Tanjan ja Jannen kotiin Varejoelle

Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t i e n l e h t i N o 1 9. 1. 2 0 1 4 www.kirkkolaiva-lehti.fi Länsi-Pohjan vuoden ensimmäinen vauva Tanjan ja Jannen kotiin Varejoelle - Ei lapsia suunnitella vuodenvaihteeseen. Lapset tulevat, kun ovat tullakseen, naurahtivat Tanja Juntikka ja Janne Heiskari Tervolan Varejoella. Heille syntyi heti vuoden vaihtumisen jälkeen kello 1.22 Länsi-Pohjan keskussairaalan vuoden ensimmäinen vauva. Pojalla oli painoa 4 440 grammaa ja pituutta 52 senttiä. Ihan uutta vuodenvaihteen synnytys ei perheelle ollut, sillä tulokkaan isoveli Eino putkahti maailmaan kolme vuotta sitten tammikuun kolmantena päivänä. Perheessä on myös vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen Mauno, joka on jo osoittanut lievää harmistustaan menetettyään perheen kuopuksen paikan. Tanjan ja Jannen nuori perhe asuu kaupunkilaisittain katsoen hieman syrjässä Tervolan Varejoella Petäjämaantien varrella. Ympäriltä löytyy sotien jälkeisen ajan asutushistorian tunnettuja paikkoja, kuten Sivakkajoki, Varajärvi ja Kätkävaara. Kantatietä 929 pohjoiseen puskien kulkija törmää aikoinaan Muurolan ja Aavasaksan yhdistävään kulkuväylään. Tervolan kuntakeskukseen matkaa kertyy vastakkaiseen suuntaan 15 kilometriä. avustajatoimintahanketta hallinnoi Tornion Sairaskotisäätiö. Yhtenä vaihtoehtona Tanjalla saattaa tulevaisuudessa olla yrityspohjainen avustustyö. Sen myötä työ säilyisi lähellä kotia, vaikka yrittäjyys sinänsä ei olekaan päällimmäinen vaihtoehto. Tanja Juntikan ja Janne Heiskarin kolmas poika on osoittautunut helpoksi lapseksi, jolle uni maistuu isän sylissä vierailijoista välittämättä. Hyvinkäältä Varejoelle Janne on puolestaan ottanut leipänsä kaivinkoneen kuljettajana. Työ on miestä kuljettanut ympäri maakuntaa, jopa Ruotsin puolellekin. Janne on itseoppinut konekuski, sillä ammattiopinnot suuntautuivat sähköpuolelle. Uskoa töiden riittämiseen on, vaikka talvikuukaudet ovat hiljaisempia. Tanja ja Janne tekivät aikoinaan radikaalin muutoksen, kun vaihtoivat Hyvinkään rivitaloasuntonsa Varejoen asutustilaan. - Olin Helsingissä pari vuotta töissä, joten muutto ei kaduta. Kyllä minä Varejoella paremmin viihdyn, sanoo Tervolasta kotoisin oleva Janne. Vaan ei Tanjakaan kotiseudulleen Hyvinkäälle kaipaa. - En muuttaisi millään takaisin. Täällä on paljon enemmän minulle sopivaa touhua. Minua ei kaupoissa koluaminen kiinnosta. Ihan tuntematon ei Tervola Tanjallekaan muuttopäätöstä tehtäessä ollut, sillä hänellä on mummola Tervolan Ylipaakkolassa. (PV) Sotaveteraanien avustajana Viitisen vuotta sitten Janne ja Tanja ostivat kodikseen kesäkäytössä olleen asutustilan päärakennuksen. Maanviljelys ei ainakaan vielä kuulu Jannen suunnitelmiin. Tanja saattaisi kyllä siihenkin valintaan suostua, vaan aika näyttää. Nyt kosketus maatalouteen on jäänyt muutaman lampaan varaan. Kokiksi kouluttautunut Tanja on työskennellyt sotaveteraanien kotiavustajana lähinnä Tervolassa. Työ on osa valtakunnallista avustajatoimintaa, joka on kohdennettu sotiemme veteraaneille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen. Lapin 1.1. klo 1.22 Kemi-Tornio rovastikunnan alueella ensimmäinen vuoden 2014 vauva syntyi Tanja Juntikan ja Janne Heiskarin perheeseen Varejoelle. Isoveli Eino oli innolla vauvaa esittelemässä, kun taas perheen keskimmäinen Mauno viihtyi päiväunillaan. Kemi Keminmaa simo tervola tornio YLItornio Ismo ja Inkeri laulattavat laitoksissa SIVU 4 Jääkärikämpän puhutteleva Tuomashartaus SIVU 8 Diakonissa Riitta-Liisa Palovaara siunataan virkaansa SIVU 5 Valtuusto linjasi kiinteistöjen tulevaisuutta SIVU 11 Myös Torniossa arvioidaan kiinteistömenoja SIVU 6 Naisen arvo, arvon tasajako naisten illassa SIVU 10 Kirkolliset SIVUT 4-5 Kirkolliset SIVUT 8-9 Kirkolliset SIVU 10 Kirkolliset SIVU 11 Kirkolliset SIVUT 6-7 Kirkolliset SIVU 10

S ana sunnuntaiksi 12.1. 1. sunnuntai loppiaisesta Kasteen lahja Sunnuntain aiheena on Jeesuksen kaste, loppiaisen vanhakirkollinen aihe. Jeesuksen kasteesta näkökulma laajenee kristilliseen kasteeseen yleensä. Kaikki Uuden testamentin tekstit keskittyvät tänä sunnuntaina kasteeseen ja sen merkitykseen kristityn elämässä. Jeesuksen kaste hänen kärsimystiensä alkuna on meidän kasteemme perusta. Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 215 Oi armon merta ihmeellistä 233 Oi Isä, Poika, Henki Herran Päivän virsiä: 214 Kun kasteen Jordan-virrassa 217 Täynnä kiitosta ja hämmästystä 219 Kasteen kirkas vesi on 442 Herran ristin kantajiksi 495 Taivaan Isä, nostit minut Päivän psalmi: Ps. 89: 19 22, 27 30 1. lukukappale: Jes. 61:1 3 2. lukukappale: Ap. t. 8:26 40 Evankeliumi: Joh. 1:29 34 19.1. 2. sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Hartaus Mitä joulusta jää jäljelle? n Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. (Matteuksen evankeliumi 2:9-11.) Maanantaina vietetty loppiainen päättää perinteisesti joulun ja uudenvuodenvaihteen juhla-ajan. Koululaiset palaavat kouluun loman jälkeen, samoin monilla muillakin paluu arkeen on juhlan jälkeen edessä. Mitä joulusta sitten jää jäljelle kärsineen kuusen, parin liikakilon ja lahjapakkausvuoren lisäksi? Loppiaisena muistelemme tietäjiä, jotka tähden johtamina tulivat etsimään syntynyttä kuningasta. Heidän toimintansa kertoo meille, miten joulun sanoma voi olla osa elämäämme myös pyhien mentyä. Avainsanat ovat saapuminen ja palaaminen. Matteuksen evankeliumin toisesta luvusta luemme, kuinka tietäjät nähtyään tähden nousevan taivaalle lähtivät liikkeelle. Lopulta he saapuivat Betlehemiin, josta he löysivät Jeesuslapsen. Kristillistä uskoa ei voi olla olemassa ilman Jeesusta, siksi hänen luoksensa saapuminen tietäjien tavoin on uskolle välttämätöntä. Tänään voimme saapua Jeesuksen luo siellä, missä tutkitaan Raamatun sanaa, rukoillaan, eletään uskovien ja sakramenttien yhteydessä. Hyvä mahdollisuus tähän Jeesuksen luo saapumiseen tarjoutuu esimerkiksi seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa. Kristityn elämä ei ole vetäytymistä johonkin, pois arjesta. Kristitty on kutsuttu palvelemaan Jumalaa ja lähimmäisiään omilla lahjoillaan keskellä elämää. Tätä palvelemista tietäjät toteuttivat palaamalla. Saatuaan kumartaa Jeesus-lasta, tietäjät palasivat takaisin omaan maahansa. Kotimatkalle heidän ei tarvinnut lähteä tyhjin käsin, vaan he saivat kotiin viemisiksi ilosanoman kerrottavaksi muillekin. He olivat saaneet nähdä Vapahtajan syntyneen myös heille, ei vain joillekin toisille. Usko Jeesukseen omana Vapahtajana, omien syntien sovittajana synnyttää haluan todistaa tästä ihmeestä muillekin. Ville Väkeväinen Kirjoittaja on Simon vt. kirkkoherra Kaanan häitä kuvaava teksti oli aikoinaan yksi loppiaisen aiheista. Kun kertomus tietäjistä liitettiin keskiajalla loppiaiseen, evankeliumiteksti Kaanan häistä sijoitettiin toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin. Näin kirkkovuodessa siirrytään Jeesuksen lapsuudesta hänen julkisen toimintansa alkuun. Jeesus kutsuu ihmisiä näkemään Jumalan suuria tekoja. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 199 Nyt kiittäkää! On Herra hyvä 340 Herrasta veisaa kieleni Päivän virsiä: 367 On autuasta Jeesukseen 345 Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin kiittää 175 Seurakunta koolla on Päivän psalmi: Ps. 105: 2 5, 39 42 1. lukukappale: 2. Moos. 17:1 6 2. lukukappale: Ilm. 22:16 17 Evankeliumi: Joh. 4:5 26 Ikuinen Isä. Sinä ilmoitit Jeesuksen rakkaaksi Pojaksesi Jordanin kasteessa. Auta meitä Kristukseen kastettuja pysymään uskollisina kutsumuksellemme sinun lapsinasi. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja ikuisesti. Taivaallinen Isämme, me kiitämme sinua siitä, että olet lähettänyt Poikasi meidän ja koko maailman syntien sovitukseksi. Kiitos kasteesta, jossa meidät on liitetty hänen kuolemansa ja ylösnousemisensa osallisuuteen. Kiitos Pyhän Henkesi uudistavasta työstä, kiitos ikuisen elämän toivosta. Anna meidän elää tästä valtakuntasi perinnöstä, jonka olemme saaneet pyhiesi joukossa. Me ylistämme sinua, Isä, Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. Kirkkovuosi Voisivatko loppiaisen tietäjät olla esimerkki myös meille? n Loppiaisena kerrotaan kolmesta itämaan tietäjästä, jotka tulivat kunnioittamaan vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Luultavimmin nämä miehet olivat persialaisia tähtitieteilijöitä. Tarkkailemalla taivaankappaleiden liikkeitä he uskoivat voivansa selittää historian käännekohtia. He olivat nähneet poikkeuksellisen tähden nousevan taivaalle ja päättelivät, että merkittävä kuningas on syntynyt - kuka, sitä he eivät aluksi ymmärtäneet. Tarinassa on jännittäviä piirteitä: Tietäjät lähtevät matkaan. He kohtaavat kieron kuninkaan, Herodeksen, joka yrittää vakoilla heiltä tietoja ja suojella omaa valtaansa. Enkeli opettaa tietäjille vastavakoilun aakkosia. He oppivatkin pitämään salaisuuden sisällään ja onnistuvat eksyttämään viekkaan hallitsijan väärille jäljille. Tietäjät ovat rikkaita, mutta suurisydämisiä. Kun he huomaavat, että on kunnioittamisen aika, he epäröimättä avaavat kukkaroittensa nyörit ja jakavat kaikkein arvokkaimpia lahjoja. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Kertomus kiehtoo edelleen. Tiernapojissakin on yksi tietäjä, murjaanien kuningas. Espanjalainen maailma hurmaantuu joka vuosi, kun kolmen kuninkaan kulkueet vaeltavat loppiaisaattona kylien ja kaupunkien läpi. Joululahjat jaetaan vasta silloin, tietäjien esikuvan mukaan. Sanooko kertomus jotakin Jumalasta ja ihmisestä? Mietin sitä, mitä tietäjät oikein tekivät. Tietäjät näkivät, lähtivät, kysyivät ja kumarsivat. Tietäjät näkivät tähden, lähtivät liikkeelle, kysyivät neuvoa ja kumarsivat lasta. Voisivatko tietäjät olla esimerkki myös meille? Olisiko kristillinen usko tällaista: katsella avoimin silmin Jumalan luoman maailman kauneutta ja hyvyyttä. Lähteä liikkeelle, kohti pyhiä paikkoja ja kohti niitä ihmisiä, jotka on meille annettu. Kysellä ja ihmetellä Jumalan salaisuuksia ja hänen armoaan. Lopuksi ja kaiken aikaa: kumartua ja kunnioittaa Jumalaa, kiittää Häntä, jolta kaikki hyvä tulee. Parhaimmillaan tällä tiellä voi käydä niin kuin tietäjille, kun heidät valtasi suuri ilo. Eero Huovinen Eläkkeellä oleva piispa Eero Huovinen kirjoittaa kirkkovuoden juhlapyhistä. Loppiaista vietettiin viime maanantaina 6. tammikuuta. KIRKKOLAIVA Kemi-Tornion rovastikunnan kuuden seurakunnan lehti. Osoitteeton tilaus joka kotiin 20. vuosikerta Päätoimittaja Yrjö Haapala 0400 691 610, yrjo.haapala@evl.fi Netissä: www.kirkkolaiva-lehti.fi Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net P. 040 762 7271 Fax. 0207 433 218 Alkkulanraitti 48, 95600 Ylitornio Toimittaja: Paavo Vänninen Kemi 040 5636 222, paavo.vanninen@pp.inet.fi Toimitussihteeri: Tuomo Korteniemi 0400 560 605, tuomo.korteniemi@gmail.com Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Itella ja Kaupunkilehti Kemi-Tornio Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero torstaina 23.1.2014

ääkirjoitus 9.1.2014 Tiedotuksen voima n Vuoden vaihteen aikaan on tapana tarkastella muutoksia, joita on tapahtunut päättyneen vuoden aikana. Muutoksia mitataan monista asioista. Seurakuntien osalta kiinnostavimpia ovat tilastot jäsenmääristä. Uuden vuoden alkaessa on kirkoissa vanhastaan tapana lukea vuodenvaihteen tilastoja. Niissä kerrotaan kastettujen, kuolleiden, vihittyjen ja eronneiden määriä. Tilasto kertoo myös jäsenmäärän muutokset. Tässä vuodenvaihteessa uudesta tietojärjestelmästä ei saatu tarkkoja tilastoja. Kaikki jäsenet ovat toki tallella, mutta muutostilastoja ei saatu ajoissa. Siksi tässä Kirkkolaivan numerossakaan ei ole niitä. Vakaa aikomus on saada ne seuraavaan numeroon. Edellä kuvattu ongelma ei kuitenkaan ole suurin. Varsinainen ongelma on totuudessa pysyminen. Joillakin tahoilla on tarkoitushakuinen tyyli joko liioitella tai pienennellä lukuja. Asiaan on kiinnittänyt huomiota kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Kyse on eroakirkosta.fi -internetsivustosta. Kyseinen toimija on hyvin ahkerasti informoinut kirkosta sivuston kautta eronneiden määriä. Sivuston toiminta on herättänyt muutenkin huomiota. Kerrotaan, että joku piispakin olisi eronnut kirkosta kyseisen sivuston kautta. Eroaminen kun ei ainakaan jossain vaiheessa edellyttänyt henkilöllisyyden vahvistamista. Sivuston tarkoitushakuisuus tulee ilmi sen toiminnassa loppuvuoden aikana. Muutamaa päivää ennen viime vuoden loppua eroakirkosta.fi julkaisi tiedotteen kirkosta eronneiden määrästä. Jukka Keskitalo tulkitsee sivuston tarkoitusperiä: Tiedotteen sisällöllinen ja ajoituksellinen pointti oli se, että siinä ennakoitiin vuoden neljälle viimeiselle päivälle erovyöryä. Tiedotteen lähettäjien logiikka kulki näin: Kun saadaan kaikissa medioissa läpi mielikuva, että viimeisinä päivinä erotaan vilkkaasti, vyöry vain vahvistuu, jolloin erotaan entistä enemmän. Suomalainen media nielaisi koukun matoineen päivineen. Lähes kaikissa lehdissä ja sähköisissä viestimissä tiedote meni läpi suurin piirtein sanasta sanaan. Tiedotuksen oleellinen piirre tulisi olla totuus. Journalistin ohjeissa sanotaan: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Viime vuoden lopussa lähes kaikki tiedotusvälineet jättivät huomioimatta tämän ohjeen. Kirkosta eronneiden määrä on suuri. Se on tosiasia, jota ei voi kieltää. Toki kirkkoon liittyneiden määrä on myös huomattava. Tarkat luvut selviävät aikanaan, niin myös tarkoitushakuisen tiedotuksen vaikutus. Jeesus ei tietenkään varsinaisesti opeta tiedotuksesta, mutta jollakin tapaa hänen ohjeensa sopii aiheeseen: Olkoon teidän puheenne: On, on, tahi: ei, ei. Mitä siihen lisätään, se on pahasta. Yrjö Haapala Kirjoittaja on Keminmaan kirkkoherra ja Kirkkolaivan päätoimittaja Työaloilta Kinkerit alkavat Ylitorniolla n Tammikuussa aloitamme Ylitorniolla vuotuisen kinkerikierroksen. Lähes joka vuosi jollain kylällä nousee kysymys, mitä kinkerit oikein ovat ja miksi niitä pidetään. Aiheellinen kysymys. Kinkerit näyttää olevan outo tapahtuma myös osalle papisto. Omien kirkkoherravuosieni aikana Ylitorniollakin on ollut monta seurakuntapastoria, jotka ovat olleet ensimmäistä kertaa elämässään kinkereillä Ylitorniolla. Kaikkitietävä nettitietosanakirja wikipedia tietää sekin kinkereistä seuraavaa: Kinkerit olivat rippikoulua edeltänyt opetustapahtuma Suomen maaseutualueilla. Kinkereillä opeteltiin muun muassa lukemaan ja luettiin katekismusta sekä Raamattua. Opettajana toimi usein pappi tai lukkari. Yleisesti kinkereitä järjestettiin kansakoulujen yleistymiseen asti. Nykyään niitä järjestetään edelleen maaseudulla. Kaupungeissa kinkeritoiminta on hiipunut. Paikallisesti niillä on edelleen merkitystä sosiaalisina tilaisuuksina sekä seurakunnan toiminnan ja toimihenkilöiden esittelytilaisuuksina. Kinkereitä järjestettiin vuonna 2005 noin 3 000. Maaseudulla on edelleen seurakuntia, jotka on jaettu kinkeripiireihin, usein kylittäin. Kinkerit järjestestetään piireittäin kouluilla, seurakunnan tiloissa ja kodeissa. Entisaikaan kinkerit järjestettiin useimmiten isoissa maataloissa, joiden kesken järjestämisvastuu vaihteli. Tilaisuuksissa oli uskonnollisen ohjelman lisäksi myös tarjoilua, jonka osalta esiintyi myös jonkinasteista kilpailua. Haluttiin näyttää mitä meidän tila pystyy tarjoamaan. Kinkerit-sana tulee muinaisruotsin sanasta, joka kirjoitettiin suunnilleen seuraavasti: gengiärdh tai gingerdh. Sillä tarkoitettiin ruokavaroja, jotka varattiin matkakestitykseksi esimerkiksi kuninkaalle tai piispalle. Pikkuhiljaa tuo ruotsin sana tuli tarkoittamaan tästä kehittynyttä vuotuista veroa. Samasta sanasta tulee myös Mikkelin Kenkäveron pappilan nimi. Kenkien kanssa tuolla nimellä ei ole mitään tekemistä, vaan ruotsin gengiärdh on kansan suussa vain vääntynyt samalta kuulostavaksi kengäksi. Selitykseksi siihen vielä lisättiin tuo vero-sana, jotta suomenkielisetkin ymmärsivät, mistä on kysymys: kestitysverosta. Ylitorniolla kinkerit on viime vuosikymmenten aikana ollut vuotuisten opetusteemojen keskustelupaikka. Siellä on pohdittu Kateksimuksen kysymyksiä, Raamattua, lopunaikoja sekä elämää ja uskoa eri näkökulmista. Viime vuonna keskustelimme avioliiton onnesta ja karikoista. Tämän vuoden kinkeriteema on jumalanpalvelus. Teema liittyy siihen, että pyrimme uudistamaan jumalanpalveluksen valmistelua ja toteuttamista siten, että seurakuntalaisten tarpeet ja osaaminen tulisivat paremmin huomioitua. Tällaisesta prosessista on hyviä kokemuksia aivan läheltä Tervolasta. Kinkerikeskusteluun voi valmistautua miettimällä omia hyviä jumalanpalveluskokemuksia ja omia odotuksia jumalanpalvelukselta. Kirjaamme niitä ylös jatkotyöstöä varten. Lisäksi kinkereillä toteutuvat ne asiat, joita Wikipediakin mainitsee nykykinkereille ominaisiksi. Papin näkökulmasta kinkerikierroksen tärkein asia on, että saa kohdata eri puolilla laajaa seurakuntaa asuvia seurakuntalaisia. Kinkerikeskusteluiden aikana keretään parantaa maailmaa lähellä ja kaukana. Ja näyttää siltä, että mitä kauempana kirkosta olemme, sitä antoisampia ja monipuolisempia nämä juttutuokiot ovat. Tervetuloa kinkereille. Matti Salminen Kirkkoon liittyminen ja siitä eroaminen oli vilkasta vuonna 2013 n Vuonna 2013 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi yli 15 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tieto perustuu Väestörekisterikeskuksen ennakkotietoihin, joissa ei ole vuoden viimeisen päivän tietoja. Tarkistetut luvut saadaan kirkon jäsentietojärjestelmästä helmikuuhun mennessä. Kirkkoon liittyminen on ollut tasaisessa nousussa vuosittain. Vuonna 2012 kirkkoon liittyneiden määrä oli 14 108. Kirkosta erosi 30.12. mennessä 50 282 henkilöä. Luku on keskimääräistä suurempi. Edellisvuonna kirkosta erosi noin 41 000 henkilöä. Viime vuoden aikana kirkon jäseniksi kastettiin 42 741 lasta ja kirkon jäseniä kuoli 41 157. Vaikka luvut ovat alustavia, voidaan arvioida, että kirkkoon kuuluu nyt noin 75 prosenttia suomalaisista. - Liittyjien ja eroajien määrän kasvu kertoo siitä, että yhä useampi suomalainen punnitsee suhdettaan kirkkoon ja uskontoon. Tämä näkyy myös mediassa ja kulttuurissa, jossa uskonnolliset aiheet kiinnostavat entistä enemmän, toteaa tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. Neljän miljoonan jäsenen kirkko on merkittävä yhteisö Espoon piispa Tapio Luoman mukaan erolukuihin keskittyvä uutisointi peittää helposti alleen sen hyvän, mitä kirkossa tehdään. Jäsenkehityksen seuraaminen on kuitenkin tärkeää, koska kirkko on kiinnostunut jäsenistään. - Kirkon olemukseen kuuluu yhteisöllisyys, ajatus siitä, että tarvitsemme toisiamme. Kirkko haluaa tarjota jäsenilleen mahdollisuuden elää lähellä toisiaan ja Jumalaa, Luoma sanoo. Kimmo Ketola muistuttaa, että kirkosta eroaminen ei useimmiten tarkoita voimakasta kirkkokielteisyyttä. - Monen suomalaisen kirkkosuhdetta voi luonnehtia jollakin tapaa häilyväksi. Siksi myös takaisinpalaajien määrä on kohtuullisen suuri.

Inkeri ja Ismo laulavat ja laulattavat n He ovat kemiläisiä, heistä annettiin palkitsevassa mielessä vihje Torniosta ja heidät tavoitettiin Keminmaalta palvelukoti Kallinrannassa laulamassa ja laulattamassa. Inkeri Lamminen ja Ismo Klemettinen ovat vapaaehtoisia laulun lähettiläitä, jotka ovat kiertäneet Kemin, Keminmaan ja Tornion alueella sairaaloissa ja palvelukodeissa tuomassa vaihtelua potilaiden, asukkaiden ja henkilökunnan arkeen. Laulu löysi kohteensa Joulun alla he toivat niin iloista kuin harrastakin joulumieltä Ruskakuoron pien- Inkeri Lamminen ja Ismo Klemettinen ovat esiintyneet vapaaehtoisina laulajina ja laulattajina jo kymmenisen vuotta vieraillen sairaaloissa ja palvelukodeissa. Kallinrannan palvelutalolla Inkeri ja Ismo esiintyivät Ruskakuoron pienryhmän tuella kahdella eri osastolla, jotta mahdollisimman moni pääsi joululauluihin mukaan. Kemi Kemin seurakunta www.keminseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. 040-8489347 Taloustoimisto puh. 040-8313159, 040-5590350 JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina 12.1. Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Jani Koivusalo, liturgia John Bäckström. Klo 12 pyhäpäivähartaus Veitsiluodon seurakuntasalissa, Jani Koivusalo. Kirkkokahvit. Sunnuntaina 19.1. Klo 10 sanajumalanpalvelus Kemin kirkossa, saarna Markku Korpela, liturgia Lilli Alapiessa. Radiointi Radio Pookin kautta 89.5 MHz. Tiistaina 21.1. Klo 18 Siioninvirsiseurat John ja Päivi Bäckströmillä, Nahkurinkatu 15 as 3(käynti Koulukadun puolelta). Klo 19 Länsi-Pohjan jousikvartetin konsertti Kemin kirkossa. ARKISIN Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. DIAKONIATYÖ Diakoniatoimiston ajanvarausvastaanotto/puhelinpäivystys kerran viikossa, puh. 040-8312379, keskiviikkoisin, 15.1. ja 22.1. klo 13.30-15.30. Eläkeläisten kerhot Ti 21.1. klo 13.30 Syväkankaan palvelutalo, kevätkauden avaus To 23.1. klo 13.30 seurakuntakeskus, kevätkauden avaus To 23.1.klo 13 Marttalatalo, kevätkauden avaus VAMMAISTYÖ Kaverikammari, nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvammaisten kerho, la 11.1. klo 13-15 seurakuntakeskuksen takkahuoneessa, Kirkkopuistokatu 11. Näkövammaisten kerho, ti 14.1. klo 13-14.30, Annantupa, Keskuspuistokatu 28, 2.krs. VARHAISNUORISO Leireille ilmoittautuminen ti 14.1. klo 18-19 Kemin kirkossa. LÄHETYSTYÖ Seurakunnan nimikkolähettien tukeminen Kemin seurakunnan nimikkolähettien tuki ohjataan suoraan lähetettäville seuroille seurakuntaviitteellä. Viitteet ja tilit ovat seuraavat: Suomen Lähetysseura: (Riitta ja Oskari Holmström, Eero Manninen, työ Hongkongin teologisessa seminaarissa ja Senegalin musiikkityö), tili: Danske Bank FI25 8000 1600 0607 10, viite: 73410379770002178 Lapin Kansanlähetys: (Maija-Leena Pelttari), tili: OP FI57 5131 2720 0399 13, viite: 22907. Tutustu verkossa Lähetysseuran työalueisiin http://www.missio.fi TOIMITUKSET Kuollut: Kaarlo Antero Tapio 88 v, Arvo Olavi Nousiainen 88 v, Martti Kalevi Hiltunen 67 v, Eila Kaarina Vähä 59 v, Leo Juhani Lammi 54 v, Sisko Marjatta Svanberg 94 v, Irja Helena Mäkelä 86 v, Eero Alarik Sannisto 93 v, Alma Alvia Suorsa 90 v, Esko Aulis Itkonen 73 v, Raija Irmeli Lindholm 64 v, Tuija Helena Honkanen 59 v. Vihitty: Tuomas Paulus Koivisto ja Mervi Susanna Hirvaskoski. Kastettu: Saana Olivia Väyrynen, Onni Tapani Laine, Joona Veikko Olavi Lalli, Joona Pekka Olavi Sunnari, Hanna-Maaria Helmiina Huhtaniska, Eetu Onni Antero Kilpeläinen, Eeli Aarni Antero Karhunen. RAUHANYHDISTYS Su 12.1. klo 17 radioseurat Ke 15.1. klo 18 ompeluseurat Su 19.1. klo 16 seurat, laulutuokio Ti 21.1. klo 13 tiistaiseurat Ke 22.1. klo 18 ompeluseurat KEMIN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN JA KEMI-TORNION MERIMIESKIRKON VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOULUTUSPÄIVÄ la 25.1.2014 klo 9.30 15 seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11. Ilmoittautuminen Teija Jestilälle 17.1. mennessä, puh. 040 522 9500. PÄIVÄ- JA PERHEKERHOTYÖ Päivä- ja perhekerhotyö alkavat jälleen 13.1. maanantai klo 9-11.30 Mäntylän päiväkerho klo 9-11.30 Hepolan päiväkerho tiistai klo 9-11.30 Mäntylän päiväkerho klo 9-11.30 Takajärven päiväkerho (huom! uusi osoite Kiveliönkatu 13-15 A 3) klo 13-15.30 Mäntylän päiväkerho klo 13-15.30 Takajärven päiväkerho keskiviikko klo 9-11.30 Hepolan perhekerho klo 9-11.30 seurakuntakeskus perhekerho klo 13-15.30 Hepolan päiväkerho klo 13-15.30 Takajärven päiväkerho torstai klo 9-11.30 Mäntylän päiväkerho klo 9-11.30 Takajärven päiväkerho klo 13-15.30 Mäntylän päiväkerho klo 13-15.30 Takajärven päiväkerho perjantai klo 9-14 Mäntylän avoin perhekerho klo 9-14 Takajärven avoin perhekerho Syksyn päiväkerhoihin otetaan -07, -08, -09 syntyneitä lapsia ja -10 syntyneitä lapsia heidän täytettyään 3 vuotta. Vapaita paikkoja voi tiedustella Päivi Koskela, puh. 040-5272153.

ryhmän tukemana Kallinrannan palvelukotiin. Siellä lauluun kuulijoita ei pelkästään kutsuttu tai houkuteltu, vaan suorastaan kaapattiin. Esiintyjät jo pariin eri otteeseen käytävällä ohittanut iäkkäämpi vanhus jäi vilkkain silmin tarkkailemaan laulajia, ja löysi pian itsensä Inkerin kainalosta. Vaikka vanhuksen ääni ei lauluun liittynytkään, kertoi katse tilanteen koskettavuudesta. Siinä laulu löysi kohteensa. - Vaikka monesti tuntuu, että vanhukset laitoksissa eivät muista asioita, niin vanhat joululaulut löytyvät ja kumpuavat osallistuvina mieleen. Musiikki on hyvä lääke, valaisi tapahtunutta Inkeri Lamminen. Haitari ja laulu Inkerin ja Ismon yhteistyö alkoi jo runsaat kymmenen vuotta sitten. Inkeri oli jo kierrellyt esiintymässä aiemmin, mutta säestäjän löytämisessä oli tuon tuostakin ongelmia. - Sain jostain Ismon nimen, otin yhteyttä ja siitä se lähti ja ihanasti jatkuu, kertoi Inkeri. Hän esittelee tapahtumissa iän suomalla oikeudella säestäjänsä ottopojakseen. Ismo Klemettinen on ollut mukana Kemin harmonikkakerhon toiminnassa vuodesta 1985. Nykyisin hän on kerhon puheenjohtaja. - Minä olen tullut haitarin kanssa Inkerin mukaan. Yhdessä on harjoiteltu ja yhdessä esiinnytään. Vierailemme aika paljon Torniossa Saarenvireessä, jonne olemme jo Mom s Cafe Äiti kahvilan toimintaa Kutsun sinut sekä ystäväsi Mom s Cafen toimintaan mukaan, Sankarikatu 18. Äiti kahvila on tarkoitettu lapsiperheiden äideille kohtaamispaikaksi (ilman lapsia). Kahvila on auki lauantaisin klo 12 14. kerran kuukaudessa. Seuraavat tapaamiset 2014: 18.1. Kevätkauden suunnittelu 15.2. Ystävänpäivä kahvila 15.3. Talvitapahtuma 12.4. Lähetystyö 10.5. Äitien päivän juhlistaminen Hopealyhdyn ruokalista ma 13.1. kaalilaatikko ti 14.1. lihakeitto ke 15.1. paistetut maivat to 16.1. metsästäjänpihvi jauhelihasta pe 17.1. palapaisti sopineet esiintymisajat toukokuun loppuun saakka. - Hieman tässä joutuu sovittelemaan aikatauluja, kun olen edelleen osa-aikatyössä Pajusaaren kartonkitehtaalla. Saman tehtaan palveluksesta jäi Inkerikin aikoinaan eläkkeelle. Kiitosta työväenopistolle Kemin työväenopisto saa molemmilta esiintyjiltä komeat kiitokset. Ismo muistelee lämmöllä silloista soitonopettajaansa Lauri Halttusta, jonka pianohaitarista soiton alkeita Ismollekin jaettiin. Sittemmin hän on jatkanut musiikin opiskelua omatoimisesti. Samanlaiset kiitokset laulusta menevät Inkeriltä Elina Kakolle ja koko työväenopiston systeemille. - Siellä tarjottiin vanhemmallekin harrastajalle mahdollisuus opiskella laulua. Se on arvokasta. Ei minun nuoruudessani ollut opistoa, eikä minulla perheen varattomuuden vuoksi ollut mahdollisuutta tällaisiin opintoihin. Vapaaehtoisia laulukeikkojaan he aikovat jatkaa vielä pitkään. - Tästä saa itselleenkin jotain. On mukavaa, kun ihmiset jaksavat kuunnella meitä. Niin kauan kierrämme kuin vastaanotetaan, ja ääni kulkee. Kiertämisen lisäksi Inkeri ja Ismo ovat mukana Ruskakuoron toiminnassa. Inkeri laulaa myös sairaalalaulajissa ja Kemin seurakunnan Tuomaskuorossa. (PV) ma 20.1. siskonmakkarakeitto ti 21.1. lasagne ke 22.1. lihapullat to 23.1. lohikeitto pe 24.1. kanaviillokki Päivittäin myös kasvisvaihtoehto. Joka päivä salaattia, leivät, juomat sekä jälkiruoka. Hinnat eläkeläisille 6,00 euroa, muille 8,50 euroa, kotiannos eläkeläiset 5,00 euroa (jälkiruoka ei kuulu 5,00 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Huomioimme laktoosin ja gluteenittoman ruokavalion! Hopealyhty avoinna arkisin klo 11-12.30 Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh. 040-8085655. Tervetuloa ruokailemaan Hopealyhtyyn! n Kemin seurakunnan kirkkoherranviraston toimistosihteerin virkaan on kirkkoneuvoston päätöksellä valittu Mari Sipola. n Simon seurakunnan uusi diakonissa Riitta-Liisa Palovaara siunataan virkaansa sunnuntaina 19.1. klo 11 Aseman seurakuntakeskuksen messun yhteydessä. Siunaamisen toimittaa vt. kirkkoherra Ville Väkeväinen. Messun toimittamisessa on mukana myös Riitta-Liisa Palovaaran puoliso, kirkkoherra Olavi Palovaara. Simossa käynnistetään samalla jo kevään Yhteisvastuukeräys juhlalounaalla messun jälkeen. Vapaaehtoinen ruokaraha Mari Sipola toimistosihteeriksi Kemin kirkkoherranvirastoon Virka on määräaikainen vuoden 2016 loppuun. Virkaa haki määräajassa 47 hakijaa, joista haastatteluun kutsuttiin kahdeksan. Sipolan varalle valittiin Mari Hopia-Hietala. Virka on määritelty määräaikaiseksi edessä olevien mahdollisten kunta- ja seurakuntamuutosten vuoksi. Meneillään on myös kirkon yhteisen Kirjuri-järjestelmän sisäänajo. (PV) Simon diakonissa Riitta-Liisa Palovaara siunataan virkaansa sunnuntaina 19.1. KIRJAT n Kemissä varttuneen Pauliina Rauhalan esikoisteos Taivaslaulu palkittiin ansaitusti viime syksynä vuoden (parhaana) kristillisenä kirjana. Laulaja Riki Sorsan perusteli valintaansa: Taivaslaulu on järkyttävän todellinen tarina. Se on henkinen selviytymiskamppailu ja kahden pienen ihmisen irtautuminen vanhoista uskomuksista ja tavoista. (Päähenkilöt) Vilja ja Aleksi tekevät omat yksilölliset ratkaisunsa murtautumalla ulos näistä ummehtuneista perinteistä. Kirja on koskettava lukukokemus ja yksilön vapauden riemuvoitto, Sorsa perustelee. Vanhoillislestadiolaisen nuoren perheen elämää kuvaava kirja voi siis tavoittaa myös tyystin toisenlaisessa kulttuurissa eläneen viihdelaulajan. Voi myös makustella: onko sadantuhannen vanhoillislestadiolaisen osalta kyse vain vanhoista uskomuksista ja ummehtuneista perinteistä. Puhuttelee erilaisia yleisöjä Yhtä kaikki: kirja onnistuu puhuttelemaan hyvin erilaisia yleisöjä. Kauniilla, runollisella kielellä se Taivaslaulun (esimerkiksi 10 euroa aikuisilta) menee Yhteisvastuukeräykselle, jonka tuotolla tuetaan nyt saattohoitotyötä. Yhteisvastuukeräys alkaa varsinaisesti sunnuntaina 2.2. aitous koskettaa jakaja on suhtautuminen pariskuntien oikeuteen harkita omia voimavarojaan lasten määrän suhteen. Pauliina Rauhalan fiktiivinen romaani on puheenvuoro tähän ajankohtaiseen keskusteluun, mutta tyystin toisenlaisella, hienovaraisella ja kauniilla tavalla kuin yleensä. Aitojen, lihaa ja verta olevien romaanihenkilöiden elämän kohtaloilla ja valinnoilla kirjailija esittää kritiikkiä vanhoillislestadiolaisuuden ongelmien Pauliina Rauhala on äidinkielenopettaja. ytimeen: pelastuksen ulkopuolelle muut sulkevaan oppiin, hoitokokousten, ankarien elämäntapanormien voinut kuvata myös liikkeessä ilmenevän rakkauden, lohdun ja ja yhteisön valvon- nan tuottamiin haavoihin. Kirjan rytmi on huikea. kaipuun, sillä valo Eeppisen kerronnan paistaa yhtaikaa keskellä vuorottelevat monesta suunnasta, jolloin erilaiset varjotkin myös lasten mollamaija- ja barbie-leikkien au- näkyvät. tenttiset vuoropuhelut, Näin lähes pelkästään kielteisessä toisaalta nettiblogien ja kommenttien täsmätieto. sävyssä Oma piirteensä on miehen eri tavoin viime näkökulma, joka kasvaa aikoinakin uutisoidusta Aleksin omintakeiseksi yhtei- söstä kiteytyy lämmin ja puhutteleva kuva. ratkaisuksi. Nämä vahvuudet nostavat sen poikkeuksellisen avaa ulkopuolisellekin antoisaksi lukukokemukseksi. Kirjailijan omin lvanhoillislestadiolaisten maailman ja liikkeen sanoin: tarina on kaikessa Keskiössä perhe opin. Kirjailija on itse iloinnut siitä, että on näin Perhe on vanhoillislestadiolaisen liikkeen arjen ja elämän keskiössä. Veden- elämän puolella. Tuomo Korteniemi

Talous painuu alijäämäiseksi, mutta hyvien vuosien säästöt vielä turvana Torniossakin tarve selvittää tilojen yhteistyötä n Tornion kirkkovaltuusto hyväksyi pitemmittä puheitta vuoden 2014 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat. Seurakunnan talous on vakaalla pohjalla, mutta alijäämäiseksi painuva talous sai valtuutetut ja johtavat viranhaltijat pohtimaan keinoja oikaista suuntaa. Vs. talouspäällikkö Riitta Angeria esitteli talousarvion, joka on laadittu 49 vakituisen viran- ja toimenhaltijan palkkauksen mukaan. Seurakunnalliseen toimintaan käytetään reilut kaksi miljoonaa euroa, josta pääosa palkkauskuluja. Yleishallinto vie puoli miljoonaa, hautaustoimi 400 000 ja kiinteistöt 700 000. Käyttötalouden toimintakate on noin 3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verotuloiksi on arvioitu runsaat neljä miljoonaa euroa kirkollisveron ollessa 1,5 prosenttia. Vuosikate on vielä yli sata tuhatta euroa, mutta poistot huomioon ottaen alijäämää kertynee toista sataa tuhatta euroa. Seuraavina vuosina 2015 ja 2016 edes vuosikate ei ole enää ylijäämäinen ja poistojen jälkeen tulevien tilikausien alijäämät ovat jo reilusti yli 200 000 euroa. Parasniemen srk-talon remonttiin 600 000 Tornion seurakunnalla on tänä vuonna investointeja kiinteistöihin kaikkiaan lähes 800 000 euroa, mistä pääosa on Parasniemen seurakuntatalon remonttiin, yhteensä 600 000. Tornion kirkon ja tapulin julkisivujen maalaus ja äänentoisto nielee runsaat 125 000. Seurakunnalla ei ole juuri lainaa, mutta Parasniemen investoinnin rahoittamiseen otetaan uutta lainaa 200 000. Tornion seurakunnan talous kestää vielä sekä lievästi alijäämäisen talousarvion että lainanoton. Edellisvuosilta taseessa on ylijäämää kolmisen miljoonaa euroa. Mikäli suunnitellut investoinnit toteutuvat, kassa kuitenkin pienenee puolisen miljoonaa euroa. Antinsaarestakin uusia pohdintoja Kirkkoherra Martti Puontila pohdiskeli esimerkiksi seurakunnan leirikeskuksen Antinsaaren tilannetta. Niin hyvä paikka kuin se toiminnallisesti onkin, nykykäytöllä ja tavalla se tulee kalliiksi. - Onko se yksityistettävissä niin, että seurakunta sitoutuisi käyttämään sitä edelleen ostopalveluna? Tai olisiko Antinsaaresta kehitettävissä laajemman alueen yhteinen leirikeskus, kun myös naapuriseurakunnilla on halua irrottautua omista leirikeskuksistaan, Martti Puontila selosti. Talousarvio hyväksyttiin sellaisenaan. Valtuuston keskustelussa sivuttiin muun muassa Karungin kirkon palohälytysjärjestelmän uusimisen tarpeellisuutta. (TK) Kiinteistöpäällikkö Martti Kerimaa selosti Tornion kirkkovaltuustolle kiinteistöasioita. Seurakunnassa on saatu säästöjä vaihtamalla kirkkojen ja seurakuntatalojen lämmitys maalämpöön. Parasniemen seurakuntatalon remontti jatkuu tänä vuonna vesikattorakenteen uusimisella, sisäkaton kunnostuksella, lisälämmöneristyksellä sekä ilmastointi- ja sähkölaitteiston saneerauksella. Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, 95450 Tornio Puh. 040 556 8676 Avoinna ma-pe klo 9-15 www.tornio.seurakunta.net JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina 12.1. Klo 10 Sanajumalanpalvelus Alatornion kirkossa; Saša Lehtinen. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Jarkko Kuusisto. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Martti Puontila, lit. Heikki Turunen. Sunnuntaina 19.1. Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Tuomo Korteniemi, lit. Martti Puontila. Messun jälkeen kirkkokahvit Parasniemen srk-talolla. Keskustelua ja toiveita tiedotuksesta ja Kirkkolaivasta. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Mauri Laakso. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Jarkko Kuusisto, lit. Nona Lehtinen. Keskiviikkona 22.1. Klo 18 Viikkomessu Suensaaren srk-talon kappelissa; Mauri Laakso, Aila Ylinärä. Kolehdit 12.1. Oulun hiippakunnan toimintaan kasvatus-, diakonia- ja lähetystyössä. 19.1. Kristittyjen yhteyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: www. radiopro.fi AAMURUKOUS keskiviikkoisin klo 7 Suensaaren srk-talon kappelissa. RAAMATTUPIIRIT - tiistaisin klo 13 Lähimmäisen Kammarilla, Puutarhakatu 5. - tiistaisin klo 18 Kivirannan diakoniatoimistossa, Isopalontie 13. RUKOUSPIIRI to 9.1. ja 23.1. klo 19 Suensaaren srk-talon kappelissa. SEURAT ja MATKALAULUILTA su 12.01. klo 18 Parasniemen srktalolla; Ari Juntunen ja Tornion srk:n papistoa sekä Pertti Hurtig. NAISTEN SAUNAILTA yhdessäolon, saunomisen, kahvittelun ja makkaranpaiston sekä hiljentymisen merkeissäti 14.1. klo 18 Antinsaaren saunalla. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! MAALLIKKOKOULUN KÄYNEIDEN ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille tapaaminen to 16.1. klo 19 Suensaaren srk-talolla. SANAN ja RUKOUKSENILTA su 19.1. klo 19 Alatornion kirkossa vietetään viikkomessu; Jarkko Kuusisto, puhe Ari Juntunen. NAISTEN AVOIN RAAMATTU- JA RUKOUSPIIRI Tule kulkemaan kirkkovuotta yhdessä sisarien kanssa keskustellen ja pohtien tulevan sunnuntain Raamatun tekstien äärellä. Kristus, Jumalan kirkkauden säteily, tekstit: Moos. 33:18-23, 1.Tim. 6:13-16, Luuk:2:22-33. Kokoonnumme ti 28.1. klo 19 Lähimmäisen Kammarin tiloissa (Puutarhak. 5). Olet lämpimästi tervetullut mukaan! MUSIIKKITOIMINTA Alatornion Kirkkokuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.30 Parasniemen srk-talolla. Lisät. Pertti Hurtig p. 040 7599267 Karungin Kirkkokuoro harjoitukset torstaisin (alkaen 16.1.) klo 18 Karungin srk-talolla. Lisätiet. Katja Heroja p. 040 7457061 Koraalikuoro harjoitukset alkavat to 16.1. klo 13 Suensaaren srk-talon yläsalissa. Lisätiet. Taina Hurtig p. 040 758 6084 Lapsikuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo 17 Parasniemen srk-talolla. Lisätiet. Taina Hurtig p. 040 758 6084 Nuorten ja aikuisten kuoro harjoitukset torstaisin (alkaen 9.1.) klo 19 Parasniemen pappilassa. Lisätiet. Taina Hurtig p. 040 758 6084 LÄHETYSTYÖ Lähetysilta to 9.1. klo 18 Rauni ja Seppo Parkkosella, Hellantinkatu 17. DIAKONIATYÖ Eläkeläisten kerhot - Arpelan srk-kodilla ti 14.1. klo 12 - Parasniemen srk-talolla: ke 15.1. klo 11 - Karungin srk-talolla: ke 15.1. klo 12 - Suensaaren srk-talolla: ke 15.1. klo 13 Kuljetusta varten kerhoihin ilmoittautuminen pe 10.1. khranvirastoon p. 040 556 8676. Laitoksissa vierailevan vapaaehtoistyön lauluryhmän harjoitukset to 16.1. klo 18 Parasniemen srk-talolla, HUOM. Paikka! Omaishoitajien keskustelupiiri ti 21.1. klo 12 Suensaaren srk-talolla. LAPSET, VARHAISNUORET JA NUORET Päivä- ja perhekerhot käynnistyvät 13.1. alkaen. Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhopisteistä: Antinsaari 040 5798822 Arpela 040 7214274 Karunki 0400 499670 Kiviranta 040 8394703, 040 8678534 Parasniemi 040 4854202 Suensaari 040 5798822 Katso myös Facebook: Tornion seurakunta lapsityö TyttöjenTalo Tirlittan avoinna maanantaisin 13.1. alkaen klo 15-17 osoitteessa Vapaudenkatu 7 a (pieni punainen puutalo). Tervetuloa kaikki yli 12-v tytöt mukaan toimintaan. Välipala tarjolla! TOIMITUKSET Yökahvila Tornion ja Haaparannan srk:ien Yökahvila (Lähimmäisen kammari, Puutarhak. 5) avoinna 10.1. klo 20 alkaen. Tervetuloa kylään kahville, porisemaan tai muuten vain kuluttamaan perjantai-iltaa! Jos olet kiinnostunut olemaan kahvilassa vapaaehtoisena, tule käymään tai ota yhteyttä Johanna p. 040 7286 911 tai Riikka p. 040 7098 112. Nuorisotyö päivystää Rajalla perjantaisin 17.1. alkaen klo 14-16.Tervetuloa juttelemaan! Nuortenillat alkavat taas! - torstaisin 16.1. alkaen klo 18-20 Kivirannan srk-talolla. Tervetuloa! - ti 21.1. klo 18-20 Karungin ja Arpelan srk-taloilla sekä Kaakamon koulun puukäsityöluokassa. Tervetuloa! Isoskoulutus la 18.1. Suensaaren srk-talolla: 1. vuoden isoset klo 12-14, 2. vuoden isoset klo 15-17 - jokaisen isosen läsnäolo tärkeä! Nuorisotyö facebookissa: Tornion seurakunta nuorisotyö. Pyydä kaveriksi, tiedät mitä, missä ja milloin tapahtuu! KUOLLUT: Mirjam Kyllikki Kiviaho 95 v., Arvo Oskari Ylipekkala 87 v., Keijo Väinö Oförsagd 85 v., Eira Ilmi Anneli Savikuja 79 v., Paavo Ilmari Lantto 75 v., Raimo Petteri Kunnari 52 v. VIHITTY: Alex Pulak Tuomonpoika Ylinärä ja Noora Maria Häyhä. Juha-Matti Kalervo Ponkala ja Anu Annikki Kansanoja. Henry Tuomas Talka ja Piia Eveliina Koivuranta. Jani Ismo Kurkela ja Sanna Marjukka Katajisalo. KASTETTU: Livia Alissa Kantola, Samuel Jalmar Hentilä, Sinna Linnea Muhonen, Eemil Antti Tapio Kauppila, Samu Nikolai Vauhkonen, Ella Alexsandra Lauri, Helmi Sisko Kivilompolo, Iiris Sofia Lehtonen, Alvar Selim Olavi Akgül, Nooa Olli Johannes Pukema, Kuisma Oiva Armas Johansson, Jenika Julia Jadette Pöyry, Reeta Unna Ireene Pasma, Jare Markus Jonathan Post, Emilia Magdalena Finnberg. VAPAAEHTOISPAIKAT Lähimmäisen Kammari aloittaa ma 13.1. toiminnan klo 11-14. Ystävänpirtti Kivirannalla käynnistyy ma 13.1. klo 12. Ystävänpirtti Arpelassa aloittaa ti 21.1. klo 12.

Laitosvierailuja tekevän lauluryhmän toimintaa n Tornion seurakunnassa käynnistyi vuosi sitten uusi vapaaehtoistyön muoto, laitosvierailuja tekevä lauluryhmä. Vuoden aikana olemme harjoitelleet pääsääntöisesti joka toinen viikko Suensaaren seurakuntatalon alasalissa. Ryhmässä on ollut mukana 10-15 kävijää. Helmikuussa teimme ensimmäisen laitosvierailumme Koivukodille, jossa mukana oli myös Lähimmäisen Kammarin vapaaehtoistyöntekijöitä. Lauloimme yhdessä vanhusten kanssa virsiä ja lauluryhmämme esitti palveluaiheisia lauluja. Kaksi kertaa olemme vierailleet myös terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Niistä mieleen on jäänyt erityisesti erään potilaan käden puristus ja toteamus: Ihanaa, kun olette olemassa. On siis vielä ihmisiä, jotka välittävät meistä sairaalassa olevista ihmisistä ja piristävät mieliämme, ainakin hetkellisesti, hengellisillä lauluilla ja Jumalan sanalla. Toukokuussa olimme mukana yhteisvastuun lähimmäisyyden päivässä Met kohtaama. Silloin kävimme esiintymässä Kyläjoen pienkodilla ja Kivirannan vanhustentalon kerhohuoneessa, seurakunnan kerhossa yhteistyössä seurakuntamme lapsityön kanssa. Näillä vierailuilla saimme useaan otteeseen kuulla vanhusten suusta: Tämä oli todella kiva hetki arjen keskellä. Milloin tulette uudelleen? Kiva hetki ystävien kanssa Kesätauon katkaisi kkesäinen lauluilta yhden vapaaehtoistyöntekijän siirtolapuutarhassa. Syyskuussa vietimme Torintienoon palvelukeskuksessa leppoisan iltapäivähetken esittäen lauluja ja veisaten virsiä yhdessä kehitysvammaisten kanssa. Tällä vierailulla eräs sanoi lyhyesti ja ytimekkäästi: Kiva hetki ystävien kanssa. Nyt hommiin. Työt kutsuu. Valtakunnallisella vanhustenviikolla lokakuussa ryhmämme vieraili terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Isänpäivänä kävimme tervehtimässä lauluillamme veteraaneja Saarenvireessä. Lauloimme yhdessä veteraanien kanssa toivevirsiäkin. 100-vuotiaan kiitossanat ja tervetulotoivotus uudelle vierailulle jättivät iloisen mielen meille kaikille. Marraskuussa kävimme myös Mikevassa tapaamassa muistisairaita laulaen yhdessä tuttuja virsiä. Joulukuu oli vilkasta ai- kaa. Vierailimme Kivirannan vanhusten talojen kerhohuoneessa, Saarenvireen hengellisessä keskustelupiirissä, päiväkeskus Saarenhelmessä, Lähimmäisen Kammarilla ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Yhteenvetona toiminnasta on kiitollinen mieli. Laitokset ovat ottaneet meidät myönteisesti vastaan. Kiitos kuuluu myös vapaaehtoistyöntekijöille, jotka ovat olleet mukana niin harjoituksissa kuin laitosvierailuilla. Ennen kaikkea kiitos Jumalalle, joka on siunannut tämän toiminnan. Kevään harjoitukset alkavat ensi torstaina 16.1. klo 18 Suensaaren seurakuntatalon alasalissa. Kaikki uudet ja vanhat kävijät tervetuloa mukaan kohtaamaan lähimmäisiämme eri laitoksissa. Suvi Ylimartimo Diakoniatyöntekijä Kirkkoherra Martti Puontila p. 0400 599702 martti.puontila@evl.fi Sopraano Laura Pyrrö laulaa Merikannon yksinlauluja Torniossa RAUHANYHDISTYS Karungin ry: Su 12.1. klo 15 Seurat ry:llä Ke 15.1. klo 18.30 Ompeluseurat ry:llä. Ke 22.1. klo 18.30 Ompeluseurat ry:llä. Tornion ry, Kemintie 17: Pe 10.1. klo 18.30 raamattuluokka ja peli-ilta ry:llä. La 11.1. klo 13.30 seurat Koivukodilla, Tero Saapunki, Niilo Kallioranta, klo 19 seurat ry:llä, Kari Sutinen. Su 12.1. klo 16 kaksikieliset seurat ry:llä, Jukka Hietamäki, Eero Kinnunen. Ti 14.1. klo 14 tiistaikerho ry:llä, Onni Häkkinen. Pe 17.1. klo 18.30 raamattuluokka ry:llä. La 18.1. klo 19 nuortenilta ja iltakylä Tuula ja Eero Kinnusella, Ismo Kangastie. Su 19.1. klo 16 seurat ry:llä, Lauri Kaikkonen, Pentti Löppönen. Ke 22.1. klo 18.30 lauluseurat ry:llä, Jukka Hietamäki. n Sopraano Laura Pyrrö, sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian konsertoivat ainutlaatuisella Merikanto -ohjelmalla Suensaaren seurakuntatalolla to 23.1. klo 19. Konsertissa kuullaan Oskar Merikannon rakastetuimpia yksinlauluja sellon ja pianon säestyksellä. Ohjelmassa kuullaan sellaisia helmiä kuten Kun päivä paistaa, Ma elän, Soi vienosti murheeni soitto, Kevätlinnuille etelässä ja Rukous. Nämä tutut laulut ovat saaneet uudet, hienot sovitukset, joissa Laura Pyrrö loihtii yhdessä sellistin ja pianistin kanssa esiin salonkiorkesterimaisia sävyjä. Pyrrön varma, mutta herkkä tulkinta ei jätä kuulijaansa kylmäksi. Konsertin taiteilijat, oopperalaulaja Laura Pyrrö ja sellotaiteilija Jussi Makkonen ovat myös levyttäneet Merikanto-ohjelmaa 2010. Laura Pyrrö voitti Mustakallio -kilpailun Laura Pyrrö nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen voitettuaan Timo Mustakallio laulukilpailut vuonna 2002. Kilpailuvoiton jälkeen häntä on kuultu monien orkestereiden solistina kuin myös Kansal- lisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Sellisti Jussi Makkonen on konsertoinut viime vuosina menestyksekkäästi eri puolilla Eurooppaa, Yhdysvaltoja sekä Aasiaa. Kotimaassa Makkosen käsikirjoittaman Sibeliuksen helmiä lastenkonsertin on nähnyt jo yli 150 000 kuulijaa vuosien 2010-2013 aikana. Suosittu Sibelius ohjelma on saanut jatkoa nyt Oskar Merikannosta ja tämän Makkosen käsikirjoittaman uuden Merikanto aiheisen koulukonsertin tulee näkemään ja kuulemaan lukuisat koululaiset myös Torniossa perjantai- na 24.1.2014, kun taiteilijat konsertoivat kolmessa koulussa. Kiertueen järjestää Konserttikeskus ry. Konsertin ohjelmamaksu 10 euroa ovelta. Konsertin järjestävät Tornion kulttuuritoimisto ja seurakunta.

Perinnejoulu kutsui jälleen Kivalojen jääkärikämpälle n Linja-autossa matkalla Simosta Kivaloille oli joulun odotukseen sopivaa vanhan ajan tunnelmaa. Auto kierteli kyliä ja valtateitä, poimi kyytiinsä tulijan sieltä, ryhmän täältä. Koukkasi Keminmaalla Jokisuulle, Laurilaan ja Lautiosaareen. Penkit täyttyivät, joillakin oli meneillään jo kymmenes matka Kivalojen jääkärikämpälle perinteiseen Tuomasmessuun. Luonto loi oman tunnelmansa. Talvipäivän seisauksen hetkellä valon kajastusta riitti Kemin korkeudella kahden hämärän väliin kolmisen tunnin verran. Leveää kulku-uraa parkkipaikalta kämpän tulille valaisivat vain pienet tervavalkeat ja jätkänkynttilät. Kämpän läheisyydessä väki peittyi savun ja pimeän vaippaan. Pelastuksen asialla Nikean uskontunnustuksen sanoin johdatteli Keminmaan seurakunnan kappalainen Sakari Ylönen paikallaolijat joulun sanomaan. Hän muistutti myös, kuinka jääkärit Kivalojen etappikämpänkin kautta lähtivät Keminmaa www.keminmaa.seurakunta.net Kirkkoherranvirasto puh. 0400 226 845 JUMALAN- PALVELUKSET Su 12.1. Messu kirkossa klo 10, toimittaa Johan Helkkula. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille kirkon yläsalissa. Su 19.1. Messu kirkossa klo 10, saarna Yrjö Haapala, liturgia Johan Helkkula. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille kirkon yläsalissa. Pe 10.1. Kyläpaikan päivystäjien kokous Kyläpaikassa klo 10. Hyvänmielen kerho (mielenterveyskuntoutujat) Kyläpaikassa klo 13. Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. Su 12.1. Raamattupiiri Kyläpaikassa klo 18. Ma 13.1. Lähetyspiiri kokoontuu Marja-Liisa ja Arvo Alaperällä klo 18, Potkusaarentie 21. Tervetuloa! Ti 14.1. Raamis Kyläpaikassa klo 12. Hartaus Einolassa klo 13. Lautiosaaren keskustelupiiri Lautiosaaren srk-talolla klo 13. Ke 15.1. Vauvasta vaariintapaaminen Maulan srktalolla klo 10 11.30, katso erillinen ilmoitus. Eläkeläisten Kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Mikäli tarvitset kuljetusta ota yhteys Eeva Kaarina Kasalaan puh 040 571 7250. Hartaus Kallinrannassa klo 13. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo 13.45. Raamattupiiri srk-keskuksessa klo 18.30. Su 19.1. Raamattupiiri Kyläpaikassa klo 18. Ti 21.1. Raamis Kyläpaikassa klo 12. Ke 22.1. Eläkeläisten kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Kuljetus Eeva-Kaarina Kasalaan puh. 040 721 7250. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo 13.45. Raamattupiiri srk-keskuksessa klo 18.30. PYHÄKOULU Tervetuloa lapset 12.1. sunnuntaina pyhäkouluun, joka on messun yhteydessä kirkon yläsalissa. LÄHETYS Lähetyskirppis avoinna lauantaisin klo 11 14. DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 9-11. Diakonissa Ritva Torvinen puh. 040 504 2803 Diakonissa Ulla Sipola puh. 040 540 6807 Kotikäyntityöntekijä Hanna Pietilä-Jones puh. 040 825 9192 TOIMITUKSET KUOLLUT: Maikki Sofia Anneli Sunnari 92 v, Raimo Osvald Toivanen 64 v KASTETTU: Veeti Antero Mäkelä, Iida Maarit Olivia Savikuja, Tomas Patrik Rytkönen, Ella Mari Törmänen VUOSIHUOLTO Keminmaan seurakunta järjestää retken Kemijärvelle perinteisille Räisälän miestenpäiville 7.-9.2.2014. Lähtö: pe 7.2. klo 13 ja paluu su n. klo 18 Täysihoitohinta omin liinavaattein 50 e. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Johan Helkkula puh. 040 5473895.

Hanna Pietilä-Jones jatkaa vanhustyötään siunauksen saattamana Vuoden lyhin päivä sulki poistujat hiljalleen hämyynsä. Jääkärikämpän nuotiotulet pysäyttivät osallistujat niin jouluevankeliumin kuunteluun kuin tarinointiin ja makkaran paistoon. maailmalle tarkoituksenaan pelastaa ajallinen isänmaamme. Jeesus astui taivaista pelastamaan ihmiset iänkaikkisesta kadotuksesta. Jääkärit kävivät omat taistelunsa Saksassa ja Suomessa. Jeesuksen taistelu vei hänet Golgatalle. Ristiin naulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana.. Astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin.. Veteraanin iltahuuto iltahämärässä Perinteiseen tapaan tapahtuma päättyi Veteraanin iltahuutoon, joka sotaveteraani Armas Ilvon tulkitsemana täytti väkevänä kämppäharjanteen. Tuomasmessu, tuo avaran hengellisyyden luterilainen ilmaisu, oli kotiinpaluuta vaille valmis. Kivalojen jääkärikämpän joulutapahtuman järjestivät Keminmaan seurakunnan lisäksi reserviläiset, vapaaehtoiset ja Veljekset Salmelan liikenne Oy. Tapahtumaan osallistui noin 70 henkeä. Linjaautokyydin lisäksi osallistujia saapui moottorikelkoilla, mönkijöillä ja omilla autoillaan. (PV) n Keminmaan seurakunnan vanhustyöntekijä Hanna Pietilä-Jones siunattiin tehtäväänsä loppiaisen messussa. Kutsuessaan Hannan siunattavaksi kirkkoherra Yrjö Haapala iloitsi seurakunnan aikoinaan saamasta testamenttilahjoituksesta, joka on tuonut seurakunnalle niin paljon maallista hyvää, että Hannan työ on mahdollista. - Hannan tehtävänä on etsiytyä niiden ihmisten luo, jotka ovat yksinäisiä, hädissään, peloissaan ja tarvitsevat lähelleen ihmistä tai haluavat kuulla Jeesuksesta. - Vieraillessaan ihmisten luona, Hanna toteuttaa Jaakobin kirjeen sanomaa: Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä, on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan. Vaikka Hanna Pietilä-Jonesin saama tehtävänantoon laaja ja velvoittava, sanoi hän suhtautuvansa siihen luottavaisesti. - Saatuani nyt tehtävään siunauksen tiedän että seurakunta rukoilee sen puolesta. Me teemme yhdessä tätä työtä. Ei auta huolestua tehtävän laajuudesta, pitää ottaa vain päivä kerrallaan. Täytyy ajatella, että Jumala antaa joka päivälle oman voiman. - Tarve on suuri, töitä riittää niin paljon kuin vain jaksaa ja ehtii tehdä. Olen löytänyt paljon vierailukohteita, mutta varmasti on yksinasuvia, joista ei ole tietoa. Heillä ei välttämättä ole ystäviä tai sukulaisia, jotka heistä ilmoittaisivat eivätkä he itsekkään yhteyttä ota. Joten jatkossa täytyy pyrkiä systemaattisemmin löytämään heidät. Kohdataan arvostaen Hanna Pietilä-Jones aloitti vanhustyössä pari vuotta sitten vuoden pestillä. Viime vuoden vaihteessa tehtävää jatkettiin, ja nyt se muutettiin toistaiseksi jatkuvaksi. Työn sisältö ja työaika pysyvät ennallaan. Alusta saakka työ on ollut kiireetöntä, kohdattavaa seurakunnallisessa hengessä arvostavaa vierailua. Koteihin on menty asukkaiden ehdoilla, ja tuliaisina on ollut henkistä ja hengellistä apua. On puhuttu iloista, suruista ja arkipäivästä. Ennen kaikkea vierailijalla on ollut kuitenkin aikaa kuunteluun. Toki käynti saattaa olla lyhyt tervehdyskin. Vanhustyöntekijä Hanna Pietilä-Jonesin siunasivat tehtäväänsä diakoni Ritva Torvinen, kirkkoherra Yrjö Haapa-la ja diakoni Ulla Sipola. Aloittaessaan vierailevan vanhustyön tehtävässä kaksi vuotta sitten Hanna Pietilä-Jones pohdiskeli millaisen vastaanoton hän saa. Kokemuksen mukaan vastaanotto on ollut lämmin, ja vierailukohteita on jatkossakin enemmän kuin aika antaa myöten. Kaikki määräytyy kohdattavan tilanteesta. Virike vanhustyön kiertävään työntekijään lähti aikoinaan seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä. Vanhustyön palvelutehtävä on vastaus seurakunnan saamaan Aino Maria Hoikkalan testamenttilahjoitukseen, jossa edellytettiin varojen suuntaamista apua tarvitsevien vanhusten hyväksi. Hannan Pietilä-Jonesin tehtävään siunaamisessa kirkkoherra Yrjö Haapalaa avustivat diakonit Ulla Sipola ja Ritva Torvinen. Messun saarnassa pastori Johan Helkkula pohdiskeli jokaisen kuulijan henkilökohtaista suhdetta Jumalaan. (PV) RAUHANYHDISTYS www.keminmaanrauhanyhdistys.fi LAPSET JA NUORET Su 12.1. klo 16 Seurat ja laulutuokio Ke 15.1. klo 18 Ompeluseurat Su 19.1. klo 16 Seurat ja laulutuokio Ti 21.1. klo 13 Tiistaiseurat Ke 22.1 klo 18 Ompeluseurat VARHAISNUORISOTYÖ Maanantaisin Lautiosaaren srk-talolla Makerokerho 1-6 lk tytöille ja pojille klo 17.30-19. Myötätuulen kerhotiloissa Poikakerho 1-3 lk klo 16-17.30. Keskuskoulun salissa (yläaste) Sählykerho 4-6 lk tytöille ja pojille klo 17.15-18.45. Keskiviikkoisin Pölhön koululla Liikuntakerho 1-6 lk tytöille ja pojille klo 17.15 18.45. Torstaisin Myötätuulen kerhotiloissa klo 16 17.30 Kerho 1-6 lk tytöille ja pojille. Vanhassa pappilassa, Rantatie 26 klo 17 18.30 Kerho 4-6 lk tytöille ja pojille. Keskuskoulun kotitalousluokassa (yläaste) klo 17 19. Kokkikerho 4-6 lk tytöille ja pojille. Perjantaisin Lassilan koululla Sählykerho 1-3 lk tytöille ja pojille klo 15.30 16.30. Sählykerho 4-6 lk tytöille ja pojille klo 16.30 17.30. Keskuskoulun salissa (yläaste) Sählykerho 1-6 lk tytöille ja pojille klo 16.30-19. Liedakkalan seurala Sekakerho 1-6 lk tytöille ja pojille klo 16.30 18. Sählykerhoissa sisäpelikengät jalkaan ja suosittelemme suojalaseja. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Virpi Huttunen puh. 040 766 6713. NUORISOTYÖ Keskiviikkoisin AVOIMET OVET Vanhassa pappilassa klo 18 21, alkaen 22.1.2014. Rippikoulumerkkien kerääjien tulee saapua klo 18 ja saavat merkin hartauden jälkeen n klo 20. Perjantaisin Lassilan koululla Sählykerho nuorille ja aikuisille klo 17.30 18.30. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Hannu Huttunen puh. 0400 343 452 PÄIVÄKERHO Laurilassa, Uuden pappilan kerhotiloissa (Rantatie 26 A) 3-4 v. päiväkerho keskiviikkoisin klo 9.00-10.30. 4-5 v. päiväkerho tiistaisin ja torstaisin klo 9-11 ja 12-14. Lassilassa, Myötätuulen srk:n kerhotiloissa (Jokisuuntie 1) 4-5 v päiväkerho maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. 3-5 v sisaruskerho tiistaisin klo 9.30-11. Katso erillinen ilmoitus. Lautiosaaren seurakuntatalolla (Killisentie 4) 3-5 v päiväkerho maanantaisin klo 12.30-14.30. 4-5 v päiväkerho keskiviikkoisin klo 12.30-14.30. Vapaista kerhopaikoista voi tiedustella Taina Väkeväinen puh 0400 226 837. PERHEKERHOT Laurilan perhekerho maanantaisin klo 9.30-11. uuden pappilan päiväkerhotiloissa (Rantatie 26 A) Lautiosaaren perhekerho torstaisin klo 9-10.30. Lautiosaaren seurakuntatalolla (Killisentie 4) Lassilan perhekerho perjantaisin klo 10-11.30 Myötätuulen kerhotiloissa (Jokisuuntie 1) Laurilan alueen perhepäivähoitajien ja lasten yhteinen kerho perjantaisin klo 9-10.30 uuden pappilan päiväkerhotiloissa. Tervetuloa viettämään aamupäivää kanssamme. Tiedustelut perhe- ja päiväkerhoista Taina Väkeväiseltä puh. 0400 226837.

10 Simo www.simo.seurakunta.net Kirkkoherranvirasto 0403511990 VIIKKOTAPAHTUMAT Ke 15.1. Klo 11 hartaus Kiikanpalossa, Riitta-Liisa ja Raija Klo 13. hartaus Mäntylässä, Riitta-Liisa ja Raija. To 16.1. Klo 13.30. hartaus Hoivakodissa, Riitta-Liisa ja Raija. To 16.1. Klo 18 Lähetysilta seurakuntakeskuksessa. Ti 21.1. Klo 10.30 naisten porinatuokio Simoniemen srk-kodissa, mukana Riitta-Liisa. TERVETULOA JUMALANPALVELUKSIIN! Su 12.1. klo 11 messu Aseman srk-keskuksessa, Ville Väkeväinen. Rippikoululaisten opetusjumalanpalvelus. Su 19.1. klo 11 messu Aseman srk-keskuksessa, Ville Väkeväinen ja Olavi Palovaara Diakonissa Riitta-Liisa Palovaaran virkaan siunaaminen sekä Yhteisvastuulounas (riistakäristys, perunat, salaatit ym., kiisseli ja kahvi). Vapaaehtoinen ruokaraha esim. aik. 10 saattohoitotyön tukemiseen YV-keräyksen avulla. DIAKONIA Diakonissa Riitta-Liisa Palovaaran vastaanotto seurakuntakeskuksen diakoniatoimistossa ma ja to klo 9 11 puh. 040-3580790. MUSIIKKI Lapsikuoro kokoontuu keskiviikkoisin 8.1 lähtien klo 17-18 Aseman srk-keskuksessa. PÄIVÄKERHOTYÖ Päiväkerhojen kevätkausi pyörähtää käyntiin maanantaina 13.1. Simoniemessä ja tiistaina 14.1. Asemalla! Kolme vuotta täyttävät uudet kerholaiset ovat lämpimästi tervetulleita! 3-6-vuotiaiden päiväkerhot: Maanantaisin Simoniemen srk-kodilla klo 9-11 Tiistaisin Aseman srk-keskuksessa klo 9-11 Tied. p. 040 3580690/Virpi VARHAISNUORISO Ala-asteikäisille suunnatut varhaisnuortenkerhot: Maksniemen urheilukentällä ulkoilukerho tiistaisin klo 17 18 (14.1. alk.) Simoniemessä srk-kodilla keskiviikkoisin klo 17 18 (15.1. alk.) Maksniemen vanhalla koululla torstaisin klo 17 18 (16.1. alk.) Tied. p. 040 3580690/Virpi RIPPIKOULUTYÖ VKO 2: 2. Ryhmän lauantaikoulu Aseman srk-keskuksessa la 11.1. klo 9 15. Opetusjumalanpalvelus Aseman srk-keskuksessa su 12.1. klo 11 14. VKO 5: Molempien ryhmien lauantaikoulu Aseman srk-keskuksessa la 1.2. klo 9 15. Opetusjumalanpalvelus ja Yhteisvastuukeräyksen aloitus Aseman srk-keskuksessa su 2.2. klo 11 15 (Huom. Muuttunut aika!). RAUHANYHDISTYS Ke 22.1. SRK:n lähetysseurat Palvelukoti Mäntylässä klo 13.00, puhujina Toivo Kalliokoski ja Timo Purohaara. TOIMITUKSET Kuollut: Matti Kalervo Kanerva 65 v Eeva Elisabet Lämsä 86 v Armas Kalevi Huttula 77 v Kastettu: Leo Olavi Paaso Vihitty: Mikko Pekka Juhani Vähä ja Aila Hassinen. Löydetty: Kirkon pihalta avainnippu, tiedustelut kirkkoherranvirasto p. 040-351 1990. Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräys julistetaan alkaneeksi! Yhteisvastuukeräys aloitetaan 2 tunnin tempauksella su 2.2. Aseman srk-kekuksessa. Jumalanpalveluksen jälkeen järjestetään Yhteisvastuu keräysinfo ja vapaaehtoisille kerääjille tarjotaan lämmin ruoka. Yhdessä rippikoululaisten ja muiden vapaaehtoisten kanssa jalkaudumme listakeräykseen Aseman keskustaan ja lähimaastoon. Olet lämpimästi tervetullut mukaan joukkoon! Ylitornio KOTIKIRKKO KUTSUU To 9.1. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta Ylitornion kirkossa Su 12.1. klo 10.30 Messu Ylitornion kirkossa Su 19.1. klo 10.30 Messu Ylitornion kirkossa Su 26.1. klo 10.30 Messu Ylitornion kirkossa Kotikirkko muihin tilaisuuksiin Su 12.1. klo 14 Meltosjärven kinkerit Riitta Konttavaaralla, klo 18 Tolpinmäen kinkerit Anneli Keskitalolla ja Arto Heikalla Su 19.1. klo 19 Kantomaanpään kinkerit Maarit ja Reijo Heikalla Raamattu ja rukouspiiri Raamattu- ja rukouspiiri kokoontuu srk-kodilla maanantaisin klo 19, aloitus 13.1. Lähtö- ja tulojuhlia Su 29.12. Matti Hyttisen lähtösaarna ja kirkkokahvit Su 2.2. Kanttori Pekka Pyykösen eläkkeellejäämisjuhla Messun jälkeen. Messuun ja juhlaan järjestetään kirkkokyyti Raanujärven suunnasta. Su 9.2. Pastori Emilia Helavuon ja kanttori Timo Perkkiön tehtävään siunaaminen ja kirkkokahvit KUOROTOIMINTA Kirkkokuoro kokoontuu srk-kodilla seuraavan kerran keskiviikkona 15.1. klo 18.30 www.ylitornionseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. 040 521 9384 Uuden kuoron laulajat kokoontuvat srk-kodille to 16.1. klo 17 suunnittelemaan kuoron tulevaisuutta. Kuorotoimintaan liittyvissä asioissa yhteys Timo Perkkiöön p. 040 861 1042 PÄIVÄKERHOT Päiväkerholaiset ovat iältään 3-5 vuotiaita, ja yhden kerhokerran pituus on kaksi tuntia. Kerhokerta rakentuu vapaasta ja ohjatusta leikistä, laulusta, kädentaidoista, liikunnasta ja hartaudesta. Kerho kokoontuu keskiviikkoisin srk-kodilla. Kevät kaudella päiväkerho on aloittanut ke 8.1. Päiväkerhoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä seurakuntaan p. 040 521 9384 tai Minna Juvaniin p. 0400-015140. KIRJEPYHÄKOULU Ylitorniolaisilla lapsilla on mahdollisuus osallistua Tornion seurakunnan järjestämään kirjepyhäkouluun. Kirjepyhäkoulu on 7-12 vuotiaille lapsille suunnattu pyhäkoulu, joka toteutetaan kirjeiden välityksellä. Ylitorniolaisten osalta kirjepyhäkoulun kustannuksista vastaa Ylitornion seurakunta, joten koulu on ilmainen. Lisätietoja antaa Torniosta Tarja Rautio p. 040 5302820 PERHEKERHOT Perhekerhot kokoontuvat Ylitorniolla Tenavatuvalla viikoittain tiistaisin klo 9-14, Raanujärven koululla joka toinen torstai klo 17-19 ja Mellakosken koululla joka toinen torstai klo 13-15. Perhekerhoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä seurakuntaan p. 040 521 9384 tai Hille Huhtaseen 040 521 9427. RIPPIKOULU Tammikuun naistenilta Ylitorniolla 26.1. Rippikouluasioissa voi olla yhteydessä seurakuntaan p. 040 521 9384 tai Hille Huhtaseen 040 521 9427. LÄHETYSTYÖ Lähetysiltojen pitämisestä voi sopia Matti Salmisen kanssa 040-550 82 46 Seurakunnan vapaaehtoisen lähetyssihteerin tehtävään etsitään vastuunkantajaa. Jos koet, että voisit harkita sitä, ole yhteydessä kirkkoherraan Seurakunnan nimikkolähettien tukeminen: Ylitornion seurakunnassa nimikkolähettien tuki ohjataan suoraan lähettäville seuroille seurakuntaviitteellä. Viitteet ja tilit ovat seuraavat: Suomen Lähetysseura (Katriina Mäkelä, Riikka Gammelin, Hong Kong) tili 800016-60710 viite 4111028043219 Maria ja Mikko Vuorman kannatus Lapin Ev.lut Kansanlähetyksen kautta tili Lapin Ev. Lut. Kansanlähetys FI57 5131 2720 0399 13 VIITE 25551 Tutustu verkossa Lähetysseuran työalueuutisiin www.mission.fi Vuorman Mikon ja Marian kuulumiset reaaliaikaisesti blogissa http://vuormat. blogspot.fi/ Arvon tasajako - mistä naisen arvo muodostuu? n Mistä naisen arvo muodostuu? Olemmeko samanarvoisia perheessä? Työelämässä? Entä Jumalan edessä? Merkitseekö tasa-arvo samoja tehtäviä molemmille sukupuolille? Onko tasa-arvo yhteiskunnassa mahdottomuus? Näitä kysymyksiä käsitellään tammikuun naistenillassa Ylitornion seurakuntakodilla su 26.1. klo 18. Aihetta on valottamassa pastori Nona Lehtinen Torniosta. Naistenilta alkaa kahvistelulla. Illassa on porinaa, keskustelua ja laulua. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyön hyväksi. Olet sydämellisesti tervetullut! Pastori Nona Lehtinen on Tornion seurakunnassa vs. kappalaisena. Seurakunnan työntekijöihin ja toimipisteisiin saa yhteyden alla olevilla puhelinnumeroilla ja sähköpostiosoitteilla. Y l i t o r n i o n s e u r a k u n t a Kirkkoherranvirasto 040-521 9384 Av.ma-pe klo 9-11 ja 11.45-14 Telefax 016-571 087 e-mail kaikki virastoasiat ylitornio@evl.fi kotisivu www.ylitornionseurakunta.fi Työntekijöiden yhteystiedot Kirkkoherra Matti Salminen 040-550 8246 matti.salminen@evl.fi Pastori Emilia Helavuo 20.1. alkaen 040-522 7419 emilia.helavuo@evl.fi Kanttori Timo Perkkiö 040-861 1042 timo.perkkio@evl.fi Diakoniaviranhaltija Ritva Eronen 040-831 9022 ritva.eronen@evl.fi Nuorisodiakoni Ilkka Korva virkavapaalla 31.7. saakka Nuorisonohjaaja Hille-Stina Huhtanen 040-521 9427 hille.huhtanen@)evl.fi Lastenohjaaja Minna Juvani 0400-015140 minna.juvani@hotmail.fi Talouspäällikkö Jouni Ollikkala 0400-399 270 jouni.ollikkala@evl.fi Suntio Pertti Rautio 0400-510 321 Suntio Matti Holster 040-732 8773

11 Tervola linjasi juhlavuotensa tavoitteita ja painopisteitä n Alkanut vuosi 2014 on Tervolan seurakunnalle kirkkojen juhlavuosi. Kirkkovaltuuston hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa pääpainopisteeksi onkin asetettu valmistautuminen juhlavuoteen. Kirkkovaltuusto on saanut osaltaan tehtäväkseen pohtia, miksi Tervolan seurakunta ja sen kirkot ovat olemassa. Toimintasuunnitelmassa on tarkasteltu kaikkien seurakunnan toimintojen sisältöä tavoitteiden, toteutuksen ja painopisteiden osalta. Lähes kaikissa toiminnoissa yhtenä painopisteenä ovat kirkot. Jumalanpalveluselämän osalta painopisteenä on messuihin, joita järjestetään vähintään kolmesti kuukaudessa, osallistumisen helpottaminen. Hengellisen elämän syventämiseen Aikuisväestölle haetaan mahdollisuuksia hengellisen elämän syventämiseen raamattuja keskustelupiirien kautta sekä kehittämällä sivukyliltä tapahtuvia kuljetuksia. Samalla pyritään lisäämään sivukylillä järjestettävien seurakuntailtojen määrää ja laatua. Päiväkerhoihin osallistujia kutsutaan henkilökohtaisella kirjeellä, jotta päiväkerhon kokeminen nousee osaksi Talouspäällikkö Reijo Kiviharju esitteli kirkkovaltuustolle talousarvion avainkohtia. laajempaa seurakuntaelämää. Isoskoulutus, Raamikset ja nuortenillat ovat keinoja, joilla autetaan nuorta kokemaan kristillinen usko elämässään rohkaisevana ja hyvänä asiana. Diakonian puolella kotikäyntityötä painotetaan sivukylien yksinäisiin. Tarkalla taloudella jatketaan Seurakunta lähtee alkaneeseen vuoteen hieman viimevuotista suuremmalla talousarviolla. Toiminnan perustana ovat 651 000 euron verotuotot, joista kirkollisveron osuus on 595 000 yhteisöveron kattaessa 56 000. Verotuotto pohjautuu edelelen veroprosenttiin 1,75. Suurin menoerä toiminnassa koostuu palkoista ja palkkioista, joiksi on arvioitu sivukuluineen noin 478 500 euroa eli kolme neljäsosaa menosita Talouden arvioidaan jäävän lievästi miinukselle talousarviovuoden lopussa. Kädestä suuhun seurakunta ei kuitenkaan elä, sillä talouspäällikkö Reijo Kiviharjun ilmoituksen mukaan seurakunnan rahat riittävät ilman lisätuloja noin kahdekaan kuukauden toimintaan. Edellisvuodesta maksuvalmius on parantunut jonkin verran. (PV) Tervola luopumassa vanhan kirkon lämmityksestä n Tervolan seurakunnan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden kiinteistöjen hallinnoinnin helpottamiseksi kirkkovaltuusto hyväksyi kiinteistöstrategian, jolla on tarkoitus turvata rakennusten käytettävyys ja arvojen säilyminen. Varsinaisia seurakunnallisia kiinteistöjä Tervolan seurakunnalla on kolme: ns. Vanha kirkko 1600-luvun lopulta, iso kirkko 1800-luvulta sekä 1970-luvulla rakennettu seurakuntakeskus, jossa on kirkkotilaksi vihitty kirkkosali. Seurakuntakeskuksessa sijaitsevat myös seurakunnan virastot sekä pääasialliset kokoontumistilat. Rakennuskiinteistöjen kulut olivat toissa vuoden tilinpäätöksessä noin 137 000 euroa eli viidesosa kaikista seurakunnan kuluista. Vanhan kirkon lämmitys harkinnassa Nykytilanteessa vanha kirkko ja iso kirkko, jotka ovat kirkkolain nojalla suojeltuja kohteita, ovat lämmittämättömiä autiokirkkoja. Isossa kirkossa ei ole lämmitysjärjestelmää, ja vanhan kirkon sähköinen lämmitysjärjestelmä on todettu vaaralliseksi. Vanhan kirkon osalta suunnitelmassa varaudutaan kirkon tilapäisenkin lämmittämisen lopettamiseen. Tarkemmin asiasta päätetään, kun seurakunnan puukirkkoja koskeva Heikki Polsan Ison kirkon tornissa on seurakunnan kirkonkellot. Seurakunnalla ei ole muuta kellotapulia. arkkitehtityö aiheesta valmistuu kevään aikana. Vanhaa kirkkoa käytetään jatkossakin kesäkirkkona säiden sallimissa rajoissa. Ison kirkon ulkopinnat tullaan joko maalamaan kokonaan tai turvaudutaan paikkamaalaukseen. Kellotapulin ovimekanismit korjataan. Kirkkoihin asennetaan kameravalvontajärjestelmät ilkivallan estämiseksi ja tekijöiden kiinnisaamiseksi. Pappilan tilat hyötykäyttöön Kiinteistöstrategiassa edellytetään vajaalla käytöllä olevan pappila-rakennuksen hyödyntämisen tehostamista. Pappilan 250 neliöstä vuokralla on 40 neliötä, ja kaikki kolme kerrosta ovat lämpiminä. Yläkerran yksi huone tullaan varustamaan seurakunnan kirjastoksi sekä luku- ja opiskelusopeksi. Muut yläkerran tilat varataan partion käyttöön. Pappilan saliin suunnitellaan iltaryhmien toimintaa, ja entisen viraston tilat suunnataan ja varustetaan varttuneemman väen tarpeisiin. Nykyisen seurakuntasalin osalta toteutetaan lähiaikoina useita pienempiä saneerauksia, joista osa kohdistuu, ikkunoihin, kattoon ja vedenpoistoon. Samalla lämpöeristystä tehostaan. Lisäksi suunnitteilla on alttarin uusiminen. Kokonaiskustannukset ovat 230 000 euroa. (PV) Tervola www.tervolanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. 050 4370 000 VIIKKOTOIMINTA Ke 15.1. Sairaalahartaus klo 14. To 16.1. Hartaus Kotikullerossa klo 10.45 ja Pihakullerossa klo 11.15. Eläkeläisten kerho seurakuntakeskuksessa klo 11. Ke 22.1. Sairaalahartaus klo 14. To 23.1. Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo 10.45. JUMALANPALVELUKSET Su 12.1. Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Kari Pöykkö, kanttori Lea Kokkonen. Kolehti Oulun hiippakunnan toimintaan kasvatus-, diakonia- ja lähetystyössä. Su 19.1. Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Tero Saapunki, saarnaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti Kristittyjen yhteyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. PÄIVÄKERHOT Kerhot alkavat viikolla 4. VARHAISNUORISO Kerhot alkavat viikolla 5. MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 16 seurakuntakeskuksessa. LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis auki 20.1.-3.2. avoinna ma-pe klo 10-17 ja ma 3.12. klo 10-15. Pöytien/tankojen varaukset Arja Heikkinen, p. 050 437 0011. RAUHANYHDISTYS La 11.1. klo 10.30 päiväkerho ry:llä Su 12.1. klo 17 seurat ry: llä, Tero Saapunki ja Niilo Kallioranta Ti 14.1. klo 18.30 sisarilta ry:llä Pe 17.1. klo 19 raamattuluokka A&K Peterillä La 18.1. klo 10.30 päiväkerho ry:llä Su 19.1. klo 17 lähetysseurat ry:llä, Toivo Kalliokoski ja Timo Puronhaara Ma 20.1. klo 13 lähetysseurat Kotikullerossa ja klo 18 Saukolla Ti 21.1. klo 18.30 ompeluseurat ry:llä, Jussi Vaara TOIMITUKSET Kastettu: Olavi Ensio Peteri, Selma Briitta Matilda Palokangas ja Lotta Margit Siivola Hautaan siunattu: Paavo Joel Kauppila 86v, Maire Orvokki Suokas 84v, Taisto Aarre Huhtaniska 81v, Jorma Olavi Heikkilä 58v, Marko Kristian Kämäräinen 43v Sururyhmä kokoontuu n Tervolan seurakunnassa kokoontuu kevään 2014 aikana sururyhmä. Sururyhmässä voit jakaa ajatuksia ja kokemuksia menetyksen tuomista tunteista ja kysymyksistä. Ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa keskiviikkoisin klo 19.00-20.30 kahden viikon välein. Ensimmäinen kokoontuminen on 22.1. ja viimeinen 28.5. Ryhmän vetäjinä toimivat diakoni Elina Volotinen ja kirkkoherra Heikki Holma. Ryhmään voi ilmoittautua Elinalle p. 050 4370004 perjantaihin 17.1. mennessä.

12 Rukousviikolla kysytään: Onko Kristus jaettu? n Ekumeenisella rukousviikolla 50 vuotta sitten tammikuussa 1964 vietettiin Helsingin Vanhassa kirkossa kristittyjen yhteisiä rukoustilaisuuksia, ja siellä niitä on vietetty siitä alkaen säännöllisesti. Pienet purot eri puolilta maata ovat siitä lähtien uurtaneet väylänsä vuolaaksi virraksi niin, että rukousviikon vietto on muodostunut näkyväksi perinteeksi eri puolilla Suomea. Tammikuun pakkasessa ja iltahämärässä Suomen kristityt kulkevat ristin johtamina ja julistavat yhdessä evankeliumin sanomaa. He kävelevät pyhäköstä toiseen ja toivottavat toinen toisensa tervetulleeksi yhteiseen rukoukseen ja vieraanvaraisuuden pöytään. Ekumeenisen rukousviikon Valtakunnallinen juhlajumalanpalvelus pidetään lauantaina 25.1. Vanhassa kirkossa. Se lähetetään Yle Radio 1:ssä sunnuntaina 26.1. klo 18. Aineisto Kanadasta Tämän vuoden ekumeenisen rukousviikon kansainvälinen aineisto on valmisteltu Kanadassa. Maalle on ominaista kielten, kulttuurien ja ilmaston moninaisuus. Monimuotoisuutta on myös kristillisen uskon ilmenemismuodoissa. Tämän moninaisuuden keskellä uskollisuus Kristuksen tahdolle, että hänen opetuslapsensa olisivat yhtä, on johtanut kanadalaiset pohtimaan Paavalin haastavaa ja ekumenian kannalta erittäin keskeistä kysymystä: Onko Kristus jaettu? Uskossa vastaamme: Ei!. Ensimmäinen kirje korinttilaisille ohjaa meille myös tien, jolla voimme arvostaa ja vastaanottaa toistemme lahjoja jo nyt jakaantumistemme keskellä. Tämä rohkaisee meitä työssämme ykseyden puolesta. Kutsu yhteiselle tielle Rukousviikon kansainvälinen aineisto saa mielellään olla löytölaatikko. Sen vahvuus on siinä, että kaikkialla maailmassa poimitaan raamatuntekstejä, sananselityksiä ja rukouksia samasta aineistosta samaan aikaan. Ovatpa rukouksen muodot millaiset tahansa, rukousviikon sanoma on sama: Jumala kutsuu kristityt ja koko ihmiskunnan yhteiselle tielle. Jumalan avulla kristittyjen on mahdollista antaa maailmalle se todistus, jota varten Kristus heidät lähettää. Vain yhteinen kristittyjen todistus voi auttaa maailmaa uskomaan evankeliumin, ettei Kristus ole vain jonkin erityisen ryhmän, vaan koko ihmiskunnan yhteinen vapahtaja ja pelastaja. Jumalan tahto on koota kaikki lapsensa yhdeksi perheeksi luomakunnan kosmisessa kodissa. Suomen Ekumeenisen Neuvoston aineistosta. Katso lisää: www.ekumenia.fi Julistus kahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä vuonna 2014 Yhteys on elämän ytimessä Ekumeenisella rukousviikolla kristityt kohtaavat toisiaan kaikkialla maailmassa n Kristittyjen ykseyden ekumeenisella rukousviikolla tarjoutuu erinomaiset mahdollisuudet toisten kristittyjen kohtaamiseen ja ekumenian edistämiseen. Kaikkialla maailmassa vietetään ekumeenista rukousviikkoa 18. 25. tammikuuta. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa alettiin säännöllisesti viettää Suomessa. Ajatus ekumeenisesta rukousoktaavista 18. 25.1. toteutettiin anglikaanis-katolisena aloitteena ensimmäistä kertaa New Yorkissa vuonna 1908. Rukousviikolla kirkoissa luetaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön allekirjoittama rukouspäiväjulistus. n Elämän ytimessä on yhteys. Toiset ihmiset ja koko ympäröivä luomakunta kutsuvat vuorovaikutukseen. Kun olemme avoimia toisia kohtaan, ojennamme kätemme ja tartumme yhteyden mahdollisuuteen. Saamme nähdä ja kuulla ja tulla itse nähdyiksi ja kuulluiksi. Kristinuskon mukaan Jumala on luomisessa antanut yhteyden ja vuorovaikutuksen lahjan. Erilaisuus haastaa astumaan itsemme ulkopuolelle ja löytämään yhteyden. Se synnyttää vuorovaikutusta ja innoittaa ajattelemaan uudella, luovalla tavalla. Yhteys luo osallisuutta ja turvallisuutta, jotka ovat elämän edellytys. Jos näemme toisen ja erilaisen ihmisen uhkana, emme kykene katsomaan häntä emmekä ojentamaan kättämme. Pelko estää yhteyden ja pakottaa usein etsimään turvaa rahasta, vallasta ja väkivallasta. Vailla tasaveroista suhdetta toisiin myös käsitys omasta itsestä vääristyy. Raamatun mukaan synti on vieraantumista Jumalasta, lähimmäisestä, luomakunnasta ja omasta sisimmästä. Synti synnyttää pelkoa ja kuolemaa. Avoimuus ja yhteys voittavat pelon ja vihan Risti ja ylösnousemus ovat kristinuskon ytimessä. Ristin tie on avoimuuden ja itsensä antamisen tie. Se tarkoittaa täydellistä kunnioitusta toista ja hänen erilaisuuttaan kohtaan. Risti kutsuu elämäntapaan, joka luo tilaa kasvulle meissä, toisissa ihmisissä ja luomakunnassa. Ylösnousemus vakuuttaa, että avoimuus ja yhteys voittavat pelon ja vihan ja että niin syntyy aito turvallisuus. Yhteiskunnan eheys rakentuu toisen ihmisyyden kunnioittamiselle. Työ on kaikissa muodoissaan ihmisen luovuuden ja ihmisten välisen yhteyden olennainen muoto. Kotityö, vapaaehtoistyö ja ansiotyö ovat yhtä arvokkaita. Arki ja pyhä tasapainossa Tasapainoiseen ja turvalliseen elämään kuuluvat arki ja pyhä, toimeliaisuus ja lepo, ahkerointi ja juhla, vastuu ja vapaus. Työ rakentaa kunkin omaa persoonaa, perheen toimeentuloa ja yhteiskunnan hyvinvointia. Vuonna 2014 Euroopan Unioni kiinnittää huomiota perhe-elämän ja työn tasapainoiseen yhteensovittamiseen. Jokaisen oma turva on sidoksissa toisten turvallisuuteen. Tasaarvoon ja osallisuuteen perustuva yhteiskunta edistää ihmisten yhteisvastuuta. Väkivalta on merkki siitä, että luottamus horjuu. Veriteot varsinkin perheissä ja kouluissa pakottavat kysymään, kuinka voimme vahvistaa välittämistä ja yhteisvastuuta keskuudessamme. Mahdollisuus parempaan lähtee jokaisesta meistä. Väärissä käsissä aseet luovat turvattomuutta Vuonna 2014 Ekumeenisen vastuuviikon teema käsittelee asekauppaa. Aseet kuuluvat valvottuun käyttöön ja hädän torjumiseen. Väärissä käsissä ne luovat äärimmäistä turvattomuutta. Pienaseiden leviäminen maailman levottomuuspesäkkeissä kylvää pelkoa ja saa aikaan joukkotuhoa. Laiton asekauppa liittyy usein kallisarvoisten raaka-aineiden epäilyttäviin markkinoihin. Näitä raaka-aineita voi päätyä meidänkin ostamiimme tuotteisiin. Yhteinen tehtävämme on edistää rehellistä työtä ja käydä reilua kauppaa, jossa työntekijälle maksetaan oikeudenmukainen palkka eikä ketään alisteta epäinhimillisiin oloihin. Kaikkia ihmisiä kutsutaan katsomaan toinen toistaan silmiin ja rakentamaan yhteyttä ja luottamusta. Siihen perustuvat turvallisuus ja toivo kotimaassamme ja koko maailmassa. Helsingissä 24. lokakuuta 2013 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Rukousviikon 1 päivän aineisto la 18.1. Yhdessä meidät on kutsuttu olemaan pyhiä n 2. Moos. 19: 3-8: Te olette minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani. Psalmi 95: 1-7: Me olemme hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee. 1. Piet 2: 9-10: Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Matteus 12: 46-50: Jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini. Kolme kohtaa pohdittavaksi Me jotka huudamme avuksemme Herran nimeä, olemme yhdessä kutsutut pyhiksi, Kristuksen Jeesuksen pyhittämiksi. Toisessa Mooseksen kirjassa tätä Jumalan kansan kokoontumista kuvataan pappiskansaksi ja pyhäksi kansaksi. Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä meidän ymmärretään tulevan pyhien yhteyden jäseniksi siten, että Jumala kutsuu meidät yhteen valituksi suvuksi, kuninkaalliseksi papistoksi, Jumalan omaksi kansaksi. Tätä kutsua seuraa yhteinen valtuutus julistaa Jumalan suuria tekoja, jotka vetävät meidät ulos pimeydestä Jumalan valoon. Ymmärrämme edelleen Matteuksen evankeliumista, että pyhien yhteydessä ykseytemme Jeesuksessa ylittää perheemme, heimomme ja yhteiskuntaluokkamme rajat, kun rukoilemme yhdessä ykseyden puolesta ja pyrimme toteuttamaan Jumalan tahdon. Kysymykset: - Mitä termi pyhien yhteys merkitsee sinulle tai kirkkosi perinteelle? - Millä tavoin kutsumuksemme olla pyhää kansaa velvoittaa meitä yli paikallisen kristillisen tilanteemme? Rukous Armollinen Jumala, yhdessä kaikkien niiden kanssa, jotka huutavat avukseen Herran nimeä, me kuulemme omassa särkyneisyydessämme kutsun olla pyhiäsi. Meistä sinä olet tehnyt valitun kansan, pyhän papiston, pyhän kansan. Kokoa Pyhän Henkesi voimalla meidät pyhien yhteyteen ja vahvista meitä täyttämään sinun tahtosi ja julistamaan sinun suuria tekojasi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme. Aamen. Katso muiden päivien aineisto: www.ekumenia.fi