Opas fi-verkkotunnuksen hankkimiseen
Kuka tahansa suomalainen voi perustaa nettisivut oli sitten kyse yrityksestä, sählyjoukkueesta, ompeluseurasta tai yksityishenkilöstä. Internetin perusoikeuksia on myös sähköposti, jonka kuka vain voi hankkia, vaikkapa oman nimensä mukaisella tunnuksella. Verkkosivujen ja sähköpostiosoitteen avaamiseen tarvitaan verkkotunnus, jonka varaaminen on kohtuullisen yksinkertaista kunhan tietyt perusasiat ovat hallussa. Helpoimmin verkkotunnuksen saa internetpalveluntarjoajan kautta, jolloin palveluntarjoaja tekee verkkotunnushakemuksen Viestintävirastolle. Palveluntarjoajia on Suomessa useita satoja, ja niitä voi etsiä paikkakuntakohtaisesti myös Viestintäviraston verkkosivuilta.
Verkkotunnuksen hankinnan ABC Verkkotunnuksen hankkiminen kannattaa Fi-verkkotunnus on hakijan vapaasti valitta- käyttää sähköpostiosoitteessa, yleinen tapa on aloittaa päätteen valinnalla. Tunnuksen lopussa vissa, mutta sillä on tiettyjä rajoituksia: se ei korvata mahdolliset erikoismerkit lähinnä vas- oleva fi-pääte edustaa suomalaisuutta, ja sitä saa loukata suojattua nimeä, tavaramerkkiä, taavilla a z-kirjaimilla (esim. ä korvataan a:lla ja hallinnoi Viestintävirasto. Virasto valvoo haki- eikä se saa olla muun kuin hakijan oman etu- ja ö korvataan o:lla). joiden oikeutta verkkotunnuksiin ja haettavia sukunimen yhdistelmä. Tunnus ei myöskään verkkotunnuksia, mikä vähentää fi-verkko- saa kehottaa rikokseen eikä sisältää loukkaavia Verkkotunnuksen saatavuuden voi tarkistaa tunnusten houkuttelevuutta väärinkäytöksiin. ilmauksia. Verkkotunnuksia ei saa varastoida useiden palveluntarjoajien www-sivuilla sekä jälleenluovutustarkoituksessa. kutakin päätettä ylläpitävän rekisterin sivuilla. Suomalaisen fi-päätteisen verkkotunnuksen saadakseen yksityishenkilöllä on oltava suomalainen henkilötunnus ja kotipaikkakunta sekä hänen tulee olla vähintään 15-vuotias. Lisäksi Fi-päätteisessä verkkotunnuksessa on valitusta päätteestä riippuen mahdollista myös käyttää ns. erikoismerkkejä eli muitakin merkkejä Viestintäviraston verkkotunnuspalvelussa voi tarkistaa, onko fi-verkkotunnus vapaa vai varattu, tai onko muita esteitä sen varaamiseen. 3 fi-verkkotunnuksia myönnetään Suomen kaup- kuin kirjaimia a z, numeroita 0 9 ja väliviivaa. pa-, yhdistys- tai säätiörekisteriin merkityille Ääkköset eli å-, ä- ja ö-kirjaimet sekä saamen- yrityksille tai yksityisille kielen merkit ovat siis sallittuja. elinkeinonharjoittajille suomalaisille julkisyhteisöille ja valtion Erikoismerkkejä sisältävien verkkotunnusten liikelaitoksille käyttöä rajoittaa kuitenkin se, ettei niitä suo- julkisoikeudellisille laitoksille ja yhdistyksille sitella käytettävän sähköpostin osoitteena vieraan valtion edustustoille. toistaiseksi. Mikäli verkkotunnusta on tarkoitus > Valitse fi-pääte > Tarkista tunnuksen saatavuus > Tarkista suojatut nimet ja merkit > Etsi alueesi palveluntarjoajia
Mistä ja miten verkkotunnuksen voi hankkia? Helpoin tapa hankkia oma verkkotunnus on kääntyä internetyhteyksiä myyvän palveluntar- Ilmoita tiedot Palveluntarjoajan kanssa on myös hyvä sopia selkeästi, onko tunnuksen uusiminen voimassa- 4 joajan puoleen. Itselle sopivimman palveluntarjoajan voi valita esimerkiksi Viestintäviraston verkkotunnuspalvelun palveluntarjoajien listalta osoitteesta www.domain.fi. Vertailtavia asioita ovat mm. palvelupakettien sisältö, hintataso, palvelun helppokäyttöisyys sekä asiakaspalvelun tavoitettavuus ja asiointikieli. Palveluntarjoajalle ilmoitetaan verkkotunnuksen tilaamisen yhteydessä seuraavat tiedot: haluttu verkkotunnus hakijan nimi ja osoite henkilö- tai Y-tunnus verkkotunnuksen haluttu voimassaoloaika samalla hankittavat muut palvelut, kuten sähköposti- ja kotisivupalvelu oloajan jälkeen asiakkaan vastuulla vai hoitaako palveluntarjoaja uusimisen asiakkaan puolesta. Asiakkaan itsensä uusiessa fi-verkkotunnuksen, Viestintävirasto lähettää hyvissä ajoin verkkotunnuksen haltijalle ohjeet uusimista varten. Samoin palveluntarjoajan kanssa kannattaa sopia siitä, kuka tarkastaa, että haluttu verkkotunnus ei loukkaa kenenkään toisen suojattua nimeä tai tavaramerkkiä. Verkkotunnuslain mukaan tarkastaminen on hakijan vastuulla, mutta osa palveluntarjoajista saattaa tarkastaa rekisterit myös hakijoiden puolesta. > Päätä, haluatko sähköpostin ja kotisivutilaa > Pyydä tarjous palveluntarjoajalta
Miten hankin sähköpostin? Www-sivujen ohella internetin yleisimmin käytetty palvelu on sähköposti. Saatavilla olevat sähköpostipalvelut voidaan jakaa neljään eri ryhmään. 1 Työnantajan työntekijöilleen tarjoama palvelu perustuu tyypillisesti osoitteeseen etunimi.sukunimi@yritys.fi. Työnantajan osoitteen käyttö henkilökohtaisiin asioihin on usein kiellettyä ja leimaa käyttäjänsä työpaikkaa myös vapaa-ajalla. Työpaikan sähköpostin käyttö saattaa myös olla mahdotonta työpaikan ulkopuolelta. 2 Ilmaissähköpostin osoite on tyypillisesti muotoa tunnus@palvelun_ nimi.com. Ilmaissähköposti on nimensä mukaisesti maksuton, mutta käyttäjälle tai viestien vastaanottajalle näytetään mainoksia. Palvelun jatkuvuudesta tai tietoturvasta ei aina ole takeita, eikä palveluihin välttämättä sisälly asiakaspalvelua. 3 4 Internetyhteyden mukana asiakas saa usein myös käyttöönsä sähköpostiosoitteen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@palveluntarjoajan_ antama_nimi.fi. Osoitetta ei voi siirtää vaihdettaessa internetyhteyden tarjoajaa. Omaan verkkotunnukseen perustuva osoite on tyypillisesti muotoa omanimi@omaverkkotunnus.fi. Omaan verkkotunnukseen perustuva osoite on helppo muistaa loogisuutensa ansiosta ja lisäksi se on ikuinen riippumatta internetpalveluntarjoajasta tai työnantajasta. 5 > Päätä, millaisen sähköpostiosoitteen haluat
6 Sähköpostiin tarvittavat tiedot Sähköpostin hankkimiseksi tarvitaan palvelun tarjoajalta seuraavat tiedot: asiakkaalle muodostettu sähköpostiosoite varmistuksena siitä, että osoite on se, mikä on tilattu sähköpostin käyttäjätunnus sekä salasana, joilla kirjaudutaan sähköpostin käyttäjäksi web-sähköpostin www-osoite mahdollinen sähköpostin hallintatyökalun www-osoite Muistathan, että sähköpostiviestissä saatetaan kalastella luottamuksellisia tietoja tai viestin mukana saattaa olla tietokoneviruksia. Sähkö postilla ei koskaan pidä lähettää pankkitunnuksia tai luottokortin tietoja. Tuntemattomilta lähettäjiltä saapuvia liitetiedoston sisältäviä sähköposteja ei myöskään pidä edes avata, vaan ne on turvallisinta poistaa avaamattomina. Sähköpostiin saattaa tulla myös runsaasti erilaista roskapostia. Varmin tapa rajoittaa roskapostin määrää on olla erityisen huolellinen oman sähkö postiosoitteensa julkaisemisessa inter netissä tai antamisessa erilaisiin palveluihin. > Pyydä sähköpostin käyttöön liittyvät tiedot palveluntarjoajalta
Miten hankin kotisivut? Verkkosivujen suunnittelu ja toteutus on asiakkaan omalla vastuulla, mutta helppokäyt töisten ohjelmien avulla ei sivujen tekeminen ole itsekään vaikeaa. Se vaatii vain jonkin verran aikaa, vaivannäköä ja paneutumista asiaan. Kotisivuilla voi käyttää monia eri tekniikoita, mutta yksinkertaisimmillaan sivuilla on vain tekstiä ja kuvia. Yksinkertaiset kotisivut voi tehdä jollakin helppokäyttöisellä html-editoriohjelmalla, jonka voi ladata internetistä. Editorin avulla sivujen tekeminen ei oleellisesti poikkea esimerkiksi Word-dokumentin tekemisestä. Verkkotunnuksen hankinnan yhteydessä kannattaa palveluntarjoajalta hankkia samalla palvelintilaa kotisivuja varten. Palveluntarjoajien kotisivupaketit vaihtelevat muun muassa tarjottavan levytilan koon mukaan, mutta yksinkertaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että normaalille www-sivulle riittää edullisin tarjottu ratkaisu. Mikäli haluat tunnusta varatessasi samalla myös varata kotisivutilaa, pyydä palveluntarjoajalta tarkat ohjeet sivujen siirtämiseen palveluntarjoajan verkkopalvelimelle. 7 > Pyydä palveluntarjoajalta ohjeet kotisivujen siirtoon
Viestintävirasto Puhelin 0295 390 100 (vaihde) Faksi 0295 390 270 PL 313 (Itämerenkatu 3 A) 00181 Helsinki Lisätietoja www.domain.fi www.viestintävirasto.fi