Lukioon valmistava koulutus

Lukioon valmistava koulutus (LUVA) OPISKELIJAN OPAS Kuusitie 3 67200 Kokkola

Tämän oppaan omistaa: Oppaan työryhmä: Nina Aro, Eeva-Liisa Kiiskilä, Eija Varis (Kiviniityn lukio ja koulu) Kuvitus: Athena Gholami, Fatemeh Mohammadi, sekä Kiviniityn lukion valokuva-arkisto. Kannen kuva Athena Gholami, 2014.

Sisällys 1. Yleistä lukioon valmistavasta koulutuksesta... 4 1.1 Kenelle, missä ja mitä?... 4 1.2 Uusia sanoja ja käsitteitä... 6 2 Opiskelu lukioon valmistavassa koulutuksessa... 8 2.1 Kiviniityn lukio ja koulu... 8 2.2 Oppikirjat... 9 2.3 Opettajat... 10 2.4 Wilma sähköinen viestintäjärjestelmä... 11 2.5 Aikataulut... 13 2.6 Kiertotuntikaavio ja lukujärjestyksen teko... 14 2.7 Lukion kurssivalikoima ja kurssien määrä... 15 2.8 Jakson kahden viimeisen viikon aikataulut... 17 2.9 Koepäivät... 19 2.10 Arviointi... 19 3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 20 3.1 Aikaisempi koulutausta... 20 3.2 Peruskoulun arvosanojen nostaminen... 20 3.3 Mitä lukion kursseja valitsen?... 21 3.4 Jatkokoulutukseen hakeminen... 22 3.5 Ylioppilastutkinto... 24 4. Suomen kielen opiskelu... 32 4.1 Suomen kielen kursseilla... 33 5. Lukioon valmistavan kurssien sisällöt... 36 6. Opiskelun tuki... 53 3

1. Yleistä lukioon valmistavasta koulutuksesta Onneksi olkoon! Olet päässyt lukioon valmistavaan koulutukseen. Tämän vuoden aikana opiskellaan paljon suomen kieltä, sekä lukion eri oppiaineita. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joten kaikkien luokkatovereittesi lukujärjestykset eivät ole samanlaisia. Opinnoissasi voi olla myös lukion kursseja tai voit myös korottaa perusopetuksen päättöarvosanoja. Puhuttaessa koulutuksesta, käytetään usein lyhennettä LUVA. 1.1 Kenelle, missä ja mitä? Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille tai vieraskielisille opiskelijoille, joiden haaveena on lukio-opiskelu, mutta opiskelu lukiossa on kielen vuoksi vielä haasteellista, tai keski-arvo ei riitä lukiokoulutukseen. Hakijalla tulee olla perusopetuksen päättötodistus tai sitä vastaava oppimäärä, tai muutoin hakijalla katsotaan olevan vastaavat tiedot ja taidot. Tavoitteena on jatkaa opiskelua lukiossa valmistavan koulutuksen jälkeen. Lukiokoulutukseen haetaan normaalisti yhteishaussa lukioon valmistavan koulutuksen jälkeen. Lukioon valmistavan vuoden aikana voit jo suorittaa varsinaisia lukion kursseja. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kirjataan lukuvuodelle asetettuja tavoitteita. Koulutus kestää yhden lukuvuoden ja opetus järjestetään Kiviniityn lukiossa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Alla on lueteltuna koulutukseen sisältyvät kurssit. Valinnaisiin opintoihin kuuluu joko lukion kursseja tai esimerkiksi perusopetuksen opintoja, jos sinun on tarpeen korottaa arvosanojasi. Tarvitseeko sinus korottaa yläkoulun arvosanoja päästäksesi seuraavana vuonna lukioon, vai riittääkö keskiarvosi, mutta tarvitset lisää kielitreeniä? Ehkä molempia. Joka tapauksessa voit suorittaa myös varsinaisia lukion kursseja. Lukiossa menestymiseen tarvitaan sekä hyviä opiskelutaitoja että hyvää suomen kielen taitoa. Lukioon valmistavassa opetuksessa opiskellaan juuri niitä taitoja, joita lukiossa menestymiseen tarvitset. Samalla voit halutessasi suorittaa myös lukion kursseja. Lukio-opintojen jälkeen sinulla on paremmat mahdollisuudet päästä jatko-opintoihin, kun saat parempia arvosanoja lukion kursseista. 4

Kurssit: suomen kieli 10 muut kielet 3 (ruotsi ja englanti, ehkä oma äidinkieli?) matemaattiset ja luonnontieteelliset 2 opinnot yhteiskuntatietous ja 2 kulttuurintuntemus opinto-ohjaus 2 valinnaiset opinnot 6 yhteensä 25 (vähintään 25 kurssia, voit suorittaa myös enemmän) 5

1.2 Uusia sanoja ja käsitteitä On hyvä pohtia ja miettiä, mitä erilaiset lukio-opiskeluun liittyvät sanat tai käsitteet tarkoittavat. Tehtävä 1. Määrittele opettajasi kanssa vähitellen tällä aukeamalla olevia sanoja. Onko sanojen joukossa sinulle jo tuttuja sanoja? Tehtävä 2. Ympyröi vihreällä värillä lukiokoulutuksen juhlakulttuuriin liittyviä sanoja. Tehtävä 3. Ympyröi punaisella värillä aikatauluihin liittyviä sanoja. Tehtävä 4. Ympyröi keltaisella lukujärjestykseen tai sen tekoon liittyviä sanoja. Tehtävä 5. Ympyröi violetilla opintosuunnitelman tekemiseen liittyviä tai vaikuttavia sanoja. Tehtävä 6. Voisiko listaan lisätä jotain sanoja? Oma opiskelusuunnitelma Peruskoulu Koulutausta Aikataulu Arvosana Työjärjestys 6

Penkkarit eli penkinpainajaiset Opiskelun Kurssivalinta tuki Vanhojen päivä Uusintakoe 7

2 Opiskelu lukioon valmistavassa koulutuksessa 2.1 Kiviniityn lukio ja koulu Lukioon valmistavan tunnit pidetään pääasiallisesti lukion tiloissa, jotka ovat Kiviniityn päärakennuksen toisessa kerroksessa. Osa lukion luokista sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa. Jos käyt perusopetuksen tunnilla, oppitunteja voi olla myös ruokalarakennuksessa. Koulussa on myös kirjasto, josta voi lainata kirjoja ja jonne voi tulla tekemään kotitehtäviä eli läksyjä. Jakson alussa Wilma-tiedotteessa kerrotaan esim. kirjaston aukioloajoista. Lukion atk-luokassa voit tehdä esim. läksyjä, aina kun se on vapaana. Koulun pohjapiirroksen löydät liitteenä olevasta lukukausi- ja opinto-oppaasta. Tehtävä 7. Mitä tietoa muuta tietoa löydät lukukausi- ja opinto-oppaasta? Opasta selatessasi, mainitse mielestäsi viisi (5) tärkeää oppaasta löytyvää asiaa, joita tulet tarvitsemaan heti ensimmäisen viikon aikana. 8

Tehtävä 8. Tutustukaa Kiviniityn koulun www-sivuihin. Mitä tältä sivustolta löytyy? Opitko jotain uutta selatessasi koulun kotisivuja? Mainitse kaksi (2) asiaa: Tehtävä 9. Tutustukaa Kiviniityn lukion Facebook-sivustoon. Mitä tietoa siitä löydät? 2.2 Oppikirjat Toisin kuin kielikursseilla tai perusopetuksessa, sinun täytyy hankkia oppikirjat itse. Osalla kursseista voi olla, että opettajalla on omat materiaalit, joita hän jakaa oppitunnilla tehtäväksi. Tämä koskee erityisesti lukioon valmistavan kursseja. Kun hankit kirjoja, ole tarkkana kuitenkin oikean painoksen (minä vuonna kirja on painettu) suhteen. Kiviniityn lukion lukuvuosi- ja opinto-oppaasta löydät tiedot käytettävistä oppikirjoista kullakin kurssilla, opas on liitteenä kirjan lopussa. Lukuvuosi- ja opinto-oppaan löydät myös Kiviniityn lukion www-sivuilta. http://www.kokkola.fi/palvelut/opetus_ja_kasvatus/lukio_ja_ammatillinen/suomenkieliset_lukiot/kiviniityn_ lukio/fi_fi/kiviniityn_lukio/ 9

Tehtävä 10. Jatka Kiviniityn lukion lukuvuosi- ja opinto-oppaaseen tutustumista. Mistä löydät tiedot kurssikirjoista (kurssikirja=oppikirja)? Tehtävä 11. Selvitä opettajalta tai opiskelijakavereiltasi, mistä voit hankkia kirjat edullisimmin. 2.3 Opettajat Kuten perusopetuksessakin, lukiossa eri oppiaineita opettavat eri opettajat. Lukujärjestyksessäsi oppiaineen perässä on lyhenne, josta selviää opettaja. Vähitellen tulet oppimaan eri opettajat ja osaat yhdistää lyhenteen oikeaan opettajaan. Lukioon valmistavassa koulutuksessa sinulla on myös oma ryhmänohjaajasi. Jos olet käynyt peruskoulua Kiviniityssä, osa opettajista voi olla sinulle jo tuttuja. Tehtävä 12. Mitä tarkoitetaan sanalla ryhmänohjaaja? Kuka on sinun ryhmänohjaajasi? 10

Tehtävä 13. Mitä työtä koulussa tekee opinto-ohjaaja? Kuka on Kiviniityn lukion opinto-ohjaaja? Tehtävä 14. Tutustukaa muutaman opettajan nimien lyhenteisiin ja siihen, mitä oppiaineita he opettavat. Tehtävä 15. Kuka on suomen kielen opettajasi vai onko heitä useita? LUVA-koulutuksessa on 10 suomen kielen kurssia, joten suomen opettajaa tapaat paljon. 2.4 Wilma sähköinen viestintäjärjestelmä 11

Kiviniityn lukiossa on käytössä sähköinen internetissä toimiva viestintäohjelma Wilma. Olet saanut tunnukset ja ohjeet Wilmaan kirjautumista varten. Oletko jo ehtinyt tutustua järjestelmään tarkemmin? Tehtävä 16. Tutkikaa yhdessä, mitä tietoja Wilmassa on. Tehtävä 17. usein Wilmassa kannattaa käydä? Tehtävä 18. voit lähettää opettajalle viestin? Lähetä viesti ryhmänohjaajallesi tai suomenopettajallesi. Tehtävä 19. Harjoitelkaa esimerkiksi kyselyyn vastaamista tai uusintakokeeseen ilmoittautumista. Alla on kuva uusintakokeeseen ilmoittautumista varten avautuvasta linkistä ja seuraavan sivun kuvassa on linkistä avautuva näkymä. 12

2.5 Aikataulut Suomessa on lukioasetuksessa määrätty, kuinka monta koulupäivää lukiossa vuosittain on. Koulupäivät ja lomapäivien sijainnit määritellään kaupunkikohtaisesti. Lukioiden ja koulujen työpäivät, jaksojen aikataulut ja tuntien alkamis- ja päättymisajat löydät myös lukuvuosi- ja opintooppaasta. Tehtävä 20. Vastaa seuraaviin kysymyksiin lukuvuodesta ja siihen liittyvistä päivämääristä ja tiedoista: a) Mitä tarkoitetaan käsitteillä lukukausi ja lukuvuosi? 13

b) Montako jaksoa yhdessä lukuvuodessa on? Jokaisessa jaksossa lukujärjestyksesi siis vaihtuu. c) Milloin on syysloma? d) Milloin joululoma alkaa? e) Milloin lukion kevätlukukausi päättyy? 2.6 Kiertotuntikaavio ja lukujärjestyksen teko tuntien maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai alkamis- ja päättymisajat 8.10 9.12 7 5 7 8 7 9.25 10.21 4 1 7 8 3 10.35 11.31 3 2 5 1 4 11.31 12.05 ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu 12.05 13.01 2 RO 3 2 5 13.10 14.06 1 3 4 4 2 14.20 15.16 6 8 6 5 1 15.20 16.16 6 8 6 14

Tarkastele lukuvuosi- ja opinto-oppaan kiertotuntikaaviota, josta löytyvät myös oppituntien alkamis- ja loppumisajat. Tehtävä 21. Mitä numerot 1-8 merkitsevät? Tehtävä 22. ne liittyvät opinto-oppaan kohtaan Kiviniityn lukion kurssitarjonta? Kiertotuntikaavion käytön oppii harjoittelemalla yhdessä ryhmänohjaajasi kanssa. Ensimmäisen osalta myös rehtori auttaa lukujärjestyksen teossa ja kurssien valinnassa ennen opintojen alkamista elokuussa. Muutokset kurssivalintoihin tekee rehtori tai lukion opinto-ohjaaja. 2.7 Lukion kurssivalikoima ja kurssien määrä Oppaasi liitteenä on myös toinen kirjanen. Tämä on nimeltään kurssiopas. Tästä oppaasta löydät kaikki lukion kurssit, sekä kuvaukset niiden sisällöistä. Lukioon valmistavan aikana voit suorittaa jo lukion kursseja. Nämä kurssit ovat jo valmiiksi suoritettuina siirtyessäsi opiskelemaan lukiossa. Lukion päättötodistusta varten sinun pitää suorittaa vähintään 75 kurssia. Osa kursseista on kaikille pakollisia, jotkin kurssit saat valita omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. 15

Tehtävä 23. Tutkikaa kurssiopasta. Ymmärrätkö kaikki oppiaineet, mitä ne tarkoittavat? Kirjoita kolme (3) kurssia, joista et tiedä, mitä ne oikeastaan pitävät sisällään. Pohtikaa yhdessä, mitä nämä kurssit sisältävät. 1) 2) 3) Tehtävä 24. Mainitse viisi (5) eri kurssia, jotka kiinnostavat sinua erityisesti. Valmistaudu kertomaan miksi. 1) 2) 3) 4) 5) Tehtävä 25. Mitkä kursseista ovat pakollisia? 16

2.8 Jakson kahden viimeisen viikon aikataulut Jakson kaksi viimeistä viikkoa ovat erilaiset. Silloin lukiossa pidetään kokeita. Kurssikoe järjestetään sovitun aikataulun mukaisesti. Kurssin toiseksi viimeisellä viikolla pidetään palkkien 6, 7 ja 8 kokeet omilla oppitunneilla. Näinä päivinä muiden kurssien opetusta järjestetään samalla lukujärjestyksen mukaisesti. Tuon viikon perjantaina alkaa kuitenkin niin sanottu koeviikko. Koeviikolla pidetään aamupäivällä koe klo 8.30 alkaen klo 11.30 saakka. Ruokailun jälkeen opettaja pitää vielä koekertaustunnin, jolloin kerrataan opittuja asioita koetta varten. Näille tunneille pitää tulla. Tunnit pidetään klo 12.05 13.00. Lukuvuoden aikana voi koeviikon 1. palkin koepäivä olla jokin muu kuin perjantai. Koepäivien järjestys pysyy kuitenkin samana. Lukuvuosi- ja opinto-oppaasta löydät koepäivien päivämäärät. Myös opettajat muistuttavat koepäivistä. Taulukosta näet, miten jakson kaksi viimeistä viikkoa menevät. Ensimmäinen koeviikko. maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai oppitunnit lukujärjestyksen mukaan oppitunnit lukujärjestyksen mukaan 7. palkin koe klo 8.10 10.21 8. palkin koe klo 8.10 10.21 1. palkin koe klo 8.30 11.30 Loppupäivä lukujärjestyksen lukujärjestyksen mukaan ruokailu 6. palkin koe klo 14 16.15 mukaan lukujärjestyksen mukaan 2. palkin kertaustunti klo 12.05 13.00 17

Toinen koeviikko eli jakson viimeisen viikon työjärjestys. maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 2. palkin kurssikoe klo 8.30 11.30 3. palkin kurssikoe klo 8.30 11.30 klo 9.00 9.15 6. palkin kokeen palautus klo 9.15 9.30 8. palkin kokeen palautus klo 9.30 9.50 7. palkin kokeen palautus klo 9.50 10.21 1. palkin kokeen palautus klo 10.35 11.30 4. palkin kokeen kertaustunti 4. palkin kurssikoe klo 8.30 11.30 ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu 5. palkin kurssikoe klo 8.30 11.30 klo 12.05 13.00 3. palkin kokeen kertaustunti klo 12.05 13.00 5. palkin kertaustunti KOKEET PALAUTETAAN viimeisen viikon keskiviikkona ja seuraavan jakson ensimmäisellä ryhmänohjaustunnilla aineenopettajan luokassa: klo 12.05 12.20 2. palkin kokeen palautus klo 12.20 12.35 3. palkin kokeen palautus klo 12.35 12.50 4. palkin kokeen palautus klo 12.50 13.05 5. palkin kokeen palautus Tehtävä 26. Tutki taulukkoa. a) Milloin on viidennen palkin kertaustunti? b) Milloin saat takaisin tekemäsi 5. palkin kurssikokeen eli milloin koe palautetaan? c) Mitä tapahtuu jakson viimeisenä keskiviikkona? Minkä palkkien kokeet palautetaan silloin? Missä kokeet palautetaan? 18

2.9 Koepäivät Melkein kaikilla kursseilla järjestetään koe ennalta määrättyinä koepäivinä. Kurssikokeiden lisäksi järjestetään uusintakoemahdollisuuksia, jolloin voi korottaa hylätyn kokeen hyväksytyksi tai hyväksytyn kokeen numeroa paremmaksi. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmaan tulevan linkin avulla pian sen jälkeen, kun kurssikokeet on palautettu. Tehtävä 27. Tutki lukuvuosi- ja kurssiopasta. a) Milloin on 3. jakson uusintakoe? b) Mihin mennessä siihen pitää ilmoittautua? c) Montako kertaa voi uusia saman kokeen? 2.10 Arviointi Lukioon valmistavan koulutuksen kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu (S) hylätty (H). Koulutukseen sisältyvät lukion kurssit arvioidaan asteikolla 4 10, jossa 4 tarkoittaa hylättyä ja numero 10 kuvaa asioiden erinomaista osaamista. Arviointiin vaikuttavat työskentely tunneilla ja osaamisen näyttäminen kurssitehtävien ja kurssikokeiden avulla. Runsaat poissaolot voivat vaikuttaa umeroa heikentävästi ja jopa estää arvioimisen. Kurssista voi saada myös merkinnän menossa (M). Tällöin kurssi on vielä kesken. Sinun pitää selvittää opettajalta, mitä sinun pitää vielä tehdä, että saat valmiiksi. Joskus poissaoloja pitää korvata ylimääräisillä tehtävillä, tai poissaoloja pitää selvittää. 19

3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle lukioon valmistavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tähän suunnitelmaan kirjataan lukuvuoden tavoitteita, opintosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa lukuvuoden aikana. 3.1 Aikaisempi koulutausta Millainen koulutausta sinulla on? Kopioi aikaisemmat todistuksesi liitteeksi tähän opintooppaaseen. Myös aikaisempi koulutausta vaikuttaa siihen, mitä kursseja sinun kannattaa valita. Oletko esimerkiksi suorittanut perusopetuksen ulkomailla, ja opintoihin on sisältynyt vähemmän englannin kielen opetusta? Tällöin perusopetuksen kursseille osallistuminen voi olla hyvä idea. Olet saattanut kotimaassasi suorittaa jo joitain lukiokursseja, jolloin sinulla on tunne, että sinulla on jo tarvittavat tiedot suorittamiseen. Muista ottaa aikaisempi koulutaustasi huomioon omia opintoja suunnitellessasi. 3.2 Peruskoulun arvosanojen nostaminen Kiviniityn lukio toimii yhteistyössä Kiviniityn koulun sekä aikuisten perusopetuksen kanssa. Kiviniityn koulu on samassa rakennuksessa Kiviniityn lukion kanssa, aikuisten perusopetus sen sijaan Campus-alueella. Oppiaine vaikuttaa siihen, kenen luokse opettajasi lukioon valmistavassa koulutuksessa ohjaa sinut sopimaan, miten suoritat haluamiasi peruskoulun opintoja. Athena Gholami, 2014. 20

3.3 Mitä lukion kursseja valitsen? Lukiokurssien valinta ei ole aivan yksiselitteistä. Miettikää yhdessä, missä aiheissa ymmärtäminen on helpompaa. Usein reaaliaineet ovat alkuvaiheessa haasteellisia, kun taas esimerkiksi matematiikassa pelataan enimmäkseen numeroiden ym. välityksellä ja mm. kaavat ovat samoja kulttuurista toiseen. Aikaisemman kokemuksen mukaan opiskelijat ovat valinneet suoritettavaksi pitkän matematiikan kursseja lyhyen sijaan, koska pitkän matematiikan kursseissa useimmissa lasketaan mm. yhtälöitä sanallisten tehtävien sijaan. Toki sanallisia tehtäviä on matematiikassa opintojen laajuudesta huolimatta. Välttämättä matematiikka ei ole lempiaineesi, jonka sijaan ammattihaaveita ajatellen haluat panostaa esimerkiksi kielten opiskeluun, niin tilanne on toinen. Taito- ja taideaineita on hyvä suorittaa myös lukioon valmistavan aikana, näissä oppiaineissa usea opiskelija on menestynyt hienosti jo valmistavassa koulutuksessa, sillä opittuja taitoja voidaan osoittaa käytännössä. Tehtävä 28. Näiden kysymysten on tarkoitus johdatella sinut valitsemaan oikeita kursseja: a) Aikaisempi koulutaustani? b) Kielitaitoni? Ymmärrätkö opetusta riittävästi menestyäksesi reaaliaineiden (esim. biologia tai historia) tunneilla? 21

c) Vahvuuteni? d) Ammattihaaveeni? 3.4 Jatkokoulutukseen hakeminen Fatemeh Mohammadi, 2014. 22

Tehtävä 29. Mitä jatkokoulutukseen pääseminen ja siihen hakeminen eri aloille vaatii? Näitä asioita pohdit myös opinto-ohjauksen kursseilla. Tutkikaa alla olevia kaavioita ja pohtikaa eri alojen vaihtoehtoisia opintopolkuja. Alla on esimerkkejä. Esim. 1. Jose haluaisi valmistua sairaanhoitajaksi. Pohjalla TOISEN ASTEEN KOULUTUS: esim. lähihoitaja tai lukiokoulutus. Pääsyvaatimukset AMK:uun: todistus ja pääsykoe. SAIRAANHOITAJA (ammattikorkeakoulututkinto, AMK) suuntautuminen: - hoitotyö - röntgenhoitaja - ensihoitaja - hoitotyö -suuhygienisti SAIRAANHOITAJA (AMK) suuntautuminen: - kätilö - terveydenhoitaja Esim. 2. Maria haluaisi valmistua lakimieheksi. Lakimies (Turun yliopisto 2014) pääsyvaatimukset: - YO-tutkinnossa 4 ainetta: suomi toisena kielenä reaali ja pitkä/keskipitkä koe lyhyen oppimäärän koe - tai jokin muu toisen asteen tutkinto - sekä pääsykoe. Oikeustieteellinen tiedekunta 23

3.5 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto sisältää vähintään 4 koetta. Kaikki tutkintoon vaaditut kokeet pitää suorittaa kolmen peräkkäisen kerran aikana. Esim. opiskelija haluaa hajauttaa YO-tutkinnon kolmelle kerralle. Jos tutkinto ei mene läpi kolmen kerran aika, on kaikki aineet kirjoitettava uudestaan. 1.kerta 2 lk/ kevät 2. kerta 3 lk/ syksy 3. kerta 3 lk/ kevät 4 YO-TUTKINTOON KUULUVAA OPPIAINETTA PITÄÄ OLLA KIRJOITETTUNA Pakollisena aineena on aina suomi toisena kielenä. Sen lisäksi voi valita 3 muuta koetta pakolliseksi oppiaineeksi ja ylimääräisiä oppiaineita. Siniseksi väritetyistä kirjoitettavista oppiaineista sinun on suoritettava pitkän oppimäärän koe. Pitkän määrän koe tarkoittaa englannin kielessä vähintään kuuden ja matematiikassa vähintään 10 suorittamista. Jotta voit osallistua ylioppilaskirjoituksiin, sinulla pitää olla vähintään pakolliset kurssit suoritettuina. PAKOLLINEN VALITTAVA suomi toisena kielenä vieras kieli esim. englanti matematiikka reaalikoe 1 psykologia historia reaalikoe 2 uskonto elämänkats omustieto toinen kotimainen kieli fysiikka biologia filosofia yhteiskunta oppi kemia maantieto terveystieto 24

Athena Gholami, 2014 Tehtävä 30. Tee oma opiskelusuunnitelma, joka auttaa sinua opintojen suunnittelussa. Sijoita LUVA-kurssit lukujärjestyksiin ensin. Jokaiselle jaksolle on oma lukujärjestyksensä. Sen jälkeen voit valita lukion kursseista niitä, joita opetetaan vapaiden palkkien kohdilla. Jos täydennät opintojasi peruskoulun opinnoilla, suunnittele näiden opintojen järjestys ja varaa aikaa niiden palkkien kohdalle, jotka ovat vielä vapaina. Jokaiseen jaksoon tulisi valita 4 6 kurssia. Jaksossa on mahdollista opiskella enintään 8 kurssia. Oma oppimissuunnitelma sovitaan lopuksi opinto-ohjaajan kanssa. Myöhemmin suunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia. Niistä sovitaan opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa. Ota huomioon suunnitellessasi lukujärjestystäsi, että lukiossa aikaa lukemiseen ja erilaisten läksyjen tekemiseen kuluu usein enemmän kuin esim. yläkoulussa. Myös uusien asioiden oppiminen vie aikaa. 25

Käytä apunasi ohessa olevaa kiertotuntikaaviota, kun suunnittelet tulevaa lukuvuottasi. Kirjoita oppiaineiden nimet oikeiden palkkien kohdalle ja merkitse koepäivä jo muistiin. 1. palkki: oppiaine koepäivä 2. palkki: oppiaine koepäivä 3. palkki: oppiaine koepäivä 4. palkki: oppiaine koepäivä 5. palkki: oppiaine koepäivä 6. palkki: oppiaine koepäivä 7. palkki: oppiaine koepäivä 8. palkki: oppiaine koepäivä 26

JAKSO 1 LUKUJÄRJESTYKSENI MA TI KE TO PE LA 8.10-9.12 9.25-10.21 10.35-11.31 12.05-13.01 13.10-14.06 14.20-15.16 15.16-16.15 Ajankäyttösuunnitelmani: MA TI KE TO PE LA 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 27

JAKSON 2 LUKUJÄRJESTYKSENI MA TI KE TO PE LA 8.10-9.12 9.25-10.21 10.35-11.31 12.05-13.01 13.10-14.06 14.20-15.16 15.16-16.15 Ajankäyttösuunnitelmani: MA TI KE TO PE LA 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 28

JAKSON 3 LUKUJÄRJESTYKSENI MA TI KE TO PE LA 8.10-9.12 9.25-10.21 10.35-11.31 12.05-13.01 13.10-14.06 14.20-15.16 15.16-16.15 Ajankäyttösuunnitelmani: MA TI KE TO PE LA 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 29

JAKSON 4 LUKUJÄRJESTYKSENI MA TI KE TO PE LA 8.10-9.12 9.25-10.21 10.35-11.31 12.05-13.01 13.10-14.06 14.20-15.16 15.16-16.15 Ajankäyttösuunnitelmani: MA TI KE TO PE LA 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 30

JAKSON 5 LUKUJÄRJESTYKSENI MA TI KE TO PE LA 8.10-9.12 9.25-10.21 10.35-11.31 12.05-13.01 13.10-14.06 14.20-15.16 15.16-16.15 Ajankäyttösuunnitelmani: MA TI KE TO PE LA 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 31

4. Suomen kielen opiskelu Lukioon valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan seuraavaa: Suomen/ruotsin kielen opintojen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden valmiuksia opiskella lukiokoulutuksessa suomen tai ruotsin kielellä. Erityisesti tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden monilukutaitoa, jolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Se luo perustan ajattelutaidoille ja kyvylle hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa erilaisissa monimediaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Monilukutaito on osa kaikkien oppiaineiden opiskelua lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa. Oppiminen etenee perustaitojen hallinnasta kohti laaja-alaisia tekstien ymmärtämis- ja tuottamistaitoja. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään ja hallitsemaan eri oppiaineille tyypillisiä tapoja käsitteellistää ja ilmaista asioita. Opiskelijat saavat valmiuksia välittää hankkimaansa tietoa, etsiä ratkaisuja ongelmiin ja tuottaa uutta tietoa monessa eri muodossa ja eri välinein. Opetus mahdollistaa opiskelijan viestintätaitojen kehittymisen monimediaisissa ja teknologisesti tuetuissa oppimisympäristöissä. Opetus mahdollistaa erilaisten tekstien tulkinnan, käyttämisen ja tuottamisen sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. (OPH, Lukioon valmistavan opetuksen ops: s. 8) Tehtävä 31. Mitä tarkoitetaan monilukutaidolla? Tehtävä 32. Miksi monilukutaito on lukiossa tärkeää? Tehtävä 33. Mitä tarkoitetaan sanalla monimediainen? 32

4.1 Suomen kielen kursseilla Lukioon valmistavassa koulutuksessa opiskellaan kymmenen suomen kielen kurssia. Näistä ensimmäiset kurssit kertaavat erityisesti kielen rakenteeseen liittyviä asioita. Kahdella kurssilla kehitetään suomen puhumisen taitoja ja sellaisia puhumisen taitoja, joita tarvitaan lukiossa opiskellessa, kuten mielipiteen ilmaisemisen taitoja, esitelmän pitämisen taitoja ja ryhmäkeskustelujen taitoja. Samalla harjoitellaan kuuntelemisen taitoja. Joillakin suomen kursseilla kirjoitetaan paljon. Tällöin harjoitellaan erilaisten tekstien kirjoittamista. Lukemista harjoitellaan kaikilla kursseilla, mutta kaunokirjallisuuden lukemista harjoitellaan kahdella eri kurssilla. Lukuvuoden loppuvaiheessa keskitytään enemmän mediateksteihin ja sähköisiin oppimisympäristöihin. Fatemeh Mohammadi, 2014. 33

Suomen kieltä opiskellessasi kiinnitetään huomiota eri osa-alueisiin, jotka ovat seuraavat: Taitotaso Kuullun Puhuminen Luetun Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen C2 C1 B2 B1 A2 A1 Tehtävä 34. Kirjoita Googleen sanat: eurooppalainen viitekehys. Hakutuloksena löydät pdftiedoston, jossa on kuvattu jokaista kielitaidon taitotasoa. Tutustukaa taitotasojen vaatimuksiin. Mitä lyhenteillä A1 C1 tarkoitetaan? Keskustelkaa ja antakaa esimerkkejä. Tehtävä 35. Rastita yllä olevaan kaavioon vihreällä värillä, millä tasolla nyt mielestäsi olet kullakin kielen osa-alueella. Rastita punaisella värillä, mihin tavoitteesi on edetä kevääseen mennessä lukuvuoden aikana. Tehtävä 36. a) suomen kieltä voi oppia paremmin? 34

b) sinä aiot toimia, jotta saavutat tavoitteesi kevääseen mennessä? Valitse seuraavasta laatikosta keinoja, joiden avulla parannat suomen kielen taitoasi. Selvitän sanojen merkitykset. Puhun suomea joka päivä. Kertaan päivän opitut asiat kotona ja teen tehtävät. Katson myös suomalaisia elokuvia tai televisioohjelmia Harrastan suomen kielellä. esim. selko-uutiset /yle.fi Vaalin omaa äidinkieltäni. Harjoittelen opeteltua muotoa omassa kirjoituksessani. Kuuntelen radiota suomeksi. Athena Gholami, 2014. 35

5. Lukioon valmistavan kurssien sisällöt Jos haluat tutustua lukioon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmaan, voit tutustua siihen seuraavassa Opetushallituksen www-osoitteessa: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/maahanmuutt ajien_koulutus Seuraavassa on lueteltuna lukioon valmistavan opetuksen suomenkurssit, sekä esimerkkejä niiden tavoitteista. Valmistavan opetuksen suomen kielen kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu tai hylätty. Kurssin nimi Tavoitteet Milloin sain suoritettua. Merkitse päivämäärä ja jakso. LVS1 Kielen rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta Opiskelija oppii tuntemaan kielitaitonsa vahvuudet ja kehittämiskohteet, näin kartoitetaan samalla opiskelijan kielitaitoa. Kerrataan perusopetuksen asioita. Harjoitellaan lausetyyppejä, sanajärjestystä sekä verbien rektioita. Teemana ovat myös puhutun ja kirjoitetun kielen erot. 36

LVS2 Tekstin rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta Edelleen jatketaan perusopetuksen suomen kielen sisältöjen kertaamista. Vahvistetaan tekstikieliopin hallintaa ja tutustutaan eri tekstilajien rakennepiirteisiin. Harjoitellaan eri tekstilajien kirjoittamista. Kielen rakenteesta tarkastellaan erityisesti päälausetta ja rinnasteista ja alisteista sivulausetta. LVS3 Eri tiedonalojen kieli Tavoitteena on harjoitella eri tiedonalojen kielen hallintaa, sekä ymmärtää eri oppiaineiden tekstien erilaisia tapoja kuvata tai hahmottaa ilmiöitä ja asioita. Kurssilla tutustutaan siis eri oppiaineille tyypillisiä tekstilajeja sekä harjoitellaan myös puheen tasolla kielen käyttöä näissä yhteyksissä. 37

LVS4 Tekstejä kirjoittamaan Kirjoitetaan eri tiedonalojen opiskeluun liittyviä tekstejä, sekä arkipäivästen tekstien tuottamista. Opetellaan määrittelemään käsitteitä ja laajennetaan sanavarastoa monin tavoin. Kielioppiasioista esimerkiksi alkukirjaimet, välimerkit ja kappalejako ovat erityisessä tarkkailussa. LVS5 Kuunnellaan ja puhutaan 1 Kurssin tavoitteena on kehittää ilmaisutaitoja ja puhutun kielen ymmärtämisen ja tuottamisen (=puhuminen) taitoja. Harjoitellaan mm. ääntämistä, lausepainoa ja puheen rytmiä. 38

LVS6 Suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri Kurssilla tutustutaan suomalaiseen nykykirjallisuuteen ja kulttuuriin, sekä harjoitellaan analyysien tekemistä eri näkökulmista. Tällä kurssilla painottuu erityisesti lukeminen. LVS7 Maailmankirjallisuus ja monimuotoisuus Kurssin tavoitteena on mm. oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen. Tutustutaan kulttuurien monimuotoisuuteen useasta näkökulmasta. 39

LVS8 Kuunnellaan ja puhutaan 2 Kurssin tavoitteena on kehittää yhteistyö- ja neuvottelutaitoja. Harjoitellaan analysoivaa kuuntelemista sekä puhumisen kautta vaikuttamista. Harjoitellaan mm. omien mielipiteiden perustelua ja asiapohjaista puhetta. LVS9 Digitaaliset tekstitaidot Tutustutaan erilaisiin mediateksteihin ja opetellaan myös tuottamaan niitä. Esim. analysoidaan sosiaalisessa mediassa käytettyä kieltä, vertaillaan verkkosivustojen luotettavuutta, tuotetaan erilaisia digitaalisia tekstejä huomioiden kuvat, videot, linkitys ja liikkuva kuva. 40

LVS10 Mediakulttuuri Tutustutaan mediakulttuuriin yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja pohditaan sosiaalisen median merkitystä yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutustutaan mm. medioihin ja niiden ilmaisukeinoihin, uutisiin ja aikakauslehtiin, mainoksiin. 41

Muut kielet Kurssi 1: MUUT LUKIOON VALMISTAVAN KURSSIT Muiden kielten kursseihin voi sisältyä esim. oman äidinkielen, ruotsin tai englannin kielen kursseja. Merkitse kurssit rehtorin tai ryhmän ohjaajan antaman informaation mukaan. Osassa opiskelijan äidinkieliä on tarjolla opetusta, osassa ei; tähän vaikuttavat mm. vuosittain vaihtuvat opiskelijamäärät eri äidinkielissä. Näihin kursseihin voi sisältyä myös jokin uusi kieli, jota et ole aikaisemmin opiskellut. Kieliopintoja opiskellessasi kirjatkaa opettajan kanssa yhdessä tavoitteet alla olevaan kaavioon. 42

Muut kielet Kurssi 2: Muut kielet Kurssi 3: 43

LVLUMA1 Matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Kurssilla vahvistetaan perusopetuksessa hankittuja matemaattisia taitoja ja kerrataan oppiaineiden keskeisiä käsitteitä. Kurssilla pohditaan myös, mikä olisi osaamistasoa vastaava oppimäärä lukiossa (esim. pitkä vai lyhyt matematiikka). LVLUMA2 Biologiaa ja maantiedettä Kurssilla opiskellaan näihin oppiaineisiin liittyviä keskeisiä ilmiöitä ja niitä kuvaavia käsitteitä. 44

LVHY1 Historian perusteita Opiskellaan mm. Euroopan ja maailman kulttuurien tärkeimpiä käännekohtia, tutustutaan muuttoliikkeeseen osana ihmiskunnan historiaa sekä harjoitellaan historian tekstien lukemista ja kirjoittamista. Tärkeää on myös käsitteiden avaaminen. LVHY2 Suomen yhteiskunta ja kulttuurit Opiskellaan mm. kulttuurien monimuotoisuuteen ja kulttuurien vuorovaikutukseen liittyviä asioita, suomalaiseen yhteiskunta- ja talousjärjestelmään liittyvä peruskäsitteitä sekä harjoitellaan yhteiskuntaopille tyypillisiä tiedon esittämistapoja myös itse kirjoittaen. 45

LVOP1 Opinto-ohjaus Aiheena mm. suomalainen koulutusjärjestelmä ja erityisesti lukiokoulutus ja siihen liittyvät käytännön seikat (opintojen suunnittelu, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot jne). Opitaan laatimaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja seuraamaan sen toteutumista. Muita aiheita: lukiokoulutukseen hakeminen, kurssimuotoinen lukio, omien lukio-opintojen suunnittelu. LVOP2 Opinto-ohjaus 2 Aiheina mm. omien oppimistapojen arviointi ja lukiokoulutuksessa tarvittaviin opiskelutaitoihin perehtyminen. 46