SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 N:o 317 321 SISÄLLYS N:o Sivu 317 Laki rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta... 819 318 Laki Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 821 319 Valtioneuvoston asetus opetusministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta... 822 320 Valtioneuvoston asetus maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta... 823 321 Valtiovarainministeriön asetus kirkon juhlarahasta... 824 N:o 317 Laki rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/1977) 9 a :n 2momentti, sellaisena kuin se on laissa 983/1996 sekä, lisätään 9 a :ään, sellaisena kuin se on laissa 1494/1995 ja mainitussa laissa 983/1996, uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti: 9a Ylimääräinen rintamalisä on täysimääräisenä 45 prosenttia ja kuitenkin vähintään 25 prosenttia siitä maksettavasta kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 3 868,32markkaa vuodessa. Jos henkilöllä on kansaneläkelain 26 ja 27 :ssä tarkoitettua tuloa, edellä mainittu 45 prosentin määrä alenee prosenttiyksikön kutakin tulon 230 markan vuotuista määrää kohden kansaneläkelain 26 :n 1 momentin mukaiseen tulorajaan saakka ja sen jälkeen prosenttiyksikön kutakin tulon 569 markan vuotuista määrää kohden. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä tulo otetaan huomioon samalla tavalla kuin henkilön kansaneläkettä määrättäessä. Jos kansaneläke on kansaneläkelain 25 a :n mukaan lykätty tai varhennettu, korotetaan edellä mainittua 3 868,32markkamäärää lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla. Sotilasvammalain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruisesta kansaneläkkeen sanottujen markkamäärien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin, jos mainittua elinkorkoa ei olisi otettu huomioon kansaneläkettä määrättäessä. Ulkomailta maksettavaa eläkettä tai siihen rinnastettavaa jatkuvaa etuutta saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy sen suuruisen kansaneläkkeen sanottujen markkamäärien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin, jos mainitut tulot otettaisiin huomioon kansaneläkettä määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä maksetaan kuitenkin aina vähintään 20 markan suuruisena. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2000. Tämän lain mukaisen ylimääräisen rintamalisän korotus myönnetään hakemuksetta käyttäen kansaneläkelaitoksen hallussa ole- HE 13/2000 StVM 6/2000 EV 40/2000 41 2000 400301
820 N:o 317 via ylimääräisen rintamalisän määrään vaikuttavia tietoja. Ylimääräisen rintamalisän korotus maksetaan takautuvasti viimeistään syyskuussa 2000. Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
821 N:o 318 Laki Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 14 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (355/1995) 14 seuraavasti: 14 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 22 päivänä maaliskuuta 1995 ja se on voimassa 31 päivään maaliskuuta 2008. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä maaliskuuta 2000. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä HE 11/2000 MmVM 3/2000 EV 37/2000
822 N:o 319 Valtioneuvoston asetus opetusministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, kumotaan opetusministeriöstä 14 päivänä helmikuuta 1997 annetun asetuksen (162/1997) 6 :n 3 momentti, sekä muutetaan 2 :n 3 momentti ja 5, sellaisena kuin niistä on 5 osaksi asetuksessa 873/1997, seuraavasti: 2 Organisaatio ja työjärjestys Työjärjestyksen antamisesta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (78/1922). 5 Henkilökunnan nimittäminen tai ottaminen Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Valtioneuvoston yleisistunto nimittää 4 :n 2 6 kohdassa tarkoitetut virkamiehet. Muut virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilökunnan nimittää tai ottaa ministeriö. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2000. Jos virka on julistettu haettavaksi tai viran avoinna olemisesta on ilmoitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja nimittäminen virkaan tapahtuu tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, määräytyy nimitystoimivalta tämän asetuksen 5 :n mukaisesti. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000 Opetusministeri Maija Rask Kansliapäällikkö Vilho Hirvi
823 N:o 320 Valtioneuvoston asetus maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 12päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 67 :n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa 44/2000, nojalla: 1 Siltä osin, kuin 2momentissa ei toisin säädetä, 12päivänä maaliskuuta 1999 annettu maaseutuelinkeinojen rahoituslaki, (329/1999), sellaisena kuin se on osaksi laissa 44/2000, tulee voimaan 3 päivänä huhtikuuta 2000. Lain 10 ja 13, 14 :n 1 ja 2momentti, 15 :n 1 momentti, 16 sekä sen edellä oleva luvun numero ja otsikko, 21 :n 1 3 momentti, 22 :n 1 3 momentti, 23 :n edellä olevan luvun numero ja otsikko, 23 :n 3 momentti, 25 :n 2 momentti, 29 :n 1 3 momentti, 30 :n 1 momentti, 31 :n 2momentti, 32 34, 36, ja sen edellä oleva luvun numero, 37 40, 41 :n edellä oleva luvun numero, 65 :n 1 momentin 7 kohta sekä 2ja 3 momentti, 67 :n edellä oleva luvun numero, 71 :n 2momentti ja 72, sellaisina kuin niistä ovat 10 ja 13, 14 :n 1 ja 2momentti, 15 :n 1 momentti, 16 sekä sen edellä oleva luvun numero ja otsikko, 23 :n edellä olevan luvun numero ja otsikko, 23 :n 3 momentti, 25 :n 2 momentti, 29 :n 2momentti, 33 sekä 36, 41 ja 67 :n edellä oleva luvun numero mainitussa laissa 44/2000 sekä 32 ja 36 osaksi viimeksi mainitussa laissa, tulevat kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana. 2 Tämä asetus tulee huhtikuuta 2000. voimaan 3 päivänä Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa
824 N:o 321 Valtiovarainministeriön asetus kirkon juhlarahasta Annettu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 16 päivänä huhtikuuta 1993 annetun rahalain (358/1993) 7 :n 2momentin nojalla: 1 Kirkon kansainvälisen juhlavuoden ja Turun Tuomiokirkon 700-vuotisjuhlien johdosta lyödään kirkon 100 markan juhlaraha. 2 Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa ja 75 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3 Juhlarahan halkaisija on 35,0 ± 0,1 millimetriä ja paino 22,0 ± 0,40 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimetriä. 4 Juhlarahat ovat ympyrän muotoisia. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahoissa on sen suunnitelleen taiteilijan ja Rahapaja Oy:n johtajan sukunimien alkukirjaimet L ja M. 5 Juhlarahojen leimat ovat seuraavan selitelmän ja kuvien mukaiset. Rahan tunnuspuolella on kohokuviona rengas, jossa on kaaren muodossa teksti Annus iubelei MM-Annus spei, keskellä ruotsinpihlajan lehti ja alhaalla keskiosan ja reunan kohokuvion liittymäkohdalla kreikkalainen risti. Rahan arvopuolella ylhäällä on kaaren muotoisena vuosiluku 2000, alhaalla arvomerkintä 100 MK, vasemmalla teksti SUOMI ja oikealla teksti FINLAND. Keskellä on kohokuviona holvikuvio. 6 Osa juhlarahan lyöntimäärästä voidaan lyödä erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio.
N:o 321 825 7 Juhlarahan leimojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista. 8 Tämä asetus tulee huhtikuuta 2000. voimaan 5 päivänä Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Budjettineuvos Raine Vairimaa
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 317 321, 1 arkki OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904