TAPATURMAKATSAUS 2012 Kymenlaakson Pelastusalue
SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 18% 2% 5% 5% 32% 17% 15% 6% 182 414 Hamina 18% 2% 4% 5% 32% 17% 16% 6% 21 442 Iitti 18% 2% 4% 4% 31% 18% 16% 6% 7 024 Kotka 18% 2% 5% 6% 31% 16% 15% 6% 54 800 Kouvola 19% 3% 5% 5% 32% 16% 15% 6% 88 132 Miehikkälä 16% 2% 3% 3% 30% 18% 20% 9% 2 244 Pyhtää 21% 2% 3% 4% 34% 16% 14% 6% 5 250 Virolahti 17% 2% 4% 4% 32% 18% 16% 8% 3 523 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 8 6 21 10 Liikenne, moottoriajoneuvot 9 12 19 12 43 17 22 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 63 63 153 307 Hukkuminen 5 <5 <5 5 26 19 14 5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 15 15 11 5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 16 7 10 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 13 16 6 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 105 71 19 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 11 6 43 17 14 8 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 24 22 28 20 Yhteensä 20 10 40 40 360 250 310 370 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 37 15 50 +42% Liikenne, moottoriajoneuvot 107 30 140 +23% Kaatuminen ja putoaminen 324 267 590 +25% Hukkuminen 62 15 80 +37% Tukehtuminen 37 12 50 +44% Tulipalo 26 11 40 +61% Paleltuminen 38 11 50 +85% Alkoholimyrkytys 152 51 200 - Muu myrkytys 74 27 100 - Muut tapaturmat 74 23 100 +27% Yhteensä 930 460 1 390 +21% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 50 100 150 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Tulipalo Muu myrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Alkoholimyrkytys Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 118 11 27 42 386 171 134 53 940 Liikenne, moottoriajoneuvot 276 117 187 173 648 142 121 28 1 690 Kaatumis- ja putoamistapaturma 728 123 311 320 2 888 1 827 2 415 1 522 10 130 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 5 10 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 14 <5 <5 <5 10 8 13 6 50 Tulipalo 13 <5 9 18 77 15 15 <5 150 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 14 19 12 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 31 <5 9 11 81 24 20 9 190 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 18 7 <5 <5 60 Muu tapaturma 421 154 332 297 1 854 895 1 118 427 5 500 Yhteensä 1 630 420 880 870 5 980 3 120 3 850 2 050 18 800 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 70 9 13 9 195 112 180 69 660 Liikenne, moottoriajoneuvot 97 46 52 50 177 68 79 21 590 Kaatumis- ja putoamistapaturma 526 50 94 112 1 447 1 503 3 896 6 225 13 850 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 <5 <5 9 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 11 11 <5 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 5 7 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 26 <5 11 8 50 25 18 23 160 Alkoholimyrkytys 23 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 194 37 92 97 975 621 1 136 549 3 700 Yhteensä 950 150 260 280 2 860 2 350 5 330 6 890 19 070 Yhteensä 2 580 570 1 140 1 140 8 840 5 470 9 180 8 940 37 870 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 142 286 489 Vertailuluku, % -49... -30-19... -10-9... -5-4... +4 75 935 624 285 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 75 Hamina 142 Iitti 285 Kotka 286 Kouvola 489 Miehikkälä 624 Pyhtää 935 Virolahti 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 102 11 27 38 290 123 94 33 710 Liikenne, moottoriajoneuvot 211 90 127 102 413 86 75 18 1 080 Kaatumis- ja putoamistapaturma 632 109 260 257 2 029 1 137 1 318 798 6 370 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 10 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 13 <5 <5 <5 9 8 12 5 50 Tulipalo 10 <5 8 11 33 10 11 <5 90 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 12 16 5 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 31 <5 9 11 67 19 18 9 170 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 14 7 <5 <5 50 Muu tapaturma 377 141 279 255 1 404 672 701 222 3 950 Yhteensä 1 330 350 680 620 3 780 1 880 1 980 990 11 150 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 54 8 10 7 153 84 127 54 490 Liikenne, moottoriajoneuvot 73 40 43 31 127 45 44 17 410 Kaatumis- ja putoamistapaturma 466 45 83 90 1 049 961 2 110 2 872 7 420 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 <5 <5 7 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 7 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 24 <5 9 6 48 20 15 22 150 Alkoholimyrkytys 23 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 173 36 77 86 734 436 738 387 2 620 Yhteensä 790 140 210 210 1 950 1 440 2 720 3 110 10 180 Yhteensä 2 120 480 890 830 5 740 3 310 4 710 4 090 21 330 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 279 15 52 94 2 357 1 558 1 509 599 6 460 Liikenne, moottoriajoneuvot 944 431 1 648 1 364 7 948 2 290 1 876 648 17 150 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 525 287 1 316 1 081 16 745 17 295 37 049 28 450 103 750 Veteen vajoaminen 25 7 <5 <5 7 58 23 <5 120 Hengitystä estävät tapaturmat 46 <5 <5 <5 80 17 65 26 240 Tulipalo 132 11 30 225 1 118 72 129 <5 1 720 Paleltuminen <5 5 <5 <5 66 150 302 11 540 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 36 7 14 21 214 73 75 58 500 Alkoholimyrkytys 29 <5 <5 19 106 13 <5 <5 170 Muu tapaturma 973 336 831 1 057 8 103 5 119 10 092 8 415 34 930 Yhteensä 3 990 1 100 3 900 3 860 36 740 26 650 51 120 38 210 165 570 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 287 15 48 13 1 043 682 2 403 1 225 5 720 Liikenne, moottoriajoneuvot 276 201 419 255 1 014 643 1 153 315 4 280 Kaatumis- ja putoamistapaturma 875 126 239 393 6 629 12 536 67 159 149 819 237 780 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 <5 <5 7 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 <5 <5 306 25 340 Tulipalo <5 8 <5 6 118 69 <5 47 250 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 18 226 9 260 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 68 <5 20 14 97 91 84 202 580 Alkoholimyrkytys 30 <5 <5 <5 13 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 404 105 332 277 4 778 4 041 9 643 6 173 25 750 Yhteensä 1 960 470 1 060 960 13 700 18 080 80 990 157 820 275 030 Yhteensä 5 950 1 570 4 960 4 820 50 450 44 730 132 110 196 020 440 600 14
Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15
Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2-7 vuorokautta 1 vuorokausi 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 633 589 377 1 599 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 785 987 510 2 282 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 5 656 10 062 8 269 23 987 63 Veteen vajoaminen 12 19 4 35 0 Hengitystä estävät tapaturmat 52 12 14 78 0 Tulipalo 37 58 83 178 0 Paleltuminen 16 30 22 68 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 191 131 31 353 1 Alkoholimyrkytys 63 20 5 88 0 Muu tapaturma 3 400 3 589 2 210 9 199 24 Yhteensä 10 845 15 497 11 525 37 867 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 2 132 1 711 8 136 3.8 40404 - KUUSANKOSKEN ALUESAIRAALA 1 033 851 4 998 4.8 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 330 283 10 773 29.4 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 208 178 1 126 5.4 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 121 104 518 4.3 90270 - KOTKAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI/TERVEYSKESKUS 184 154 6 487 32.6 90709 - HAMINAN TERVEYSKESKUS/TARKENTAMATON 156 133 3 301 19.8 60757 - HANSAKESKUKSEN LÄÄKÄRIPALVELU 114 113 114 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 74 70 75 1.0 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 2 2 2 1.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 4 4 4 1.0 90734 - ARTJÄRVEN SOSIAALITOIMISTO 50 39 2 680 49.6 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 46 35 152 3.3 90590 - VIROLAHDEN TERVEYSKESKUS 30 29 1 318 39.9 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 33 30 775 22.8 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 29 29 29 1.0 60611 - DIACOR SAIRAALA 24 24 24 1.0 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 6 5 19 3.2 90438 - PYHTÄÄN TERVEYSKESKUS 20 18 818 40.9 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 5 5 13 2.6 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 2 2 2 1.0 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 3 3 4 1.3 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAIRAALA 2 2 2 1.0 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 6 5 13 2.2 17
Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18
Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Kirjattu muu tai määrittämätön Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 2 715 Liikenne 4 610 Kotitapaturma 15 373 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 726 Muu vapaa-ajan tapaturma 10 474 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 930 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 717 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 189 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 3 040 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 22 880-8% 13 660-8% 230 770-9.8 940 +19% Hamina 2 720-8% 1 591-10% 27 177-9.7 118 +25% Iitti 1 010-594 - 11 562-11.2 32 - Kotka 7 360-4 470-70 935-9.4 338 +44% Kouvola 10 460-12% 6 217-13% 107 493-10.0 383 - Miehikkälä 250-33% 178-17% 1 303-69% 5.2 15 - Pyhtää 580-15% 346-15% 6 462-10.9 29 - Virolahti 500-302 - 5 834-11.4 26-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 230 +27% 12 600-1 010-5 730-19% 1 310-48% 22 880-8% Hamina 301 +46% 1 573-118 - 634-25% 98-62% 2 720-8% Iitti 93 +58% 551-25 - 287-49 -37% 1 010 - Kotka 677 +29% 4 125 +12% 482 +58% 1 793-14% 284-62% 7 360 - Kouvola 1 026 +20% 5 617-5% 324-32% 2 671-21% 826-31% 10 460-12% Miehikkälä 32 * 121-37% 12 * 68-24% 13 * 250-33% Pyhtää 53 +70% 344-22 - 141-26% 19-41% 580-15% Virolahti 50 +104% 267-24 * 140-18 -36% 500-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 000-12% 9 720 +9% 460-1 010 +14% 390-61% 12 580 - Hamina 110-1 212 +13% 61-146 +52% 40-54% 1 570 - Iitti 53-409 - 17 * 39-33 - 550 - Kotka 283-16% 3 321 +26% 125-292 - 91-65% 4 110 +12% Kouvola 507-4 191-241 - 469-203 -57% 5 610-5% Miehikkälä 16 * 88-39% 5 * 10 * <5 * 120-39% Pyhtää 23-284 - 7 * 23 * 7 * 340 - Virolahti 11 * 215 - <5 * 29 * 10-270 - 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24
Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 7 200-610 -25% 5 020-760 -13% 8 870-11% 420-61% 22 880-8% Hamina 864-71 - 680 +16% 82-1 007-16% 20-75% 2 720-8% Iitti 366 +24% 25-171 - 37-394 - 12-1 010 - Kotka 2 282 +10% 174-29% 1 736 +18% 228-2 850-91 -70% 7 360 - Kouvola 3 253-321 -17% 2 143-10% 370-12% 4 105-15% 272-44% 10 460-12% Miehikkälä 61-45% <5 * 71-5 * 105-24% <5 * 250-33% Pyhtää 199-7 * 127-17 - 213-23% 16 * 580-15% Virolahti 179-11 * 90-18 - 196-5 * 500-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25