KAUSTISEN JA ULLAVAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU/ASIALISTA 5/2021 Seurakuntaneuvosto 25.8.2021 1 ( ) AIKA Keskiviikko 25.8.2021 klo 17 PAIKKA Seurakuntakeskus, sali KOKOUSASIAT 47 Kokouksen avaus 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 49 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja pöytäkirjan nähtävillä pitäminen 50 Työjärjestyksen hyväksyminen 51 Kanttoreitten työsuhteitten jatkaminen 52 Diakonian viranhaltijan irtisanoutuminen / Klemola 53 Diakonian viran avoimeksi julistaminen 54 Kirkkoherran viranhaltijapäätökset 55 Raportointi 56 Ovet auki - Suomen ev. lut kirkon strategia 57 Muut mahdolliset asiat 58 Tiedoksi tuotavat asiat 59 Oikaisuvaatimusohje 60 Kokouksen päättäminen Veli-Pekka Harju puheenjohtaja
Kaustisen ja Ullavan seurakunta PÖYTÄKIRJA 5/2021 Seurakuntaneuvosto 25.8.2021 AIKA Keskiviikko 25.8.2021 klo 17 2 PAIKKA LÄSNÄ Seurakuntakeskus, sali Varsinaiset jäsenet x Harju Veli-Pekka x Hanhikoski Kari - Anttila Toni x Kentala Jussi x Kettu Terttu x Klemola Anna-Mari x Känsälä Kai-Eerik - Linnarinne Tanja - Myllymäki Raimo x Salo Oili x Stenbäck Tellervo - Teirikangas Ilona - Virkkala Markus Varajäsenet: x Mustajärvi Matti x Kojo Sari Muut: x Tikkakoski Kai x Rytioja Marja Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kappeliseurakunnan toiminnasta vastaava Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja käsittää pykälät 47-60 47 / 2021 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartauden jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen 48 / 2021 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakuntaneuvoston ohjesäännön 2 mukaan kokouskutsu esityslistoineen on lähetettävä jäsenille siten, että se on heillä viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Seurakuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi
3 49 / 2021 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄ PITÄMINEN Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Terttu Kettu, Anna-Mari Klemola Pöytäkirjan tarkastus tapahtuu heti kokouksen jälkeen. Tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kirkkoherranvirastossa 14 päivän ajan, 26.8.- 9.9.2021. 50 / 2021 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Työjärjestys hyväksytään Ehdotuksen mukaan 51 / 2021 KANTTOREITTEN TEHTÄVIEN JATKO/ RANNANKARI JA HUUKI Seurakuntaneuvosto 23.11.2020: 61 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Kanttorin tehtävien järjestelyt Seurakuntaneuvosto myönsi kokouksessaan 31.8.2020 (Kokous 4 2020 36) kanttori Annukka Rannankarille osa-aikaista (50%) virkavapautta ajalle 1.10.-31.2.2020 osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen perusteella. Rannankari anoi virkavapautta 31.12.2023 saakka, mutta neuvosto myönsi sen aluksi ajalle, jolle oli tiedossa sijainen, ja jotta saadaan kokemus jaetun työn onnistumisesta. 50% viransijaisuutta tekemään palkattiin Minna-Leena Lahti. Rannankarin osittaista 50% virkavapautta on tarkoitus jatkaa 1.1.-30.4.2021, johon mennessä saadaan päätökseen vireillä olevaan, pitempiaikaisemman kanttorin sijaisuuteen liittyvät valmistelut. Vastaavalla ajalle, jolla Rannankarille suunnitellaan virkavapauden jatkamista, Minna-Leena Lahti on lupautunut jatkamaan 50% kanttorin tehtävien hoitajana. Seurakuntaneuvosto myöntää Annukka Rannankarille 50% virkavapauden ajalle 1.1.-30.4.2021. Kirkkoherran viranhaltijapäätöksellä käytännön kysymysten tarkennuttua Minna-Leena Lahti jatkaa 50% kanttorin sijaisena 1.1.-30.4.2021. Esityksen mukaan Seurakuntaneuvosto 25.8.2021: Heli Huuki lupautui pitempiaikaiseksi kanttorin sijaiseksi 1.6.2021 alkaen. Kevään ja kesän osalta kanttoreitten vaihtuvat prosenttiosuudet hoidettiin kirkkoherran viranhaltijapäätöksillä seuraavasti: Annukka Rannankari 1.-31.5.2021 100% Annukka Rannankari 1.6.-31.8.2021 50% kanttori
4 Heli Huuki 1.-30.6.2021 50%, 1.-31.7.2021 100% ja 1.-31.8.2021 50%. Syyskuusta alkaen päästään ns. normaaliin päiväjärjestykseen, jossa molemmilla kanttoreilla on 50% tehtävä siten, että Annukka Rannankarin tehtävä painottuu Ullavan kappeliseurakuntaan ja Heli Huukin Kaustisen seurakuntaan. Kanttorit sopivat keskenään työnjaon yksityiskohdista. Vuoden 2021 toimintasuunnitelman painopisteenä on musiikkityö molemmissa seurakunnissa on oma Seurakuntaneuvosto 1. Jatkaa Annukka Rannankarin 50% työsuhdetta 31.12.2023 saakka. 2. Seurakuntaneuvosto jatkaa Heli Huukin 50% työsuhdetta 31.12.2023 saakka. Ehdotuksen mukaan 52 / 2021 DIAKONIAN VIRANHALTIJAN IRTISANOUTUMINEN / KLEMOLA Diakonissa Suvi Klemola on toimittanut seurakuntaneuvostolle 12.8.2021 päivätyn irtisanoutumisilmoituksen 1.9.2021 alkaen. Klemola on valittu virkaan 23.6.2008 ja hän on aloittanut työt seurakunnassa 1.9.2008. Tällä hetkellä hän on virkavapaalla. Liite A/ 52 Irtisanoutumisilmoitus Seurakuntaneuvosto 1. myöntää Suvi Klemolalle eron virasta 1.9.2021 alkaen, 2. kiittää häntä arvokkaasta työstä seurakunnassamme ja toivottaa tuleviin tehtäviin Jumalan siunausta. Ehdotuksen mukaan 53 / 2021 DIAKONIAN VIRAN AVOIMEKSI JULISTAMINEN Kaustisen ja Ullavan seurakunnan diakonian virka tuli avoimeksi nykyisen viranhaltijan irtisanoutuessa tehtävästään 1.9.2021 alkaen. Seurakunnassamme on yksi diakonian virka. Kaustisen ja Ullavan seurakunnan liittyessä 1.1.2009 osaksi Kokkolan seurakuntayhtymää tuli mahdolliseksi kirkkohallituksen 3-vuotisen yhdistymisavustuksen turvin perustaa Ullavan
kappeliseurakuntaan diakonia-nuorisotyöntekijän virka. Yhdistymisavustusten päätyttyä ja taloudellisen tilanteen huononnuttua, seurakuntaneuvoston esityksestä, yhteinen kirkkovaltuusto lakkautti kokouksessaan 17.12.2015 ( 64) diakonia-nuorisotyöntekijän viran 1.1.2016 alkaen. Siitä saakka diakonissa on hoitanut koko seurakunnan diakoniatyötä Kaustisella ja Ullavassa yhteistyössä diakoniavapaaehtoisten, diakonian vastuuryhmän ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. Diakoniatyön tehtäväkenttä on luonnollisesti edelleen yhtä laaja kuin silloin, kun kappeliseurakunnassa oli oma työntekijä. Nyt on kuitenkin useamman vuoden ajan jouduttu ja opittu resursoimaan ajankäyttöä niin, että yksi työntekijä pystyy tarjoamaan keskeisimmät palvelut ja diakoniset kohtaamiset koko seurakunnan alueella. Tämä edellyttää hyvien yhteyksien vaalimista vapaaehtoisiin ja jatkuvaa yhteistyötä oman työyhteisön kanssa, jotta voimavarat riittävät. Kappeliseurakuntaan on voitu viime vuosina muutamia kertoja projektityöntekijöitä esim. perinneruokaviikon yhteyteen. On tärkeää, että jos tähän tarjoutuu mahdollisuus myöhemminkin budjetin niin salliessa, kappeliseurakunnan diakonista resurssia lisätään tätä kautta. Virkaa hoitaa tällä hetkellä kirkkoherran viranhaltijapäätöksellä Minna Ventilä lokakuun loppuun saakka. 5 Seurakuntaneuvosto 1. julistaa diakonian viran avoimeksi, 2. valtuuttaa kirkkoherran yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa valmistelemaan asiaa, 3. asettaa valintaryhmän, johon kuuluu seurakuntaneuvoston edustajana seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, diakoniatyön vastuuryhmän puheenjohtaja, henkilöstöpäällikkö, kappeliseurakunnan työstä vastaava kappalainen, sekä kirkkoherra, 4. antaa valintaryhmälle tehtäväksi tuoda seurakuntaneuvostolle esityksen valittavasta diakonian viranhaltijasta. Ehdotuksen mukaan 54/ 2021 KIRKKOHERRAN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Liite A/ 53 Kirkkoherran päätösluettelo ajalta 8.6.-25.8.2021 Merkitään tiedoksi
6 Ehdotuksen mukaan 55 / 2021 RAPORTOINTI Seurakuntaneuvostolle annetaan tiedoksi viimeisimmät raportit budjetin toteutumasta sekä kirkkohallituksen toimintatilastot. Liite A/ 54 Liite B/ 54 Liite C/ 54 Liite D/ 54 Talouden toteuma tiliryhmätaso Talouden toteuma kustannuspaikat Yleisraportti Henkilöstöraportti Merkitään tiedoksi Merkittiin tiedoksi 56 / 2021 OVET AUKI -SUOMEN EV. LUT KIRKON STRATEGIA Strategia on hyväksytty kirkkohallituksen täysistunnossa 22.9.2020. Strategian johdanto: Alkava strategiakausi on kirkon kannalta monella tapaa merkittävä. Lähes kaikki kirkkoa koskevat tunnusluvut osoittavat tarpeen strategisten tarkistusten tekemiselle: kasteiden ja vihkimisten määrät laskevat nopeasti, kokoava toiminta ei tavoita entiseen malliin, kirkon jäsenmäärä vähenee ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu joillakin alueilla enää alle puolet väestöstä. Kirkon oppiin sitoutuminen ja uskonnollinen kasvatus ovat heikentyneet. Lisäksi kirkon sisäiset kiistat ovat voimistuneet. Kaikesta tästä huolimatta kirkolla on edelleen merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja ihmisten mielissä. Erityisesti kriisitilanteissa, kuten pandemian aikana, kirkon merkitys korostuu turvan, toivon ja lohdutuksen antajana. Strategian pohjalta tehtävillä toimenpiteillä vaikutetaan siihen, minkälainen kirkko on tulevaisuudessa. Joudumme pohtimaan esimerkiksi sitä, kykeneekö kirkko katsomaan rohkeasti ulos- ja eteenpäin samalla kun se arvostaa historiaansa ja perinteitään. Tai ovatko seurakuntalaiset ensisijaisesti vain työn kohteita vai toimijoita, jotka tekevät kirkkoa eläväksi omassa elinpiirissään. Kirkon yhteinen strategia perustuu kirkon tulevaisuuden kannalta olennaisten, hallinto- ja työalarajat ylittävien ilmiöiden tunnistamiseen. Strategian taustaksi on koostettu yhteinen tulevaisuuskuva, jonka pohjalta nousee kirkon elämään liittyviä keskeisiä ilmiöitä. Kuvan muodostamisessa on hyödynnetty viime vuosina työskennelleiden kirkon tulevaisuustyöryhmien työtä, kirkon omia ja muiden tahojen tuottamia tilastoja sekä laajasti eri toimijoiden tulevaisuusmateriaalia. Työskentelyn aikana on järjestetty kuulemisia ja seurattu tulevaisuuskeskusteluja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi on osallistuttu kirkon työntekijätapaamisiin ja toteutettu kyselyjä. Kiinnostavan taustaaineistokokonaisuuden muodostaa kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleihin laaditut vaaliohjelmat. Perusperiaatteena on ollut avoimuus, laajapohjaisuus sekä
7 monipuolinen valmistelu. Strategiaa laadittaessa on haluttu kuulla erilaisten ihmisten näkemyksiä kirkosta ja sen tulevaisuudesta. Joiltain osin työskentelyssä on kiinnitytty kirkon aikaisempiin yhteisiin strategioihin. Keskeiset valinnat kiteytyvät strategian nimessä: Ovet auki. Ovet on pidettävä auki, edelleen on lähdettävä liikkeelle ihmisten keskuuteen ja kutsuttava ihmisiä sisään. Kirkon ovet eivät voi olla kenellekään kiinni. Tässä ajassa ovien auki pitäminen on erityisen tärkeää. Kirkon tehtävä ei ole pelkästään avata ovia tässä maailmassa vaan avata ovi Kristuksen kautta taivaaseen. Siihen vaaditaan rohkeutta, näkyä, tahtoa ja yhteistä sitoutumista. Kirkon perustehtävä: Organisaation on tiedettävä, mitä varten se pohjimmiltaan on olemassa. Kirkon perustehtävä eli missio on edistää Jumalan valtakuntaa ja julistaa Jeesusta Kristusta maailman pelastajana. Tämä on kirkon olemassaolon perimmäinen syy. Perustehtävä ohjaa kaikkea kirkon elämää ja toimintaa. Sen tulisi olla myös jokaisen kirkon jäsenen tapa elää. Kirkon perustehtävä voidaan sanoittaa eri aikoina ja eri paikoissa eri sanoin. Ovet auki -strategiassa liitytään Kohtaamisen kirkko -strategian määritelmään: Kirkon tehtävänä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Määritelmä tähdentää, että pelastavan evankeliumin julistus, osallisuus, yhteisvastuu, heikoimpien puolesta puhuminen, sielunhoito, tasaarvosta ja ihmisarvosta huolehtiminen sekä luomakunnan eheyden vaaliminen kuuluvat yhteen. Arvot: Arvot kertovat, mitä asioita pidetään hyvinä ja tavoiteltavina. Kirkon yhteisiksi arvoiksi määritellään edellisen strategian tavoin perinteiset kristilliset hyveet: Usko, toivo ja rakkaus (1 Kor 13:3). Kristillinen arvopohja määräytyy näin kestävällä ja selkeällä tavalla. Uskon kautta syntyvä yhteys Jumalaan luo kristityn ja seurakunnan elämään perustan. Toivon taustalla on Jeesuksen lupaus Jumalan oikeudenmukaisuudesta, huolenpidosta ja iankaikkisesta elämästä. Rakkaus merkitsee lähimmäisistä välittämistä aina ja kaikkialla. Näiden arvojen tulisi ohjata kirkon ja sen seurakuntien arjen toimintaa ja päätöksentekoa. Arvot haastavat myös keskusteluun niin kirkon piirissä kuin laajemmissakin yhteyksissä. Ovet auki strategiset valinnat: Kirkon yhteinen strategia tarkastelee kirkon työtä kokonaisvaltaisesti. Se etsii kirkkoon entistä pitkäjänteisempää ja yhtenäisempää toimintatapaa. Strategiassa keskitytään tärkeimpiin kokonaisuuksiin sekä kaikkia toimijoita yhteisesti koskettaviin valintoihin ja priorisointeihin. Paikallisesti on arvioitava, miten yhteisiä tavoitteita voidaan parhaiten edistää. Kaikki yhteiset valinnat eivät kosketa seurakuntia, seurakuntayhtymiä, tuomiokapituleja, kirkollisia järjestöjä tai Kirkkohallitusta samalla tavoin taustalla vaikuttavat ilmiöt ovat kuitenkin jossain muodossa totta eri puolilla Suomea. Kirkossa tarvitaan yhteinen tahto yhteisten ongelmien ratkaisemiseen. Strategia pyrkii auttamaan tässä tehtävässä. Strategian kuusi keskeistä osa-aluetta ovat: 1. Ovet auki ulospäin 2. Ovet auki kirkkoon ja kasvuun 3. Ovet auki kaikille 4. Ovet auki yhteiselle työlle ja kumppanuuksille
8 5. Ovet auki uusille mahdollisuuksille 6. Ovet auki tulevaisuuteen Liite A/ 55 Liite B/ 55 Kirkon Oven auki -strategia Oulun hiippakunnan strategia Seurakuntaneuvosto 25.8.2021: Ovet auki -strategian jalkauttaminen on saanut alkusysäyksen seurakuntayhtymän palkkaustyöryhmän ylemmälle johdolle kevätkaudella antamista kehittämistehtävistä. Työntekijäkokouksissa kevään aikana on tutustuttu kirkon strategiaan ja koottu joitakin ajatuksia siitä, miten strategiaa voitaisiin viedä käytäntöön. Samalla on kyse ns. koronaexit -ajatuksista; miten seurakuntatoiminta jatkuu koronan aikanaan väistyessä. Emme palaa kokonaan samaan tilanteeseen, josta jouduimme pandemian armoille. Seuraavassa esille nousseita painopistealueita. 1. Ovet auki ulospäin: -Yhteyden kaipuuseen vastaaminen, kylien kutsuminen kirkkoon, osallistaminen -Eri ryhmien kutsuminen messuun (liikuntapyhä, järjestöt, kummit, vastuuryhmät) -Netin kautta kohtaamisen osallisuutta tarjotaan edelleen -Yhteyden vahvistamista järjestämällä suunnitelmallisemmin lounaita ja kahvituksia, lähiruoka -näkökulmaa esillä pitäen. 2. Ovet auki kirkkoon ja kasvuun -Kasvun polku -ajatuksen laajentaminen myös aikuisiin ja vanhuksiin. Hahmotetaan paremmin, miten seurakunta kohtaa akselilla vauvasta vaariin. 5. Ovet auki uusille mahdollisuuksille -Vapaaehtoistyöhön rohkaisua some-klippien ja kokoavien tilainteiden avulla -Kinkereistä luopuminen kinkereinä. Etsitään toisenlaista tapaa kohdata eri kylien ihmisiä laajemmin vuoden kierrossa. -Hyvät kokemukset laulukierroksista eri kylillä joulun ja pääsiäisen aikaan Koronan jälkeistä aikaa kaiken kaikkiaan on hyvä ajatella niin, että lähdetään kuin uuteen työhön. On monia mahdollisuuksia tehdä myös toisin, sisällöllisesti rikkaasti huomioiden toimintaympäristön muutokset. Ei myöskään keksitä liikaa uutta, sillä arki on kuitenkin täynnä yllätyksiä. Liitteenä on myös hiippakunnan strategia, joka osaltaan antaa seurakuntien strategisiin pohdintoihin kaivattua lisäpotkua. Hiippakunta tulee järjestämään rovastikunnissa koulutusta, joka palvelee seurakunnan oman strategian kuten myös aikanaan laadittavan seurakuntayhtymän laatimista. 1. Seurakuntaneuvosto merkitsee tiedoksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Ovet auki -strategia ja Oulun hiippakunnan strategia. 2. Seurakunnan vuoden 2022 toimintasuunnitelmassa hyödynnetään jo esille nousseita näkökohtia ja tehdään em. strategioita tutuksi myös kappelineuvostolle ja työalojen vastuuryhmille.
9 Ehdotuksen mukaan 57 / 2021 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 58 / 2021 TIEDOKSI TUOTAVAT ASIAT -Ullavan kappeliseurakunnan syyskauden ohjelma. Liite A /58 -Papiston ja kanttorien vapaa-aikasuunnitelma. Liite B / 58. -Kirkkoherra osallistui 23.-24.8.2021 hiippakunnalliseen diakonian asiantuntijapäiviin Syötteellä Kokkolan rovastikunnan diakoniatoimikunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. -Talousarviokehys vuodelle 2022. Liite C /58. 59 / 2021 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 1 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain (1054/1993) 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) 146 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan hankintalain mukaista valitusta ei voi tehdä päätöksestä tai muusta ratkaisusta, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 47,48,49,50,54,55,56,57,58,59,60 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 51,52,53 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 momentin mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät:
10 Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta viranomaisen päätökseen evankelisluterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 2 :ssä tarkoitetussa asiassa eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana ratkaistavaksi, jos hänellä taikka viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Edellä mainittua sovelletaan vain viranhaltijaan, joka on jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa, tai sen alayhdistyksessä (kirkkolain 6 luvun 72 2 momentti). 2. Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla päätökseen, joka koskee väliaikaista viran toimituksesta pidättämistä (kirkkolain 24 luvun 14 2 momentti). 3. Seurakunnan jäsenellä ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta päätöksestä, joka koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. 4. Valittamalla ei saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 2 luvun 6 :n 2 momentti). 5. Muun lainsäädännön mukaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a :n 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, jos hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon. Kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa laskettuna ovat: 60.000 euroa (tavarat ja palvelut sekä suunnittelukilpailut), 150.000 euroa (rakennusurakat), 400.000 euroa (hankintalain liitteen E 1 4 kohdassa tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut), 300.000 euroa (hankintalain liitteen E 5 15 kohdassa tarkoitetut muut erityiset palvelut), 500.000 euroa (käyttöoikeussopimukset). Pöytäkirjan pykälät: 2 OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Kaustisen ja Ullavan seurakunnan seurakuntaneuvosto Postiosoite: Siltatie 3 69600 Kaustinen Käyntiosoite: Siltatie 3 69600 Kaustinen Sähköposti: kaustinen@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: 51,52,53 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista
tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan. 11 2 VALITUSOSOITUS a) Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu Käyntiosoite: Isokatu 4, 90100 Oulu Sähköposti: pohjois-suomi@hao.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Oulun hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Postiosoite: PL 85, 90101 Oulu Käyntiosoite: Hallituskatu 3, 90100 Oulu Sähköposti: oulu.tuomiokapituli@evl.fi
12 Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00131 Helsinki Telekopio: 09 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuajan laskeminen Valitusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. 3 VALITUKSEN SISÄLTÖ JA LIITTEET, VALITUSASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN JA OIKEUDENKÄYNTIMAKSU Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava: valittajan nimi ja yhteystiedot, postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää, sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, vaatimusten perustelut, mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä valitusviranomaiselle. Valituksen liitteet Valitukseen on liitettävä: valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen, selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksensä tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on esitettävä valtakirja. Jollei valitusviranomainen toisin määrää, valtakirjaa ei kuitenkaan tarvitse esittää oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 32 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa.
13 Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, jollei lain 5, 7, 8 tai 9 :stä muuta johdu. Tuomioistuinmaksulain 2 :ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetun oikeusministeriön asetuksen (1383/2018) 1 :n mukaan oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa on 260 euroa ja markkinaoikeudessa 2.050 euroa. Käsittelymaksu markkinaoikeudessa on kuitenkin 4.100 euroa, jos hankinnan arvo on vähintään 1 miljoonaa euroa ja 6.140 euroa, jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa. 60 / 2021 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja piti loppurukouksen ja päätti kokouksen klo 18.15 Kokouksen puolesta Vakuudeksi Veli-Pekka Harju puheenjohtaja Marja Rytioja pöytäkirjanpitäjä Olemme tarkastaneet pöytäkirjan Terttu Kettu Anna-Mari Klemola