Vaihtoraportti Linda Eerikäinen (linda.eerikainen@aalto.fi), bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma Politecnico di Milano lukuvuodet 2010-2011 ja 2011-2012 Vaihto-ohjema T.I.M.E. kaksoistutkinto italian kielellä (tutkinto-ohjelma Biomedical Engineering) Rapportini saa julkaista Into-sivuilla ja minuun saa ottaa yhteyttä Milanon tuomiokirkko Duomo Alkuvalmistelut Päätin hakea vuoden 2010 vaihtohaussa Politecnico di Milanoon T.I.M.E.-kaksoistutkintovaihtoohjelmaan. Haku vaihtokohteeseen oli kaksiosainen. Ensin täytettiin hakemus Aalto-yliopistolle ja Politecnico di Milanolla oli oma hakemus internetissä. Ennen lähtöä hain Kelalta opintotukea vaihto-opiskeluun, hain oikeuden Suomen sosiaaliturvaan sekä hankin matkavakuutuksen, joka kattoi terveydenhuoltokulut ulkomailla. Rokotuksia en ottanut, koska minulla oli jo valmiiksi voimassaolevat A- ja B-hepatiittirokotukset otettuina. Asunnon Milanosta hankin jo ennen lähtöä. Sain sovittua vuokranantajan kanssa, että asunto oli varattu minulle, ja kun pääsin paikan päälle näkemään asunnon, tein lopullisen päätöksen asunnon vuokraamisesta. Sitten vasta maksoin vuokravakuuden ja allekirjoitin vuokrasopimuksen. Milanoon päästyäni hankin ensitöikseni itselleni codice fiscalen, joka tarvitaan erilaisten sopimusten tekemiseen, kuten esimerkiksi puhelinliittymän avaamiseen ja
vuokrasopimukseen. Siihen tarvittiin muistaakseni todistus opinto-oikeudesta vaihtoyliopistoon sekä valokuva. Sen lisäksi hankin puhelinliittymän, jonka avaaminen sujui vaikeuksitta. Internetyhteyden avaaminen oli sen sijaan huomattavasti hankalampaa. Kuukausimaksuilla maksettaviin yhteyksiin tarvitsee pankkitilin, sillä ainoat maksutavat ovat suoraveloitus tai paikallinen luottokortti. Jouduin siis avaamaan pankkitilin. Tiesin, että Banca Popolare di Sondrio on Politecnico di Milanon yhteistyöpankki, joten avasin tilini sinne. Tili oli maksullinen, mutta sain opiskelija-alennusta, koska opiskelin Polimissa. Kun olin saanut pankkitilin avattua, sain tehtyä myös internet-sopimuksen. Kuitenkaan suoraveloituksen yhdistäminen tiliini ei onnistunut aivan yksinkertaisesti, mutta lopulta pankin kikkailulla saatiin kaikki järjestymään. Asuin ensimmäisen vuoden yksiössä, mutta suosittelisin kimppakämpässä asumista. Silloin säästyy todennäköisesti tekemästä omaa nettisopimusta ja avaamasta pankkitiliä. Tiliä en oikeastaan tarvinnut mihinkään muuhun kuin netin maksamiseen. Olisin halunnut siihen kortin, jolla käteisnostot olisivat olleet ilmaisia, mutta se ei onnistunut. Yleisin tapa etsiä asunto on lentää ensin Milanoon ja ensimmäisten päivien aikana etsiä tuleva asunto. Esimerkiksi vaihto-opiskelijajärjestö Erasmus Student Network (ESN) auttaa asunnon etsinnässä. Kimpassa asuminen on yleistä opiskelijoiden keskuudessa ja huoneita on aina tarjolla. Yhden hengen huoneesta voi helposti joutua maksamaan n. 500 euroa, jos ei halua muuttaa kovin kauaksi korkeakouluista. Kahden hengen huoneiden vuokra lähtee usein n. 300 eurosta. Korkeakoululla on vain vähän opiskelija-asuntoja, joita vaihto-opiskelijoiden on vaikea saada. Vaihtokohde Valitsin Milanon vaihtokohteekseni, koska halusin lähteä Italiaan kartuttamaan kielitaitoani ja tutustumaan paremmin italialaiseen kulttuuriin. Olen ollut Italiassa myös lukioaikana vaihto-oppilaana, joten kieli ja kulttuuri olivat jo jonkin verran tuttuja. Siksi olin kiinnostunut kahden vuoden kaksoistutkintovaihdosta, ja Milanon Politecnicossa se on mahdollista lääketieteellisessä tekniikassa, jota opiskelen. Olin myös kuullut, että Politecnico di Milano on Italian arvostetuimpia teknillisiä yliopistoja. Italia on pitkä saappaan muotoinen maa, jossa on vajaa 61 miljoonaa asukasta ja joka on jaettu 20 hallinnolliseen alueeseen, regioneen. Jokaisella regionella on hieman oma kulttuurinsa, kuten tyypilliset ruoat, juhlapyhät ja murteet. Elintaso ja varakkuus vaihtelee pohjoisen ja etelän välillä. Italia on monipuolinen myös luontonsa puolesta, sillä maasta löytyy upeita rantoja ja Naviglion kanava-alue saaristoa sekä korkeita vuoria. Milano on noin 2 miljoonan asukkaan kaupunki ja Italian talouden ja teollisuuden keskus. Milanosta puhutaan myös muodin Mekkana, mikä näkyy katukuvassa, etenkin keskustassa, kalliina designer-liikkeinä ja ihmiset ovat keskimäärin tyylikkäästi pukeutuneita. Milanolaisille on tyypillistä mennä illalla työpäivän jälkeen aperitivolle, joka on useimmiten klo 18-21. Aperitivolla lasillisen tai drinkin ostoon sisältyy
naposteltavaa, joka usein on olla runsas buffet. Milano on hintatasoltaan muita Italian kaupunkeja hieman kalliimpi. Sää Milanossa on sysksyisin hyvin sateinen ja sataa voi monta päivää putkeen. Talvella lämpötila ei usein mene pakkasen puolelle, mutta joskus niin saattaa käydä ja luntakin saattaa sataa. Silloin kaupunki menee hieman sekaisin, esimerkiksi liikenteessä tulee paljon ongelmia. Vaikka talvella lämpötila olisikin nollan paikkeilla, tuntuu ilma hyvin kylmältä, sillä ilma Milanossa on kosteaa. Kesällä lämpötila nousee yli 30 asteeseen ja hyttysiä on paljon. Itse matkustin kahden vuoden aikana suhteellisen vähän. En käynyt lainkaan vaihtoopiskelijajärjestöjen, kuten ESN:n tai ESEGin, järjestelemillä matkoilla vaan matkustin lähinnä tapaamaan host-perhettäni ja ystäviäni vaihto-oppilasvuodelta sekä paikallisten koulukavereideni kanssa, jolloin usein mentiin heidän perheidensä omistamille kesä- tai talviloma-asunnoille. Milanosta pääsee helposti ja edullisesti Pohjois-Italian järville, kuten Comolle, Lago Maggiorelle ja Gardalle. Junalla on helppo liikkua myös Ventesiaan, Veronaan, Torinoon, Bolognaan ja Firenzeen mainitakseni joitakin Italian suurimpia kaupunkeja. Roomaan pääsee kolmessa tunnissa Freccia Rossa junalla, joka kuitenkin kustantaa 90 euroa yhteen suuntaan. Halvempi vaihtoehto viekin sitten jo yli kaksi kertaa kauemmin. Itse en ehtinyt päästä kokeilemaan uutta Italo-junayhtiötä, joka aloitti toimintansa viime keväänä. Se tarjoaa Trenitaliaa edullisempia vaihtoehtoja, joten siihen kannattaa tutustua myös, jos mielii junalla matkustamaan. Opinnot Lähdin Milanoon opiskelemaan koko diplomi-insinöörivaihetta, joten opintoja kertyy 120 opintopistettä. Kursseja suoritin 102 opintopistettä ja diplomityöstä saa 18 opintopistettä, jonka teen Suomessa. Opiskelin Polimin opintosuunnitelman mukaan, joten muille kuin oman alan opinnoille ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta. Tutkintolinjani oli clinical engineering, joka keskittyy enemmän sairaalan hallintoon, mutta valinnanvapautta oli paljon, ja itse valitsin enimmäkseen hyvin teknologiapainotteisia kursseja. Opiskelu oli pääasiassa luennoilla istumista, ja muistiinpanot olivat usein tärkein tenttimateriaali. Opiskelukavereista oli usein apua ja he lainasivat muistiinpanojaan tai laittoivat kiertoon hyviä materiaaleja, joita olivat saaneet esimerkiksi edellisen vuoden opiskelijoilta. Luennot olivat aina italiaksi, mutta luentokalvot olivat usein englanniksi. Luentojen lisäksi käytännön harjoituksia oli todella vähän. Laskuharjoituksia oli välillä, mutta niissä lähinnä assistentti ratkaisi tehtäviä taululle ja opiskelijat kopioivat. Tehtäviä ei koskaan saanut etukäteen, joten niiden itsenäinen ratkaiseminen ennen laskuharjoituksia oli mahdotonta. Harjoitusten ratkaisu jäi itseopiskeltavaksi valmiiden vastausten avulla. Korkeakoulu tarjoaa myös laboratoriokursseja, joissa pääsee kiinni käytäntöön. Itse kävin Biosignal processing kurssin, jossa joka luennon alussa käytiin hieman teoriaa ja loppuaika tehtiin tehtäviä. Kurssin arvostelu perustui projektiin, joka tehtiin kurssin loppupuolella ryhmissä. Italialaisissa yliopistoissa on sekä kirjallisia että suullisia tenttejä, ja tenttikäytännöt vaihtelevat kursseittain. Voi olla, että täytyy tehdä sekä kirjallinen että suullinen tentti tai sitten vain suullinen/kirjallinen. Opiskelin ja suoritin suurimman osan tenteistä italiaksi. Professorit kuitenkin kysyivät usein suullisen tentin alussa, haluanko tehdä tentin englanniksi. Myös kirjallisiin sai vastata englanniksi ja kysymyksetkin sai englanniksi, jos oli muistanut etukäteen pyytää, voisiko tentistä saada englanninkielisen version. Kurssit olivat melko työläitä suorittaa, sillä kurssit olivat aina isoja kokonaisuuksia ja tentissä kysyttiin melko yksityiskohtaisia asioita. Aihealue piti siis olla hyvin hallussa, jotta pystyi vastaamaan tentissä. Toinen seikka, mikä teki tenteistä vaikeita, oli lyhyt aika. Normaalisti kirjalliset tentit kestivät tunnin. Siinä tulee todella kiire etenkin, kun on tottunut, että Suomessa tentit kestävät 3-4 tuntia. Palautettavia harjoituksia, joista voisi kerätä lisäpisteitä, ei ole, joten arvosana perustuu vain tenttiin. Tenttien uusiminen toimii myös eri tavalla kuin Suomessa. Tentin
saa uusia, mutta siinä tapauksessa täytyy niin sanotusti kieltäytyä arvosanasta. Tässä tapauksessa arvosanaa ei rekisteröidä ja se vastaa samaa kuin tenttiä ei olisi ikinä tehnytkään. Jos kurssiarvosana ehtii mennä rekisteriin asti, tenttiä ei voi enää uusia. Suoritin kahden vuoden aikana seuraavat kurssit: MODEL IDENTIFICATION AND DATA MINING [C.I.] (12 cfu) BIOENGINEERING OF THE MOTOR SYSTEM (5 cfu) HEALTH TECHNOLOGY ASSESSMENT (HTA) METHODOLOGIES (5 cfu) BIOENGINEERING OF AUTONOMIC CONTROL AND RESPIRATORY SYSTEMS (C.I.) (5 cfu) ANALYSIS AND ORGANIZATION OF HEALTH SYSTEMS (10 cfu) BIOMEDICAL SIGNAL PROCESSING AND MEDICAL IMAGES (10 cfu) BIOMEDICAL SENSORS AND CLINICAL INSTRUMENTATION (10 cfu) ADVANCED DATA ANALYSIS IN MEDICINE AND BIOINFORMATICS (10 cfu) BIOMEDICAL IMAGES AND COMPUTER AIDED SURGERY METHODS (10 cfu) BIOSIGNAL PROCESSING LAB (5 cfu) NEUROENGINEERING (10 cfu) MEDICAL APPLICATIONS OF RADIATION FIELDS (10 cfu) Näistä kursseista saan 60 opintepistettä hyväksytettyä Aalto-yliopiston opintoihini. Yksi kursseista korvaa yhden pääainemoduulini tulevan kurssin, mutta muuten niistä muodostetaan henkilökohtainen sivuaine- sekä erikoismoduuli. Kulttuurit kohtaavat Kaksi vuotta on pitkä aika ja siinä ajassa ehti tutustua italilaiseen kulttuuriin melko hyvin, ja huomamaan, kuinka erilainen se on suomalaiseen kulttuuriin verrattuna vaikka ollaan kuitenkin yhä Euroopassa. Italialaiset ovat avoimia, ja kun kielitaitoa löytyy paikallisten kanssa on helppo päästä juttelemaan. Paikallisten hyvien kaverien saaminen oli kuitenkin aluksi vaikeaa, sillä suurin osa korkeakouluopiskelijoista asuu vielä vanhempiensa luona ja monet tulevat Milanon ympäristöstä. He kävivät koululla luennoilla, joiden jälkeen palasivat kotiin opiskelemaan ja harrastuksiin. Seuraa illoiksi ja viikonlopuiksi oli aluksi hieman vaikea löytää. On myös opiskelijoita, jotka ovat tulleet Milanoon kauempaa ja asuvat vuokralla Milanossa. Suurin osa omista italialaisista kavereistani olivat muuttaneet Milanoon muualta Italiasta. Korkeakoulussani oli hyvin vähän opiskelijakulttuuria. Killat, sitsit ja ylioppilaskunta kuulostavat italialaisen korvaan todella vieraalta ja kummalliselta. Kuitenkin harrastelijateatteri ja joitakin urheilujoukkueita koulusta löytyi. Vaihto-opiskelijoille tapahtumia ja tekemistä järjestivät vaihto-opiskelijajärjestöt ESN ja ESEG. Opiskelijoilla ei ole Italiassa juurikaan etuja. Korkeakoulu on maksullista ja ainoa etu oli alennus julkisen liikenteen kuukausikortista. Kampuksella on erilaisia ruokaloita, mensoja, joissa lounas on samanhintainen kaikille - opiskelijoille ja työntekijöille.
Como-järvi Ruoka on Italiassa tärkeä osa kulttuuria, ja yhdessä lounastaminen tai illallistaminen tärkeitä ajanviettotapoja. Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, ja lounaalla ja illallisella ei ole kiire. Ruoka ja ulkona syöminen on myös halvempaa kuin Suomessa. Erona Suomeen byrokratiaa on huomattavasti enemmän. Esimerkiksi sopimuksen purkaminen nettioperaattorin kanssa täytyi tehdä kirjallisella kirjeellä, johon täytyi liittää kopiot passista. Myös pankkitilin avaamiseen tarvittiin ainakin kahdeksan allekirjoitusta. Kaupat ja pankit ovat Italiassa huomattavasti huonommin auki kuin Suomessa. Liikkeet suljetaan usein lounasajaksi, mikä itseltä pääsi alussa usein unohtumaan. Myös maanantaiaamupäivisin liikkeet ovat usein suljettuina sekä sunnuntaisin monet supermarketit ovat avoinna ainoastaan aamupäivällä tai sitten kokonaan kiinni. Italiassa kortilla maksaminen on harvinaisempaa kuin Suomessa. Löytyy vielä paljon kahviloita ja lounaspaikkoja, joissa ei voi maksaa kortilla. Muutenkin italialaiset suosivat käteistä. Kortilla maksaessa ja rahaa nostaessa tunnusluku kannattaa suojata todella hyvin, sillä korttien kopioiminen on Italiassa yleisempää. Itselläni kävi niin, että todennäköisesti automaattinostolla Visa Electronini kopioitiin ja tilini oltiin tyhjennetty. Milano kaupunkina ei ole aivan yhtä turvallinen kuin Helsinki. Minua varoiteltiin paljon, etten ilta-aikaan saa liikkua yksin, ja usein iltaisin minut saatettiin kotiovelle saakka. Vaikka se välillä tuntui liioitellulta, kun Suomessa on tottunut liikkumaan yksin, päätin uskoa paikallisia. Kahden vuoden aikana opin arvostamaan monia asioita Suomesta. Kaipasin suomalaisten täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja sitä, että asiat toimivat. Huomasin, että suomalaisuudesta tuli ulkomailla itselle tärkeämpää, kuin mitä se tähän asti oli ollut. Sain vaihtovuoteni aikana paljon lisää itseluottamusta huomatessani, että pystyn elämään, opiskelemaan ja hoitamaan asiani vieraassa kulttuurissa ja vieraalla kielellä. Minulla oli vuoden aikana myös paljon huonoa tuuria ja vastoinkäymisiä, joten niistä selvityminen opetti
paljon. Kurssit, joita kävin olivat mielenkiintoisia ja kielitaito parani huikeasti, mutta tärkein asia, jonka sain on elämänkokemus, jota en olisi saanut Suomessa. Sain myös sellaisia ystäviä, joihin toivon yhteyden säilyvän vielä pitkään. Pääsin osaksi italialaisten elämää ja tuntuu kuin italialaiset ystäväni olisivat ottaneet minut osaksi omaa perhetään. Tiedän, että minulla on nyt Italiassa aina paikka minne mennä.