Betonituotteet Materiaalin ominaispaino (kg/m 3 ) Kasvihuonepäästöt 1) Lähde3) (g CO 2 -ekv/kg) Betoniraudoite 7 850 440 IISI Euroopan keskiarvo, EAF-route Valmisbetoni K35 2 400 140 RT ympäristöseloste Puu- ja levytuotteet Liimapuu 440 330 RT ympäristöseloste Runkopuutavara 480 70 RT ympäristöseloste, VTT:n optiroc-talo Pinnoittamaton havuvaneri 450 600 RT ympäristöseloste Eristeet Termex-puukuitueriste 40 220 RT ympäristöseloste Vuorivilla 100 990 RT ympäristöseloste Polyuretaani 32 4 230 VTT:n laskelman SPU-eristeelle, massa: SPU-eriste Polystyreeni, lattialevy 15 3 600 Apme.org Muut Kumibitumikermi 10 1210 VTT:n optiroc-talo, kumibitumikermin massa: Rakentajain kalenteri 2007, kaksikerroskate Tasolasi/ikkunalasi 2 500 660 VTT:n energiakorjattu Pilkington Ltd 1) Tehtaan portilla. 2) Valtaosa lähteistä ja arvoista on Timo Rintalan/Pöyry keräämiä. RT ympäristöselosteet löytyvät osoitteesta www.rts.fi.
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 18 6.3 Hiilijalanjälkilaskennan tulokset ja yhteenveto Alla on esitettynä asuinkerrostalojen rakenteiden hiilijalanjälkilaskennan tulokset. Laskettujen rakenteiden kasvihuonepäästöt ovat 1 897 tonnia CO 2 e. Hiilijalanjäljen ominaisarvo kerrosalaa kohden on 220 kg CO 2 e/m 2. Liitteissä 1-2 on vielä esitettynä arkkitehtiluonnosten mukaisten kahden erikokoisen asuinkerrostalon hiilijalanjälkilaskennan yhteenveto. Vastaavan puukerrostalon osalta hiilijalanjälki olisi arviolta 15 30 % pienempi. Tällöin rakenteiden kasvihuonepäästöt olisivat 1 347 1 612 tonnia CO 2 e ja hiilijalanjäljen ominaisarvo kerrosalaa kohden olisi 160-190 kg CO 2 e/m 2. Taulukko 14 Hiilijalanjälkilaskennan tulosten yhteenveto Kokonaisarvot Rakenteiden paino 11 202 600 kg Rakenteiden kasvihuonepäästöt 1 897 tn CO2-ekv Kerrosala 8 605 m 2 Ominaisarvot Rakenteiden hiilijalanjälki 220 kg CO 2 e/m2 Rakenteen ala Paino Kasvihuonepäästöt Rakenteen nimi m 2 kg kg CO 2 e Alapohjat 1 630 323 100 59 000 Alapohjat yhteensä 1 630 323 100 59 000 Kantava ulkoseinät 3 283 1 984 700 357 000 Ei-kantava ulkoseinät 1 588 677 400 128 000 Ikkunat ja ulko-ovet 1 111 41 400 22 000 Ulkoseinät yhteensä 5 982 2 703 500 507 000 Yläpohjat 1 630 1 270 100 240 000 Yläpohjat yhteensä 1 630 1 270 100 240 000 Paikalla valetut välipohjat 6 520 4 523 400 723 000 Välipohjat yhteensä 6 520 4 523 400 723 000 Kantavat betoniväliseinät (200 mm) 900 454 800 72 000 Kantavat betoniväliseinät (180 mm) 4 262 1 927 700 296 000 Runko yhteensä 5 162 2 382 500 368 000 Kuvassa 9 on vielä esitettynä asuinkerrostalojen hiilijalanjäljen jakautuminen rakenteittain. Paikalla valetut välipohjat ovat selkeästi suurin yksittäinen kasvihuonepäästöjen aiheuttaja (38 %) pääosin johtuen niiden määrästä. Toiseksi merkittävin ovat kantavat ulkoseinät eli asuinkerrostalojen pitkien sivujen mukaiset ulkoseinät, jotka aiheuttavat noin viidenneksen (19 %) hiilijalanjäljestä. Seuraavaksi merkittävimmät ovat kantavat betoniväliseinät (180 mm) (15 %) ja yläpohjat (13 %). Ei-kantavat ulkoseinät, alapohjat, kantavat betoniväliseinät (200 mm), alapohjat sekä ikkunat ja ovet näyttelevät hiilijalanjäljen osalta pienempää osaa (yhteensä 15 %).
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 19 Rakenteiden hiilijalanjäljen jakautuminen asuinkerrostalojen rakenteiden mukaisesti 1 % 13 % 15 % 7 % 4 % 3 % 38 % Paikallavaletut välipohjat Kantava ulkoseinät Kantavat betoniväliseinät (180 mm) Yläpohjat Ei-kantava ulkoseinät Kantavat betoniväliseinät (200 mm) Alapohjat Ikkunat ja ulko-ovet 19 % Kuva 9 Rakenteiden hiilijalanjäljen jakautuminen asuinkerrostalojen rakenteiden mukaisesti
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 20 LÄHTEET Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki. 2013. Atala Hartela, ASEMAPIIRROS L11 1:500. 24.01.2013. Tampere CO2-raportti. Ilmastovinkit, Puukerrostalolla on pienempi hiilijalanjälki. Päiväys 15.11.2011. [WWW]. Saatavissa: http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastovinkit&news_id=3230 D2. 2011. Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2012. Helsinki, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto. 23 s. + liitt. 11 s. D3. 2011. Rakennusten energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 2012., Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto. Helsinki 27 s. + liitt. 8 s. D3 laskentaopas. 2012. Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen RakMk D3 2012 mukaan. Ympäristöministeriö 14.9.2012. D5. 2012. Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012, Luonnos 14.3.2012. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto. Helsinki 71 s. + liitt. 5 s. Nurminen, M., Hilliaho, K., Mäkitalo, E., Jalovaara, J. 2013. Koivu-Mankkaa II, Kaavanmuutosalue, Energiasuunnitelma. Ramboll Finland Oy ja Rejlers Oy. Päiväys 21.2.2013. ERA 2012. ERA 17. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika. ERA 17 -toimintaohjelman internetsivut. Haettu 23.10.2012 internetosoitteesta http://era17.fi/ Laskentapalvelut. 2013. [WWW]. [viitattu 26.2.2013]. ]Saatavissa: http://www.laskentapalvelut.fi/ Muurinen, P. 2013. Sähköpostiviesti 28.2.2013. Pasi Muurinen, myyntipäällikkö, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkölaitos yhtiöt. Nissinen, A. Rintala, T. 2010. Liite 19.2., Materiaalitehokkuuden/Hiilijalanjäljen laskentaohjeistus, SYKE synergiatalon kilpailuohjelma. SYKE ja Pöyry Buildings Services Oy, Päiväys 17.5.2010. Peltonen, M. 2013a. Projektipäällikkö, Hartela Oy. Tampere. Sähköpostiviesti 6.2.2013. Peltonen, M. 2013b. Projektipäällikkö, Hartela Oy. Tampere. Sähköpostiviesti 15.2.2013. Seppälä, P. 2011. ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017. PowerPoint-esitys 12.2.2011. Sitra, Ympäristöministeriö ja Tekes. Tampereen Sähkölaitos. 2012. Alueen sähkö- ja kaukolämpöverkosto 24.04.2012, mittakaava 1:500. Tampere Tampereen Sähkölaitos. 2013. Kaukolämmön myyntihinnat 1.1.2013 alkaen. [WWW]. [viitattu 26.2.2013]. Saatavissa: https://www.tampereensahkolaitos.fi/
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 21 Liite 1. Asuinkerrostalotyypin A hiilijalanjälkilaskennan tulokset (B- ja D-talot samantyyppisiä) Projekti Atala Hartela Oy Materiaalitehokkuus ja hiilijalanjälki Yhteenveto, Talo A, B tai D Rakenteiden yhdistetty hiilijalanjälki Kokonaisarvot Rakenteiden paino 3 030 400 kg Rakenteiden kasvihuonepäästöt 513 000 kg CO2-ekv Kerrosala 2 275 m 2 Ominaisarvot Rakenteiden hiilijalanjälki 225 kg CO 2 e/m2 Rakenteen ala Paino Kasvihuonepäästöt Rakenteen nimi m 2 kg kg CO 2 e Alapohja (AP) 442 87 600 16 000 Alapohjat yhteensä 442 87 600 16 000 Kantava ulkoseinä (US1) 912 551 300 99 000 Ei-kantava ulkoseinä (US2) 410 174 900 33 000 Ikkunat ja ulko-ovet 292 10 900 6 000 Ulkoseinät yhteensä 1 614 737 100 138 000 Yläpohja (YP) 442 344 400 65 000 Yläpohjat yhteensä 442 344 400 65 000 Paikallavalettu välipohja (VP) 1 768 1 226 600 196 000 Välipohjat yhteensä 1 768 1 226 600 196 000 Kantava betoniväliseinä 200 mm 225 113 700 18 000 Kantava betoniväliseinä 180 mm 1 152 521 000 80 000 Runko yhteensä 1 377 634 700 98 000
ASEMAKAAVA 8457, ATALANVÄYLÄ 2, ASEMAKAAVAN MUUTOS ENERGIASELVITYS 22 Liite 2. Asuinkerrostalotyypin C hiilijalanjälkilaskennan tulokset Projekti Atala - Hartela Materiaalitehokkuus ja hiilijalanjälki Yhteenveto, Talo C Rakenteiden yhdistetty hiilijalanjälki Kokonaisarvot Rakenteiden paino 2 111 400 kg Rakenteiden kasvihuonepäästöt 358 000 kg CO2-ekv Kerrosala 1 780 m 2 Ominaisarvot Rakenteiden hiilijalanjälki 201 kg CO 2 e/m2 Rakenteen ala Paino Kasvihuonepäästöt Rakenteen nimi m 2 kg kg CO 2 e Alapohja (AP) 304 60 300 11 000 Alapohjat yhteensä 304 60 300 11 000 Kantava ulkoseinä (US1) 547 330 800 60 000 Ei-kantava ulkoseinä (US2) 358 152 700 29 000 Ikkunat ja ulko-ovet 235 8 700 4 000 Ulkoseinät yhteensä 1 140 492 200 93 000 Yläpohja (YP) 304 236 900 45 000 Yläpohjat yhteensä 304 236 900 45 000 Paikallavalettu välipohja (VP) 1 216 843 600 135 000 Välipohjat yhteensä 1 216 843 600 135 000 Kantava betoniväliseinä 200 mm 225 113 700 18 000 Kantava betoniväliseinä 180 mm 806 364 700 56 000 Runko yhteensä 1 031 478 400 74 000