KYMIN OSAKEYHTIÖN 2013 100-VUOTISSÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS
SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 Apurahajuhla 3 Konsertit 3 Kymin Nikkarit 3 Ehdotus uudeksi säätiölaiksi 3 MELA 3 Koulutusretki 3 Standaarit 4 Apurahatilasto APURAHAT 5 Keväällä jaetut apurahat 5 Toiminta-alueen apurahat 5 Muut apurahat 7 Apurahoista ja projekteista 7 Yhteisöt 9 Henkilökohtaiset apurahat 9 Yhteenveto opintotoiminnasta 11 Harrastuksena kädentaidot ja kulttuuri 12 Kymin ja Kuusankosken tehtaiden rakennusperintö 17 Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö tuki 130-vuotiaan sairauskassan historiakirjan tekoa HALLINTO 19 Hallitus 19 Sijoitustoimikunta 19 Valtuuskunta 21 Apurahalautakunta 21 Tilintarkastajat TALOUS 23 Talous 23 Hallituksen kiitokset 24 Tuloslaskelma 25 Tase 27 Tilintarkastuskertomus MYÖNNETYT APURAHAT 2013 28 Toiminta-alueen apurahat 37 Muut apurahat 37 Kouvolan apurahat 40 Muun Kymenlaakson apurahat 41 Muut 43 Erityisapurahat 43 Stipendit Kouvolan ja muun Kymenlaakson oppilaitoksiin VUOSIKERTOMUS 2013 1
2 VUOSIKERTOMUS 2013
YLEISTÄ Vuosi 2013 oli Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön 41. toimintavuosi. Säätiö myönsi toimintavuoden aikana apurahoina, stipendeinä ja muuna toimintatukena yhteensä 1.176.392 euroa 1 425 henkilölle, yhdistykselle ja ryhmälle. Jaetusta kokonaissummasta kohdennettiin 42,5 % koulutukseen. Apurahoihin, stipendeihin ja muuhun toimintatukeen käytettiin 67 % saatujen osinko- ja korkotuottojen määrästä. Myönnetyistä apurahoista on tarkempia tietoja vuosikertomuksen osiossa Apurahat. Luettelo apurahojen ja stipendien saajista on kertomuksen lopussa. APURAHAJUHLA Kuusankoskitalossa 3.6.2013 pidetyn apurahajuhlan tervehdyssanat lausui apurahalautakunnan puheenjohtaja Petteri Metiäinen. Apurahansaajien puheenvuoron käytti lääketieteen lisensiaatti Mikko Taina. Juhlassa esiintyivät lisäksi apurahansaajat Jasmin Mönkkönen säestäjänään Kirsi Saari ja Uudet Tuulet -kuoro johtajanaan Hannu Kaikko. KONSERTIT Säätiö hankki vuoden aikana lippuja Kuusankoskitalossa tapahtuviin konsertteihin. Liput oli tarkoitettu säätiön toiminnan ydinpiiriin kuuluville palveluksessa oleville, eläkeläisille sekä heidän perheenjäsenilleen. KYMIN NIKKARIT Säätiö on jatkanut yhteistyötään Kymin Nikkarit ry:n kanssa. Uutena toimintamuotona oli Nikkarien järjestämä joulujuhla Kuusankoskitalossa säätiön toiminnan ydinpiiriin kuuluville eläkeläisille. Yhdistyksen puheenjohtajan Juhani Haapalan kirjoittama erillinen selvitys Nikkarien toiminnasta on jäljempänä tässä vuosikertomuksessa. EHDOTUS UUDEKSI SÄÄTIÖLAIKSI Oikeusministeriön asettama säätiölain uudistamistyöryhmä antoi keväällä mietintönsä. Työryhmä ehdotti uuden säätiölain säätämistä nykyisen vuodelta 1930 olevan lain tilalle. Mietintö oli kesällä laajalla lausuntokierroksella. Säätiön perusteellinen lausunto säätiölakiehdotuksesta toimitettiin lain uudistamistyöryhmälle sekä lähetettiin tiedoksi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnalle. MELA Säätiön myöntämät apurahat tieteelliseen työskentelyyn edellyttävät eräissä tapauksissa ilmoituksen tekemistä eläkevakuutuslaitos MELA:lle. Säätiö teki sopimuksen sähköisestä tiedonsiirrosta MELA:lle nk. Apra-palvelun kautta. KOULUTUSRETKI Säätiön luottamushenkilöt tekivät elokuussa koulutusretken Helsinkiin, missä vierailukohteina olivat Suomen Kulttuurirahasto, Kansallisarkisto sekä Ateneum. Yliasiamies Antti Arjava esitteli Kulttuurirahaston toimintaa säätiömme edustajille. STANDAARIT Kullatuin laatoin varustetut standaarit säätiön hyväksi tehdystä erittäin arvokkaasta työstä myönnettiin seuraaville henkilöille: Sirkka-Liisa Huumonen, Leena Heimonen, Harri Meriluoto, Pertti Mäkelä, Seppo Sahala ja Tapani Kivelä. Säätiön puheenjohtaja Jussi Kivinen ojensi standaarit saajille Voikkaan Klubilla 22.10.2013 järjestetyssä tilaisuudessa. VUOSIKERTOMUS 2013 3
säätion antama tuki vuonna 2013 (euroa) Opinnot ja tieteellinen toiminta Kulttuuri- ja taiteellinen toiminta Yhteiskunnallinen toiminta Harrastus- ja virkistystoiminta 4 VUOSIKERTOMUS 2013
APURAHAT KEVÄÄLLÄ JAETUT APURAHAT Vuoden 2013 apurahat julistettiin haettaviksi 31.1.2013 mennessä ilmoituksella, joka julkaistiin useissa sanomalehdissä sekä internetissä. Määräaikana jätettiin 1 591 hakemusta, yhteismäärältään 3.208.181 euroa. Apurahalautakunnan ehdotuksen perusteella hallitus myönsi vuoden 2013 keväällä 1 150 apurahaa, yhteensä 1.069.052 euroa. Keväällä jaettujen apurahojen lisäksi säätiö jakoi vuoden aikana muitakin apurahoja. Hallitukselle vuoden aikana saapuneiden hakemusten perusteella myönnettiin kuusi erityisapurahaa, yhteensä 82.000 euroa. Lisäksi jaettiin Kouvolan ja muun Kymenlaakson oppilaitoksissa opiskeleville 269 stipendiä, yhteensä 25.340 euroa. Säätiön myöntämät apurahat jakaantuivat eri hakijaryhmien kesken seuraavasti: TOIMINTA-ALUEEN APURAHAT kpl euroa Palveluksessa olevien henkilöiden, eläkeläisten sekä heidän perheenjäsentensä opinto-, kulttuuri-, harrastus- ja virkistystoiminta 530 391.712 Rekisteröidyt yhdistykset ja muut yhteisöt 242 404.410 Oppilaitoksille myönnetyt stipendit 255 21.690 Yhteensä 1 027 817.812 MUUT APURAHAT Henkilökohtaiset apurahat 349 295.030 Yhteisökohtaiset apurahat 35 59.900 Oppilaitoksille myönnetyt stipendit 14 3.650 Yhteensä 398 358.580 MYÖNNETYT APURAHAT JA STIPENDIT YHTEENSÄ 1 425 1.176.392 VUOSIKERTOMUS 2013 5
6 VUOSIKERTOMUS 2013
APURAHOISTA JA PROJEKTEISTA Seuraaville hakijoille myönnettiin vähintään 3.000 euron suuruinen apuraha: yhteisöt Valkealan Kotiseutuyhdistys ry, Valkealan historian kolmannen osan valmistelutyö sekä tuon osan kirjoitustyö kolmen vuoden aikana, yhteensä 45.000 euroa Kymin Nikkarit ry, tapahtumien järjestäminen vuonna 2013 sekä uutena toimintamuotona eläkeläisten joulujuhlan järjestäminen, yhteensä 25.000 euroa UPM Kymi golfjaosto, golf-harrastuksen aloittaminen, tutustumistilaisuudet, 12.000 euroa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viiden opintoryhmän opintotoiminnan tukeminen, 11.300 euroa Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry, juniorijääkiekon leiri- ja turnausmaksut sekä taitoluistelun matkakulut, 5.600 euroa Työväen Näyttämöiden Liitto ry, Kuulas-Kansainvälisen Lasten Teatteritapahtuman kiertävien festivaalibussien kustannukset, 5.000 euroa Kumu Junior Team ry, jalkapallojuniorien turnaustoiminta, 5.000 euroa Kuusankosken Puhti ry, pesäpallojunioritoiminta, 4.000 euroa Kymijoen Lohisoitto ry, musiikkifestivaali Kymijoen Lohisoiton järjestäminen, 4.000 euroa Kouvot ry, junioriturnaus, 3.700 euroa Eskolanmäen koulun oppilaat ja henkilökunta, Repovesi-retki luokille 1-9, 3.600 euroa Sudet ry, juniorijoukkueiden turnaustoimintaan osallistuminen, 3.300 euroa Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry, Iitin Musiikkijuhlat 2013, 3.000 euroa Korian Ponsi ry, jalkapallojunioritoiminnan kehittäminen ja nuorten jalkapalloilijoiden Power Cup 2013, 3.000 euroa Korian Ponsi/Kouvolan Jalkapallo, jalkapallon junioritoiminnan kehittäminen, 3.000 euroa Kouvolan hiihtoseura ry, alppi-, maasto- ja ampumahiihdon sekä mäkihypyn/yhdistetyn juniorien leirikulut, 3.000 euroa Kouvolan Kansalaisopiston espanja 7, jatkoopiskelijat, espanjan kielen kurssi malagalaisessa kielikoulussa, 3.000 euroa Kouvolan Pallonlyöjät ry, juniorijoukkueiden napero-, tenava- ja suurleirin kulut, 3.000 euroa Tähteenkadun koulu, retki Heurekaan, 3.000 euroa Valkealan Kajo ry, jalkapallo- ja lentopallojunioritoiminta, 3.000 euroa. VUOSIKERTOMUS 2013 7
8 VUOSIKERTOMUS 2013
henkilökohtaiset apurahat Mikko Taina, Väitöskirjatyöskentely: Tietokonetomografialla määritetty vasemman eteiskorvakkeen koko kryptogeenisestä aivoverenkiertohäiriöstä kärsivillä potilailla, viiden kuukauden työskentelyapuraha, 9.000 euroa Jasmin Mönkkönen, Viulunsoiton intensiivikoulutus professori Grigory Zishlinin johdolla, 7.000 euroa Emma Kajander, Patria pilot training, liikennelentäjän ammatillinen lupakirja ATPL(A) ja kaksivuotinen koulutus perämieheksi II, 5.000 euroa Miia-Leena Tiili, merivartijoiden ammattikulttuuria käsittelevä väitöstutkimus, haastatteluaineistojen litterointityö, kolmen kuukauden työskentelyapuraha, 3.750 euroa Sonja Laukkanen, kahden kuukauden väitöskirjatyöskentely Leidenin yliopistossa Alankomaissa, 3.600 euroa Pekka Vallius, kahden kuukauden väitöskirjatyöskentely: Puuperäisen lentotuhkan soveltuvuus vähäliikenteisten teiden parantamiseen, 3.600 euroa Arja Aittoniemi, kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön arvonlisäverotus, väitöskirjatutkimus II, 3.000 euroa Tiiu Anttinen, kuvanveiston materiaalikuluihin, 3.000 euroa Sami Koskelainen, Itä-Euroopan historian opinnot University College Londonissa, 3.000 euroa Miina Rautiainen, kansainvälisen journalismin maisteritutkinto Dublinissa, 3.000 euroa Jouni Sjöblom, Kansanmusiikkiyhtye Vokin äänitteen tuottaminen ja nuottikirjan julkaiseminen, 3.000 euroa Jouko Törmälä, Suomen Musiikkiluokkien Historia -kirjan painattaminen, 3.000 euroa. yhteenveto opintotoiminnasta Sääntöjen 4 :n mukaan on vähintään kolmannes jaettujen apurahojen määrästä vuosittain käytettävä opintotoimintaan. Vuonna 2013 käytettiin opintotoiminnan tukemiseen 500.265 euroa eli 42,5 prosenttia myönnettyjen apurahojen yhteismäärästä. VUOSIKERTOMUS 2013 9
10 VUOSIKERTOMUS 2013
Kymin Nikkarit ry:n puheenjohtaja Juhani Haapala: harrastuksena kädentaidot ja kulttuuri Kymin Nikkarit ry:lle myönnettiin 25.000 euron tuki tapahtumien sekä eläkeläisten joulujuhlan järjestämiseen. juurilta nykypäivään Puutyökerhon toiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1948, jolloin Kymin ja Voikkaan tehtailla avattiin askartelutilat työntekijöille. Vuosikymmenien kuluttua, metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä, yhtiön sosiaalista toimintaa karsittiin ja vuosikymmeniä jatkunut harrastustoiminta oli päättymässä. Toiminnan jatkamiselle oli kuitenkin voimakas halu, ja harrastetilojen käyttäjäkunta oli valmis panostamaan oman yhdistyksen perustamiseen. Kymin Nikkarit perustettiin vuonna 2009. Aktiivisella jäsenistöllä ja Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuella olemme viiden toimintavuoden aikana kasvaneet yli 280 jäsenen yhdistykseksi, joka pystyy tarjoamaan jäsenilleen sekä yhteistyökumppaneilleen toimintaa niin käden taitojen kuin kulttuurin saralla. Yhdistyksemme toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia kaikille jäsenille. Korostamme käden taitojen merkitystä ja monipuolisella virkistystoiminnalla pyrimme parantamaan jäsenistön hyvinvointia ja virkeyttä. Pyrimme aktiivisesti kehittämään Tallinmontun aluetta kylätalo-hengessä. Yhdistyksinä Kymin Kerho, Kymin Riistamiehet, Virkamiesklubi ja Kymin Nikkarit ovat lähellä yhtiötä, mutta tänä päivänä varsin itsenäisiä. Yhteisessä toiminnassa on mukana jo lähes tuhat ihmistä. talkootyö ei ole kuollut Kymin Nikkarit todistaa sen. Yhdistyksen on helppo toimia, kun jäsenistö on aktiivista. Ammattitaitoa löytyy. On hienoa nähdä, kuinka ihmiset pääsevät toteuttamaan ammatillista osaamistaan vielä aktiivisen työuransa jälkeen. Tilojen ja laitteiden kunnossapito ei ole Nikkareille vaikeaa. Jäsenistö on kokenut toiminnan omakseen, ja se näkyy tilojen siisteydessä sekä siinä, että laitteiden kunnosta pidetään huolta. Toiminnan sosiaalista puolta ei tule unohtaa. Seniorit, joiden osuus jäsenistä on noin 80 %, haluavat vaalia yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita. Tapaamiset vanhojen työtovereiden kesken, keskustelut ja yhteiset asiat tuovat vaihtelua arkeen. Monesti ne johtavat apuun ongelmien ratkaisussa puutyöpajalla ja ehkä myös arkielämässä. toiminnallisesti kymin nikkarit jakautuu puutyöpajaan, kutomoon, tilkkutyöryhmään ja kulttuuritoimintaan Puutyöpaja tarjoaa neljänä päivänä viikossa mahdollisuuden harrastaa puutöitä. Pajalla valmistuu ovia, ikkunoita, penkkejä ja pöytiä, mutta myös paljon erilaisia koriste- ja taide-esineitä. Erittäin suosittuja artikkeleja ovat erilaiset kulhot ja keittiövälineet. Kursseja on kahdesta kolmeen vuoden aikana. Niissä opetellaan erilaisia puutyöhön liittyviä taitoja ja tekniikoita. Kerhossa on paljon omaa osaamista, ja käytämmekin kursseilla opettajina kerhon omia jäseniä. Kutomo toimii varausperiaatteella ja on jäsenten käytettävissä heidän oman aikataulunsa mukaisesti. Kutomo tarjoaa mahdollisuuden mattojen ja erilaisten liinojen kudontaan. Kutomon ohjaajat ovat valmiita opastamaan ja neuvomaan aloittelijoita. Tilkkutyöryhmä on Nikkareiden uusin toimintamuoto. Se sopii mainiosti yhdistyksen toiminta-ajatukseen. kulttuuritoiminta on tärkeä osa-alue toiminnassamme Toiminta on ollut monipuolista alusta lähtien. Tarjolla on ollut urheilutapahtumia, oopperaa, kesäteatteria ja muuta virkistystoimintaa. Matkoja tarjotaan jäsenille ja tapauskohtaisesti myös laajemmalle piirille. Tapahtumia on järjestetty neljästä viiteen kertaan toimintavuoden aikana, ja niihin osallistuminen on ollut erittäin aktiivista. Me Kymin Nikkareissa olemme hyvin kiitollisia siitä, että olemme pystyneet tekemään hyvää yhteistyötä Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön kanssa. Toiminnan pääpaino on toiminta-alueen jäsenistössä, mutta olemme pystyneet täyttämään myös yleishyödyllisen näkökulman. Yhteistyöllä saavutamme hyvää kaikille mukana oleville. VUOSIKERTOMUS 2013 11
Rurik Wasastjerna: kymin ja kuusankosken tehtaiden rakennusperintö Vuonna 2012 myönnettiin Kouvolan kaupungille/rurik Wasastjernalle 20.000 euron apuraha Kolme tehdasta, yksi kunta Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö -kirjan tekoon. Vuonna 1904 Kymiyhtiöksi sulautuneiden Kymin, Kuusankosken ja Voikkaan tehtaiden vaikutusta paikkakunnan rakennettuun kuvaan ei voi yliarvioida. Pitkälti yli 100 vuotta kestänyt rakennushistoria on muokannut yhtä hyvin maankäyttöä, julkista rakentamista ja asumisoloja kuin teollisuusrakentamista. Lyhyen artikkelin puitteissa ei ole mahdollista mielekkäällä tavalla käsitellä koko Kuusankosken rikasta rakennusperintöä. Teollistuneen yhdyskunnan alkuydin, Kymin ja Kuusankosken teollisuusalueet, tarjoavat kuitenkin tiiviin esimerkin Kuusankosken rakennushistoriasta ja sen erityispiirteistä. Teollisuusalueiden kiivas kehitysdynamiikka, usein suuri mittakaava ja dramaattiset maastoleikkaukset tekevät niistä kiehtovia, unohtamatta maallikolle vaikeasti avautuvia teknisiä mysteerejä. Nopeasti muuttuvan tekniikan, suhdanteiden ja lukuisten muiden tekijöiden vuorovaikutus paikan ja olemassa olevan rakennuskannan kanssa ovat vuosikymmenten kuluessa tuottaneet tilallisesti, rakenteellisesti ja arkkitehtonisesti monimuotoisen kudelman, josta ei puutu yllätyksiä, herkullisia yksityiskohtia, raakoja törmäyksiä eikä vaikuttavia näkymiä. On kenties teollisuusrakentamisen pragmaattisen perusluonteen ansiota, että merkittäviä kokonaisuuksia on säilynyt lähes joka vuosikymmeneltä. On purettu vain se, mikä on ollut pakko. Vanha käyttökelpoinen tila on saanut jäädä palvelemaan muuttuneita prosesseja tai odottamaan kenties ilmaantuvaa tarvetta. Toisaalta on ilmiselvää, että pyrkimys tehdasmiljöön ulkoisen kuvan esteettiseen hallintaan on ollut vahvasti mukana alusta lähtien. Useimmiten kyse on ollut yksittäisen rakennuksen suunnittelusta tai fasadikoristelusta, mutta monissa hankkeissa näkyy pyrkimys luoda yhtenäinen ilme laajemmille kokonaisuuksille kuten joen varren rakennusrintamille ja teollisuusalueita yhdistävän kulkuväylän, nykyisen Patosillantien näkymille. Tehtaiden sijoittelun saneli voimanlähde, joten ne rakennettiin nauhaksi 12 VUOSIKERTOMUS 2013
Näkymä Ekholmin sillalta. Vasemmalla Kymin teollisuuslaitoksia, keskellä Kuusaansaaren makasiini ja klooritehdas, oikealla Kuusankosken vesivoimalaitos. kosken viereen, vesirännin äärelle. Etenkin Kymintehtaan puolella tämä varhainen ydin on ollut lukuisten muutosten sekä lisä- ja päällerakentamisten kohteena ja muodostaa siten sangen monimutkaisen kollaasin eri vuosikymmenten rakentamisesta. Kuusaansaaren puolella taas on säilynyt enemmän puhtaasti 1800-luvun arkkitehtuuria edustavia julkisivuja. Tuolloin elettiin ns. kertaustyylien aikaa. Arkkitehtuurin historiasta haettiin esikuvia, joita sovellettiin vapaasti uusiin rakennustehtäviin. Suosituimmat lähtökohdat olivat renessanssi ja gotiikka. Kun teollisuusrakentamisessa käytännön syistä suosittu punatiili tavallisesti assosioitiin gotiikkaan, on luonnollista, että tämän tyylin piirteitä löytyy myös Kuusankosken ja Kymin tehtaista. Hyvä esimerkki gotiikan inspiroimasta muotokielestä on Kuusankosken tiettävästi ensimmäinen arkkitehdin piirtämä teollisuusrakennus, Herman Lindellin Kuusaansaarelle suunnittelema hahmoltaan omaperäinen pahvikuivaamo vuodelta 1886. Seuraavalla vuosikymmenellä saarelle nousi kookas makasiinirakennus. Puoliksi puretun rakennuksen säilyneessä osassa voi ihailla mm. runsasta räystäskoristelua. Kauniisti laveeratut piirustukset ovat vuonna 1891 allekirjoittaneet insinööri A. H. Gustafsson ja rakennusmestari Wolmar Forsberg, josta sittemmin tuli yhtiön ensimmäinen ja pitkäaikainen yksinomaan rakennustehtäviin palkkaama toimihenkilö. Makasiinin yksityiskohtia on mielenkiintoista verrata samaan aikaan rakennetun Kymiyhtiön keskusvaraston rationaalisempaan mutta yhtä edustavaan keskusvarastoon. Muhkeaa reliefiä löytyy Kuusankosken paperitehtaan fasadeista, jotka vaikuttavasti nousevat suoraan vedestä. 1800-luvun lopulla käyttöön otettu sähkövoima mahdollisti osalle koneista hieman vapaamman sijoittelun ja tuotti samalla oman, näyttävän lisänsä teollisuusmaisemaan. Toissa vuosisadan rakennusperinnön kruunaa Kuusaansaaren VUOSIKERTOMUS 2013 13
2. 3. 1. 1. Vasemmalla taustalla Kymin uuden paperitehtaan torni, edessä Kymin sähkösentraali ja sen Kuusankosken sentraaliin yhdistävä johtosilta. 2. Vuoden 1922 juhlaportin koristelua. Vaakunakilvessä Kymiyhtiön aarnikotkatunnus. 3. Kymin uuden paperitehtaan torni: Bertel Liljequist 1928. sähkösentraali vuodelta 1897, jonka suunnittelijaksi on merkitty Kuusankosken tehtaiden monitoimimies A.W. Brejlin. 1900-luvun alku toi mukanaan uutta, hillitympää muotokieltä sekä rappauksen käytön punatiilen vastateemana. Vuonna 1914 uudelleen rakennettu Kymintehtaiden sähkösentraali on alueen ainoa rakennus, jossa on selvästi nähtävissä jugendin vaikutusta. Keltaisilla rappauspinnoillaan jokinäkymää piristävän rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist, joka tuotti paljon ja merkittävää arkkitehtuuria Kuusankoskelle, tunnetuimpana teoksena Kymiyhtiön ammattikoulu. Merkittävä tapahtuma Kuusankosken arkkitehtonisen ilmeen kannalta oli arkkitehti Bertel Liljequistin palkkaaminen yhtiön osaaikaiseksi suunnittelukonsultiksi vuonna 1920. Tehdasalueella hänen ensimmäisiä töitään oli hänen yhtiön 50-vuotisjuhlien kunniaksi suunnittelemansa porttirakennelma, joka liittyi uuden paperitehtaan muutos- ja laajennustöihin. Tätä arkkitehtonista ensemblea leimaa tuolloin pinnalla ollut uusklassisismi. Hillityn tyylin keskeisiä piirteitä on laajojen umpipintojen, matalan reliefin ja keskitettyjen koristeaiheiden luoma monumentaalinen vaikutelma. Samaan paperitehdaskompleksiin kuuluu vuonna 1928 valmistunut jokimaisemaan voimakkaasti vaikuttava tornimainen laajennus. Liljequistin käsialaa ovat myös Kuusaansaareen vuonna 1927 valmistunut klooritehdas sekä vuonna 1925 suunniteltu Kymin valkaisulaitos ja kuivaamo. 1920-luvun muutosten ja laajennusten suunnittelussa Liljequist pyrki modernisoimaan yhtiön ilmettä sekä luomaan tehdasalueille yhtenäisen ilmeen selkeine kohokohtineen. Monet säilyneen teollisuusmaiseman keskeiset elementit periytyvät tuosta vaiheesta. 1930-luku toi mukanaan funktionalismin, joka vei muotokielen pelkistämisen loogiseen päätökseensä ja hylkäsi koristelun sekä historialliset esikuvat. Liljequistin omaksuma maltillinen funkis ilmeisesti sopi hyvin Kymiyhtiön johdolle. Tämän kauden merkkipaaluja ovat Kymintehtaan puolelle rakennetut uusi pääkonttori ja höyrykeskus. Myös Kuusaansaareen vanhan jatkeeksi rakennettu uusi paperitehdas edustaa uusasiallista tehdasarkkitehtuuria. Klooritehtaan laajennus on mielenkiintoinen ja torneineen kaupunkikuvallisesti tärkeä hybridi, jossa tarve sovittaa uusi vanhaan on johtanut kompromissiin. Funktionalismin eetos näkyy puhtaana Kuusankosken voimalaitoksessa, jonka rakentaminen alkoi vuonna 1940 ja valmistui 1946. Mukaan suunnitteluun 14 VUOSIKERTOMUS 2013
4. 5. 6. 7. 4. Herman Lindellin suunnittelema pahvikuivaamo vuodelta 1886. 5. Kymin uuden paperitehtaan julkisivua. Edessä alhaalla alkuperäistä julkisivua (1897), korotus ja taustalla näkyvä juhlaportti sekä varastolaajennus Bertel Liljequist 1922. 6. Kymin tehtaiden keskusvaraston pääty. 7. Makasiinirakennuksen räystäskoristelua. oli tuolloin tullut Liljequistin yhtiökumppani Arne Helander, joka Liljequistin vuonna 1954 tapahtuneen kuoleman jälkeen jatkoi Kymiyhtiön arkkitehtina. Hänen käsialaansa ovat mm. 1950-luvulla valmistuneet klooritehtaan toinen laajennus, Kymintehtaan puuhiomon valkaisulaitos, kuljetusvälinekorjaamo, haihduttamo ja kehysnaulaamo. 1960-luvulle ajoittuvat tutkimusosasto ja vedenpuhdistamo sekä keskusvaraston laajennus. Uuden sulfaattiselluloosatehtaan rakentaminen Kuusanniemeen 1960-luvun alussa aloitti kehityksen, jonka myötä kehityksen painopiste siirtyi pois vanhoilta teollisuusalueilta. Kemianteollisuus kuitenkin jäi Kuusaansaarelle, jossa Kemira edelleen jatkaa tuotantoa. Junkkari, Toppila & Arkkitehdit Ky:n vuonna 1989 suunnittelema klooridioksidilaitos oli alueen viimeinen merkittävä uudisrakennushanke. Myös Kuusankosken voimalaitos jauhaa edelleen sähköä verkkoon. Muuten rakennukset ovat pääosin menettäneet alkuperäiset funktionsa ja jääneet tyhjilleen tai saaneet uusia käyttäjiä. Kymin ja Kuusankosken teollisuusalueelle on nykyään yleisölle vapaa pääsy lukuun ottamatta Kemiran aluetta. Alueen käyttöä pyritään kehittämään ja tiloja vuokraamaan yrittäjille. Useita kymmeniä vuokrasopimuksia onkin solmittu ja huomattavaan osaan tiloja on näin saatu uutta toimintaa. Tilanne tarjoaa oivan mahdollisuuden merkittävän teollisuusperinnön tunnetuksi tekemiseen elämyksellisellä tavalla paikan päällä. Tehtaiden perustamisesta, rakentamisesta, tekniikasta, työnteosta ja teollisuusyhteisön elämästä on olemassa suunnaton määrä laadukasta kuvallista ja kirjallista aineistoa. Tarvittaisiin eri näkökulmia valaisevan tietoaineiston yhdistäminen jo sinänsä uteliaisuutta herättävään miljööseen. Päämäärän toteuttaminen onnistuisi mainiosti vaiheittain, askel askeleelta, eikä se kysyisi suuria investointeja eikä aiheuttaisi merkittäviä ylläpitokustannuksia. Suurin työ olisi tietopakettien koostamisessa. Tiedon välittämiseen voitaisiin käyttää perinteisiä keinoja kuten infotauluja ja esitteitä tai uudempia kuten näyttöpäätteitä ja mobiilisovelluksia. Tiedottaminen ja vähäinen ylläpito voitaisiin organisoida yhteistyössä alueella toimivien yritysten kanssa. Tällä tavoin voitaisiin tarjota yleisölle omatoimisia tutkimusretkiä paikkakunnan ja Suomen puunjalostusteollisuuden historiaan tiiviissä ja autenttisessa miljöössä. VUOSIKERTOMUS 2013 15
Einar Ahlman Julius Polin 16 VUOSIKERTOMUS 2013
Reijo Virta: kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö tuki 130-vuotiaan sairauskassan historiakirjan tekoa Kuusankosken Tehtaiden Sairauskassalle myönnettiin vuonna 2011 apurahaa 42.500 euroa Sairauskassan historiikin kokoamista varten. Historiikin kirjoitti Reijo Virta. Yksi Suomen vanhimmista sairauskassoista, Kuusankosken Tehtaiden Sairauskassa, julkaisi vuoden 2013 lopulla toiminnastaan 336-sivuisen historiateoksen Kuusankosken Tehtaiden Sairauskassa 130 vuotta työväen tukena. Vuoden 2011 syksyllä alkaneen lähdemateriaalin keräämisen, vuonna 2012 käynnistetyn kirjoittamisen, syksyllä 2013 toteutetun taiton ja painotyön mahdollisti Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön huomattava tuki, toteaa teoksen kirjoittaja Reijo Virta. Teos palauttaa mieleen, että alueella toimi alun perin kolme kassaa. Vanhin oli Kymiyhtiön perustajan Axel Wilhelm Wahrenin aloitteesta Kymintehtaalle vuonna 1883 perustettu kassa. Kuusaansaaren alueella toimineen Kuusankoski-yhtiön työväki sai oman kassansa vuonna 1897. Voikkaan tehtaalla käynnistyi ensimmäinen sairas- ja hautausapurahasto vuonna 1903. Kaikilla edellä mainituilla kassoilla oli omat hallintoelimensä, joiden pöytäkirjojen tutkimustyö alkoi syksyllä 2011. Kymin Osakeyhtiö halusi 1910-luvun puolivälissä yhdistää erilliset kassat. Hanketta kuitenkin vastustettiin Kuusankosken ja Voikkaan tehtailla. Kansalaissodassa menehtyi kassojen toimintaan osallistuneita työnantajien ja työntekijöiden edustajia. Kassojen toiminta ei kuitenkaan keskeytynyt, sillä punaiset pitivät levottomuuksien aikana yllä kassojen toimintaa. Yhteinen kassa, Kymin Osakeyhtiön Tehtaiden Työläisten Sairas- ja Hautausapukassa sekä Eläkekassa, perustettiin maaliskuussa 1920. Sairas- ja Hautausapukassa sekä Eläkekassa toimivat poikkeusjärjestelyin myös talvi- ja jatkosodan aikana. Eläkekassa erotettiin hallinnollisesti sairauskassasta vuonna 1947 ja purettiin vuonna 1963. Sairas- ja Hautausapukassan nimi muutettiin vuonna 1956 Kuusankosken Tehtaitten Avustuskassaksi ja vuonna 1995 nykyiseksi eli Kuusankosken Tehtaiden Sairauskassaksi. Yhdistyneen kassan jäsenistöä ei tilastoitu tarkoin ensimmäisinä vuosina. Vuonna 1920 jäseniä oli noin 4 000. Eniten, eli 4 832 jäsentä, kassassa oli vuonna 1961. Vuonna 2012 työssä käyviä jäseniä oli 1 064 ja eläkeläisjäseniä 1 237. Nykyään Kuusankosken Tehtaiden Sairauskassa on työpaikkakassa, joka huolehtii jäsentensä kaikki sairausvakuutus- ja lisäetuuskorvausasiat. Lisäetuuksien osalta kassa on jäsentensä kokonaan kustantama. Kassan toimintapiiriin kuuluvat UPM-Kymmene Oyj:n Kuusankosken yksiköiden työntekijöiden ja toimihenkilösopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden lisäksi Kalson viilutehtaalla ja Pelloksen vaneritehtaalla työsuhteessa olevat työntekijät sekä Kaltimon vesivoimalaitoksen työntekijät, Solvay Chemicals Finland Oy:n ja Schaefer Kalk Finland Oy:n Kuusankosken yksikössä työsuhteessa olevat työntekijät ja toimihenkilöt, Kemira Chemicals Oy:n Kuusankosken yksikössä työsuhteessa olevat työntekijät ja Basf Oy Wolman Divisionin Kuusankosken yksikössä työsuhteessa olevat toimihenkilöt. Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella. Kassan hallitus, puheenjohtajanaan Pasi Untolahti, huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan järjestämisestä. Kassan toimitusjohtajana on kassanjohtaja Susanna Reinikka. Merkittävä vaikuttaja Maalaispitäjään vuonna 1872 perustetun uuden teollisuuslaitoksen uudet työntekijät osallistuivat ennakkoluulottomasti vuonna 1883 käynnistyneeseen uuteen sosiaaliseen toimintaan. Reijo Virran mukaan voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Kymintehtaan kassan hallinnossa opeteltiin vuonna 1883 ensimmäisen kerran yritysdemokratiaa. Kassa oli aikoinaan merkittävä rahoittaja paikkakunnalla. Kymintehtaan kassa myönsi pikkulainoja jo ennen kuin pankkien asiakkuus tuli mahdolliseksi tavallisille työläisille. 1920- ja 1930-luvuilla sekä 1950-luvulla rakennuslainat mahdollistivat satojen omakotitalojen pystytykset. Lainaa saivat myös mm. Kuusankosken kunta, seurakunta, yhteiskoulu ja työväenopisto. Kassan historiaan liittyvät dokumentit tuovat uutta tietoa Kymiyhtiön johdon suhtautumisesta kassaan. Erityisesti vuonna 1918 Kymiyhtiön toimitusjohtajaksi tullut Einar Ahlman vaikutti monella tavoin kassan toimintaan. Hänen aikanaan kassan pohjarahasto kasvoi Suomen suurimmaksi. VUOSIKERTOMUS 2013 17
18 VUOSIKERTOMUS 2013
HALLINTO HALLITUS Säätiön hallitukseen kuuluvat UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen valitsema puheenjohtaja, säätiön valtuuskunnan valitsema varapuheenjohtaja sekä valtuuskunnan valitsemat yhteensä viisi työntekijä- ja toimihenkilöjäsentä. Valtuuskunta valitsee lisäksi kaksi hallituksen varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksivuotinen. Säätiön hallitukseen kuuluivat toimikaudella 2013 seuraavat henkilöt: Jussi Kivinen puheenjohtaja, Kouvolan hovioikeuden presidentti emeritus Juha Järvinen varapuheenjohtaja työntekijäryhmästä Reino Grönlund jäsen toimihenkilöryhmästä Jani Honkanen jäsen työntekijäryhmästä Seppo Kylliäinen jäsen toimihenkilöryhmästä Jukka Puustinen jäsen toimihenkilöryhmästä Jukka Tuominen jäsen työntekijäryhmästä Teija Ahola varajäsen toimihenkilöryhmästä Kai Nyyssönen varajäsen työntekijäryhmästä Hallituksen sihteerinä toimi säätiön asiamies Stig-Olof Lindholm. Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana seitsemän kertaa. SIJOITUSTOIMIKUNTA Hallituksen alaisena toimiva sijoitustoimikunta kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Sijoitustoimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajana hallituksen varapuheenjohtaja. Jäseninä ovat hallituksen muut jäsenet sekä sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström. VALTUUSKUNTA Valtuuskuntaan, jonka puheenjohtajan UPM-Kymmene Oyj:n hallitus nimittää, kuuluu puheenjohtajan lisäksi 16 jäsentä. UPM-Kymmene Oyj:n palveluksessa Kuusankoskella vakituisesti työskentelevät henkilöt valitsevat keskuudestaan valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosittain täytetään puolet jäsenten ja varajäsenten paikoista. Säätiön valtuuskuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: Jussi Kivinen puheenjohtaja Kouvolan hovioikeuden presidentti emeritus Työntekijäryhmien valitsemat jäsenet Juha Järvinen varapj. 2013-2014 Tommi Bragge jäsen 2013 Päivi Kajander jäsen 2013 Pertti Mäkelä jäsen 2013 Kari Tiitinen jäsen 2013 Tuija Pasonen jäsen 2013 (1.1. - 2.4.) Paavo Pesonen jäsen 2013-2014 Kati Tähti jäsen 2013-2014 Kai Nyyssönen varajäsen 2013 Mikko Kosonen varajäsen 2013-2014 Toimihenkilöryhmien valitsemat jäsenet Seppo Kylliäinen jäsen 2013 Jonna Linden jäsen 2013 Mikko Pajari jäsen 2013 Jukka Suortanen jäsen 2013 Reino Grönlund jäsen 2013-2014 Kirsi Hedström jäsen 2013-2014 Tuomo Lindén jäsen 2013-2014 Jukka Puustinen jäsen 2013-2014 Kirsti Stylman-Anttila varajäsen 2013 Juhani Einolander varajäsen 2013-2014 Valtuuskunta oli vuoden 2012 syyskokouksessa valinnut varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2013-2014 Juha Järvisen. Toimintavuoden aikana valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa. VUOSIKERTOMUS 2013 19
20 VUOSIKERTOMUS 2013
APURAHALAUTAKUNTA Apurahalautakunnan tehtävänä on käsitellä apurahahakemukset ja toimintavuoden määrärahan puitteissa valmistella hallituksen vahvistettavaksi ehdotus apurahojen myöntämisestä. Apurahalautakuntaan kuuluu kymmenen varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Heidät valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että valtuuskunta valitsee kuusi varsinaista jäsentä ja molemmat varajäsenet sekä UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaan johtaja kaksi jäsentä. Lisäksi säätiön hallitus valitsee apurahalautakuntaan kaksi varsinaista jäsentä. Apurahalautakuntaan kuuluvat vuonna 2013 ja 2014 valtuuskunnan vuoden 2012 syyskokouksessa valitsemina: Apurahalautakunta valitsi keskuudestaan toimikauden 2013-2014 puheenjohtajaksi Petteri Metiäisen ja varapuheenjohtajaksi Seppo Kylliäisen. Pirkko Vaara toimi lautakunnan sihteerinä. Häntä avusti Sini Aalto. Apurahalautakunta kokoontui toimikauden aikana seitsemän kertaa. TILINTARKASTAJAT UPM-Kymmene Oyj nimeää yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan, joiden tulee yhdessä valtuuskunnan valitsemien tilintarkastajien kanssa tarkastaa kahden seuraavan tilivuoden tilinpitoa ja hallintoa. Teija Ahola Reino Grönlund Ari Järvinen Jukka Koponen Seppo Kylliäinen Paavo Pesonen Varajäsenet Keijo Vilkki Jukka Puustinen toimihenkilöryhmästä toimihenkilöryhmästä työntekijäryhmästä työntekijäryhmästä toimihenkilöryhmästä työntekijäryhmästä työntekijäryhmästä toimihenkilöryhmästä UPM-Kymmene Oyj:n hallitus oli syksyllä 2012 nimennyt tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastajan, taloust. maist. Jouko Taipaleen ja hänen varahenkilökseen KHT-tilintarkastajan, kauppat. maist. Christina Variksen. Valtuuskunnan vuoden 2012 syyskokouksessa oli valittu varsinaisiksi tilintarkastajiksi HTM-tilintarkastaja, sosionomi Tapani Kivelä (varamies HTM-tilintarkastaja Reijo Haka) ja HTM-tilintarkastaja Jarmo Kuntonen (varamies KHT-tilintarkastaja Pasi Waris). UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaan johtaja oli valinnut apurahalautakuntaan vuosiksi 2013 ja 2014 Petteri Metiäisen ja Kirsti Stylman-Anttilan. Hallitus oli valinnut apurahalautakuntaan 31.12.2014 päättyväksi toimikaudeksi Pekka J. Pöysän ja Seija Ämmälahden. VUOSIKERTOMUS 2013 21