ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 Kunnanhallitus Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 2.3.2009 klo 17.00 19:10 Kunnanviraston kokoushuone Törmä Tapani Keskinen Irja Annala Tarmo Aho Pirjo Mäkelä Kristiina, varajäsen Hellgren Jussi Yli-Hietanen Harri Yli-Kujala Minna Koivistoinen Hannu puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut saapuvilla olleet Mäkipää Lea Björn Risto Talasoja Timo Liukku Petri kvalt. pj kvalt. I varapj kvalt. II varapj esittelijä, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Asiat Pöytäkirjan tarkastustapa Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 46-58 Pöytäkirjan tarkastajat Minna Yli - Kujala ja Hannu Koivistoinen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Tapani Törmä 50 Irja Keskinen Petri Liukku Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika: 6. 3.2009 Allekirjoitukset Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Minna Yli - Kujala Hannu Koivistoinen Paikka ja pvm: Kunnanviraston hallinto- ja taloustoimisto 10. 3.2009 klo 9 15. Virka-asema Allekirjoitus Kanslisti
Kunnanhallitus 2. 3.2009 2 JOHTOJEN SIJOITUSSOPIMUSTEN TEKEMINEN MAANOMISTAJIEN KANSSA KIHNIÖ - PARKANO SIIRTOVIEMÄRITYÖMAALLA Tekla 27.8.2008 46 TLK Kuntien välisessä jätevesiyhteistyötä koskevassa sopimuksessa on sovittu että kumpikin kunta vastaa alueellaan mahdollisista rakentamisesta aiheutuvista vahingon - ja haitan korvauksista. Kuntien kesken käydyissä keskusteluissa on lähdetty siitä, että kumpikin kunta osaltaan tekee johtojen sijoittamissopimukset omalla alueellaan. Sijoittamissopimusten yhteydessä sovitaan myös mahdollisista korvauksista. Korvauskäytännön tulisi olla yhdenmukainen molempien kuntien alueella koska kyseessä on sama työkohde. Kunnat ovat neuvotelleet Kihniö - Parkano metsänhoitoyhdistyksen kanssa tilakohtaisten puustoarvioiden tekemisestä. Metsänhoitoyhdistys on lupautunut tekemään arviot ja arvioitu työaika on 2-4 työviikkoa. Tämän jälkeen on tarkoitus, että kumpikin kunta hoitaa itse sopimusten tekemisen. Sopimukset tulee tehdä tilakohtaisina. Puuston kaadon osalta on tarkoitus, että kunnat kilpailuttavat puun korjuun metsänhoitoyhdistyksen kautta ja myyntitulot vähennettynä korjuukustannuksella tuloutetaan maanomistajalle. Muun raivattavan puuston osalta raivauskustannuksista vastaavat kunnat. Tehtäviä sopimuksia on Kihniön puolella 94 kpl ja Parkanon puolella 60 kpl. Sopimuksiin on tarkoitus määritellä työalueen leveydeksi 15 m kun linja kulkee metsässä teiden tai muiden valmiiden aukkojen ulkopuolella ja 10 m tien ulkoluiskan tai aukon reunasta kun linja kulkee teiden tai muiden aukkojen reunassa. Maapohjan osalta ei ole tarkoitus maksaa erikseen korvausta johdon sijoittamisesta eikä muodostaa virallista rasitetta. Ajatuksena on, että johtolinjan rakentaminen maanomistajan maalle toisaalta lisää maan arvoa rakentamistilanteessa kun liittymismahdollisuus viemäriin tulee mahdolliseksi. Sopimuksiin on tarkoitus määritellä 5 metriä leveä johtoalue, johon ei saa rakentaa rakennusta eikä sijoittaa muita kiinteitä rakenteita mukaan lukien puuston kasvatus. Sopimuslomakemalli on esityslistan liitteenä. Tekninen lautakunta päättää esittää Kihniön kunnanhallitukselle, että
Kunnanhallitus 2. 3.2009 3 - Kihniön kunta tekee johtojen sijoitussopimukset Kihniön kunnan alueen osalta - sijoitussopimukset tehdään tilakohtaisina - Kihniö - Parkano metsänhoitoyhdistykseltä ostetaan tilakohtaiset puustoarviot - Kihniön kunta kilpailuttaa puuston myynnin metsänhoitoyhdistyksen kautta - myyntitulot vähennettynä korjuukustannuksilla tuloutetaan maanomistajille - muun puuston raivauskustannuksista vastaa Kihniön alueella Kihniön kunta, puusto jää maanomistajalle - muut kuin puustokorvaukset käsitellään tilakohtaisesti - työalueen leveydeksi määritellään 15 m kun linja kulkee metsässä teiden tai muiden valmiiden aukkojen ulkopuolella ja 10 m tien ulkoluiskan tai aukon reunasta kun linja kulkee tien tai aukon reunalla - maapohjan osalta ei makseta erillistä korvausta johdon sijoittamisesta eikä muodosteta virallista rasitetta - sopimuksiin määritellään 5 m leveä johtoalue, johon ei saa rakentaa rakennuksia, muita kiinteitä rakenteita eikä kasvattaa puustoa. Tekninen lautakunta päättää esittää Kihniön kunnanhallitukselle, että sopimukset allekirjoittaa Kihniön kunnan puolesta kunnaninsinööri. Tekninen lautakunta nimeää yhden edustajansa, joka tarvittaessa osallistuu sopimusten tekemisessä tarvittaviin maastokatselmuksiin ja neuvotteluihin. Tekninen lautakunta nimesi edustajakseen Irja Keskisen ja hyväksyi esittelijän ehdotuksen yksimielisesti lisäyksellä, että asiasta pyritään järjestämään tiedotustilaisuus maanomistajille helpottamaan sopimusten tekoa.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 4 Khall 15.9.2008 108 Sopimusmalli on esityslistan liitteenä n:o 1 Asiantuntijana kokoukseen kutsuttu kunnaninsinööri Pertti Jalonen Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen johtojen sijoitussopimuksen tekemisestä maanomistajien kanssa Kihniö Parkano siirtoviemärityömaalla. Lisäksi kunnanhallitus pitää hyvänä asiana maanomistajille järjestettävää tiedotustilaisuutta. Khall tekla 18.2.2009 11 Tiedotustilaisuus järjestettiin maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille Taitotalo Puumilassa 10.10.2008. Kihniön ja Parkanon teknisten tointen kesken on neuvoteltu korvausperusteista. Neuvotteluissa todettiin, että molempien kuntien tulisi noudattaa samaa linjaa korvausten maksamisessa. Päädyttiin esittämään MTK:n ja Kuntaliiton suositussopimusta, jolloin kunta saa pysyvän käyttöoikeuden sopimuksen kohteena oleviin alueisiin.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 5 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf ja Suomen Kuntaliitto ovat yhdessä tehneet suositussopimuksen maahan kaivettavista johdoista Helsingissä 1.5.2000. Sopimuksen tehneet järjestöt ovat tehneet suositussopimuksen maahan kaivettavien johtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä siinä tarvittavien maa-alueiden käytöstä. Suositussopimus maahan kaivettavista johdoista on pääsääntöisesti samankaltainen kuin aiemmin esitetty sopimus, eroavaisuutena mainittakoon tarkempi määritelmä johdon kunnossapidosta aiheutuvista haitoista ja vahingoista. Lisäksi korvausperusteet ja korvaukset maanomistajille sekä maanomistajan velvollisuudet johdonomistajalle on määritetty suositussopimuksen liitteenä olevissa Korvausperusteet ja Käyttöoikeussopimuksessa.. Suositussopimus maahan kaivettavista johdoista, Korvausperusteet ja Johtoalueen käyttöoikeussopimuslomake esityslistan liitteenä 1. Metsänhoitoyhdistys Kihniö Parkano on tehnyt Kihniön kunnan toimeksiannosta Kihniön alueen tilakohtaisen laskelman puuston arvosta ja käyttöhaittakorvauksesta. Tilakohtainen korvauslaskelma on kokouksessa oheisaineistona. Puustoarviossa on oletuksena, että Kihniön kunta huolehtii puuston korjuusta ja maksaa sovitun pystyhinnan hakatuista puista maanomistajalle.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 6 Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle seuraavaa: - Kunnanhallitus kumoaa kunnanhallituksen 15.9.2008 tekemän päätöksen 108 mukaisen sopimusmallin käyttämisestä. - Kunnanhallitus hyväksyy esitetyn Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf ja Suomen Kuntaliitton tekemän Suositussopimuksen maahan kaivettavista johdoista, Korvausperusteista ja Johtoalueen käyttöoikeussopimuksen käytettäväksi siirtoviemärityömaalla Kihniö Parkano Kihniön kunnan osuudella. - Kunnanhallitus hyväksyy Metsänhoitoyhdistyksen laatimat tilakohtaiset arviot puustosta, taimikoista sekä käyttöhaitasta. Pumppaamojen osalta maanomistajille korvataan 100 / pumppaamo. Puuston korvaushinnat ovat arvonlisäverottomia ja arvonlisä lisätään niille jotka ovat alv-verovelvollisia. - Työn käynnistyttyä kunta huolehtii puuston korjuusta ja maksaa sovitun (alustavasti tukki 50 /m3 ja kuitu 20 /m3) pystyhinnan hakatuista puista maanomistajille. Energiapuun osalta puut jätetään kiinteistölle maanomistajan niin halutessa. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 46 Kunnanhallitus kumoaa 15.9.2008 tekemänsä päätöksen 108 sekä päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen kokonaisuudessaan. Johtojen sijoitussopimus liitteenä 1. Khall:
Kunnanhallitus 2. 3.2009 7 JÄSENEN NIMEÄMINEN PILARI HANKKEEN OHJAUSRYHMÄÄN 47 Pilari- projekti on uusi kuuden kunnan alueella toimiva, koulutuksen ja kehittämiseen keskittyvä hanke ( Kihniö, Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Sastamala ja Ylöjärvi). Kihniön kunnan talousarviossa on varauduttu vuosille 2009 ja 2010 yhteensä 2.000 euroa. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat alueen yritykset niiden henkilöstö ja toimintaympäristö sekä yksinyrittäjät. pilarin tavoitteena on parantaa valmiuksia ja osaamista yksilöidyillä koulutus- ja kehittämisohjelmalla sekä edistää hyvinvointia, tuloksellisuutta ja tuottavuutta. Hankkeen osallistujien tarpeet ja resurssit selvitetään ja toimenpiteet suunnitellaan näiden perusteella. Hankkeen tuloksena yritysten edellytykset kehittymiseen, laajentumiseen, kansainvälistymiseen ja yrittäjän arkisista haasteista selviytymiseen lisääntyvät. Yritysten tarvetta korkeakoulutasoiseen koulutukseen selvitetään ja sen tarjontaa monipuolistetaan alueella. Pilari järjestää yksilöityjä koulutuksia mm. liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvillä osa-alueilla kuten taloushallinto, myynti, markkinointi, asiakaspalvelu, tietotekniset valmiudet, johtaminen, kielitaito ja kansainvälistyminen. Myös työssä jaksaminen ja toiminnan turvallisuuskysymyksiin etsitään ratkaisuja. Länsi-Pirkanmaan kulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosasto pyytää nimeämään kunnan edustajan hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Kunnanhallitus nimeää edustajansa Pilari- hankkeen ohjausryhmään. Khall: Kunnanhallitus nimesi yksimielisesti edustakseen kunnanjohtaja Petri Liukun.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 8 LAUSUNTOPYYNTÖ ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKKEEN HE- LUONNOKSESTA 48 Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hanke) tavoitteena on uudistaa laajasti aluehallintoa ja saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Hanke on valmistellut aluehallinnon uudistamista niin, että valtion aluehallintoa kootaan laajasti aikaisemmasta kuudesta tulevaan kahteen viranomaiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin. Samalla maakunnan liittojen asemaa aluekehitysviranomaisina vahvistetaan. Aluehallintovirastoihin on tarkoitus koota seuraavat valtion virastot: lääninhallitukset, työsuojelupiirit ja ympäristölupavirastot. Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus rakentuu nykyisten työvoima- ja elinkeinokeskusten, tiepiirien ja alueellisten ympäristökeskusten ydintehtävien pohjalle. ALKU-hankkeen syksyllä 2008 valmistuneiden alatyöryhmien ehdotukset on käsitelty hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä marras- ja joulukuussa 2008. Ministerityöryhmä on puoltanut työryhmien ehdotusten mukaista jatkovalmistelua eräin täydennyksin, tarkennuksin ja muutoksin. Edellä selostetun valmistelun pohjalta on laadittu luonnos hallituksen esitykseksi, joka sisältää keskeiset säädösmuutokset uudistuksen toteuttamiseksi. Maakunnan liittojen roolia ja asemaa aluekehitystyössä on tarkoitus vahvistaa ja lisätä sekä edistää valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen yhteistyötä. Esityksellä luodaan lisäksi lainsäädännöllinen perusta aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnalle. Hallituksen esitysluonnoksen liitteenä ovat myös keskeiset uudistuksen edellyttämät asetusluonnokset. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on 29.1.2009 hyväksynyt esitysluonnoksen lähettämisen lausuntokierrokselle. Maaliskuun aikana tapahtuvassa jatkovalmistelussa mm. määritellään uusien viranomaisten toimipaikkojen välinen työnjako, valtakunnallisesti tai usean aluehallintoviranomaisen toimialueella hoidettavat tehtävät sijoituspaikkoineen sekä aluejakojen muutoksista mahdollisesti aiheutuvat resurssitarpeen muutokset. Hallituksen esitysluonnosta ja asetusehdotuksia täydennetään näillä seikoilla ennen esityksen antamista eduskunnalle. Aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevien erityislakien muutosesitykset sekä näiden yksityiskohtaiset perustelut valmistellaan kussakin ministeriössä ja ne 1iitetään hallituksen esitykseen.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 9 Aluehallinnon uudistamista koskeva hallituksen esitys tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2009 ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alusta lukien.. LISÄMATERIAALIA SAATAVISSA: www.vrn.fi/alku (Luonnos hallituksen esitykseksi / Asetusluonnokset / Luettelo muutettavista aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevista säädöksistä ) Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Vuoden 2010 alussa toteutuvan aluehallintouudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa alueiden kehittämisedellytyksiä ja hallinnon tuottavuutta. Toteutuessaan uudistus tuo lisävoimaa aluekehitykseen ja selkeyttää toimintakenttää sekä lisää alueiden omia vaikutusmahdollisuuksia. Monialaisten valtiohallinnon toimeenpano- ja kehittämisviranomaisten muodostaminen on tervetullut uudistus, joka selkeyttää eri viranomaisten rooleja, poistaa nykyisiä päällekkäisyyksiä ja parantaa koordinointia. Kun samanaikaisesti aluekehitysohjelmien määrää vähennetään, maakuntaohjelman painoarvoa lisätään ja maakuntaliittojen roolia aluekehittämisen kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena vahvistetaan, luodaan nykyistä paremmat edellytykset aluekehitysresurssien tulokselliseen ohjaukseen. Aluehallintouudistus on mittava ja se vastaa toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Uudistuksen toteutus on haastava tehtävä sekä valtionhallinnolle että maakunnille ja kunnille, joiden vaikutusmahdollisuudet ja vastuu aluekehittämisestä lisääntyvät merkittävästi. Khall:
Kunnanhallitus 2. 3.2009 10 LISÄMÄÄRÄRAHAPYYNTÖ ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEELLE Sosiaali- ja terveysltk. 5.2.2009 16 Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä on saatu tiedot viime vuoden kokonaiskustannuksista koskien Kihniön kunnan hankkiman erikoissairaanhoi-don kustannuksista sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirin selvityksen mukaan Kihniön kunta joutuu maksamaan sairaanhoitopiirille lisää noin 151.000 euroa. Talousarviossa Erikoissairaanhoidon tulosalue jakaantuu kahteen tulosyksikköön: sairaanhoitopiiri ja muu erikoissairaanhoito. Sairaan- hoitopiirin kustannukset vuodelta 2008 (palvelumaksu + kalliin hoidon tasaus + erityisvelvoitemaksu) on 30.1.2009 tiedon mukaan noin 2.126.523,57 euroa. Samassa tulosyksikössä on myös mukana edellä mainitun summan lisäksi siirtyneitä eläkevastuita 27.893. Vuoden 2008 talousarviossa (lisämääräraha mukana) ko. tulosyksikköön on varattuna määrärahaa 2.075.866 euroa. Tulosyksiköstä Muu erikoissairaanhoito jää määrärahaa käyttämättä noin 18.000 euroa. Joten koko Erikoissairaanhoidon tulosalueella on lisämäärärahan tarve 30.1.2009 kirjanpidon tilanteen ja sairaanhoito-piirin viime vuoden kustannusselvityksen perusteella vajaa 81.000 euroa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laatima sopimusohjauseurannan tilasto vuodelta 2008 on liitteenä numero 9. Suurimmat ylitykset tilaukseen verrattuna ostot Vammalan aluesairaalasta sekä sairaanhoitopiirin hankkimat ulkopuolisten palvelujen osto kihniöläispotilaille. Esittelijä Sosiaali- ja terveysltk. 16 Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että erikoissairaanhoidon tulosalueelle myönnettäisiin 81.000 euron lisämääräraha vuodelle 2008. Lisämäärärahan tarve johtuu pääosin sairaanhoitopiirin palvelujen arvioitua suuremmasta käytöstä vuonna 2008. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätös-ehdotuksen.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 11 49 Oheismateriaalina erikoissairaanhoidon toteuma vuodelta 2008. Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen valtuustolle, että erikoissairaanhoidon tulosalueelle myönnetään 81.000 euron lisämääräraha vuodelle 2008. Lisämäärärahan tarve johtuu pääosin sairaanhoitopiirin palvelujen arvioitua suuremmasta käytöstä vuonna 2008. Khall:
Kunnanhallitus 2. 3.2009 12 LÄNSI-PIRKANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 50 Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus esittää yksimielisesti omistajakunnilleen, että ne hyväksyisivät esityslistan liitteenä 2 olevan perussopimuksen muutoksen ja siihen liittyvän sopimuksen ehdoista 2a, joilla Sastamalan kaupungista tulee Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkunta lakanneen Mouhijärven kunnan sijaan. Keskeisimmät muutokset perussopimuksessa koskevat investointien ja käyttötalouden rahoitusta. Investoinnit: Voimassaolevan perussopimuksen mukaan jäsenkuntien investointimaksuosuudet määräytyvät investointia edeltävän kolmen vuoden keskimääräisen jäsenkunnan käyttämien kokonaisopiskelijapaikkojen suhteessa. Uudessa ehdotuksessa lähdetään siitä, että jos laajennus- ja perusparannusinvestoinnit edellyttävät sijoitusta jäsenkunnilta, kuntayhtymän ja jäsenkunnan tulee ennen hankkeen toteuttamista keskenään sopia, kuinka kunnat osallistuvat saamansa hyödyn huomioon ottaen eri toimipisteissä tarvittavaan investointirahoitukseen. käyttötalous: Voimassaolevan perussopimuksen mukaan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot rahoitetaan pääosin valtiolta lainsäädännön perusteella tulevalla rahoituksella ja kuntayhtymän omilla tuloilla. Uudessa ehdotuksessa lähdetään siitä, että käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot olisi sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. Sastamalan äänivalta: Jäsenkuntien äänivallassa ei tapahdu olemassa olevien jäsenkuntien taholla muutoksia. Sen sijaan Mouhijärven kunnan paikan koulutuskuntayhtymässä ottavan Sastamalan kaupungin äänivalta muodostuisi seuraavasti: Vuosina 2009 2010 Sastamalan äänivalta noudattaisi Mouhijärven entistä osuutta eli olisi 3. Vuodesta 2011 alkaen Sastamalan äänimäärä nousisi 6. Samaa tapaa noudatettiin aikoinaan Ylöjärven kaupungin tultua mukaan koulutuskuntayhtymään Viljakkalan kunnan tilalle.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 13 Ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen liitteiden 2 ja 2 a mukaisesti ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Khall: Keskustelun kuluessa Tapani Törmä ilmoitti esteellisyytensä käsiteltävään asiaan ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajaksi tämän :n osalta siirtyi Irja Keskinen.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 14 MUSIIKKIOPISTON VANHEMPAINNEUVOSTON JÄSENTEN VAALI TOIMIKAUDEKSI 2009 2012 khall 2.2.2009 35 Musiikkiopiston vanhempainneuvosto on kihniöläisten oppilaiden vanhempien ja oppilaitosten välinen yhteistyöelin, joka tehtäviin kuuluvat mm. - erilaisten musiikkitilaisuuksien järjestäminen stipendirahaston kartuttamiseksi - keinojen etsiminen musiikinopiskelun helpottamiseksi ja kehittämiseksi Kihniön alueella - yhteistoiminta koulun toiminta-alueen muiden vastaavien elinten kanssa. Edellisellä kaudella vanhempainneuvostoon ovat kuuluneet Anne Teikari, pj, Elina Soininen varapj, Elisa Yli-Knuuttila, Päivi Yli-Knuuttila, Katriina Jaskari. Esittelijä Kunnanhallitus päättää jättää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Khall 51 Kunnanhallitus valitsee vanhempainneuvostoon viisi jäsentä toimikaudeksi 2009 2012 ja määrää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Khall: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että musiikkiopisto tekee omakohtaisesti jäsenten valinnat vanhempainneuvostoon tai toimittaa tarvittaessa esityksen kunnanhallitukselle.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 15 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTOPYYNTÖ EHDOTUKSESTA VESIENHOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN ALUEELLA 52 Pirkanmaan ympäristökeskus pyytää Kihniön kunnan lausuntoa ehdotuksesta vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Nyt lausunnolla oleva ehdotus Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 sisältää vesienhoidon yleiset linjat ja määrittelee vesienhoitoalueella tehtävän vesienhoitotyön ympäristötavoitteet ja toimenpiteet seuraavalle kuudelle vuodelle. Suunnitelma on 231 sivuinen. Lausunnossa pyydetään erityisesti näkemyksiä vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen seuraaviin kohtiin: - vesien tilatavoitteisiin liittyviin asioihin - vesienhoidon toimenpiteisiin liittyviin asioihin Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialue kuuluu pääosin Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, jonka alueen vesienhoitosuunnitelmaehdotus on lausuntopyynnön liitteenä. Vesienhoitolain (1299/2004) mukaan jokaisella vesienhoitoalueella on laadittava vesienhoitosuunnitelma. Kukin alueellinen ympäristökeskus on laatinut yhdessä yhteistyöryhmänsä kanssa suunnitelmaan omaa aluettaan koskevan osan. Tämän jälkeen osat sovitetaan yhteen vesienhoitoalueittain yhdeksi suunnitelmaksi. Tämä suunnitelma on läntisen vesienhoitoalueen ensimmäinen vesienhoitosuunnitelma. Suunnitelma tarkastetaan kuuden vuoden välein. Suunnitelma on perusta vesienhoitoalueella tehtävälle vesiensuojelulle. Suunnitelma sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Vesiensuojelussa ja hoidossa pyritään koko EU:n alueella yhteisiin tavoitteisiin. Yhteinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan. Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään. Jokien, järvien, ja rannikkovesien tilaa arvioidaan entistä monipuolisemmin. Aiemmin veden laadun luokittelu perustui veden käyttökelpoisuuteen ihmisen kannalta. Nyt veden laatua luokitellaan sen ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella ja koko vesiekosysteemin kannalta. Lisäksi luokittelussa otetaan huomioon, millainen vesistönosa on luonnollisesti ja arvioidaan ihmisen toiminnan vesistönosan luontaiseen tilaan aiheuttama muutos. Vesien tilan seurantaa kehitetään niin, että sillä saadaan luokitteluun tarvittavaa tietoa. Aineiston laajuuden vuoksi asiakirja on nähtävissä hallintotoimistossa ennen kokousta sekä kunnanhallituksen kokouksessa.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 16 Esittelijä Kunnanhallitus hyväksyy asiasta seuraavan maaseutusihteerin valmisteleman lausunnon: Kihniön kunnalla ei ole huomautettavaa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta vuoteen 2015. Jos kaikki ehdotetut toimenpideohjelmat toteutetaan, niin pintavesien hyvä tai erinomainen tila, sekä pohjavesien hyvä tila voidaan turvata ja saavuttaa pääosin vuoteen 2015 mennessä. Suunnitelma on hyvin yleisluonteinen selvitys vesien nykytilasta ja siitä mitkä ovat tämänhetkiset menetelmät vesien tilan kartoittamiseen. Suunnitelmassa ei ole pitäjäkohtaisia tietoja vesistöjen ja pohjavesiesiintymien tilasta, eikä myöskään jo toteutettujen kunnostusten, meneillään olevien ja suunnitteluvaiheessa olevien toimenpiteiden tietoja. Ne löytynevät alueellisten ympäristökeskusten toimenpideohjelmista. Kihniössä on toteutettu 1990-luvulla Sulkuejärven kunnostus, Myllyjoen ja Koskelanjoen/ -koskien kalataloudellinen kunnostus toteutettiin 2000-luvun alussa. Parhaillaan on meneillään Nerkoonjärven kunnostussuunnitelman toteutus myös Kankarinjärvelle on suunnitelmaa tehty. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadittu kunnan alueelle vuonna 1996. Khall:
Kunnanhallitus 2. 3.2009 17 PUUMILAN YRITTÄJÄSOPIMUSLUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN 53 Kunnanhallitus käynnisti yrittäjäpohjaisen emännän / isännän haun marraskuussa 2008 Tmi: Vihertytön lopetettua toimintansa. Puumilasta on nyt ollut kiinnostunut Merja Salmela ja hänen kanssaan on neuvoteltu tilojen vuokrausta ja käytönvalvontaa koskevasta sopimuksesta. Salmelan tarkoituksena on käynnistää Puumilassa ruoka- grilli ja kahviopalvelut sekä juhla- ja kokoustoiminnan tilapalvelut. Salmela on ollut myös kunnanhallituksen kuultavana asiasta. Liitteenä n:o 3 on sopimusluonnos. Sopimuksen ehtojen mukaan se sitoo vuokralaista heti, kun se on allekirjoitettu ja Kihniön kuntaa, kun kunnanhallitus on sen hyväksynyt ja päätös on saanut lainvoiman ja kun sopimus on allekirjoitettu. Esittelijä Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä n:o 3 olevan sopimusluonnoksen. Khall
Kunnanhallitus 2. 3.2009 18 VAAKUNAN KÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN 54 kuntalain 6 :ssä 2 mom. todetaan, että vaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen. Pirkanmaan kuntien rakennus- ja ympäristövalvonnan viranhaltijat katsoivat tarpeelliseksi laatia yhteiset pelisäännöt hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa koskien. Yhteisten pelisääntöjentarkoituksena on yhtenäistää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien rakentamiseen / uusimiseen liittyvät lupakäytännöt ja jätevesijärjestelmille asetettava vaatimustaso erilaisissa kohteissa. Yhteinen ohjeistus ja lomake otetaan käyttöön helmikuussa 2009. Materiaali on saatavissa internetissä osoitteessa www.kvvy.fi / jatevesi Esittelijä. kunnanhallitus myöntää vaakunan käyttöoikeuden lomakepohjia ja ohjeita varten. Khall:
Kunnanhallitus 2. 3.2009 19 VIRKAVAPAUDEN MYÖNTÄMNEN / PIRJO ALA-HEIKKILÄ 55 Laboratorionhoitaja Pirjo Ala Heikkilä on toimittanut kunnanhallitukselle 30.1.2009 saapuneen virkavapausanomuksen ja hakee jatkoa johtavan hoitajan myöntämälle virkavapaudelle ajalle 1.9.2009 31.12.2009 väliselle ajalle. Lisäksi Ala Heikkilä selvittää hakemuksessaan saaneensa laboratorionhoitajan sijaisuuden Virtain kaupungin terveyskeskuksessa ajalle 1.3.2009-31.12.2009. Johtava hoitaja on myöntänyt virkavapaata toimivaltuuksiensa puitteissa 1.3.2009 31.8.2009 saakka. Kunnanhallitus ei myönnä laboratorionhoitaja Pirjo Ala Heikkilälle virkavapauden jatkoa ajalle 1.9.2009 31.12.2009, koska Ala-Heikkilä siirtyy hoitamaan toisen työnantajan vastaavaa työtehtävää eikä siitä ole odotettavissa lisäarvoa Kihniön kunnalle. Khall:
Kunnanhallitus 2. 3.2009 20 TYÖNANTAJIEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN YHTEISTYÖSUOJELUTOIMIKUNTAAN 56 Yhteistyösuojelutoimikunta on henkilöstön- ja työnantajien edustajien yhteistyön koordinointiin tarkoitettu yhteistoimintaelin, jossa asioita esittelevät työsuojelupäällikkö ja kunnanjohtaja. Yhteistyösuojelutoimikunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Työnantajalla on ollut yhteistyösuojelutoimikunassa kaksi nimettyä edustajaa viime vaalikaudella. Edustajina vaalikaudella 2005 2008 toimivat Tapani Törmä ja Irja Keskinen. Kunnanhallitus nimeää vaalikaudeksi 2009 2012 työnantajan edustajat yhteistyösuojelutoimikuntaan. Khall: Kunnanhallitus nimesi edustajikseen Tapani Törmän ja Irja keskisen.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 21 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1 31.12.2008 ja 1.1.-31.1.2009 57. Kunnanjohtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa. Kunnanhallitus merkitsee talouskatsauksen ajalta 1.1.- 31.12.2008 ja 1.1.- 31.1.2009 tietoonsa saatetuksi. Khall.
Kunnanhallitus 2. 3.2009 22 KUNNANJOHTAJAN INFORMAATIOASIAT 58 Kunnanjohtaja esittelee ja antaa informaatiota vireillä olevista ja valmisteluun tulevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Esittelijä. Kunnanhallitus käy asiasta tarvittavan keskustelun ja merkitsee asian tiedokseen. Khall