Kertausluento. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010



Samankaltaiset tiedostot
Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Tietoturvan perusteet. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Tietoliikenne II (2 ov)

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

T Tietokoneverkot kertaus

Salaustekniikat. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Salaustekniikat. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Tietoliikenne II (2 ov)

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

OSI ja Protokollapino

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Salaustekniikat. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR

Tietoliikenteen perusteet

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Tietoliikenteen perusteet

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

S Teletekniikan perusteet

Tietoliikenteen perusteet

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993,

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

YHDISTYKSEN DIGITAALINEN VIESTINTÄ

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Tietokoneverkot. T Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne.

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1.

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Dataverkot. Luennon aiheet. Verkkoliikenne ja kommunikointi. Liikennöinti. Markus Peuhkuri Verkkoliikenne. Liikennöinnin yhteydellisyys

Teemu Kerola Orientointi Syksy 2018

Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013

Sovellukset Internetissä

Sovellukset Interne.ssä

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Humanistinen tiedekunta Syksy 2014 Tanja Välisalo

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

Transkriptio:

Kertausluento Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Kurssin luennot Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Tancred Lindholm Sovelluskerros: WWW, email, socket API, Tancred Lindholm Tietoturvan perusteet, Tuomas Aura Salaustekniikat, Tuomas Aura Kuljetuskerros, TCP, Matti Siekkinen Verkkokerros, IP, Matti Siekkinen Linkkikerros, Ethernet ja WLAN, Jouko Kurki Tiedonsiirron perusteet, Jouko Kurki Soluverkot, Jukka K. Nurminen Puhelinverkot, Jouko Kurki Tele- ja tietoverkon laskutus, Sakari Luukkainen Liiketoiminta verkkoympäristössä, Sakari Luukkainen Yhteenveto/kertaus, Tuomas Aura 2

Outline 1. Esimerkki protokollista 2. Protokollapino 3. Standardit 4. Internet, tiedonvälitys ja yhteiskunta 5. Tietoliikenneohjelmistojen opiskelu 3

Webmail https://webmail.tkk.fi/ 4

Internetin sähköposti From: alice@example.com To: bob@tkk.fi Subject: alice@example.com 192.168.1.33 IMAP/SMTP mail.example.com 207.68.196.170 bob@tkk.fi 130.233.194.61 Internet SMTP HTTP smtp.hut.fi 193.229.0.40 webmail.tkk.fi 130.233.224.249 5

PROTOKOLLAPINO 6

OSI-malli 7. Sovellus 6. Esitystapa 5. Istunto 4. Kuljetus 3. Verkko 2. Siirtoyhteys OSI-referenssimalli ISO-standardi 7 kerrosta Kukin kerros käyttää alemman palveluja ja tarjoaa palveluja ylemmälle Kerroksissa 4-7 on päätelaitteiden välinen assosiaatio eli jaettu tila 1. Fyysinen 7

Protokollapinot ja Internet Käyttäjä Sov. Assosiaatio Käyttäjä Sov. Reititin Reititin Verkko Verkko Verkko Verkko Link Link Link Link Fyysinen kerros Kone A Fyysinen kerros Internet Fyysinen kerros Kone B 8

Lähettäjä Kerros N+1 Kerros N Kerros N-1 Kerros N+1 PDU Kerros N PDU Kerros N-1 PDU Protokollatietoyksikkö (PDU) Korkeamman kerroksen PDU kapsuloidaan alemman PDU:hun otsake traileri Kehys fyysisellä siirtotiellä = 1-kerroksen PDU 9

Vastaanottaja Kerros N+1 Kerros N Kerros N+1 PDU Esimerkki: L4 PDU = TCP Packet L3 PDU = IP Packet L2 PDU = Ethernet frame Kerros N-1 Kerros N PDU Kerros N-1 PDU 10

Rajapinnat Kerros N+1 Kerros N+1 DATA.req DATA.cnf DATA.ind DATA.res Kerros N Kerros N Kerrosten välissä on palvelurajapinta Kerroksen N ja N+1 rajapinta kuuluu kerrokseen N Periaate: kerros N kommunikoi vain kerrosten N ja N+1 kanssa OSI-mallin rajapinta: kerroksilla primitiivejä (esim. DATA yllä) pyyntö (req) ja ilmoitus (ind) sisältävät viestin vastaus (res) ja varmistus (cnf) sisältävät kuittauksen 11

OSI-malli ja TCP/IP-pino 7. Sovellus 6. Esitystapa 5. Istunto Sovelluskerros: HTTP, SSL, XML... 4. Kuljetus (siirto) Siirtokerros: TCP, UDP 3. Verkko Verkkokerros: IPv4, IPv6 2. Siirtoyhteys 1. Fyysinen Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 12

TCP/IP-pinon rajapinnat Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Socket API Siirotokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, Laiteajurirajapinta WLAN, GPRS... Tyypillinen toteutus: Prosesseina käyttäjätilassa Käyttöjärjestelmän ytimessä Verkkokortin firmware ja rauta 13

Kerrokset käytännössä Protokollasuunnittelu on tasapainoilua siistin modulaarisuuden ja optimointien välillä Rajapinnat mahdollistavat kokonaisia markkinoita Erehdysten seuraukset pitkäkestoisia esim. IP osoitteen käyttö TCP-päätepisteen tunnuksessa Kerrosrajoja ylittävät optimoinnit tärkeitä suorituskyky, reaaliaikaisuus, palvelun laatu, energiansäästö, liikkuvuus, turvallisuus, anonymiteetti esim. TCP ja langaton verkko Kerrosmallin joustavuus: Alikerrokset, esim. MAC ja LLC, IPsec, TLS Tunnelit, esim. VPN, GPRS tunneling protocool Kokonaan uusia kerroksia ehdotettu, HIP Kehitys nopeinta sovelluspäässä 14

STANDARDOINTI 15

Standardointi ISO: OSI-malli, X.509-sertificaatit, Unicode ITU-T: puhelinverkot, esim. SDH 3GPP: UMTS, LTE, GSM/GPRS/EDGE IETF: TCP/IP-protokollapino IANA: Internetin nimet ja numerot IEEE: lähiverkot (IEEE 802) W3C: web OASIS: WS, XML-pohjaiset protokollat standardoijat kilpailevat keskenään 16

IETF Internet Engineering Task Force (IEFT) määrittelee protokollia: mitä lähetetään langalle IETF-kokoukset, työryhmät, IESG, IAB toiminta julkista: www.ietf.org running code and rough consensus Standardointiprocessi: Internet-Draft Request for Comments (RFC): informational, experimental, best current practice, standards track (proposed, draft, standard) 17

IANA Internet Assigned Numbers Authority Hallinnoi nimiä ja numeroita ylimmän tason DNS-nimet IP-osoitteet ja AS-numerot protokollanumerot, esim. TCP-porttinumerot (80 = HTTP) HTTP-virhekoodit (404 = sivua ei löydy) IANA nykyisin yhdysvaltalaisen ICANNorganisaation alaisuudessa 18

Kuka omistaa netin? Kuka päättää? IETF/IANA Verkkooperaattorit, erityisesti Tier-1 ISP:t, esim. TeliaSonera Laite- ja ohjelmistovalmistajat, esim. Cisco ja Microsoft Palveluntuottajat, esim. Google Lainsäädäntö 19

TIEDONVÄLITYS, IHMISET JA YHTEISKUNTA 20

Muuttuva kommunikaatio Kukaan ei enää kirjoita kirjeitä? Väline muuttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta fax ja sähköposti matkapuhelimet ja tavoitettavuus sosiaaliset mediat: Usenet, Facebook, Twitter Maailmankylä, lyhenevät etäisyydet esim. fuksit ja teekkariyhteisö Kysymys ei lopulta ole tekniikasta vaan kommunikaatiosta ihmisten välillä 21

Internet ja vapaus Internet ja vapaus villi länsi vs. poliisivaltion väline Kiinan palomuuri Yksityisyyden suoja valvontayhteiskunta paikkatieto, kamerat, jatkuva nauhoitus 22

Insinöörin vastuu Tekniikan kehittämiseen liittyy arvovalintoja Millaisessa yhteiskunnassa halumme elää? esim. paikkaperustaiset palvelut Toisin kuin ydinvoimala tai öljylautta, koodi ei voi tappaa ketään? esim. Iran Monitieteellinen näkökulma, Aalto-yliopisto tekniikan vaikutukset käyttäjiin, talouteen ja yhteiskuntaan 23

TIETOLIIKENNEOHJELMISTOJEN OPISKELU 24

Tietoliikenneohjelmistojen opintopolku JoTi-kurssin jälkeen A1-moduulissa opitaan tietotekniikan DI:lle olennaisia taitoja A2-moduulissa kolme kurssia, jotka syveltävät JoTilla sivuttuja teemoja kukin kurssi johtaa omaan A3-moduliin lisäksi Käyttöjärjestelmät ja Ohjelmistokehitysprojekti 25

T-110.4100 Tietokoneverkot Tietoliikenneohjelmistojen A3 T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen Tietotekninen turvallisuus A3 T-109.4300 Network Services Business Models T-110.4200 Tietoturvallisuustekniikka Tietoverkkoliiikennetoiminnan A3 26

Opintojen tavoitteet Valmistaa moninaisiin työtehtäviin, R&D ei ainoa urapolku Laaja tekninen osaaminen: Internetin ja mobiiliverkkojen teknologiat, palvelut, tietoturva ja liiketoiminta taidot kehittää uutta tietoverkkojen tekniikkaa, palvelualustoja ja sovelluksia kyky kehittää turvallisia ratkaisuja taito hakea tietoa tieteellisestä kirjallisuudesta Teknisen osaamisen lisäksi projekti- ja ryhmätyöskentely, kirjoittaminen, esiintyminen Kyky ottaa vastuu avointen teknisten ongelmien ratkaisemisesta 27

Matematiikka Mitä muuta tarvitset simulointi, tilastotiede, oikeaksi todistaminen, diskreetti matematiikka, koneoppiminen, algoritmit, kryptografia Ohjelmointitaito: teoria ja kokemus Innovaatioon ja liiketoimintaan liittyvät opinnot Assarointia suositellaan: esiintyminen, ihmisten ja asioiden organisointi 28

Opiskeluympäristö Kansainvälinen opiskeluympäristö Tietoliikenneohjelmistojen kansainväliset maisteriohjelmat: NordSecMob ja Mobile Computing Services and Security Useimmat kurssit englanniksi Opintojen jälkeen on helppo lähteä ulkomaille ja työskennellä kansainvälisissä yrityksissä Opintojen toinen vaihe kahdessa vuodessa on testattu realistinen tavoite kaikille Valmistuneilla kova kysyntä 29