Suomen Reserviupseeriliitto Finlands Reservofficersförbund r.y. Toiminta 2011
Kertausharjoitukset ovat uskottavan puolustuksen perusta Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) perustamisesta tuli toukokuussa 2011 kuluneeksi 80 vuotta. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta tehtävämme ovat säilyneet lähes samoina. Tämä on osoitus reserviupseeriaatteen elinvoimaisuudesta. Reserviupseeriliiton toiminta-ajatuksena on edelleen olla reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Edistämme toiminnallamme Isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Vuonna 2011 Suomen Reserviupseeriliiton toiminnan painopisteenä olivat jäsenhankinta ja -huolto, ampumatoiminnan turvaaminen ja kehittäminen sekä maanpuolustuskoulutus. Vuosi oli liiton 80-vuotisjuhlavuosi, jonka merkittävimpiä tapahtumia olivat eri puolilla maata järjestetyt johtamispäivät. Liitto julkaisi Reservin kenttäjohtaja -kirjan sekä kutsui kaksi uutta kunniajäsentä. Varsinaisen toiminnan lisäksi vuoden aikana korostuivat vaikuttaminen lainsäädäntöön sekä edunvalvonta. Kaksi toimintaamme vaikuttavaa keskeistä ja ajankohtaista asiaa ovat puolustusvoimauudistus ja puolustusbudjetin merkittävät leikkaukset. Puolustusbudjetin merkittävä leikkaus ei liity suoraan puolustusvoimauudistukseen, mutta vuonna 2011 nämä kaksi asiaa tulivat kuitenkin samaan aikaan ajankohtaisiksi. Puolustusvoimauudistus pyrkii sopeuttamaan sotilaallisen maanpuolustuksen yhä niukkeneviin resursseihin pitkällä aikavälillä, mutta puolustusbudjetin yllättävä leikkaus pakottaa puolustusvoimat muutoksiin nopeammin kuin oli suunniteltu. Kaiken kaikkiaan tosiasia näyttää olevan, että kansallisten voimavarojen, ja erityisesti sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseen käytettävien voimavarojen, ei voi odottaa lähitulevaisuudessa kasvavan. Kun resursseja leikataan rajusti, on jostain aina luovuttava. Väistämättä joudumme tilanteeseen, jossa on tehtävä valintoja. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tämä tarkoittaa muun muassa varuskuntien lakkauttamisia. Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin. Sodan ajan joukoistamme noin 97 % on reserviläisiä. Julkisuudessa esitettiin vuonna 2011, että leikkaamalla kertausharjoitettavien reserviläisten määrä 25 tuhannesta 10 tuhanteen henkilöön saadaan säästöjä 12 miljoonaa euroa. Tätä kirjoitettaessa tiedämme, että kertausharjoituksia on päätetty leikata noin 2000 reserviläiseen. Tämä johtuu puolustusbudjetin leikkauksesta, ei puolustusvoimauudistuksesta sinänsä. Yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuva puolustusratkaisu voi olla uskottava vain, jos reserviä kertausharjoitetaan riittävästi. Puolustusratkaisumme ei ole uskottava, jos reserviläisten osaamista ja sodan ajan joukkojemme toimintakykyä ei pidetä yllä. Asejärjestelmät eivät maatamme puolusta, jos niillä ei ole osaavia käyttäjiä. Viime kädessä kysymys on arvovalinnoista. RUL on esittänyt, että kertausharjoitusten määrä pidettäisiin välttävällä tasolla tarvittaessa vaikka säästämällä suunnitelluista kansainvälisen kriisinhallinnan määrärahakorotuksista. Käytettävissä olevan tiedon mukaan tähän tarkoitukseen ollaan vuodelle 2012 varaamassa 123 miljoonaa euroa. Puolustusvoimauudistuksen myötä on onneksi luvassa myös monia positiivisia uudistuksia. Reserviupseeriliitto on peräänkuuluttanut jo vuosia reserviläisten urapolkuajattelua, mahdollisuutta hakeutua vapaaehtoisesti omaa osaamista vastaaviin sodan ajan tehtäviin sekä erityisesti reservin upseeristolle mahdollisuutta kouluttautua myös nykyistä vaativampiin tehtäviin. Puolustusvoimien uusi paikallisjoukkokonsepti saattaa olla vastaus näihin tarpeisiin. Joukkojen tarkempi suunnittelu alkanee vuonna 2012. Vuoden 2011 lopussa näyttää siltä, että tulevaisuudessa varsinkin kokeneen reserviläisen sodan ajan sijoitukseen vaikuttaa nykyistä enemmän hänen oma aktiivisuutensa ja sitoutumisensa sotilasammattitaidon vapaaehtoiseen ylläpitoon. Näihin muutoksiin meidän pitää vastata omaa toimintaamme kehittämällä ja toimimalla yhdessä keskeisten yhteistyökumppaniemme, kuten puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita reserviupseeriaatteen vesittämistä; yhteistyö muiden kanssa onnistuu vain, jos oma identiteetti on riittävän vahva. Toimintaympäristömme muutoksesta huolimatta tai ehkä jopa sen vuoksi meidän on hyvä muistaa, että varsinainen reserviupseeritoiminta tapahtuu aina siellä, missä joukko reservin upseereja kokoontuu oman yhdistyksen tai piirin lipun alle. Meidän on myös huolehdittava siitä, että varttuneiden reservin upseerien lisäksi nuoret upseerit löytävät mielekästä toimintaa omasta yhdistyksestään. Tavoitteemme pitää olla aktiivinen ja aikaansaava toiminta. Pelkkä järjestötoiminta ei nuoria upseereja juuri kiinnosta. Liiton toimintasuunnitelmasta löytyvät toiminnalliset tavoitteet jokaiselle upseerille reservissä. Vähintään yksi ampumasuoritus, sähköisen kuntokortin käyttöönotto ja osallistuminen sotilasosaamista ylläpitävään koulutukseen ovat kaikki jokaisen reserviupseerin saavutettavissa olevia tavoitteita. Kerhot ovat avainasemassa siinä, että viesti näistä tavoitteista saavuttaa jokaisen jäsenen. Kiitän liiton jäseniä, yhdistyksiä ja piirejä sekä liiton yhteistyökumppaneita aktiivisesta toimintavuodesta 2011. Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula RUL 80-vuotta Järjestäytynyt reserviupseeritoiminta alkoi Suomessa joulukuussa 1925, kun Helsingissä perustettiin valtakunnallinen Reserviupseerikerho. Toiminnan laajennuttua koko maahan tuli liiton perustaminen ajankohtaiseksi. Suomen Reserviupseeriliiton perustava kokous pidettiin Katajanokan Kasinolla 17.5.1931. Paikalla oli reserviupseereita kahdeksalta paikkakunnalta, mutta liiton perustamisasiakirjan allekirjoittivat vain Helsingin, Turun ja Riihimäen kerhojen edustajat. Liiton 80-vuotisjuhlavuoden pääaktiviteettina järjestettiin yhteensä yli 70 johtamispäivätapahtumaa eri puolilla maata. Juhlavuotensa kunniaksi liitto kutsui kaksi uutta kunniajäsentä sekä julkaisi Reservin Kenttäjohtaja-kirjan. Juhlavuoden suosittu myyntituote oli tuttuun RUK-puukkoon perustuva juhlapuukko. Johtamispäivän aikana osanottajilla on mahdollisuus kerrata ja oppia keskeisiä sotilasjohtamisen asioita. Tapahtuman järjesti joko yksittäinen reserviupseeriyhdistys, useampi yhdistys yhdessä tai piiri. Liitto toimitti järjestäville yhdistyksille valmiin materiaalin, jonka avulla tapahtuma on helppo järjestää. Materiaalipaketissa oli ohjeet 12 toiminnalliseen rastiin. Rastivaihtoehtoina ovat mm. ammunta, taktisten merkit, tulenjohto- ja kartanluku, suunnistus, lihaskuntotesti, käsikranaatin tarkkuusheitto ja ensiapu. Suomen Reserviupseeriliiton 80-vuotisjuhlajulkaisu oli Reservin Kenttäjohtaja -kirja. Kirja on 120-sivuinen rautaisannos reservin johtajan perustietoja ja -taitoja. Sisällöltään Reservin Kenttäjohtaja on laaja kattaus eri osa-aluei- den ja yhteistoiminnan perusteista. Lähtökohtana on ollut joukkueenjohtajataso. Kirjassa on myös ajantasaista tietoa mm. taktisista merkeistä, karttajärjestelmästä, johtamisesta ja tavallisimmista aseista. Parhaimmillaan se palvelee taskukirjana, josta käyttäjä voi kenttäolosuhteissa nopeasti tarkistaa tarvitsemansa tiedon. Kirja sopii hyvin käytettäväksi vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa ja kertausharjoituksissa. Kirjan keskeisenä lähteenä on ollut Puolustusvoimien, erityisesti Reserviupseerikoulun, koulutusmateriaali. Liittovaltuusto kutsui kevätkokouksessaan liiton kunniajäseniksi Mannerheim -ristin ritari, kapteeni Tuomas Gerdtin ja ekonomi, majuri Pekka Selínin. Mannerheim-ristin ritari 95, kapteeni Tuomas Gerdt, sai Mannerheim-ristin alikersanttina taistelulähettitehtävistä erittäin vaikeissa olosuhteissa Kannaksella heinäkuussa 1942. Hän kävi Upseerikoulun kurssin (=RUK:n) 57 Niinisalossa vuonna 1943. Tuomas Gerdt on ollut aktiivisesti mukana reserviupseeritoiminnassa 1940-luvun lopulta lähtien. Ekonomi, majuri Pekka Selínillä (s. 1941) on poikkeuksellisen ansiokas ura reserviupseeritoiminnassa sen toiminnan kaikilla tasoilla. Hän on toiminut Savonlinnan ja Jyväskylän reserviupseerikerhojen hallituksissa sekä Keski-Suomen reserviupseeripiirin puheenjohtajana. RUL:n liittohallituksen jäsenenä hän oli vuosina 1986 89 ja 1991 92. Vuonna 1993 Pekka Selín valittiin liiton 2. varapuheenjohtajaksi ja vuosina 1996-2001 hän toimi RUL:n puheenjohtajana. Suunnistustaito ja kyky liikkua maastossa ovat tärkeä osa kenttäkelpoisuutta. Juhlavuoden muita tapahtumia olivat mm. reserviupseereiden maastomestaruuskilpailut Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissä sekä kaksi syksyllä järjestettyä seminaaria. Yhdessä Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen, Kadettikunnan ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin lokakuussa Hyvä paha hallinto: Johtaminen, tilannekuva, tieto ja luottamus turvallisuudessa -seminaari. Marraskuussa RUL järjesti yhdessä Kadettikunnan ja Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen kanssa turvallisuuspolitiikan seminaarin, jonka aiheena oli Maailman muutos ja Suomi sekä Suomen puolustus ja puolustusvoimauudistus. Seminaarin alustajina oli turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Seminaarin paneelikeskustelussa oli edustettuina kansanedustajia viidestä suurimmasta eduskuntapuolueesta. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara luovutti Maavoimien kunniakilven 80 vuotiaalle RUL:lle 17.5.2011 juhlaillallisella. Kilven otti vastaan liiton puheenjohtaja.
7. 8. 11. 1. 13. 2. 5. 9. 12. 14. 3. 4. 6. 10. 15. 1. PM-ampumasuunnistusviestin vauhdikas lähtö. Pasi Huuskonen, Erkki Saarijärvi ja Mikko Hautala olivat Suomen joukkueiden avaajia. 2. CIOR:n sotilasmoniottelu kisattiin Varsovassa Puolassa. Suomen joukkue vauhdissa esteradalla. 3. Suomen joukkue Mikko Hautala (vas.), Simo Jääskeläinen ja Janne Nieminen voitti veteraanisarjan ja oli kokonaiskilpailussa hienosti toinen. 4. Yksi johtamispäivän rasteista oli kenttäkelpoisuuskoe. Vatsalihaksia testattiin Kuopiossa. 5. RUL:n puheenjohtaja Mika Hannula avasi PM-maastomestaruuskilpailut heinäkuun alussa Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissa. 6. Kalevan maljan voittaa liiton paras piiri reserviläisliikunnassa. Taistelukoulun kilpi luovutetaan aktiivisimmalle piirille kuntoliikunnassa. Vuonna 2011 maljan voitti Varsinais-Suomi ja kilven Kainuu. 7. RUL:n juhlapuukko perustuu tuttuun RUK:n kurssipuukkoon. Puukkoja myytiin vuoden aikana yli 650. 8. Ensiapurasti johtamispäivätilaisuudessa Kuopiossa. 9. Katajanokan Kasinon omistavat yhdessä RUL, Helsingin Reserviupseeripiiri ja Upseeriliitto. 10. Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n kesäkongressi järjestettiin hienoissa puitteissa Varsovassa. 11. Reservin Kenttäjohtaja -kirja on 120-sivuinen rautaisannos reservin johtajan perustietoja ja -taitoja. Lähtökohtana on ollut joukkueenjohtajataso. Kirjan keskeisenä lähteenä on Reserviupseerikoulun koulutusmateriaali. 12. EROK:n puheenjohtaja Toomas Peek (vas.) ja Kuno Peek toivat RUL:n 80-vuotispäivään sekä oman liittonsa että Viron puolustusministeri Mart Laarin onnittelut. 13. Meren läheisyyttä hyödynnettiin PM-kisoissa Dragsviksissa. Antti Saastamoinen ja Aaro Mäkelä melomassa kohti maalia. 14. Marraskuussa järjestetyssä juhlaseminaarissa kansanedustajat Pekka Haavisto (VIHR), Kimmo Tiilikainen (KESK), Jussi Niinistö (PS), Tuula Väätäinen (SDP) ja Timo Heinonen (KOK) kertoivat näkemyksiään puolustusvoimauudistuksesta. 15. Kadettikunnan ja Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen kanssa järjestettiin lokakuussa Santahaminassa seminaari, jossa perehdyttiin mm. tilannekuvaan. Seminaariin osallistui noin 150 henkilöä.
Tuloslaskelma Jäsenmäärä, maksaneet jäsenet 2008-2011 VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2011 31.12.2011 1.1.2010 31.12.2010 Järjestötoiminta tuotot 44.703,00 43.624,00 Henkilöstökulut -164.585,45-140.649,99 Poistot -3.706,00-2.934,71 Järjestötoiminta, muut kulut -285.621,78-290.968,75 Koulutustoiminta, tuotot 6.750,16 7.068,57 Koulutustoiminta, kulut -27.946,54-19.182,27 Padasjoki, tuotot 10.130,00 10.720,00 Padasjoki, kulut -9.558,73-11.979,62 Tiedotustoiminta, tuotot 0,00 0,00 Tiedotustoiminta -38.882,43-43.664,97 Liikuntatoiminta, tuotot 0,00 0,00 Liikuntatoiminta, kulut -40.853,82-33.848,47 Kansainvälinen toiminta, tuotot 600,00 1.146,00 Kansainvälinen toiminta, kulut -15.543,67-16.344,13 Varsinainen toiminta yhteensä - 524.515,26-497.174,34 VARAINHANKINTA Tuotot 891.217,75 818.738,65 Kulut -591.198,29-536.375,67 Varainhankinta yhteensä 300.019,46 282.362,98 Tuotto- / kulujäämä - 224.495,80-214.811,36 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 185.973,31 186.279,87 Kulut -104.117,15-61.326,83 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 81.856,16 124.953,04 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ -142.639,64-89.858,32 SATUNNAISET ERÄT 0,00 0,00 PIIRI Maksaneet Maksaneet Maksaneet Maksaneet 2008 2009 2010 2011 101 E-HÄ 1570 1533 1504 1487 102 E-KA 936 928 938 941 103 E-PO 1302 1305 1287 1308 104 HKI 4377 4261 4130 4139 105 KAI 600 603 592 607 106 KE-PO 584 540 538 554 107 KE-SU 1185 1137 1124 1130 108 KYM 1447 1416 1394 1393 109 PÄI-HÄ 816 790 780 763 110 LAP 945 915 895 893 111 ORUP 1565 1520 1580 1598 112 PIR 2390 2331 2379 2392 113 PO-KA 846 826 828 817 114 PO-PO 1242 1235 1222 1250 115 PO-SA 1183 1154 1124 1110 116 SAT 1318 1276 1241 1240 117 SU-SA 784 768 765 783 118 UUS 1993 2039 2048 2089 119 VAA 388 386 375 369 120 V-SU 2528 2500 2520 2545 Liitto yht. 27999 27463 27264 27408 Vauhditon pituushyppy on yksi kenttäkelpoisuustestin lajeista. YLEISAVUSTUKSET 143.686,72 117.624,84 TILIKAUDEN TULOS 1.047,08 27.766,52 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 1.047,08 27.766,52 Avustuksia liitto sai vuoden aikana Maanpuolustuksen Tuki ry:ltä, Puolustusministeriöltä, Urlus-säätiöltä, Ikämies-säätiöltä sekä Sotavahinkosäätiöltä. Tase VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja kalusto 9.966,08 7.652,13 Muut aineelliset hyödykkeet 455,03 839,01 Aineelliset hyödykkeet yhtensä 10.421,11 8.491,14 Osakkeet ja osuudet 8.409,40 8.409,40 Sijoitukset yhteensä 8.409,40 8.409,40 PYSYVÄT VASTAAVAT yhteensä 18.830,51 16.900,54 Jäsenyydet ja yhteistyötahot Suomen Reserviupseeriliitto on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Maanpuolustuksen Tuki ry Reserviläisurheiluliitto ry Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry Katajanokan Upseerikerho ry Maanpuolustuskoulutusyhdistys Suomen Ampumaurheiluliitto ry Tammenlehvän Perinneliitto ry Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Vapepa Upseerijärjestöjen yhteistyöelin, YTE Reserviupseereiden pohjoismainen presidiumi The Interallied Confederation of Reserve Officers, CIOR Ampumaharrastusfoorumi Sotilasmoniottelun esterata on 500 metriä pitkä ja siinä on haastavaa 20 estettä. Sotilasmoniottelun esteuintiradalla on viisi estettä. Uima-asuna on maastopuku. VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus yhteensä 13.195,94 18.134,08 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1885,00 518,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Siirtosaamiset 3.819,88 9.790,30 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 5.704,88 10.308,30 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja arvopaperit 2.358.143,15 2.383.196,07 Muut osakkeet ja arvopaperit yhteensä 2.358.143,15 2.383.196,07 Rahat ja pankkisaamiset 87.157,94 55.172,80 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2.464.201,91 2.466.811,25 Vastaavaa yhteensä 2.483.032,42 2.483.711,79 VASTATTAVAA Oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä 2.388.312,76 2.360.546,24 Tilikauden ali- / ylijäämä 1.047,08 27.766,52 Oma pääoma yhteensä 2.389.359,84 2.388.312,76 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 46.378,69 37.953,44 Muut velat 2.881,88 2.978,23 Siirtovelat 44.412,01 54.467,36 Lyhytaikainen vieras pääoma, yhteensä 93.672,58 95.399,03 VIERAS PÄÄOMA, yhteensä 93.672,58 95.399,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2.483.032,42 2.483.711,79 RUL:n toimintakilpailussa 20 eniten pisteitä saavuttanutta yhdistystä Yhdistys Jäsenmäärä Toimintapisteet Salon Seudun Reserviupseerit ry 353 539 Jyväskylän Reserviupseerit ry 432 511 Kempeleen Reserviupseerikerho ry 97 505 Järvenpään Reserviupseerikerho ry 303 504 Tikkakosken Reserviupseerit ry 131 453 Seinäjoen Reserviupseerikerho ry 270 380 Hattulan-Tyrvännön Reserviupseerikerho ry 54 375 Tikkurilan Reserviupseerikerho ry 217 374 Kouvolan Reserviupseerikerho ry 270 371 Vaasan Reserviupseerikerho ry 208 353 Iisalmen Reserviupseerikerho ry 152 348 Kangasalan Reserviupseerikerho ry 264 348 Rovaniemen Reserviupseerit ry 238 342 Toijalan Seudun Reserviupseerikerho ry 133 326 Kurikan Reserviupseerikerho ry 96 313 Lahden Reserviupseerikerho ry 267 310 Tammelan Reserviupseerit ry 45 308 Voikkaan Reserviupseerikerho ry 51 297 Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit ry 188 295 Joensuun Reserviupseerit ry 298 292 Ampuminen on yksi reserviupseeritoiminnan aktiivisimmista toiminnoista. Erityisesti palvelusammuntojen ja SRA-ammunan suosio on kasvanut viime vuosina.
RUL:n liittohallitus teki syyskuussa kunniakäynnin Tampereen Vehmaisissa olevalle C.G.E. Mannerheimin patsaalle. Mannerheim kutsuttiin RUL:n kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1941. Liittohallitus 2011 I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jäsenet Etelä-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Opiskelijat Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Suur-Savo Uusimaa Vaasa Varsinais-Suomi Professori, dekaani, kapt Mika Hannula, Tampere Maanviljelijä, agronomi, ylil Mikko Halkilahti, Salo Johtaja, komkapt Yrjö-Pekka Rautalahti, Helsinki Metsänhoitaja, maj Antti Koskimäki, Riihimäki Toimitusjohtaja, maj Jyrki Kosonen, Lappeenranta Toimitusjohtaja, maj Kari Ratavaara, Kurikka Vararehtori, maj Sakari Väliahde, Helsinki Rajavartiomestari, ltn Martti Hämäläinen, Kuhmo Rehtori, kapt Kimmo Tastula, Kokkola Käyttö- ja kehitysinsinööri, kapt Timo Salo, Äänekoski Tekninen johtaja, kapt Pasi Laari, Kouvola Sähkömestari, maj Seppo Rautiainen, Rovaniemi Opiskelija, ltn Timo Koski, Jyväskylä Tekninen johtaja, ylil Hannu Jokinen, Nokia Koulunjohtaja, kapt Harri Norismaa, Joensuu Kunnanjohtaja, maj Kari Ahokas, Kempele Henkilöstöpäällikkö, maj Jukka Korhonen, Kuopio Yrittäjä, maj Juha Tarnanen, Lahti Kirjanpitäjä, kaptl Hannu Aho, Pori Varatuomari, kapt Pentti Nuutilainen, Ristiina Kiinteistöpäällikkö, ylil Timo Hautala, Nurmijärvi Rikosylikonstaapeli, maj Brage Forssten, Vaasa Lukion lehtori, kapt Tor-Erik Lindqvist, Salo Liittovaltuusto 20.11.2010-2011 43 jäsentä Vanhempi kehityskemisti, maj Matti Ankelo, Uusikaupunki Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, ltn Pinja Hellman, Porvoo Liiton neuvottelukunta 2011 51 jäsentä Professori, lääkmaj Tapani Havia, Muurla Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, maj Martti Ehrnrooth, Vaasa Liiton toimisto Toiminnanjohtaja, VTM, maj Janne Kosonen Järjestösihteeri - 28.1.2011 ja 24.10.2011, LuK, ylil Saku Liehu Järjestösihteeri 17.1. - 31.10.2011, ltn Timo Koski Toimistosihteeri Kirsti Suortti Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet Kunniapuheenjohtaja Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim 1941 1951 Kunniajäsenet Jalkaväenkenraali Rudolf Walden 1943 1946 Majuri N. A. Osara 1945 1990 Jalkaväenkenraali Erik Heinrichs 1957 1965 Majuri Ilmo Ollinen 1958 1967 Everstiluutnantti Lauri K. J. Tukiainen 1965 1987 Jalkaväenkenraali Sakari Simelius 1966 1985 Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth 1981 2004 Majuri Eero Harkia 1981 1987 Majuri Heikki Sysimetsä 1981 2003 Kenraali Lauri Sutela 1984 2011 Kapteeni Filip Pettersson 1986 Majuri Waldemar Bühler 1994 1997 Majuri Randall Nybom 1994 2003 Majuri Erkki Sutela 2002 2010 Majuri Pentti Perttuli 2006 Majuri Antti Ahlström 2006 Kapteeni Tuomas Gerdt 2011 Majuri Pekka Selín 2011 Toiminnan arvot Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat: Isänmaallisuus Hyvä johtajuus Veteraanien perintö Yleinen asevelvollisuus Toiminta-ajatus Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Liitto edistää toiminnallaan Isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Suomen Reserviupseeriliitto Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund r.y. Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI Puh. (09) 4056 2050 telekopio (09) 447 579 Sähköposti: toimisto@rul.fi www.rul.fi