OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on uudistanut strategiansa. Strategian sisältämät painoalat ovat: 1) Luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne, 2) Koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö, 3) Kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit, 4) Liikunta ja hyvinvointi sekä 5) Ihmisläheinen teknologia. Strategiakaudella yliopisto toteuttaa painoaloja tukevan infrastruktuuriohjelman, jonka laatimisessa hyödynnetään kesällä 2011 valmistuneen tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksia ja yksikkökohtaisia investointisuunnitelmia. OKM näkee yliopistotasoisen investointisuunnitelman ja infrastruktuuriohjelman keskeisinä keinoina konkretisoida strategiassa määriteltyjä, edelleen varsin laaja-alaisia sisällöllisiä painoaloja. 2. PERUSTEHTÄVÄT 2.1 KOULUTUS Yliopisto on jäänyt asetetuista ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteista lähes kaikilla koulutusaloilla, mutta tutkintotavoitteiden saavuttamisaste on pääosin valtakunnallista keskiarvoa parempi. Yliopiston suunnitelmissa on panostaa jatkossa erityisesti maisteri- ja tohtorivaiheen koulutukseen. OKM:n näkemyksen mukaan yliopiston tulee jatkossakin huolehtia riittävästä kandidaattivaiheen koulutustarjonnasta Yliopisto aikoo lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää niin maisteri- kuin tohtorikoulutuksessakin kehittämällä valikoitua joukkoa olemassa olevia maisteriohjelmia sekä perustamalla joitakin uusia ohjelmia. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut kansainvälistymistavoitteen suuntaisesti, mutta vaihto-opiskelijoiden määrässä ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Vaihto-opiskelijoiden määrä on itse asiassa pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Perustutkinto-opiskelijoiden vieraskielisessä opetuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä on laskenut ja on alhaisempi kuin vuonna 2008. Myös vieraskielisen opetuksen laadusta on huolehdittava. Strategisten kansainvälisten tai kansallisten kumppanuuksien hyödyntäminen yliopiston kansainvälistymisen vahvistamisessa tehostaisi yliopiston kansainvälistä vetovoimaa. Yliopisto on osallistunut aktiivisesti koulutusvientiin. 2.2 TUTKIMUS Yliopiston tutkimusedellytyksiä vahvistaa tenure track -järjestelmän käyttöönotto ja siirtyminen tutkijoiden rekrytoinneissa kansainväliseen rekrytointiin. Kesäkuussa 2011 valmistuneen tutkimuksen arviointiraportin mukaisten tulosten täysimääräinen toimeenpano antaa pohjaa yliopiston tutkimusprofiilin terävöittämiseen. Systemaattisen tohtorikoulutuksen kehittämistä tukee yliopiston tavoite koko yliopiston kattavan tutkijakoulun perustamiseksi. Yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä on noussut tasaisesti 2000-luvulla (2002-2008) kansainvälisen yhteisjulkaisemisen samalla kasvaessa lievästi. Yliopisto on hyvin edustettuna maailman julkaisujen siinä kymmenesosassa, johon viitataan eniten. Yliopiston tulisi kuitenkin vahvistaa julkaisutoimintaa painoaloillaan. Yliopisto on osallistunut useisiin pitkäkestoisiin tutkimusohjelmiin ja verkostohankkeisiin eri tutkimuslaitosten kanssa. Yliopiston tulee hyödyntää tutkimuksen puiteohjelmia yliopiston vahvuusaloilla. 3. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Yliopiston taloudellinen asema on vakaa. Yliopiston rahoitusrakenne huomioiden on tärkeää, että yliopisto on tunnistanut omien toimien merkityksen rahoitusasemaansa. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi 2010-2012 05.10.2011
4. RAPORTOINTIA EDELLYTTÄVÄT JATKOTOIMET Yliopisto on raportoinut kauden 2010-2012 sopimuksessa määriteltyjen keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. Ministeriö on ottanut tämän huomioon kohtien 1-3 kannanotoissaan. LIITTEET - Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute yliopistoille ja ohjeet koskien vuonna 2012 käytäviä ministeriön ja yliopistojen välisiä sopimuskauden 2013-2016 neuvotteluja - Kauden 2010-2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Jyväskylän yliopisto Sivu 2 (2)
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2010 2012 OPM/sov. Tavoitteen tot. % Tot. muutos % 2009 Toteuma Keskiarvo tavoite 2010 2010 2008 2009 2010 08 10 10 12 YO Valtak. YO Valtak. Ylemmät korkeakoulututkinnot Humanistinen koulutus 491 309 297 366 320 93 % 85 % 4 % 21 % Kasvatustieteellinen koulutus 357 185 226 256 260 87 % 73 % 22 % 27 % Liikuntatieteellinen koulutus 181 101 114 132 115 99 % 99 % 13 % 13 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 193 108 97 133 120 81 % 78 % 10 % 13 % Psykologian koulutus 81 38 66 62 70 94 % 86 % 74 % 47 % Terveystieteiden koulutus 72 55 62 63 60 103 % 79 % 13 % 1 % Kauppatieteellinen koulutus 341 110 181 211 205 88 % 78 % 65 % 35 % Luonnontieteellinen koulutus 388 162 196 249 305 64 % 68 % 21 % 34 % Yhteensä 2 104 1 068 1 239 1 470 1 455 85 % 97 % 16 % 37 % Tohtorin tutkinnot Humanistinen koulutus 29 27 22 26 26 85 % 89 % 19 % 7 % Kasvatustieteellinen koulutus 11 11 14 12 12 117 % 95 % 27 % 4 % Liikuntatieteellinen koulutus 4 9 5 6 7 71 % 71 % 44 % 44 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 5 15 13 11 11 118 % 95 % 13 % 2 % Psykologian koulutus 9 7 7 8 7 100 % 104 % 0 % 0 % Terveystieteiden koulutus 5 6 11 7 4 275 % 113 % 83 % 20 % Kauppatieteellinen koulutus 11 18 15 15 13 115 % 80 % 17 % 23 % Luonnontieteellinen koulutus 44 43 53 47 52 102 % 87 % 23 % 8 % Yhteensä 118 136 140 131 132 106 % 93 % 3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 1324 1 130 1 219 1 224 1 220 100 % 89 % 8 % 14 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä 449 493 562 501 650 86 % 87 % 14 % 12 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 893 919 867 893 950 91 % 93 % 6 % 1 % Harjoittelukoulujen oppilasmäärä 934 956 982 957 970 101 % 100 % 3 % 1 % Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun määrä 5 647 5 466 5 648 5587 6 200 91 % 88 % 3 % 1 % Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa käytettyjä tietoja Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa vieraskielisessä opetuksessa suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 37 344 38 142 37 297 37 594 2 % 4 % Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tutkintoon sisällytettyjen ulkomailla suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 16 727 9 189 9 139 11 685 1 % 26 % Avoimessa yliopisto opetuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä 81 364 75 710 81 483 79 519 8 % 2 % Erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden määrä 16 300 13 364 13 064 14 243 2 % 43 %
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Jyväskylän yliopiston tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot. % Toteutuma Keskiarvo 2010 keskiarvoon 2008 2009 2010 08 10 2012 YO Valtak. YO Valtak. Opiskelijat (FTE)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 8,79 9,03 9,31 9,04 8,7 93 % 116 % 97 % 111 % Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus ja tutkimushenkilökunta 1,94 0,98 1,18 1,37 1,3 90 % 83 % 86 % 82 % Tohtoritutkinnot/ professorit 0,62 0,72 0,64 0,66 0,75 86 % 78 % 97 % 88 % Kv refereejulkaisut / opetus ja tutkimushenkilökunta 1,10 1,21 0,86 1,06 1 86 % 77 % 81 % 92 % Tieteelliset julkaisut (pl. kv refereejulkaisut)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 0,66 0,79 1,17 0,87 0,9 130 % 83 % 134 % 102 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,25 0,29 1,28 0,60 0,3 426 % 125 % 214 % 139 % Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%)* 52,4 61,0 55,6 56,5 66 84 % 78 % 98 % 98 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%) 45,3 42,4 42,2 43,3 47 90 % 82 % 98 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%)* 56,8 68,6 33,2 56,3 68 49 % 64 % 59 % 70 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 10,5 11,2 10,7 10,8 9,5 112 % 118 % 99 % 111 % Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 1,9 2,0 1,0 1,6 3,5 29 % 63 % 64 % 92 % Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%) 29,6 27,0 35,4 30,8 40 88 % 97 % 115 % 108 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 94,2 93,7 92,8 93,4 96 97 % 98 % 99 % 99 % *Viimeisimmät toteutumatiedot vuodelta 2009 Vuoden 2010 sopimusindikaattorien laskennassa opetus ja tutkimushenkilökunnassa mukana myös sivutoimiset tuntiopettajat Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuuden raja 2 viikkoa vuosina 2008 ja 2009 2010 toteuman suhde 08 10
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Humanistinen koulutusala JY Akselin otsikko 5 Kasvatustiede JY 5
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Yhteiskuntatiede JY 5 100 % Psykologia JY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100 % Terveystiede JY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kauppatiede JY 5
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100 % Luonnontiede JY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %
Liite 2.Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Palaute 2011 lukuohje graafeille 5 Palaute sisältää koulutusalakohtaiset kuvat yliopiston toiminnasta. Mitä monialaisempi yliopisto on kyseessä, sitä useampi kuva seuraa palautetekstiä. Mikäli jotain koulutusalaa on tarjolla kolmessa/alle kolmessa yliopistossa, koulutusalakohtainen kuva puuttuu. Esimerkkitapauksessa on nähtävillä yhteiskuntatieteiden tilanne yhdessä yliopistossa vuonna 2010, kuvattuna vihreällä viivalla ja vihrein kolmiosymbolein. Alalaidassa on luettavissa sopimusindikaattorit, (opisk. /opettajat ja tutkijat, 7 v läpäisy jne.) joiden toteutumia taulukossa kuvataan. Keskeyttämisindikaattoria ei kuvata graafina, sillä koulutusalakohtaista tietoa ei ole. Indikaattorit on ryhmitelty teemoittain: koulutus, sen jälkeen tutkimus ja viimeksi yhteiskunnallinen toiminta. Tähdellä merkittyjen indikaattoreiden viimeisin toteumatieto on vuodelta 2009. Siniset pallot kuvaavat muiden yliopistojen ao. koulutusalan tilannetta tässä kuvassa on näkyvillä ainoastaan yhteiskuntatieteellistä koulutusta, jota verrataan vain yhteiskuntatieteellisen koulutukseen. Sinisiä palloja on yhtä monta kuin ao. koulutusalaa tarjoavia yliopistoja. Skaalaus on toteutettu siten, että koulutusalan paras yliopisto (=sininen pallo) saa aina arvon 100 %. Kaikkia muita yliopistoja verrataan siten tähän 100 % arvoon. Kuvassa näkyvillä olevat prosentit viittaavat yliopiston ko. sopimusindikaattorin arvoon suhteessa ko. indikaattorin parhaaseen arvoon, eivätkä indikaattorien reaalisiin arvoihin. Jos esim. indikaattorissa 7 v läpäisy kuvan yhteiskuntatieteiden indikaattorin arvo on 52 % ja ko. alan parhaan korkeakoulun arvo on, lasketaan ko. korkeakoulun prosentti jakamalla ko. korkeakoulun arvo (52%) parhaan korkeakoulun arvolla (60 %). Lopputulokseksi tulee 88% Kyseisen yliopiston tilanteen (vihreän viiva) lisäksi kuvassa näkyy harmaalla katkoviivalla alan keskiarvo.