55. VUOSIKERTA NUMERO 4 MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIEN JEESUKSEN KRISTUKSEN KIRKKO HUHTIKUU 2003. Liahona

55. VUOSIKERTA NUMERO 4 MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIEN JEESUKSEN KRISTUKSEN KIRKKO HUHTIKUU 2003 Liahona

55. VUOSIKERTA NUMERO 4 MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIEN JEESUKSEN KRISTUKSEN KIRKKO HUHTIKUU 2003 Liahona KANSIKUVA Edessä: Roger Lovelessin maalaus Lunastajani elää, 2002, Hadley House, Bloomington, Minnesota. Takana: Valokuvat Floyd Holdman, LaRene Porter Gaunt, 2002 John Telford ja ASAP LTD/Index Stock. Ks. Hän on noussut, s. 2, ja Jerusalem, s. 8. ERIKOISARTIKKELIT 1 Kirje ensimmäiseltä presidenttikunnalta 2 Ensimmäisen presidenttikunnan sanoma: Hän on noussut Presidentti Thomas S. Monson 8 Jerusalem D. Kelly Ogden 18 Jeesuksen sanoja: Kuolema ja ylösnousemus Vanhin Walter F. González 25 Kotikäyntiopetussanoma: Valmistaudu temppelipalvelua varten 26 Silmäys Uuden testamentin tapahtumiin: Vapahtajan viimeinen viikko 30 Jumalalla oli omia suunnitelmia minua varten Rochelle Welty ja Jan Pinborough 40 Myöhempien aikojen pyhien kertomaa Onko elämälläni tarkoitusta? Michael Renker Paastoten ja rukoillen Ruth Rodríguez Sotelo Lynetten todistus Leah Poole Wright Kärsimys yhdisti Adam. Olson 48 Kuinka käyttää Liahonan tätä huhtikuun numeroa YSTÄVÄN KANSIKUVA Simon Deweyn maalaus Katsokaa kedon kukkia, käytetty American Forkissa Utahissa sijaitsevan Altus Fine Artin luvalla. Ks. Sinä olet Messias, Ystävä, s. 6. KS. S. 2. SINULLE, NUORI 22 Kuninkaiden Kuningas Lisa Ann Jackson 24 Juliste: Hän on ulottuvillasi 33 Idealuettelo: Ajan hallinta ja tasapainon säilyttäminen 34 Tanssin takaisin kirkkoon Vanhin Ned B. Roueché 37Haavat, jotka parantavat omani Elvin Mencía 38 Evankeliumin klassikoita: Dandy Presidentti David O. McKay 44 Kysymys ja vastaus: Kuinka voin erottaa innoituksen omista ajatuksistani? 47Tiesitkö? YSTÄ V Ä 2 Kuulkaa ääntä profeetan: Kasvava todistus Presidentti James E. Faust 4 Temppelikortit 6 Yhteinen tuokio: Sinä olet Messias Vicki F. Matsumori 8 Laulu: Pääsiäishoosianna Vanja Y. Watkins 10 Uuden testamentin kertomuksia: Jeesus tuomittavana; Jeesus ristiinnaulitaan 16 Erityinen todistaja: Herramme ja Vapahtajamme Vanhin Joseph B. Wirthlin KS. S. 33.

Huhtikuu 2003, 55. vuosikerta, numero 4 LIAHONA 23984 130 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon virallinen suomenkielinen julkaisu Ensimmäinen presidenttikunta: Gordon B. Hinckley, Thomas S. Monson, James E. Faust Kahdentoista koorumi: Boyd K. Packer, L. Tom Perry, David B. Haight, Neal A. Maxwell, Russell M. Nelson, Dallin H. Oaks, M. Russell Ballard, Joseph B. Wirthlin, Richard G. Scott, Robert D. Hales, Jeffrey R. Holland, Henry B. Eyring Vastaava päätoimittaja: Dennis B. Neuenschwander Neuvojat: J. Kent Jolley, W. Rolfe Kerr, Stephen A. West Päätoimittaja: David L. Frischknecht Toimituksen toiminnanjohtaja: Victor D. ave Graafinen johtaja: Allan R. Loyborg Toimituspäällikkö: Richard M. Romney Toimitussihteerit: Marvin K. Gardner, Vivian Paulsen, Don L. Searle Toimittajat: ollette Nebeker Aune, Susan Barrett, Ryan arr, Linda Stahle ooper, LaRene Porter Gaunt, Shanna Ghaznavi, Jenifer L. Greenwood, Lisa Ann Jackson, arrie Kasten, Melvin Leavitt, Melynn Minson, Sally J. Odekirk, Adam. Olson, Judith M. Paller, Jonathan H. Stephenson, Rebecca M. Taylor, Roger Terry, Janet Thomas, Paul VanDenBerghe, Julie Wardell, Kimberly Webb, Monica Weeks Julkaisun taiteellinen johtaja: M. M. Kawasaki Taiteelliset johtajat: J. Scott Knudsen, Scott Van Kampen Tuotantopäällikkö: Jane Ann Peters Suunnittelu ja tuotanto: Fay P. Andrus,. Kimball Bott, Howard Brown, Thomas S. hild, Reginald J. hristensen, Brent hristison, Sharri ook, Kerry Lynn. Herrin, Kathleen Howard, Denise Kirby, Tadd R. Peterson, Randall J. Pixton, Mark W. Robison, Brad Teare, Kari A. Todd, laudia E. Warner Markkinointijohtaja: Larry Hiller Painatusjohtaja: Kay W. Briggs Levikkijohtaja: Kris T hristensen Kotimaansivut: Mirkku Karumo Keltarousku 4, 02730 ESPOO Puhelin: (09) 592 747 Sähköposti: mirkku.karumo@kolumbus.fi Tilaukset, valitukset ja osoitteenmuutokset: Paikallisen seurakunnan Liahona-edustajan tai suoraan Pohjoismaiden palvelukeskuksen kautta: Utlandagatan 24, S-412 80 Göteborg Puhelin: +46 31 778 8976 Faksi: +46 31 165 529 NORDEA 101630 77267, tilaushinta 17,50 euroa. USA and overseas (surface mail) US $10.00. Ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Lähettäkää käsikirjoitukset ja tiedustelut osoitteella: Liahona, Room 2420, 50 East North Temple Street, Salt Lake ity, UT 84150-3220, USA tai sähköpostitse osoitteeseen cur-liahona-imag@ldschurch.org. Liahona (Mormonin kirjan sana tarkoittaa kompassia tai suunnanosoittajaa ) ilmestyy albanian, armenian, bulgarian, cebuanon, englannin, espanjan, fidïin, haitinkreolin, hiligayon, hollannin, ilokon, indonesian, islannin, italian, japanin, khmerin, kiinan, kiribatin, korean, kroatian, latvian, liettuan, malagassin, marshallin, mongolin, norjan, pangasinan, puolan, portugalin, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, samoan, sinhalan, sloveenin, suomen, tagalogin, tahitin, tamilin, tanskan, telugun, thain, tongan, t ekin, ukrainan, unkarin, venäjän, vietnamin, viron ja warayn kielellä. (Ilmestymiskerrat vaihtelevat kielittäin.) 2003 Intellectual Reserve, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Painettu Yhdysvalloissa. For Readers in the United States and anada:april 2003 Vol. 55 No. 4. LIAHONA (USPS 311-480) Finnish (ISSN 1522 9181) is published monthly by The hurch of Jesus hrist of Latter-day Saints, 50 East North Temple, Salt Lake ity, UT 84150. USA subscription price is $10.00 per year; anada, $15.50 plus applicable taxes. Periodicals Postage Paid at Salt Lake ity, Utah, and at additional mailing offices. Sixty days notice required for change of address. Include address label from a recent issue; old and new address must be included. Send USA and anadian subscriptions to Salt Lake Distribution enter at address below. Subscription help line: 1-800-537-5971. redit card orders (Visa, Masterard, American Express) may be taken by phone. (anada Poste Information: Publication Agreement #40017431) POSTMASTER: Send address changes to Salt Lake Distribution enter, hurch Magazines, PO Box 26368, Salt Lake ity, UT 84126-0368. Kirje ensimmäiseltä presidenttikunnalta Seuraava 20. tammikuuta 2002 päivätty kirje lähetettiin pappeusjohtajille. Pappeuden ja Apuyhdistyksen johtajien tulee opettaa, miten tärkeää on kotivarastointi ja vararahaston säästäminen. Näitä periaatteita voidaan opettaa seurakuntaneuvostoissa tai viidennen sunnuntain pappeuskokouksissa ja Apuyhdistyksen kokouksissa. Kirkon jäsenet voivat aloittaa kotivarastoinnin varastoimalla peruselintarvikkeita, joiden avulla he voivat selviytyä hengissä, vaikkei heillä olisi mitään muuta syötävää. Jäsenten asuinpaikasta riippuen perustarvikkeisiin voisi kuulua vesi, vehnä tai muu vilja, pavut ja herneet, suola, hunaja tai sokeri, maitojauhe ja ruokaöljy. Kun jäsenet ovat varastoineet riittävästi näitä välttämättömiä tarvikkeita perheelle vuoden tarpeisiin, he voivat hankkia lisäksi muuta, mitä he ovat tottuneet käyttämään päivittäin. Kaikilla jäsenillä ei ehkä ole rahaa eikä tilaa sellaiseen varastoon, ja joissakin maissa laki kieltää varastoimasta ruokaa vuoden ajaksi. Tällöin jäsenten tulisi varastoida niin paljon kuin olosuhteet sallivat. Perheet, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia koko vuoden varastoa, voivat aloittaa varaston hankkimalla tarvikkeita muutamaksi kuukaudeksi. Jäsenten tulee tähän pyrkiessään toimia harkiten, ei hätääntyen eikä äärimmäisyyksiin mennen. Suunnittelemalla huolellisesti useimmat kirkon jäsenet voivat aikaa myöten säästää vararahaston ja hankkia vuoden varaston välttämättömiä tarvikkeita. VALOKUVAT JED A. LARK JA MATTHEW REIER LIAHONA HUHTIKUU 2003 1

ENSIMMÄISEN PRESIDENTTIKUNNAN SANOMA Hän on noussut PRESIDENTTI THOMAS S. MONSON ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa VASEMMALLA: ROGER LOVELESSIN MAALAUS LUNASTAJANI ELÄÄ, 2002, HADLEY HOUSE, BLOOMINGTON, MINNESOTA; OIKEALLA: VALOKUVA DON BUSATH Kerran muuan vierailija kysyi minulta: Mitä nähtävää Salt Lake ityssä on minun täällä ollessani? Ehdotin vaistomaisesti tutustumiskierrosta temppeliaukiolla, ajoa läheisiin kanjoneihin, käyntiä Binghamin kuparikaivoksilla ja kenties uintia Isossa Suolajärvessä. Väärinymmärretyksi tulemisen pelko esti minua lausumasta ääneen ajatusta: Oletteko ajatellut tunnin parin viettämistä jollakin hautausmaallamme? En kertonut hänelle, että matkustinpa minne tahansa, koetan aina käydä paikkakunnan hautausmaalla. Siellä voi mietiskellä, ajatella elämän tarkoitusta ja kuoleman väistämättömyyttä. Suurempaa rakkautta Utahissa sijaitsevan Santa laran kaupungin pienestä hautausmaasta muistan, kuinka sen sään koettelemissa hautakivissä on enimmäkseen sveitsiläisiä nimiä. Monet näistä ihmisistä jättivät kotinsa ja sukunsa vehreään Sveitsiin kuullessaan kutsun: Tulkaa Siioniin ja asettuivat paikkakunnille, joilla he nyt lepäävät rauhassa. He kestivät kevättulvat, kesien kuivuuden, niukat sadot ja ankaran työn. He ovat jättäneet jälkeensä uhrausten perinnön. Suurimpia hautausmaita ja monesti niitä, jotka herättävät hellimpiä tunteita, ovat niiden miesten kunnioitetut leposijat, jotka ovat kuolleet sodaksi kutsutun ristiriitojen selvittelyn melskeissä kantaen isänmaansa asepukua. He tuovat mieleen särkyneitä unelmia, täyttymättömiä toiveita, sydämen murhetta, sodan viiltävän viikatteen kesken katkaisemia elämänkaaria. Ranskan ja Belgian kaupungeissa on hehtaareittain kauniissa rivistöissä olevia valkoisia ristejä, jotka kertovat vaikuttavasti ensimmäisen maailmansodan hirveästä verosta. Ranskan Verdun on itse asiassa jättiläismäinen hautausmaa. Joka kevät, kun maanviljelijät muokkaavat maata, he löytävät kypärän sieltä, pyssynpiipun täältä; ne kertovat kaamealla tavallaan niistä miljoonista miehistä, jotka kirjaimellisesti kastelivat maan verellään. Käynti Gettysburgissa Pennsylvaniassa ja muilla Amerikan sisällissodan taistelukentillä tuo mieleen sodan, jossa veli taisteli veljeä vastaan. Jotkut perheet menettivät maatilansa ja toiset omaisuutensa. Yksi perhe menetti kaiken. Saanen jakaa kanssanne sen unohtumattoman kirjeen, jonka presidentti Abraham Lincoln kirjoitti rouva Lydia Bixbylle: Hyvä rouva: Minulle on näytetty sotaministeriön arkistosta Massachusettsin kenraaliadjutantin ilmoitusta, jonka mukaan te olette niiden viiden pojan äiti, jotka ovat kuolleet kunniakkaasti Ylösnousemuksen todellisuus antaa kaikille rauhan, joka ylittää ymmärryksen. LIAHONA HUHTIKUU 2003 3

taistelukentällä. Tunnen, kuinka vähäisiä ja voimattomia ovat pakostakin kaikki sanani, joilla yrittäisin saada teidät unohtamaan niin musertavan menetyksen aiheuttaman murheen. Mutta en voi olla esittämättä teille lohtua, jonka sen tasavallan kiitollisuus voi tuottaa, jota pelastaessaan he kuolivat. Rukoilen, että taivaallinen Isämme lievittäisi menetyksenne tuskaa ja jättäisi teille vain ihanan muiston menetetyistä rakkaistanne sekä juhlallisen ylpeyden, jota teidän täytyy tuntea annettuanne niin kalliin uhrin vapauden alttarilla. Vilpittömästi ja kunnioittavasti teidän Abraham Lincoln. 1 Kävely Honolulun Punchbowl-hautausmaalla tai Tyynenmeren taistelujen muistohautausmaalla Manilassa palauttaa mieleen, etteivät kaikki toisessa maailmansodassa kuolleet lepää rauhaisan nurmen alla. Monet vaipuivat valtamerten aaltoihin purjehdittuaan ja kuoltuaan näillä vesillä. Tuhansien Pearl Harborin hyökkäyksessä surmansa saaneiden asevelvollisten joukossa oli matruusi William Ball Fredericksburgista Iowasta. Häntä ei erottanut monista muista sinä vuoden 1941 päivänä kuolleista mikään suuri sankariteko, vaan murheellinen tapahtumaketju, jonka hänen kuolemansa sai aikaan kotona. Kun Williamin lapsuudentoverit, Sullivanin viisi veljestä läheisestä Waterloon kaupungista, saivat kuulla Williamin kaatumisesta, he marssivat yhdessä värväytymään laivastoon. Sullivanin veljekset halusivat kostaa ystävänsä kuoleman, ja he pyysivät, että he saisivat taistella yhdessä. Laivasto suostui heidän toiveeseensa. 14. marraskuuta 1942 Yhdysvaltain laivaston alus nimeltään Juneau, jolla veljekset palvelivat, sai osuman Guadalcanalin taistelussa Salomonin saarten vesillä ja vaipui aaltoihin. Kului lähes kaksi kuukautta, ennen kuin tieto ennätti rouva Thomas Sullivanille. Sitä ei lähetetty sähkeenä, kuten tapana oli, vaan sen toi erityislähetti: Hänen kaikki viisi poikaansa ilmoitettiin kadonneiksi taistelussa Etelämerellä, ja heidän oletettiin kuolleen. Heidän ruumiitaan ei koskaan löydetty. Hautakirjoitukseksi sopii hyvin yhden ainoan henkilön yksi ainoa lause: Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. 2 Ei murhe vaan kiitollisuus Useinkaan ei puhuta siitä, kuinka suuri vaikutus yhden ihmisen elämällä on toisten elämään, ja usein siitä ei juuri tiedetäkään. Sellainen oli myös erään Nuorten Naisten mehiläisten luokan 12-vuotiaiden tyttöjen opettajan tapaus. Hänellä ei ollut omia lapsia, vaikka hän ja hänen miehensä niitä suuresti toivoivatkin. Hän ilmaisi rakkauttaan omistautumalla luokkansa tytöille ja opettamalla heille iankaikkisia totuuksia ja elämäntaitoja. Sitten tuli sairaus ja kuolema. Hän oli vasta 27-vuotias. Joka vuosi kaatuneiden muistopäivänä (toukokuun viimeinen maanantai, kansallinen juhlapäivä Yhdysvalloissa) hänen oppilaansa menivät rukoilemaan hänen haudalleen. Aluksi heitä oli seitsemän, sitten neljä, sitten kaksi ja lopulta vain yksi. He kävivät vuosittain opettajansa haudalla ja veivät sinne kimpun iiriksiä syvän kiitollisuutensa merkiksi. Tuosta viimeisestä tytöstä tuli myöhemmin tyttöjen opettaja. Ei ihme, että hän menestyy hyvin. Hänestä heijastuu hänen oman opettajansa ja innoittajansa kuva. Opettajan elämää, hänen opetuksiaan, ei ole kätketty hänen haudallaan olevan kiven alle, vaan ne elävät edelleen niissä luonteissa, joita hän osaltaan muovasi, ja niissä elämänkaarissa, joita hän niin epäitsekkäästi rikastutti. Mieleen tulee toinen mestarillinen opettaja, Herra. Kerran Hän kirjoitti sormellaan jotakin hiekkaan. 3 Ajan tuulet puhalsivat ainiaaksi pois Hänen kirjoituksensa mutta eivät Hänen elämäänsä. Thornton Wilder (yhdysvaltalainen romaani- ja näytelmäkirjailija, 1897 1975) on kirjoittanut: Kaikki, mitä voimme tietää rakkaistamme, jotka olemme menettäneet, on se, että he toivovat meidän muistelevan heitä oivaltaen entistä voimakkaammin, mitä he todellisuudessa olivat. Korkein kunnianosoitus kuolleille ei ole murhe vaan kiitollisuus. Kellerin pojat Joitakin vuosia sitten kauniissa Heber Valleyssä, Salt Lake itystä itään, rakastava äiti ja uskollinen isä palasivat omaan turvapaikkaansa, jota kutsutaan kodiksi, ja löysivät kolme vanhinta poikaansa kuolleina. Yö oli hyytävän kylmä, ja tuima tuuli oli kasannut satavaa lunta niin, että se oli tukkinut savupiipun. Sen seurauksena tappava häkä ei ollut päässyt ulos vaan oli levinnyt koko taloon. 4

KUVITUS ROGER LOVELESS Kellerin poikien hautajaiset olivat elämäni liikuttavimpia kokemuksia. Paikkakunnan asukkaat olivat panneet syrjään päivän työnsä, lapset saivat vapaata koulusta, ja kaikki ahtautuivat kappeliin ilmaistakseen vilpittömän surunvalittelunsa. Koko loppuikäni muistan nuo kolme hohtavaa arkkua, joita murheen murtamat vanhemmat ja isovanhemmat seurasivat kappelin etuosaan. Ensimmäisenä puhui paikallisen koulun painivalmentaja. Hän ylisti vanhinta poikaa Louisia. Liikuttuneella äänellä ja kyyneleitä pidätellen hän kertoi, ettei Louis ollut välttämättä joukkueen lahjakkain painija, mutta lisäsi: Kukaan muu ei yrittänyt lujemmin. Sen, mitä hänen urheilijankyvyistään puuttui, hän korvasi sydämen päättäväisyydellä. Sitten eräs nuorten johtaja puhui Travisista. Hän kertoi, kuinka erinomainen partiolainen Travis oli ollut, kuinka hyvin hän oli suorittanut tehtävänsä Aaronin pappeudessa ja kuinka erinomainen esimerkki hän oli ollut tovereilleen. Lopuksi hienostuneelta vaikuttava ja ilmeisen pätevä alkeiskoulun opettaja kertoi Jasonista, joka oli kolmesta pojasta nuorin. Opettaja kuvaili Jasonia hiljaiseksi, jopa ujoksi. Sitten hän kertoi ilman minkäänlaista hämmennystä, kuinka Jason oli lähettänyt hänelle ikäisensä pojan tyypillisillä harakanvarpailla kirjoitetun kirjeen, joka oli suloisin ja mieluisin, jonka opettaja oli milloinkaan saanut. Sen viesti oli lyhyt, vain kolme sanaa: Minä rakastan sinua. Opettaja pystyi tuskin saamaan puheensa päätökseen, niin syvästi hän liikuttui. Tuon vaikuttavan päivän kyynelten ja murheen läpi panin merkille iankaikkisia opetuksia, joita olivat opettaneet nuo pojat, joiden muistoa kunnioitimme ja joiden maallinen vaellus oli päättynyt. V almentaja kertoi, että hän oli päättänyt katsoa oppilaissaan muutakin kuin urheilullista lahjakkuutta ja nähdä sen, mitä on kunkin pojan sydämessä. Nuorten johtaja lupasi juhlallisesti, että jokainen poika ja tyttö saisi täyden hyödyn kirkon ohjelmasta. Alkeiskoulun opettaja katsoi Jasonin nuoria luokkatovereita. Hän ei sanonut mitään, mutta hänen silmistään näkyi hänen sielunsa päätös. Sanoma oli erehtymättömän selkeä: Minä rakastan jokaista lasta. Opastan jokaista poikaa ja tyttöä etsimään totuutta ja kehittämään kykyjään ja johdatan heidät palvelemisen ihmeelliseen maailmaan. Ja hautajaisvieraissa tapahtui pysyvä muutos. Kaikki pyrkivät jatkuvasti siihen täydellisyyteen, josta Mestari puhui. Mistä me saamme innoituksemme? Näiden poikien elämästä, jotka nyt lepäävät huolistaan ja murheistaan, ja niiden vanhempien rohkeudesta, jotka eivät jätä elämäänsä oman ymmärryksensä varaan vaan turvaavat koko Me voimme saada innoitusta Kellerin poikien elämästä, jotka nyt lepäävät huolistaan ja murheistaan, ja niiden vanhempien rohkeudesta, jotka turvaavat koko sydämestään Herraan. LIAHONA HUHTIKUU 2003 5

sellainen on poissa. Sunnuntait ovat hyvin hiljaisia. Kaipaamme poikiamme siunaamaan ja jakamaan sakramenttia. Sunnuntai oli todellinen perheemme yhdessäolopäivä. Pohdimme ajatusta: ei lähetystyössä olevia poikia, ei häitä, ei lastenlapsia. Emme pyydä, että saisimme heidät takaisin, mutta emme voi sanoa, että olisimme koskaan vapaaehtoisesti luopuneet heistä. Olemme palanneet hoitamaan velvollisuuksiamme kirkossa ja perheen parissa. Toiveemme on elää siten, että Kellerin perhe pysyy perheenä ikuisesti. Saanen ilmaista Kellereille, Sullivaneille ja todellakin kaikille, jotka ovat rakastaneet ja menettäneet, sieluni vakaumuksen, sydämeni todistuksen; saanen kertoa siitä, mitä olen itse elämässä kokenut. Tuona loistavana ylösnousemuksen päivänä henki ja ruumis yhdistetään jälleen toisiinsa. Tämä ihmeellinen lupaus toteutui, kun Maria ja se toinen Maria menivät puutarhahaudalle. sydämestään Herraan, jotka pitävät Hänet aina mielessään tietäen, että Hän viitoittaa heille oikean tien. 4 Saanen esittää teille osan kirjeestä, jonka näiden poikien suurenmoinen äiti lähetti minulle. Se on kirjoitettu pian poikien kuoleman jälkeen. Meillä on päiviä ja öitä, jotka juuri nyt tuntuvat hyvin musertavilta. Muutos perheemme elämässä on ollut hyvin suuri. Kun melkein puolet perheestämme on poissa, ruoanlaitto, pyykinpesu ja kaupassakäyntikin ovat erilaisia. Kaipaamme meteliä ja hälinää, kiusoittelua ja yhteisiä leikkejä. Kaikki Kuolema, uusi luku elämässä Me tiedämme, että me kaikki olemme eläneet henkimaailmassa taivaallisen Isän tykönä. Me ymmärrämme, että olemme tulleet maan päälle oppiaksemme, elääksemme, edetäksemme iankaikkisella matkallamme kohti täydellisyyttä. Toiset viipyvät maailmassa vain tuokion, kun taas toiset elävät maan päällä kauan. Tärkeintä ei ole se, kuinka kauan me elämme, vaan kuinka hyvin me elämme. Sitten kuolema saa tulla ja uusi luku elämässä alkaa. Minne se vie meidät? Monta vuotta sitten seisoin erään nuoren miehen vuoteen vierellä. Hän oli kahden lapsen isä, joka häilyi elämän ja suuren tuonpuoleisen välillä. Hän otti käteni käteensä, katsoi minua silmiin ja pyysi anovasti: Piispa, minä tiedän, että minä kuolen. Sano, mitä minun hengelleni tapahtuu, kun minä kuolen. Rukoilin taivaan opastusta, ennen kuin yritin vastata. Silmäni osuivat Mormonin kirjaan, joka oli pöydällä hänen vuoteensa vieressä. Otin kirjan käteeni, ja kuin taivaan lahjana se ADOLPHE W. BOUGUEREAUN MAALAUS NAISET HAUDALLA, KÄYTETTY MUSEUM OF FINE ARTIN LUVALLA, ANTWERPEN, BELGIA/TPS/SUPERSTOK 6

avautui Alman kirjan luvun 40 kohdalta. Aloin lukea ääneen: Nyt, poikani, on jotakin muutakin, mitä tahtoisin sanoa sinulle, sillä minä huomaan, että kuolleiden ylösnousemus vaivaa mieltäsi. Nyt, mitä tulee sielun tilaan kuoleman ja ylösnousemuksen välillä katso, enkeli on ilmaissut minulle, että kaikkien ihmisten henget, niin pian kuin ne ovat lähteneet tästä kuolevaisesta ruumiista, otetaan kotiin sen Jumalan luokse, joka antoi heille elämän. Ja silloin tapahtuu, että niiden henget, jotka ovat vanhurskaita, otetaan vastaan onnen tilaan, jota sanotaan paratiisiksi, levon tilaksi, rauhan tilaksi, missä he saavat levätä kaikista vaivoistaan ja kaikesta huolesta ja murheesta. 5 Nuori ystäväni sulki silmänsä, ilmaisi vilpittömän kiitoksen ja siirtyi hiljaa siihen paratiisiin, josta olimme puhuneet. Voitto haudasta Sitten koittaa tuo loistava ylösnousemuksen päivä, jolloin henki ja ruumis yhdistetään jälleen toisiinsa, eikä niitä enää koskaan eroteta. Minä olen ylösnousemus ja elämä, Kristus sanoi surevalle Martalle. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. 6 Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. 7 Minun Isäni kodissa on monta huonetta enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Jotta saisitte olla siellä missä minä olen. 8 Tämä ihmeellinen lupaus toteutui, kun Maria ja se toinen Maria menivät puutarhahaudalle hautapaikalle, jonne oli haudattu vain yksi ruumis. Antakaamme lääkäri Luukkaan kuvata heidän kokemustaan: Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Miehet sanoivat heille: Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? 9 Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. 10 Tämä on kristikunnan herätyshuuto. Ylösnousemuksen todellisuus antaa kaikille rauhan, joka ylittää ymmärryksen. 11 Se on lohtuna niille, joiden rakkaita lepää Flanderin nurmien alla tai meren syvyyksissä tai piskuisen Santa laran hautausmaalla tai rauhaisassa Heber Valleyssä. Se on totta kaikkialla maailmassa. Vähäisimpänä Hänen opetuslapsistaan julistan henkilökohtaisena todistuksenani, että kuolema on voitettu, voitto on saavutettu haudasta. Tulkoon näistä Hänen pyhittämistään ja täyttämistään sanoista todellista tietoa kaikille. Muistakaa ne. Vaalikaa niitä. Kunnioittakaa niitä. Hän on noussut. VIITTEET 1. Julkaisussa Selections from the Letters, Speeches, and State Papers of Abraham Lincoln, toim. Ida M. Tarbell, 1911, s. 109. 2. Joh. 15:13. 3. Ks. Joh. 8:6. 4. Ks. Sananl. 3:5 6. 5. Alma 40:1, 11 12. 6. Joh. 11:25 26. 7. Joh. 14:27. 8. Joh. 14:2 3. 9. Luuk. 24:1 5. 10. Matt. 28:6. 11. Ks. Fil. 4:7. AJATUKSIA KOTIOPETTAJILLE Kun olet valmistautunut rukoillen, esitä tämä sanoma tavalla, joka kannustaa kuulijoitasi osallistumaan. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä: 1. Lue perheenjäsenten kanssa tämän sanoman ensimmäinen kappale. Pyydä heitä kertomaan kokemuksistaan hautausmailla tai hautajaisissa. Kerro, miltä sinusta tuntuu, kun ajattelet ylösnousemusta ja presidentti Monsonin todistuksen kahta viimeistä kappaletta. 2. Lue Kuolema, uusi luku elämässä -otsikon alta kaksi ensimmäistä kappaletta. Kysy perheenjäseniltä, kuinka he vastaisivat kuolevan miehen kysymykseen. Pyydä heitä kertomaan, mitä he saavat tietää kuoleman jälkeisestä elämästä seuraavien kohtien perusteella: Alma 40:1, 11 12; Joh. 11:25 26; 14:2 3, 27. 3. Pyydä jokaista kirjoittamaan ainakin yksi kysymys, joka koskee kuoleman jälkeistä elämää. Keskustelkaa heidän kysymyksistään, ja kerro sanomassa esitetyistä näkemyksistä, jotka auttavat vastaamaan kysymyksiin. LIAHONA HUHTIKUU 2003 7

Jerusalem YLHÄÄLLÄ: VALOKUVA 1999 JOHN TELFORD; UPOTUS OIKEALLA: VALOKUVA RIHARD LEAVE; UPOTUS ÄÄRIMMÄISENÄ OIKEALLA: VALOKUVA FLOYD HOLDMAN 8 Niin juutalaiset, kristityt kuin islaminuskoisetkin palvelevat Jumalaa tässä pyhässä kaupungissa, jossa heillä kaikilla on monia pyhiä paikkoja. D. KELLY OGDEN Yksikään kaupunki ei ole muovannut maapallon historiaa ja kohtaloa siten kuin Jerusalem. Neljän vuosituhannen aikana sen historian sivuilla on marssinut niin seemiläisiä, egyptiläisiä, heettiläisiä, assyrialaisia, babylonialaisia, persialaisia, kreikkalaisia, roomalaisia, bysanttilaisia, muslimeja, ristiretkeläisiä, turkkilaisia, eurooppalaisia, arabeja kuin israelilaisiakin. Sellaiset merkittävät henkilöt, kuten Melkisedek, Abraham, Daavid, Salomo, Jesaja, Lehi, Jeremia, Aleksanteri Suuri, Pompeius, Kleopatra, Herodes, Pietari, Paavali, Titus, Konstantinus, Muhammed, Rikhard I Leijonamieli, Moses Maimonides, Saladin, Soliman II Suuri ja lukuisat muut ovat näytelleet keskeistä osaa Jerusalemin menneisyydessä.

Ylhäällä: Ilta laskeutuu islaminuskoisten hautausmaan ja Jerusalemin vanhan kaupungin itäisen muurin ylle. Kukkulaa, jolla kultainen Kalliomoskeija (keskellä) ja kupolikattoinen Al Aqsan moskeija (äärimmäisenä vasemmalla) sijaitsevat, juutalaiset ja kristityt kutsuvat Temppelivuoreksi ja islaminuskoiset kutsuvat nimellä Haram esh-sharif (Suurenmoinen pyhäkkö). Äärimmäisenä vasemmalla: Pienoismalli kuvaa Jerusalemia Kristuksen aikaan. Vasemmalla: Lampaita laitumella vanhan kaupungin muurin ulkopuolella. LIAHONA HUHTIKUU 2003 9

VASEMMALLA: VALOKUVA ASAP LTD/INDEX STOK; UPOTUS VASEMMALLA: VALOKUVA DON L. SEARLE; OIKEALLA: VALOKUVA RIHARD LEAVE; UPOTUS OIKEALLA: VALOKUVA ASAP LTD/INDEX STOK 10 Koska Jerusalem sijaitsee itäisten Välimerenmaiden risteyskohdassa ainoa alue maailmassa, missä kolme maanosaa yhdistyy toisiinsa siitä on luonnostaan kehittynyt polttopiste, jolla on kansainvälisesti tärkeä talouspoliittinen, poliittinen ja uskonnollinen merkitys. Se ei ole kuitenkaan koskaan ollut taloudellinen eikä poliittinen suurvalta. Sen merkitys ja vaikutus perustuvat pääasiassa sen uskonnolliseen merkityksellisyyteen. Jerusalem on aina säilyvä vertauskuvana Jumalan yhteydestä maahan. Jeesus Kristus, Jumalan ainosyntyinen Poika lihassa, syntyi Jerusalemin lähellä. Juuri täällä Lunastaja sai aikaan kaikkien aikojen tärkeimmät tapahtumat ja työn sovitusuhrinsa ja ylösnousemuksensa. Nämä ja monet muut

Äärimmäisenä vasemmalla: Juutalaiset kokoontuvat lähelle Temppelivuoren Länsimuuria uudistuakseen hengellisesti. Upotus vasemmalla: Juutalainen perhe juhlimassa bar mitsvaa, pojan siirtymistä miehuuteen. Vasemmalla: Kalliomoskeijassa sijaitsee Abrahamin kivi. Perimätiedon mukaan Abraham asetti Iisakin uhrina tälle kivelle. Perimätiedon mukaan tämä kivi on myös se paikka, jolta islamilainen profeetta Muhammed nousi taivaaseen. Alhaalla: Mies pujottaa kirjoitetun rukouksensa Länsimuurin halkeamien väliin ja lukee pyhiä juutalaisia kirjoituksia. LIAHONA HUHTIKUU 2003 11

tapahtumat ovat tehneet Jerusalemin nimestä ikuisesti pyhän. Muinaisessa maailmassa on ollut ja nykypäivän maailmassa on edelleen muitakin uskonnollisesti tärkeitä kaupunkeja, mutta ainoastaan Jerusalemilla on keskeinen merkitys kolmelle maailman pääuskonnolle: juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islaminuskolle. Näitä uskontoja tunnustavien mukaan lukien ne miljoonat uskovat, jotka eivät ole koskaan nähneet Jerusalemia tunteet tätä kaupunkia kohtaan ovat syviä, mikä ilmenee seuraavissa lauseissa. Juutalaiset: Niistä kymmenestä kauneuden mitasta, jotka tulivat alas maailmaan, Jerusalem otti yhdeksän (Talmud, Kiddushin 49b). Ihminen, joka ei ole nähnyt Jerusalemia sen loistossaan, VALOKUVAT SIVUILLA 12 13 2002 JOHN TELFORD, ELLEI OLE TOISIN MAINITTU; UPOTUS VASEMMALLA: VALOKUVA FLOYD HOLDMAN 12

Upotus ylhäällä: Perimätiedon mukaan Jeesus ja Hänen apostolinsa söivät viimeisen aterian tässä yläkerran huoneessa. Ylhäällä: Jotkut kristityt uskovat, että Jeesuksen ruumis pantiin tähän puutarhahautaan. Upotus vasemmalla: Toiset kristityt uskovat, että Jeesuksen ruumis pantiin hautaan, joka sijaitsee nykyään tämän rakennuksen Pyhän haudan kirkon sisällä. Vasemmalla: Ikivanhat oliivipuut koristavat Getsemanen puutarhaa. LIAHONA HUHTIKUU 2003 13

ei ole elämänsä aikana nähnyt kaunista kaupunkia (Talmud, Succah 51b). Kristityt: Jerusalemista Jeesus on sanonut: Se on suuren kuninkaan kaupunki (Matt. 5:35), ja apostoli Paavali on opettanut: Te olette tulleet Siionin vuoren juurelle, elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo (Hepr. 12:22). Islaminuskoiset: Kaikkien maidensa joukosta Allah valitsi Jerusalemin. Jerusalemin ylle lankeava kaste on lääkettä jokaiseen sairauteen, koska se on peräisin paratiisin puutarhoista. 1 Sen lisäksi että nämä kolme suurta uskontoa ovat laulaneet ylistystä Jerusalemille, ne ovat pystyttäneet vaikuttavan rivistön rakennuksia pyhille paikoille. Jerusalemin palatsit, synagogat, kirkot, pyhäköt, munkki- ja VASEMMALLA: VALOKUVA FLOYD HOLDMAN; YLHÄÄLLÄ: VALOKUVAT ASAP LTD/INDEX STOK; ÄÄRIMMÄISENÄ OIKEALLA: VALOKUVA 2002 JOHN TELFORD 14

Ylinnä: Islaminuskoiset kerääntyvät rukoilemaan pyhällä vuorella sijaitsevaan Al Aqsan moskeijaan. Ylhäällä: Islaminuskoiset suorittavat seremoniallisia pesuja tämän suihkulähteen luona ennen moskeijaan astumista. (Niin juutalaiset, kristityt kuin islaminuskoisetkin suorittavat rituaalisia pesuja ennen pyhiä seremonioita.) Vasemmalla ja upotus vasemmalla: Kalliomoskeija on yksi islamin pyhimmistä paikoista. Se vihittiin käyttöön vuonna 691 jkr. LIAHONA HUHTIKUU 2003 15

VALOKUVAT SIVUILLA 16 17 WILLIAM SHAEFERMEYER, ELLEI OLE TOISIN MAINITTU; UPOTUS VASEMMALLA: VALOKUVA GIUMAN MAURIZIO; UPOTUS OIKEALLA: VALOKUVA D. KELLY OGDEN 16 nunnaluostarit, moskeijat, rabbien seminaarit sekä muut hallinnon, opiskelun ja jumalanpalvelun keskukset edustavat arvaamatonta kollektiivista vaikutusta ihmiskunnan historian kulkuun. Huolimatta kaikista sekä menneiden että nykyisten aikojen tuhoisista selkkauksista Jerusalem on säilynyt kunnioitettuna kaupunkina. Ja sille on annettu lupaus rauhallisesta tulevaisuudesta paikkana, jossa Herra ja Hänen pyhänsä asuvat Hänen suuren tuhatvuotisen valtakuntansa aikana. VIITE 1. Lainattu julkaisussa Walid Khalidi, Before Their Diaspora: A Photographic History of the Palestinians, 1876 1948, 1984, s. 21. D. Kelly Ogden on Edgemontin 6. seurakunnan jäsen Edgemontin vaarnassa Provossa Utahissa Yhdysvalloissa.

Vasemmalla: Aurinko nousee Öljymäen yllä, jonne Messias on laskeutuva suuressa kirkkaudessaan. Orson Hyde -puisto on miltei kokonaan korkean puurivistön ympäröimä ylhäällä vasemmalla. Getsemanen puutarha on oikealla keskellä. Alhaalla ja upotus vasemmalla: Brigham Youngin yliopiston Jerusalem-keskuksesta on näköala kaupunkiin. Alinna: Polku kulkee sen alueen läpi, missä kahdentoista apostolin koorumin jäsen vanhin Orson Hyde pyhitti pyhän maan vuonna 1841. LIAHONA HUHTIKUU 2003 17

JEESUKSEN SANOJA Kuolema ja Kuolema ja ylösnousemus Minä olen ylösnousemus ja elämä (Joh. 11:25). VANHIN WALTER F. GONZÁ LEZ seitsemänkymmenen koorumista Vapahtajan opetukset Hänen omasta sekä meidän kuolemastamme ja ylösnousemuksestamme pitäisi olla kirjoitettuina meidän sydämiimme. Noin 2 000 vuotta sitten eräässä pienessä kylässä Jerusalemin ulkopuolella kaksi sisarta näkivät, kuinka heidän veljensä sairastui ja kuoli. Maria ja Martta rakastivat veljeään Lasarusta hyvin paljon, ja siksi he tunsivat suurta tuskaa. Heidän ystävänsä ja naapurinsa yrittivät turhaan lohduttaa heitä. Heidän surunsa oli niin syvää, että heidät nähdessään Jeesuksen valtasi sääli ja Hän itki (ks. Joh. 11:30 35). Voimme ehkä kuvitella, miltä Martasta tuntui, kun Vapahtaja kertoi hänelle: Veljesi nousee kuolleista (Joh. 11:23). Martan vastaus kuvasti pelastussuunnitelman selvää ymmärtämistä: Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä ylösnousemuksessa (Joh. 11:24). Herran vastaus antoi Martalle painokkaan vakuutuksen: Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. (Joh. 11:25 26.) Silloin Martta lausui Jeesuksesta vaikuttavan todistuksen: Minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan (Joh. 11:27). Martan usko sai pian kokea täyttymyksen, kun hän ja Maria saivat lohtua Jumalan voiman kautta, joka ilmeni heidän veljensä kuolleista herättämisessä. Suru ja ilo Kuolevaisuudessa suorittamansa palvelutyön aikana Vapahtajamme käytti monta kertaa tilaisuutta opettaa kuolemasta ja ylösnousemuksesta, varsinkin omastaan. Hänen sanansa voivat auttaa meitä jokseenkin samalla tavoin kuin ne auttoivat Marttaa selviytymään siitä surusta, joka tulee jonkun rakkaan kuoleman myötä. Kun ymmärrämme, että evankeliumia opetetaan ja toteutetaan käytännössä kuolleidemme keskuudessa, että hekin nousevat ylös ja että he ja me voimme saavuttaa korotuksen, tämä ymmärrys voi syventää Vapahtajaa kohtaan tuntemaamme kiitollisuutta. Jonkun rakkaan poismeno tuo sieluumme surun. Voimme ymmärtää, miksi Martta ja Maria itkivät ja surivat Lasaruksen poismenon vuoksi. Eräässä toisessa tilanteessa Vapahtajan opetuslapset olivat yhtä huolestuneita ja 18