Mitä haasteita sinulla on Jumalan läheisyyden kokemisen suhteen? Mikä on sinulle luontevin tapa kokea läheisyyttä Jumalan kanssa?
Koska ME olemme tehneet siitä haastavaa! Olemme rakentaneet hengellisen elämän muotin, johon yritämme ahtautua. Yritämme matkia jonkun toisen henkilökohtaista tapaa kohdata Jumalaa, emmekä ole löytäneet omaa hengellistä polkuamme Jumalan läheisyyden kokemiseen!
Hengelliset polut ovat kuin ovia, jotka johtavat huoneeseen, jossa voimme tuntea erityistä läheisyyttä Jumalan kanssa. Niin kuin erilaisilla ihmisillä on erilaisia persoonallisuuksia ja lahjojen yhdistelmiä, niin heillä on myös erilaisia hengellisiä polkuja. Tiedätkö oman hengellisen polkusi?
Joidenkin ihmisten on vaikea kokea Jumalan läheisyyttä ja virvoittua hengellisesti, kun he ovat yksin. Yksinäisyys johtaa heidät turhautumiseen ja ikävystymiseen. Mutta kun he löytävät ihmisiä, joiden kanssa he jakavat saman intohimon etsiä Jumalan läheisyyttä, ja tekevät sen yhdessä heidän kanssaan, heidän sisimpänsä herää eloon!
Luuk. 9:28: Jeesus otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.
Joidenkin ihmisten on vaikea keskittyä Jumalan kasvojen etsimiseen, elleivät he saa älyllisiä haasteita. Nämä ihmiset kokevat Jumalan läheisyyden ja aktivoituvat hengellisesti, kun heidän teologinen ymmärryksensä kasvaa. He innostuvat syvästä Raamatun tutkimisesta ja teologiasta.
Nämä ihmiset rakastavat älyllisesti haastavia kirjoja, ja tuntevat vetoa oppitunteja, seminaareja ja erityistilaisuuksia kohtaan. Ja kun he oivaltavat jonkun syvän hengellisen totuuden, MIKÄÄN ei voi pysäyttää heitä! Esim. Martti Luther, Johannes Calvin, Alister McGrath
Myös apostoli Paavalilla oli todennäköisesti älyllinen polku. Hänestä maailman muuttuminen riippui mielemme uudistumisesta, (Room. 12:2). Paavali oli ilmeisesti vakuuttunut, että jos ihmisen mieli kuului Jumalalle, kaikki muu seuraisi sitä.
Jotkut ihmiset eivät koe olevansa lähellä Jumalaa, jolleivät he saa tehdä työtä ja palvella Jumalan valtakunnan hyväksi. Nämä ihmiset ovat vahvasti tekijöitä. He ovat iloisimpia ja elävimpiä Kristuksessa, kun he palvelemalla voivat kokea olevansa Jumalan rakkauden välikappaleita.
Matt. 25:35-36: Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.
Jotkut ihmiset kokevat juuri yksinäisyydessä, hiljaisuudessa ja rauhassa Jumalan läheisyyden vahvimmin. Yksinäisyys ei tunnu ahdistavalta, vaan se pikemminkin auttaa heitä keskittymään rukoukseen ja mietiskelyyn. Sen sijaan he väsyvät helposti suhteisiin ja toimintaan.
Ymmärtämättömät ihmiset pitävät mietiskelijöitä joskus eristäytyjinä tai laiskoina. Heillä on kuitenkin aivan erityistä hengellistä rikkautta, luovuutta ja ilmestystä Jumalasta, millä he voivat ravita muita uskovia (esim. uudet laulut, kirjat ja taideteokset). Siksi mietiskelijät ovat elintärkeitä Jumalan seurakunnalle.
Mark. 1:35: Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä.
Toisin kuin mietiskelijät, nämä ihmiset ovat hengellisesti vireimmillään mahdollisimman haastavissa ympäristöissä. He nauttivat suurista haasteista, joissa heidät venytetään kykyjensä äärirajoille, ja juuri silloin he kokevat olevansa lähimpänä Jumalaa.
Ymmärtämättömät ihmiset saattavat pitää aktivisteja pelottavina kiihkoilijoina tai työnarkomaaneina. Kuitenkin aktivistit nauttivat elää mahdollisimman toimeliaasti. He haluavat elää ja kuolla taisteluissa Jumalan valtakunnan puolesta.
Apt. 5:40-42: Neuvosto kutsui apostolit sisään, ruoskitti heidät ja kielsi heitä puhumasta Jeesuksen nimessä, mutta päästi heidät vapaaksi. Apostolit lähtivät neuvostosta iloisina siitä, että olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias.
Jotkut ihmiset kokevat Jumalan läheisyyden ja virvoittuvat hengellisesti luonnon keskellä. Luonnonympäristössä oleminen kasvattaa voimakkaasti heidän tietoisuuttaan Jumalasta. Luonnossa he näkevät vertauksia Jumalan luonteesta ja hänen suvereenisuudestaan.
Ps. 19:2-5: Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin.
Joillekin ihmisille ensisijainen polku Jumalan läsnäolon kokemiseen on palvonta ja ylistys. Monet uskovat ovat kamppailleet hengellisen intohimon puutteen kanssa vuosia, mutta vasta kun he ovat tulleet voimakkaaseen ylistyksen ja palvonnan ilmapiiriin, heidän sydämensä on avautunut Jumalan rakkauden kokemukselle.
Nähtävästi Daavidin, monien psalmien kirjoittajan, polku Jumalan läsnäolon kokemiseen oli ylistys ja palvonta. Daavid kirjoitti (Ps. 103:1): Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään.
1) Tunnista polkusi. Hyväksy oma polkusi, äläkä vertaile sitä muiden polkuihin. 2) Toteuta polkuasi. 3) Arvosta kaikkia polkuja. Kokeile joskus myös erilaisia polkuja, vaikka ne olisivatkin vaikeita sinulle. Tämä rikastuttaa hengellistä elämääsi! 4) Auta toisia tunnistamaan polkunsa.