Tutkimusraportti TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista Joulukuu 2012 Juho Rahkonen Tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 2(11) Suomalaiset toivovat Veteraanipäivälle näkyvämpää asemaa Kuvio 1. Suomalaisten enemmistö toivoo Kansalliselle veteraanipäivälle nykyistä näkyvämpää asemaa. Yli Minkälaiseksi arvioi nykyisen työnantajan tulevaisuudennäkymät puolet on myös sitä mieltä, että Veteraanipäivästä voisi kehittää uuden suomalaisen kansanjuhlan, esimerkiksi kiitospäivän. Lokakuu 2009 3593/JRA/mpe Hyvät Ei osaa sanoa/ ei vastausta n=vastanneet Tiedot käyvät ilmi Tammenlehvän 44 Perinneliiton teettämästä mielipidetutkimuksesta, jonka to- Erittäin hyvät 46 teutti Taloustutkimus Oy. Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta henkilöä loka-marraskuussa 2012. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina osana Taloustutkimuksen kuukausittaista Omnibus-tutkimuskierrosta. Vastaajat edustavat 15 vuotta täyttäneitä manner-suomen asukkaita. Tulosten virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä. 66 93 Peräti 90 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä: Veteraanien perintö muistuttaa meitä sankaruudesta, joka on osa suomalaisuutta. Täysin samaa mieltä siitä on kaksi kolmannesta. Tutkimus osoittaa, että veteraani-sanan merkitykseen yhdistetään hallitsevalla tavalla sota; 42 harvemmalle vastaajalle Huonot tulee mieleen veteraani-sanasta ensisijaisesti vanhus. Etenkin nuorim- 46 mat, alle 25-vuotiaat vastaajat mainitsevat sodan, kun taas 25 49-vuotiailla sota ei ole niin hallitseva mielleyhtymä. 0 50 100 150 200 250 300 Vastanneet IT-työn tulevaisuus ERTO 274 Miehet, n=485 Naiset, n=437 11 Tutkittaessa Erittäin huonot veteraaniteemaa vastaajan ikä on merkittävä tekijä. Tulokset voi tiivistää niin, et- 5 tä nuorten asennoituminen veteraaneihin on kunnioittavaa ja arvostavaa. Tutkimuksen mukaan se, että vastaajalla on elossa olevia veteraani-/lottasukulaisia, vaikuttaa mielipiteisiin jonkin verran positiiviseen suuntaan, mutta vaikutus ei ole kovin suuri. Tämä viittaa siihen, että vaikka entistä harvemmalla on omakohtainen sidos veteraaneihin, heidän perintönsä elää kansakunnan kulttuurisessa muistissa ja tuskin hälvenee merkittävästi lähivuosina. Kuvio 2. Tutkimuksessa kysyttiin myös erilaisten juhlapäivien tunnettuutta. Vaikka Kansallisen veteraanipäivän tuntee varsin moni, 70 prosenttia, eräiden muiden veteraaniteemaan liittyvien juhlapäivien tunnettuus on vielä parempi. Esimerkiksi Kaatuneitten muistopäivän tuntee 85 prosenttia. Tutkimus osoittaa, että nuorista yhtä moni kuin keski-ikäisistäkin olisi valmis osallistumaan veteraanijuhlien viettoon nykyistä aktiivisemmin, jos siihen löytyisi uusia mahdollisuuksia. Tämä on keskeinen havainto: jos veteraaniteemaa ja sen juhlistamista pystytään uudistamaan ja päivittämään nykyajan vaatimusten mukaiseksi, myös nuoria voidaan saada mukaan. Tutkimuksen perusteella nuorten arvo- ja asennepohja antavat siihen valmiudet. 295 Lisätietoja: Kimmo Kajaste, maakuntaneuvos, Kansallisen veteraanipäivän uudistamistyöryhmän puheenjohtaja, hallituksen jäsen, Tammenlehvän perinneliitto, puh. 050 667 44 Pertti Suominen, eversti, toiminnanjohtaja, Tammenlehvän perinneliitto, puh. 050 355 7222
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 3(11) Kuvio 1. Mitä sana veteraani tuo mieleen? Viisi yleisintä vastausta Tutkimus aloitettiin avoimella kysymyksellä, jotta vastaajat pääsivät kertomaan näkemyksistään puhtaalta pöydältä. Sanaa sota ei mainittu, vaan kysyttiin ainoastaan, mitä sana veteraani tuo ihmisille mieleen. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta (62 prosenttia) kuvaili veteraaneja sotaan liittyvillä käsitteillä. Kaukana sen takana toiseksi yleisimpänä tulee kuvaus veteraaneista vanhuksina tai vanhoina/iäkkäinä ihmisinä. Vain 13 prosenttia mainitsee spontaaneissa vastauksissa sen, että sanasta veteraani tulee mieleen oma isä tai isoisä. Tämä viittaa siihen, että omakohtainen suhde veteraaneihin on useimmilla jo jäänyt historiaan, mutta veteraaniperinteen vaalimista se ei estä: he elävät myös nuorten ikäpolvien muistoissa.
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 4(11) Kuvio 2 Miten suomalaiset viettävät itsenäisyyspäivää Lähes puolet suomalaisista (46 prosenttia) ilmoittaa viettävänsä itsenäisyyspäivää ja ottavansa samalla huomioon veteraaniteeman. Loput 54 prosenttia jakautuvat niihin, jotka eivät vietä itsenäisyyspäivää tai viettävät sitä ottamatta huomioon veteraaniteemaa. Tutkimukseen vastanneista vajaalla neljäsosalla (23 prosenttia) on vielä elossa olevia veteraani- tai lottasukulaisia. Heistä yli puolet juhlii itsenäisyyspäivää ottamalla huomioon veteraaniteeman. Kolmen suurimman puolueen kannattajat eroavat selvästi muiden puolueiden kannattajista itsenäisyyspäivän viettämistottumuksillaan. Perussuomalaisten kannattajista joka kolmas ilmoittaa, ettei vietä itsenäisyyspäivää. Samoissa lukemissa ovat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Vain nukkuvien puolueessa eli niissä, jotka eivät ilmoita puoluekantaansa, itsenäisyyspäivää vietetään vielä vähemmän. Kokoomuksen kannattajat ovat kaikkein innokkaimpia viettämään itsenäisyyspäivää heistä vain 14 prosenttia ilmoittaa, ettei vietä sitä. Itsenäisyyspäivän vietto ja veteraaniteeman huomioon ottaminen on paljolti ikäpolvikysymys: alle 25-vuotiaista 31 prosenttia ilmoittaa sekä viettävänsä itsenäisyyspäivää että ottavansa
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 5(11) huomioon veteraaniteeman, kun yli 65-vuotiaista näin tekee kaksinkertainen määrä, 63 prosenttia. Yleensä suomalaista yhteiskuntaa on totuttu hahmottamaan siten, että Uuttamaata ja etenkin pääkaupunkiseutua on pidetty maallistuneempana, modernimpana ja arvoiltaan liberaalimpana kuin muuta Suomea, joka taas on nähty konservatiivisempana, enemmän Suomen ja suomalaisuuden erityispiirteitä ja kansallisia näkökohtia korostavana. Monella arvo- ja asennemittarilla tämä pitääkin paikkansa ja myös silloin, jos katsotaan vaikkapa kirkkoon kuulumis- ja avioerotilastoja. Uusimaa ei kuitenkaan veteraaniteemaan liittyvissä kysymyksissä juuri eroa muista maakunnista. Tulotaso vaikuttaa varsin suoraviivaisesti siihen, miten itsenäisyyspäivää vietetään. Pienituloisimmista vastaajista, joiden kotitalouden bruttotulot ovat alle 10 000 euroa vuodessa, vain 33 prosenttia ilmoittaa viettävänsä itsenäisyyspäivää veteraaniteema huomioon ottaen. Yli 70 000 euroa vuodessa ansaitsevista näin tekee 64 prosenttia. Sen sijaan keskimmäisissä tuloluokissa ei ole kovin suuria eroja, vaan 10 000 70 000 euroa vuodessa tienaavista 42 47 prosenttia viettää itsenäisyyspäivää veteraaniteeman kera. Kun katsotaan tutkimukseen vastanneiden taustatietoja, huomataan että selittävin muuttuja on ikä. Monet tulokset selittyvät paljolti sillä, minkä ikäisestä henkilöstä on kysymys.
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 6(11) Kuvio 3. Vastaajien suhtautuminen käytännöllisiin veteraanipäivää koskeviin ehdotuksiin Tutkimuksessa mukana olleet kahdeksan väittämää jakautuivat kahteen osaan: toisaalta kysyttiin vastaajien kantaa yleisiin arvopohjaisiin veteraaneja koskeviin väittämiin, ja toisaalta pyydettiin kertomaan kanta käytännönläheisiin ehdotuksiin, jotka liittyvät veteraanipäivän kehittämiseen. Tulokset antavat vahvan pohjan sille, että Kansallisen veteraanipäivän näkyvyyttä ja merkitystä lisättäisiin Suomessa: tälle on selvästi kansalaisten tuki, mikä tulee vahvistetuksi kautta koko tutkimuksen: Yli 60 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kansallisen veteraanipäivän tulisi olla nykyistä näkyvämpi ja paremmin huomattu. Eniten veteraanipäivän näkyvyyden lisäämistä kannattavat 50 64-vuotiaat, joista 70 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä; alle 25-vuotiaissakin osuus on yli puolet.
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 7(11) Kuvio 4. Vastaajien suhtautuminen arvopohjaisiin veteraaneja koskeviin väittämiin Veteraanien perintö muistuttaa meitä sankaruudesta, joka on osa suomalaisuutta 63 27 6 2 Veteraanipäivän juhlinta osoittaa tervettä ylpeyttä omasta historiasta 56 32 8 31 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Liian monet pitävät nykyisin itsenäisyyttä itsestäänselvyytenä 38 42 10 7 3 Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Veteraaniteema on lähinnä historiaa eikä sellaisenaan juhlapäivän arvoinen 4 8 13 31 43 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tutkimuksessa oli neljä arvopohjaista veteraaniväittämää, joista kolme oli luonteeltaan positiivisia ja yksi negatiivinen. Kaikkein eniten kannatusta sai väittämä veteraanien perintö muistuttaa meitä sankaruudesta, joka on osa suomalaisuutta. Peräti 90 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä. Kaikkein vahvimmin väittämään yhtyvät 25 49-vuotiaat sekä yli 65-vuotiaat, joista jopa 71 prosenttia on väittämästä täysin samaa mieltä. Tässä kysymyksessä nuorimmat eli alle 25- vuotiaat eroavat hieman muista väestöstä, mutta heistäkin yli puolet (51 prosenttia) on väittämästä täysin samaa mieltä. Väittämä veteraaniteema on lähinnä historiaa eikä sellaisenaan juhlapäivän arvoinen ei saanut mainittavaa kannatusta missään ikäryhmässä.
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 8(11) Kuvio 5. Täysin samaa mieltä väittämästä: Veteraanipäivän juhlinta osoittaa tervettä ylpeyttä omasta historiasta Kaikista suomalaisista yli puolet on täysin samaa mieltä siitä, että Veteraanipäivän juhlinta osoittaa tervettä ylpeyttä omasta historiasta. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat: Kaikkein vahvimmin tähän väittämään yhtyvät eteläisellä ja keskisellä Pohjanmaalla asuvat, kun taas Hämeessä ja muualla Lounais-Suomessa ollaan selvästi varautuneempia tämän arvopohjaisen väittämän suhteen. Ikä vaikuttaa tämänkin kysymyksen vastauksiin, mutta ei suoraviivaisesti: Yli 65-vuotiaista täysin samaa mieltä tästä väittämästä on 63 prosenttia ja alle 25-vuotiaista 51 prosenttia. Alhaisimmillaan luku on nuorten aikuisten eli 25 34-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 44 prosenttia on täysin samaa mieltä, mikä on sekin sinänsä korkea luku. Monissa veteraaniteemaan liittyvissä väittämissä ikä näyttää muodostavan eräänlaisen j- käyrän: aivan nuorimmassa ikäryhmässä mielipiteet ovat varsin myönteisiä, mutta nuorten aikuisten ja varhaiskeski-iässä olevien kohdalla myönteisyys hieman laskee. Yli 50-vuotiaisiin mentäessä myönteisyys kohoaa jälleen entistä korkeammalle. Ilmeisesti kotona opitut asenteet ovat varsin myönteisiä, ja omaa elämää rakentaessa ja itsenäistyessä vanhemmista asenteet hieman notkahtavat, noustakseen sitten jälleen korkealle tasolle.
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 9(11) Kuvio 6. Mitä mieltä väittämästä: Veteraanipäivästä voisi kehittää uuden suomalaisen kansanjuhlan, esimerkiksi yleisen kiitospäivän 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 8 9 7 8 12 8 12 21 15 15 27 17 22 22 21 34 37 26 37 38 16 30 11 29 18 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 7. Mitä mieltä väittämästä: Voisin itse osallistua veteraanipäivän viettoon nykyistä aktiivisemmin, jos siihen löytyisi uusia mahdollisuuksia
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 10(11) Ajatus Veteraanipäivän muuttamisesta kiitospäivän tapaiseksi uudeksi kansanjuhlaksi saa koko kansalta varsin myönteisen vastaanoton. Aikaisemmin havaittu lievä notkahdus 25 34- vuotiaiden kohdalla näkyy tässäkin kysymyksessä. Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, ehdotus ei saa erityisen paljon kannatusta vanhimmassa ikäryhmässä, vaan keski-ikäisissä. Myöskään oma osallistumisaktiivisuus ei ole korkeimmillaan iäkkäimmillä, vaan 50 64-vuotiailla. Nuorten valmius omaan osallistumiseen ei ole sen alhaisempi kuin vanhempienkaan. Kuvio 8. Miten hyvin veteraaniteemaan liitettävissä olevia juhlapäiviä tunnetaan? (Tunteneiden %-osuus)
Tammenlehvän perinneliitto Suomalaisten mielipiteet veteraaniasioista 2012 11(11) Juhlapäivistä parhaiten tunnetaan Kaatuneitten muistopäivä: vain 15 prosenttia kansalaisista ei tunne sitä, ja nuorista alle 25-vuotiaistakin sen tuntee jopa kolme neljästä, vaikka nuorilla juhlapäivien tuntemus on muuten selvästi vähäisempää kuin vanhemmilla ikäluokilla. Vanhimmissa ikäluokissa (yli 50-vuotiaissa) Puolustusvoimain lippujuhlapäivä on tunnetuin sen tunnettuus lähentelee sataa prosenttia, mutta kyseinen juhla on jostain syystä nuorimmille varsin tuntematon, mikä laskee sen sijoitusta koko väestön keskuudessa. Lähes kaikkien juhlapäivien tunnettuus lisääntyy iän mukana, mutta vähiten tunnetuimman (Vainojen uhrien muistopäivän) kohdalla tilanne onkin yllättäen päinvastainen: nuoret ja keski-ikäiset tuntevat sen jopa hieman paremmin kuin vanhat.