Suomen metsäkeskus Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma. Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma. 10.4.2015 30.3.2018 Juhani Pyykkönen



Samankaltaiset tiedostot
Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Puurakentamisen edistämishankkeet

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Kainuun metsäohjelma

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Ympäristöministeriö. Rakentamisen ohjauksen kehittäminen. Janne Jauhiainen Tuomo Lähdeniemi Linnea Pitkänen

Uudenmaan metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Satakunnan metsäbiotalous

Kumppanuus ja maaseutu

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo Eeva-Liisa Repo

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Etelä-Savon metsäbiotalous

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet


Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Puurakentamisen edistämishankkeet

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kestävää kasvua ja työtä

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

Kymenlaakson metsäbiotalous

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Verkostotapaaminen Joensuu

Vientikaupan ensiaskeleet Tea Laitimo 3/19/2014

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Parasta kasvua vuosille

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotalous-INKA

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Transkriptio:

Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma 0.4.20 30.3.208 Juhani Pyykkönen

2 Sisällys Murros ja mahdollisuus. 3 Biotalous numeroina Suomessa vuonna 20. 4 2 Metsäbiotalous ohjelman painopisteet. 6 3. Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja tehtävät. 7 3. Toimintamallit, trendit, riskit, suunta. 8 3.2 Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous. 8 3.3 Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit. 8 3.4 Puutuotteet, rakentaminen, markkinat. 9 3. Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut. 9 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoitteet. 0 Resurssien käyttö ja työnjako. 0 6 Odotettavat asiakashyödyt. 0 7 Biotalousohjelma Metsäkeskuksen strategian toteuttajana. 3 8 Viestintä. 4 9 Biotalousohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa. 0 Metsäbiotalouden vuosisuunnitelma 20. 6 Hankkeet, joiden suunnittelun ja toteutukseen biotalousjoukkue osallistuu. 7

3 Murros ja mahdollisuus Metsätalous ja -teollisuus ovat murroksessa. Monilta tuotteilta on murtunut kannattava pohja, kun digitaalisuus korvaa papereita, markkinat painottuvat kasvaviin talouksiin ja tuotantoa on siirtynyt halvan kuidun ja työn maihin. Suomen merkittävin uudistuva resurssi on metsät ja ihmiset. Biotalous on uusi ajattelu- ja toimintamalli, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja niistä valmistettuihin tuotteisiin ja palveluihin. Biotaloutta kuvaa aineen ja ajatusten kierto, vähähiilisyys, hajautettu tuotanto sekä talouden ja tieteiden yhteistyö. Biotalous on taloutta, joka on sekä kannattavaa että kestävää ja jolle on yhteiskunnassa tilausta. Puolet Suomen biotalouden arvon lisäyksestä perustuu tällä hetkellä metsäbiotalouteen. Oheinen taulukko kertoo, missä biotalouden osa-alueilla lisäarvo nyt syntyy ja missä työpaikat ovat. Metsäbiotalousohjelmassa edistetään elinkeinoja, palveluja ja tuotteita, joissa olemme jo hyviä. Tärkeää on myös edistää uusia elinkeinoja, joilla on mahdollisuus kasvaa merkittäviksi. Tässä työssä on tilaus rohkeille kokeiluille, omiin vahvuuksiimme perustuvalle erikoistumiselle, uusille kumppaneille ja riskien kartoittamiselle. Myös nykyisten toimintamallien riskit on analysoitava. Biotalous on uusi ajattelu- ja toimintamalli

4 Biotalous numeroina Suomessa vuonna 20 Tuotos milj. Arvonlisäsys milj. Työntekijät hlöä. Vienti milj. Biotalouden tuotteet yhteensä 6 093 4 36 28 400 Metsätalous 29 273 9 37 0 400 3 89 Puutuoteteollisuus 6 870 42 36 400 2 077 Massa- ja paperiteollisuus 3 63 2 967 23 300 9 8 Rakentaminen 9 228 3 344 8 20 00 Kemianteollisuus 644 434 600 347 Lääketeollisuus 339 84 4 00 932 Uusiutuva energia 4 033 903 80 0 Veden puhdistus ja jakelu 60 400 2 700 0 Biotalouden palvelut yhteensä 2 993 226 33 900 0 Luontomatkailu 2 737 226 32 000 0 Metsästys 8 79 00 0 Kalastus 7 800 0 Koko biotalous 60 68 20 04 39 32 4 248 Koko kansantalous 37 777 63 424 2 09 00 4 22 Biotalouden osuus 6, % 2,3 % 2,7 % 26,3 % Biotaloudessa ei ole kysymys vain alkutuotannosta ja metsätaloudesta, tai uudesta bioleimasta tuotteen kyljessä. Biotalous tuo systeemisen muutoksen. Biotalouden kehittäminen merkitsee taloudellisten ja teknisten muutosten ohella ihmisten luontosuhteen ja yhteiskuntasuhteen muutosta kohti kestäviä toiminnan muotoja. Suomen metsäkeskuksen on nähtävä biotalouden muutos koko laajuudessaan, mikä on edellytyksenä sille, että saamme kohdistaa resurssit viisaasti ja erikoistua tulosta tuottavasti. Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma rakentuu perustalle, jota tulevaisuuden kehitysennusteet tukevat. Biotalousohjelman tukena on käytetty seuraavia esityksiä: Suomen metsäkeskuksen strategia Kansallinen metsästrategia 20 ja alueelliset metsäohjelmat Suomen biotalousstrategia Suomen biodiversiteettistrategia Kiertotalous, biotalous, resurssiviisaus, cleantec, greencare Ohjelmoitava maailma, digitalisoituminen, esineiden ja palveluiden internet Älykäs erikoistuminen, uudet biotuotteet, vähähiilisyys Tulevaisuuden osaamistaidot

Suomen metsäkeskuksen tavoite on olla katalysaattori eri toimijoiden välillä elinkeinojen ja hyvinvoinnin luomisessa.

6 2 Metsäbiotalous -ohjelman painopisteet Suomen metsäkeskuksen tavoite on olla katalysaattori eri toimijoiden välillä elinkeinojen ja hyvinvoinnin luonnissa. Metsäbiotalousohjelman tavoitteena on luoda ymmärrystä ja nähdä biotalouden uudet mahdollisuudet myös Metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen vahvuuksia ovat metsätieto, metsänomistajaosaaminen ja kokemus neuvonnasta. Elinkeinojen kehittämisessä on perinteisesti ollut tuottajalähtöinen ja tekninen näkökulma, mutta uutta luodessa biotaloutta tulee tarkastella erityisesti asiakkaiden, käyttäjien ja kansalaisten näkökulmasta. Biotalouden ja metsäsektorin muutosten vuoksi alueiden kilpailuedut järkkyvät. Biotalous luo uusia vahvuuksia ja kilpailuetuja. Koska toimintaympäristö ja yhteistyöverkko muuttuvat, tiedon luonti ja analysointi korostuu. Kansainvälinen näkökulma on hajautetussa toimintamallissa Suomelle tärkeä. Alueiden uudet vahvuudet ja tarvittava osaaminen on selvitettävä niin maakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Kysymys on Metsäkeskuksen asiantuntijaroolin roolin ja osaamisen määrittämisestä Suomessa osana globaalia taloutta. Asiantuntijaosaamisen konkretia on asian osaaminen. Osaaminen näkyy hyvin perusteltujen toiminta- ja yhteistyömallien luontina ja edelleen tuotannon lisäarvona ja työpaikkoina. Biotalousnäkymä on laaja, koska biotalous ylittää perinteiset sektorirajat. Kartta on pidettävä ajan tasalla, jotta voimme suunnistaa, etsiä kattavasti mahdollisuuksia, mutta myös havaita ja minimoida riskejä. Biotalousohjelman painopisteet Tuotos milj. Biotalousasiantuntijoiden resurssit, % työajasta 00 00 Toimintamallit, trendit, riskit, suunta 20 Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous, kestävyys 20 Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit 80 40 Puutuotteet, rakentaminen, edut, raaka-aine, markkinat 0 Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut 0 Arvonlisäsys milj.

7 3 Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja tehtävät Metsäbiotalousohjelma on suunniteltu ajalle 0.4.20 30.3.208. Vuosiohjelmat ovat osa biotalousohjelmaa. Biotalousohjelmassa suuri osa resursseista voidaan kohdistaa tehokkaasti vasta ohjelmakauden aikana karttuvan tiedon ja kokemuksen myötä. Oppiminen on oleellinen osa ohjelmaa. Vuosisuunnittelu tuo jouston ja konkreettiset tavoitteet myös ohjelman loppuvuosille, sillä kehitys ja ymmärrys biotaloudesta on nopeaa. Biotalousohjelman ohella biotalouden tavoitteita toteuttaa moni henkilö ja hanke Metsäkeskuksessa. Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja toimenpiteet nivotaan osaksi alueellisia metsäohjelmia (AMO). Metsäbiotalousohjelman vuosibudjetti on 600 000 euroa, josta valtionapua, lähinnä asiantuntijoiden palkkaa, on 400 000 euroa ja ulkopuolista hankerahaa eli asiantuntijatyötä hankkeille on 200 000 euroa. Biotalouden asiantuntijat voivat toimia asiantuntijoina myös näissä hankkeissa. Biotaloudessa on kysymys on ajattelu- ja toimintamallista, sen systeemisestä muutoksesta. Metsäkeskuksella on oltava näkymä ja ymmärrys biotalouden kaikilta osa-alueilta, jotta oma rooli ja työmaa osataan perustella ja rajata. Uudet elinkeinot voivat syntyä juuri raja-alueille uudenlaisesta yhteistyöstä. Raja-alueita voivat olla uusiutuva energia ja puurakentaminen, metsätieto ja esineiden internet, terveys ja metsänhoito, tukipolitiikka ja yritysriskit, puun kemia ja metsänhoito tai metsien inventointi ja ihmisten käyttäytyminen. Yritykselle ja yrittäjälle elintärkeitä ovat uudet liiketoimintamahdollisuudet, kannattavuuden perusteet ja riskien hallinta, sillä maailma muuttuu nopeasti. Koska asiakkaat maksavat kaiken, Metsäkeskuksella on oltava ymmärrys biotalouden kaikilta osa-alueilta ja metsäbioalalla myös ulkomaiset asiakkaat, on elinkeinojen kehittämisessä asiakkaat ja heidän arvonsa on tunnettava. Markkinamahdollisuuksista on oltava perillä. Palvelumme tulee muotoilla käteviksi tietotyökaluiksi, olipa kyse tietoanalyyseista tai valmennuspaketeista. Selkeästi esitetty on selkeästi ajateltu.

8 3. Toimintamallit, trendit, riskit, suunta Ympäristöluotaus, strategiat, ohjelmat, yhteistyöverkostojen luonti. Talouden ja yhteiskunnan uudet kestävät toimintamallit. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Metsäkeskus on vuosittain valmennettu uusiin strategioihin ja ohjelmiin. AMO-ohjelmat ovat ajan tasalla. Biotalouden alueelliset toimintamallit osana globaalia toimintaa. Biotalousasiantuntijat Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt, SMK-yhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit 40 000 Maakunnalliset ja valtakunnalliset työryhmät, kansainväliset kumppanit. 40 000 3.2 Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous Tiedon tarve biologisista resursseita ja prosesseista. Bioraaka-aineiden ja tuotteiden markkinat. Biomassojen tuotannon ja käytön kestävyys. Metsätietotyökalu ja analyysit. Tieto metsänomistaja-käyttäytymisestä. Biotalouden ympäristö- ja markkinaedut, riskit, hyväksyttävyys. SMK-yhteistyö, biotalousasiantuntijat. Biotalousasiantuntijat, SMK-yhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit 40 000 Luke, UEF, MMM, YM 40 000 Luke, MMM, YM, yliopistot 3.3 Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Uusiutuvan energian alueelliset mahdollisuudet, fossiilitalouden korvaus. Bioenergian hankintaketjun kehittäminen. Energiaratkaisujen tehokkuus ja kannattavuus. Bioenergiatuotteet, yritys- ja palvelukonseptit, logistiikka. Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt Koulutus 4 koulutusta/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit 00 000 Luke, Pro Agria, yliopistot 60 000 Luke, MMM, YM, yliopistot

9 3.4 Puutuotteet, rakentaminen, markkinat Puurakentamisen edut yritykselle ja yhteiskunnalle. Puurakentamisen ja tuotteiden edut, puurakennuskaavoitus, suuret puurakennukset. Yhteistyökumppanit Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt, SMKyhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus 40 000 Maakunnalliset ja valtakunnalliset työryhmät, kansainväliset kumppanit. 3. Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut Luontomatkailun alueelliset mahdollisuudet Ekosysteemipalveluiden liiketoiminta. Metsien vetovoiman lisääminen. Arvojen aluesuunnittelu, ekosysteemipalveluiden kauppa. SMK-yhteistyö Biotalousasiantuntijat SMK-yhteistyö Biotalousasiantuntijat Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit 20 000 Metsähallitus 20 000 Luke, MMM, YM, yliopistot

0 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoitteet Hankkeet ovat rahoituskeino, jolla toteutetaan valittuja ja aktiivisesti johdettuja tavoitteita. Biotalousasiantuntijat tukevat hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Keskeisinä kumppaneina ovat alueellisesta hanketoiminnasta vastaavat elinkeinopäälliköt. Biotalousasiantuntijat osallistuvat hankkeiden toteutukseen niin, että käytetyn hankerahan määrä yhteensä on 200 000 euroa vuodessa.» Luettelo hankkeista on kohdassa 0, Biotalouden vuosisuunnittelu. Resurssien käyttö ja työnjako Metsäbiotalouden asiantuntijajoukkue kokonaisuudessaan perehtyy kaikkiin metsäbiotalouden asiantuntijaohjelman tavoitteisiin. Henkilökohtaiset erikoistumisalat tullaan valitsemaan ohjelman ensivuotena. Biotalousasiantuntijat tukevat kaikkien prosessien toimintaa osallistumalla tilaisuuksiin ja hankkeisiin, kouluttamalla henkilöstöä ja viestimällä aktiivisesti. Valtakunnallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin osallistutaan Metsäkeskuksessa sovitun työnjaon mukaan. 6 Odotettavat asiakashyödyt Suurin asiakashyöty on ymmärtää biotalouden tuomat ja tukemat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Biotaloudella on kansalaisten laaja kannatus ja poliittinen tuki, myös kansainvälisesti. Yrittäminen on mahdollisuuksien ja riskien hallintaa. Siksi osa asiakashyödyistä on konkreettista päätöstukea, riskien arviointia tänään, tulevaisuuden toimintaympäristön kartoitusta ja kannattavuusneuvontaa.

Metsäbiotalousohjelman hyöty painopistealueittain Metsäbiotalousohjelman painopistealueet Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Puutuotteet, rakentaminen raaka-aine, markkinat Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut Asiakasryhmä Hyöty mitä? Palvelu miten? Yritykset, työryhmät, metsänomistajat, Metsäkeskus Yritykset, yhteisöt Yritykset, kaavoittajat, rakennuttajat Yritykset Raaka-aine, saatavuus, logistiikka, teknologia, liiketoiminta, hyväksyttävyys Raaka-aine, saatavuus, teknologia, liiketoimintamallit Raaka-aine, markkinointi, uudet tuotteet, hyväksyttävyys Raaka-aine, arvotunnistus, uudet tuotteet ja palvelut Ajantasainen metsätieto, sähköiset palvelut, metsävaraselvitykset Ajantasainen metsätieto, sähköiset palvelut, aluekehitys, yritysneuvonta Puun edut ja imago, sähköiset palvelut, aluekehitys, yritysneuvonta Uusi metsätieto, intressien yhteensovitus, yritysneuvonta Toimintamallit, trendit, riskit, suunta Metsäkeskus, yritykset, työryhmät Suunnan valinta, talouden hallinta, riskien minimointi Analyysit, aivoriihet, asiantuntijaryhmät Hyöty asiakasryhmittäin Asiakasryhmä Hyöty mitä? Palvelu miten? Tulos seuraus Pieni yritys Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, yritysneuvonta Kannattavuus, riskien minimointi, kasvu Suuri yritys Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, koulutus Kannattavuus, riskien minimointi, kasvu Metsäomistaja Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, koulutus Tavoitteellisuus, kannattavuus, tulo Asiantuntijakumppanit Osaaminen, oppiminen, laatu Yhteistyö, hankkeet Osaaminen Ministeriöt Päätöstuki, osaaminen, oppiminen, laatu Yhteistyö, hankkeet Suunnitelmien laatu, toteutettavuus Metsäkeskus sisäinen Biotalouden toimintamallin tuottama sisäarvo, työ ja hyvinvointi Biotalouden mahdollisuuksien näkeminen, harkittu erikoistuminen, dialogi Asiantunteva asiakastyö

2 Biotalousohjelma toteuttaa Metsäkeskuksen nykyistä strategiaa

3 7 Biotalousohjelma Metsäkeskuksen strategian toteuttajana Biotalousohjelma sekä toteuttaa Metsäkeskuksen nykyistä strategiaa että tuottaa tietoa uuden strategian pohjaksi. Kehittää osaamista ja asiantuntijoita Tuottaa, siirtää ja jakaa tietoa kotimaassa ja asiakasmarkkinoilla Muotoilee tietotuotteita Rakentaa yhteistyötä, hyvinvointia, yhteiskuntaa Hahmottaa tulevaisuutta, minimoi riskejä Mahdollistaa onnistumisen innostumisen Vahvistaa osaltaan perustaa organisaation olemassaololle.

4 8 Viestintä Viestinnässä noudatetaan asiantuntijaohjelman vuosisuunnitelmaa. Tietoa tarjotaan sopivina ajankohtina. Tuloksellinen viestintä ja Metsäkeskuksen näkyvyys edellyttävät tiivistä yhteistyötä Metsäkeskuksen valtakunnallisen viestintätiimin, palvelualueen viestinnän suunnittelijan, johtavan asiantuntijan, aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä muiden asiantuntijaohjelmien tiimien välillä. Omien julkaisukanavien (Metsäkeskus.fi, Metsään-lehti, verkkolehti ja uutiskirjeet) käyttö päätetään sisällön, kohderyhmän ja tavoiteaikataulun perusteella. Sisältöä tuotetaan kaikilla palvelualueilla ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. Kaikki kanavat hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan mediatiedotteita tai uutisaiheita. Näin tuotetaan integroitua viestintää, jossa viestien toisto nostaa niiden huomioarvoa. Tiedotusvälineiden yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana asiantuntijaohjelmasta talosta ulospäin toimii ensisijaisesti johtava asiantuntija. Tarvittaessa johtava asiantuntija ohjaa kysymyksen edelleen valitsemalleen taholle. Mediatapaamisten ja tapahtumien järjestelyihin perustetaan lyhytaikainen työryhmä, jossa ovat mukana palvelualueen viestinnän suunnittelija, johtava asiantuntija ja valtakunnallisen viestintätiimin asiantuntija. Tärkeät teemat otetaan esille kaikissa metsänomistajille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle suunnatuissa tapahtumissa. Sosiaalisesta mediasta Facebookia käytetään metsänomistajaviesteihin ja Twitteriä tiedotusvälineviesteihin. LinkedIn sopii sidosryhmäviesteihin. Sosiaalisessa mediassa vahvistetaan ja hyödynnetään muissa kanavissa julkaistuja viestejä. Metsäkeskuksen sosiaalisen median viestejä tuottaa some-ryhmä valtakunnallisen viestinnän ohjauksessa.

9 Biotalousohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa Biotaloutta toteuttaa ja kehittää suuri joukko sidosryhmiä, yrityksiä ja organisaatioita. Metsäkeskus koordinoi biotaloustoimintansa ohjaavien ministeriöiden kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat rahoittajat. Yhteistyön järjestäminen tutkimuslaitosten, yliopistojen ja oppilaitosten kanssa on tärkeää Metsäkeskuksen osaamisen luonnille. Metsäkeskuksen sisäinen yhteistyö rakennetaan metsäbiotalousohjelman ja palvelualueiden asiantuntijaohjelmien välille. Keinoina ovat perustellut ehdotukset, rakentavat keskustelut, valmennus ja johtamisen raportointi. Metsäbiotalousohjelman alueellinen osallistaminen sidosryhmien kanssa järjestetään alueellisten metsäohjelmien kanssa, joiden valmistelu alkaa toukokuussa 20, kun uudet metsäneuvostot aloittavat toimessaan ja ne valmistuvat vuoden 20 loppuun mennessä. Biotaloutta toteuttaa ja kehittää suuri joukko organisaatioita.

6 0 Metsäbiotalouden vuosisuunnitelma 20 Resurssi/ Asiantuntija kk % 200 000 20 000 4 000 4 000 4 000 4 000 3, 3 Tavoite Yht. Pohj. Itäi. Länti. Kaak. Etel. Asiantuntijoiden työ hankerahalla, /vuosi Hankeluettelo ohessa Ulkopuolinen rahoitus, % ohjelmabudjetista Tutkimus- ja asiantuntijayhteistyö Osaamisen nosto Yhteistyöverkon rakentaminen, yhteishankkeet Biotalouden toimintamallit Mahdollisuudet, vaihtoehdot, erikoistuminen AMO-työn tuki Biotalouden lisäarvo ja työpaikat Metsäkeskuksen tehtävä Hanketuki alueille Koulutustapahtumat, kpl Mitä on biotalous, Metsäkeskuksen koko henkilöstö. Bioenergian tuotannon kannattavuus, yrittäjät Biotalous ja AMO, AMO-osallistujat Koulutus, osallistuneet metsänomistajat Biotalouden aiheet osana muuta koulutusta Koulutus, osallistuneet yritykset Biotalouden aiheet osana muuta koulutusta Asiantuntijaesiintymiset, -blogit, kpl Bioenergia Bioraaka-aineet Puutuotteet rakentaminen Luontopalvelut Toimintatapa, politiikka, strategia Yritys ja sidosryhmätapaamiset, kpl Metsätieto Bioenergia Pyydetyt aiheet Media-artikkelit, tiedotteet, annetut aiheet, kpl Bioenergia Bioraaka-aineet Puutuotteet rakentaminen Luontopalvelut Toimintatapa, politiikka, strategia 30 9 4 3 3 800 60 60 60 60 60 0 0 0 0 0 0 40 20 2 0 0 20 8 3 3 3 3 3 4 2 3 2 20 0 0 8 8 8 8 8 0 0, 4 4 4 4 4 0, Media- ja some-esiintymiset, kpl 40 8 8 8 8 8 0, Palaute tilaisuuksista (-) 4 4 4 4 4 4

7 Hankkeet, joiden suunnitteluun ja toteutukseen biotalousjoukkue osallistuu Hankeluettelo muuttuu, koska monet edellisen hankekauden hankkeet päättyvät ja uuden hankekauden hankehaku on käynnissä. Hankkeiden koko ja Metsäkeskuksen osuus selviää hankepäätösten myötä. Hanketietokantaa pidetään yllä Miilu-intranetissä. Valtakunnalliset hankkeet Energiatehokkuudesta hyvinvointia maaseudulle, koordinaatiohanke, ProAgria/Metsäkeskus, haku Pohjoinen alue Kainuun biotuotetehdas, raaka-aine- ja logistiikkavaihtoehtojen selvittäminen, Kainuun maakuntaliitto/metsäkeskus Työnimi Pohjoista metsäenergiaa, yrittäjyys, fossiilisenergian korvaaminen, Metsäkeskus, haku Klapiyrittäjyyden kehitysmahdollisuudet, Metsäkeskus, haku Voiko yrityksesi hyvin? Yrityksen talouden ja työntekijän hyvinvointi metsäenergiaketjussa, Metsäkeskus, haku Itäinen alue LähiWatti, Metsäkeskus, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, haku LaatuHake, Metsäkeskus Metsästä Mania, Josek/Metsäkeskus, haku Lähienergialla omavaraisuuteen, Metsäkeskus, Keski-Suomi, haku Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan Biopooli, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/metsäkeskus, Keski- Suomi. Läntinen Etelä-Pohjanmaan lämpöyrittäjyyden osaamiskeskittymän kansainvälistäminen, HECSO, Metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaa/Seduaikuiskoulutuskeskus Uusiutuvat maaseudun energiat, ProAgria/ Metsäkeskus, Varsinais-Suomi, Satakunta, haku Energiakylä 00, Vaasan yliopisto/metsäkeskus, haku Lounais-Suomen metsäekosysteemipalvelut, Metsäkeskus, haku Työnimi Lämpöyrittäjyys ja maatilan energianhuolto, Metsäkeskus, Pirkanmaa, haku Kaakkoinen Energiapuusta enemmän bioenergialiiketoiminnan kehittäminen Etelä- Savo, Metsäkeskus Kaakkois-Suomen bioenergialiiketoiminnan kehittäminen, Metsäkeskus/haku Eteläinen Maaseudun uusiutuvan energian muuttuva palaset, Metsäkeskus, Häme ja Uusimaa Terminaalihanke, Metsäkeskus, Etelä Suomi Bioenergi Österbotten, Metsäkeskus, Pohjanmaa Träförädling Österbotten, Metsäkeskus, Pohjanmaa

8 8.6.20