SOS.-DEM. PIIRIJÄRJESTÖJEN KERTOMUKSET vv. 19441948 HELSINKI 1949 TYÖVÄEN KIRJAPAINO
Kertomukset Uudenmaan Sos.-dem Piirijärjestö r.y:n toiminta vv. 194448. Yleistä. Kuluneen viisivuotiskauden aikana on Uudellamaalla sosialidemokraattinen järjestötoiminta ollut suurin piirtein nousun aikaa. Kesällä 1941 alkanut sota jatkui edelleen kertomuskauden alussa, ja sen aikana järjestötoiminta oli olosuhteiden pakosta hiljaista. Mutta sodan vihdoin päätyttyä syyskuussa 1944 alkoi maassamme poliittinen ja sen mukana myös järjestötoiminta elpyä. Näin tapahtui myös Uudellamaalla. Osaltaan siihen vaikuttivat myös lähestyvät vaalit, joiden otaksuttiin tuovan selvyyttä rauhanteon jälkeen muuttuneeseen sisäpoliittiseen tilanteeseen. Sosialidemokraattinen järjestötoiminta piirijärjestömme alueella alkoi nopeasti vilkastua ase- ja työpalveluksessa olleiden jäsenten kotiuduttua. Sitä helpotti erikoisesti se,' että sodan aikana olivat yhdistykset eräitä poikkeuksia lukuunottamatta hoidelleet ainakin sääntömääräiset sekä juoksevat asiat. Kuitenkin ilmaantui pian tekijöitä, jotka vaikeuttiyat tätä myönteistä kehitystä, mm. julkisen toimintansa aloittanut kommunistinen puolue ryhtyi sitä estämään. Sen taholta aloitettiin voimakas hyökkäys sosialidemokraattista puoluetta vastaan sekä samanaikaisesti vältaustyö perusjärjestöissä. Tämä kautta maan aloitettu hyökkäys oli erittäin voimakas Uudellamaalla, johtuen luonnollisesti maakunnan keskeisestä ja johtavasta asemasta. Piirijärjestömme alueella kertomuskautena onnistuivat kommunistit valtaamaan kuitenkin vain kymmenen yhdistystä, jotka valtauksen jälkeen erosivat sos.-dem. puolueesta. Kommunistit pyrkivät muutoinkin vaikeuttamaan sosialidemokraattisen toiminnan nousua, käyttäen hyväkseen mm. puolueessamme silloin vallinnutta
4 erimielisyyttä sekä sen johdosta heidän joukkoonsa siirtyneitä puolueesta eronneita poliittisesti moraalittomia henkilöitä. Kommunistit ovat jatkuvasti suorittaneet hyökkäyksiä ja solutustoimintaa purimme alueella, joskin se on ajoittain heikentynyt, kiihtyen kuitenkin suoritettavien vaali- ym. taistelujen yhteydessä. Ammattiyhdistysliikkeen ja muiden yhteisten työväenjärjestöjen piirissä on sodan jälkeen jouduttu käymään ankaraa taistelua, kommunistien yrittäessä alistaa ne palvelemaan heidän poliittisia pyrkimyksiään. Tämäkin taistelu on ollut erittäin voimakasta Uudellamaalla, missä on ilmennyt terroria työpaikoilla ja poliittisluonteisia korpilakkoja lähinnä Helsingissä. Näistä huomattavin on ollut syksyllä 1948 Arabian posliinitehtaalla järjestetty korpilakko, joka oli tähdätty heinäkuussa vaalien jälkeen muodostettua sosialidemokraattista työväenhallitusta vastaan. Tämä samoin kuin yleensä kaikki toisetkin korpilakot ovat päättyneet kommunistien tappioksi. On annettava tunnustus Uudenmaan, erikoisesti Helsingin ja muiden asutuskeskuksien valveutuneille sosialidemokraattisille ammattiyhdistysmiehille ja -naisille, jotka uhkauksia pelkäämättä ovat suorittaneet merkittävän työn ammattiyhdistysliikkeen laillisuuslinjan hyväksi. Uudellamaalla oli porvarillisten puolueiden toiminta ensimmäisinä rauhanvuosina suhteellisen laimeata ja arkailevaa, voimistuen kuitenkin jo vuoden 1947 lopulla suoritettujen kunnallisvaalien aikana. Niissä porvarit pystyivät siirtoväen myötävaikutuksella saamaan eräitä vasemmistovoittoisia kuntia muuttumaan porvaristoenemmistöisiksi. Vuonna 1948 suoritettuja vaaleja varten porvaristo huomattavasti aktivisoi toimintansa, mistä seurauksena olikin oikeiston aseman vahvistuminen Uudenmaan läänin vaalipiirissä. Yleisesti on kuitenkin todettavissa sosialidemokraattien vaikutusvallan lisääntyneen Uudellamaalla. Käydyt taistelut niin oikeistoa kuin kommunistejakin vastaan ovat olleet omiaan poistamaan sosialidemokraattien keskuudessa vallinneet erimielisyydet. Tuloksena koko sodanjälkeiskauden toiminnastamme on ollut useita arvokkaita voittoja, ei vain Uudenmaan sosialidemokraattiselle järjestötoiminnalle, vaan koko sosialidemokraattiselle työväenliikkeelle. Eduskuntavaalit. Ensimmäiset sodan jälkeiset eduskuntavaalit suoritettiin vuoden 1945 maaliskuussa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tästä johtuen joutuivat puolueäänestyksen jälkeen piirijärjestömme ehdokkaista ehdokkuudesta kieltäytymään toverit Väinö Tanner ja Väinö V.
Salovaara. Edellämainittujen lisäksi kieltäytyivät ehdokkuudesta myös Arvi Hautamäki, Erkki Härmä, Laura Härmä, Yrjö Kallinen, Lempi Lehto sekä Fredrik Vuori. Puolueäänestyksen jälkeen siirtyivät SKDL:n listoille Ensio Hätönen, Kusti Kulo, Lilli Pesonen, Einari Peuranen, Yrjö Ruutu, Reinhold Svento ja Sulo Winter. Lopullisesti jäi listoille 25 ehdokasta. Vaalit muodostuivat Uudellamaalla sosialidemokraateille tappiollisiksi. Vuoden 1939 vaaleissa oli sos.-dem. äänimäärä 102,327 ääntä, väheten nyt 73,304 ääneen. Edustajaluku väheni 15 paikasta 7 edustajaan. Valituiksi tulivat K.-A. Fagerholm, Väinö Leskinen, Martta Salmela-Järvinen, Arvo Paasivuori, Gunnar Andersson, Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Atos Virtanen. Myöhemmin kaksi viimeksi mainittua kuitenkin siirtyivät kommunistien ryhmään. Vaaleissa saivat kommunistit 83,970 ääntä ja 9 edustajaa. Kokonaisuudessaan sai vasemmisto Uudellamaalla 157,072 ääntä ja oikeisto 137,449 ääntä, edustajapaikkojen jakaantuessa 16 ja 15 vasemmiston hyväksi. Seuraavat eduskuntaavalit suoritettiin vuoden 1948 heinäkuussa. Näissä vaaleissa oli sosialidemokraateilla Uudellamaalla jo huomatta- \ r asti parempi menestys. Äänimäärä nousi 94,402, joten lisäystä edellisiin vaaleihin verraten tuli 21,098 ääntä. Edustajaluvun lisääntyessä kahdella eli 9 edustajaan. Valituiksi tulivat Martta Salmela-Järvinen, K.-A. Fagerholm, Gunnar Andersson, Gunnar Henriksson, Unto.Varjonen, Emil Huunonen, Heikki Hykkäälä, Tyyne Leivo-Larsson ja Erkki Härmä. Kommunistit kärsivät vaaleissa tuntuvan tappion, sillä heidän äänimääränsä laski 18,000 äänellä, eli 65,970 ääneen sekä edustajapaikkojen pudotessa kolmella eli 6 edustajaan. Kommunistien vaalitappiosta johtuen vasemmiston edustus pieneni Uudellamaalla 15, oikeiston saadessa 16 edustajaa. Äänimäärät jakaantuivat vaaleissa vasemmistolle yhteensä 159,655 ääntä ja oikeistolle 177,220 ääntä. Kunnallisvaalit. Kunnallisvaaleja on ko. toimintakauden aikana suoritettu vuosina 1945 ja 1947. Ensinmainituissa kunnallisvaaleissa sosialidemokraatit kärsivät huomattavia tappioita. Uudellamaalla olivat sosialidemokraatit yhteisessä vaaliliitossa kommunistien kanssa, mikä oli omiaan lisäämään sosialidemokraattien tappiota. Vuoden 1936 kunnallisvaaleissa oli sosialidemokraattien äänimäärä 73,547 ääntä, laskien nyt 54,354 ääneen. Valtuustopaikkoja saivat sosialidemokraatit 252 paikkaa. Kommunistien äänimäärä oli 60,980 ääntä ja 227 paikkaa. Yhteensä vasemmisto sai 115,325 ääntä ja 479 valtuusto-
6 paikkaa, oikeiston saadessa 139,162 ääntä ja 535 paikkaa. Kokonaisuudessaan kuitenkin vasemmiston voima kunnallisessa elämässä lisääntyi edellisiin vaaleihin verraten. Seuraavissa kunnallisvaaleissa, jotka suoritettiin joulukuussa vuonna 1947, onnistuivat sosialidemokraatit Uudellamaalla osittain valtaamaan takaisin edellisissä vaaleissa kommunisteille menettämiään paikkoja. Äänimäärä nousi 82,946 ääneen, mikä oli suurempi kuin vuoden 1936. vaaleissa sosialidemokraattien saama äänimäärä. Valtuustopaikkojen noustessa 282:een. Kommunistien äänimäärä laski 59,803 ääneen sekä valtuutettujen luku 190:een. Vasemmiston yhteinen äänimäärä nousi sosialidemokraattien huomattavan voiton johdosta 142,749 ääneen, valtuutettujen määrän kuitenkin vähetessä oikeiston voiton takia 472:een. Oikeisto sai yhteensä 180,519 ääntä ja 632 valtuutetun paikkaa. Siirtoväen vaikutuksesta oikeiston voima lisääntyi näin tuntuvasti, sillä suurimmalta osaltaan siirtoväen äänet menivät porvarillisten vaaliliittojen hyväksi. Lisäksi on mainittava, että siirtoväen vaikutuksesta eräissä kunnissa vasemmisto menetti enemmistöasemansa. On kuitenkin todettava, että kunnallisvaalien tulos osoitti sosialidemokratian siirtyneen tapahtuneesta pienestä laskuajasta nousukauteen. Valistustyö. Kurssitoiminnalla on ollut keskeinen asema piiritoimikunnan valistustyössä, joskin kursseja on voitu järjestää säännöllisesti vasta vuoden 1946 syksystä lähtien piiritoimikunnan palkattua erikoisen kurssijärjestäjän. Järjestötoimitsijain iltakursseja on pidetty kahdet kuukaudessa, lukuunottamatta kesäkuukausia. Keskuskursseja on piiritoimikunnan toimesta järjestetty neljät. Puolueasiamiehille on järjestetty kaksipäiväisiä kursseja aluejakoa noudattaen. Lisäksi on piirin naisjaoston toimesta järjestetty toimitsijain kursseja, kotitalouskursseja sekä kesäisin äitien virkistyskursseja. Piiritoimikunnan ja eri jaostojen toimesta on järjestetty 109 neuvottelu-, luento- ja tiedoitustilaisuutta, jotka ovat olleet joko alueellisia tai koko piiriä käsittäviä. Edellä mainittujen lisäksi ovat piirijärjestön toimitsijat pitäneet perusjärjestöissä luento- ja tiedoitustilaisuuksia. Juhlatoiniintaa on myös piiritoimikunnan taholta harjoitettu. Huomattavimmat ovat olleet vuosittain pidetyt maakuntajuhlat, joita on järjestetty yhteistoiminnassa H:gin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön kanssa. Yhdistysten ohjelmatason kohottamiseksi on
järjestetty useina vuosina ohjelmatoiminta- ja näytelmäkilpailuja. Lisäksi on vuosina 1947 ja 48 järjestetty henkiset kilpailut Hämeen et. Sos.-dem. piirijärjestöä vastaan. Piiritoimiston taholta on hankittu erilaisiin tilaisuuksiin 1. 6. 46 jälkeen, mistä ajasta lähtien ovat tarkemmat tiedot käytettävissä, yhteensä 471 puhujaa. Mainittuun lukuun eivät sisälly piiritoimikunnan järjestämissä vaali- ym. tilaisuuksissa olleet puhujat. i Puolueosastot ja jäsenmäärä. Kertomuskauden alussa kuului piirijärjestöön 16 kunnallisjärjestöä ja 129 perusjärjestöä ja sen päättyessä 18 kunnallisjärjestöä ja 172 perusjärjestöä. Piirijärjestöstä on eronnut 10 yhdistystä, jotka ovat siirtyneet SKDL:oon. Piirijärjestön jäsenmäärän kehitys erivuosilta selviää allaolevasta taulukosta: Vuosi Miestä 1944 3,614 1945 5,403 1946 6,692 1947 8,148 1948 8,189 Naista 1,892 3,079 3,514 4,112 4,608 Yhteensä 5,606 8,482 10,206 12,260 12,797 Piirijärjestön toimialueella oli kertomuskauden alussa 84:llä ja sen päättyessä 82 työväenyhdistyksellä oma talo. Eräät yhdistykset olivat joutuneet purkamaan talonsa tonttien vuokrasopimuksien päätyttyä, lisäksi menetettiin viisi taloa SKDL:oon siirtyneiden yhdistysten mukana. Vaikeasta rakennustilanteesta huolimatta ovat Etelä-EspQon, Oulunkylän ja Kelkkalan työväenyhdistykset pystyneet rakentamaan itselleen oman talon. Huomattavampia korjauksia on suoritettu Ratulan, Kuusankosken ja Leppävaaran työväenyhdistyksien taloissa. Piiritoimikunta. Piiritoimikuntaan ovat kertomuskauden aikana kuuluneet seuraavat puoluetoverit: v. 1944 Uno Nurminen (puheenjohtajana), Sylvi-Kyllikki Kilpi, Pauli Kuusela, Reino Oittinen, Teodor Ranta, Jorma Tuominen, Matti Turkia, Martta Salmela-Järvinen, Väinö
V. Salovaara ja Lilli Pesonen, v. 1945 Jorma Tuominen (puheenjohtajana), Tauno Hietanen, Uno Nurminen, Teodor Ranta, Yrjö Kallinen, Lempi Lehto, Arvo Paasivuori, Pauli Kuusela, Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Tyyne Leivo-Larsson, v. 1946 Jorma Tuominen (puheenjohtajana), Arvo Paasivuori, Uno Nurminen, Tauno Hietanen, Karl-August Fagerholm, Einari Aro, Lempi Lehto, Tyyne Leivo- Larsson, Pauli Kuusela ja Väinö Ahde, v. 1947 Jorma Tuominen (puheenjohtajana), Tyyne Leivo-Larsson, Arvo Paasivuori, Sulo Manninen, Kalle Jokinen, Hannes Myöhänen, Einari Aro, Veikko Helle, Lempi Lehto ja Penna Tervo sekä v. 1948 Jorma Tuominen (puheenjohtajana), Einari Aro, Kalle Jokinen, Sulo Manninen, Arvo Paasivuori, Lempi Lehto, Hannes Myöhänen, Veikko Helle, Terttu Sainio ja Veikko Rantala. Piirin toimitsijat. Palkattuina toimitsijoina ovat ko. kertomuskauden aikana olleet piirisihteereinä Emil Palonen kesäkuun 1 päivään 1946 saakka ja siitä alkaen Aarne Veikkolainen kuolemaansa saakka, joka tapahtui lokakuun 21 päivänä 1947 ja hänen jälkeensä Erkki Väre. Järjestäjinä ovat toimineet Erkki Kuoppala ajalla 15. 11. 4430. 3. 45, Erkki Väre ajalla 1. 10. 4621. 10. 47, jonka jälkeen piirisihteerinä, Toivo Kuitunen ajalla 1. 10. 4615. 11. 48, Osmo Helenius ajalla 1. 4.31. 12. 48 sekä Olavi Luja alkaen 1. 12. 48. Näytelmäohjaajana näyttelijä Vihtori Salonen 1. 3. 46 lähtien edelleen. Toimistonhoitajana on ollut Aune Seme 5. 12. 48 saakka ja hänen jälkeensä Sanelma Viitamäki. Edellämainittujen lisäksi on piirijärjestön palveluksessa ollut kaksi nuorempaa toimistoapulaista sekä asiatyttö. Taloudellinen asema. Piirijärjestön taloudellinen asema on ollut suhteellisen heikko, johtuen osittain inflatoorisesta kehityksestä sekä käydyistä vaaliym. taisteluista. Varsinaisina tulolähteinä ovat olleet jäsenverojen ohella valistusverot sekä arpajaiset, joita on järjestetty kolmet, neljänsien ollessa kertomuskauden päättyessä valmisteilla. Vuosien 19441945 tilien päätökset osoittivat tappiota, mutta sen sijaan vuosien 19461948 tilit olivat voittoon päättyviä. Piirijärjestön taloudellinen asema eri vuosilta selviää yksityiskohtaisemmin seuraavasta taulukosta.
Jäsenmaksuista Piirikokouskulut Kirjakauppatili Edustajavero Juhlista Valistusvero Asioimistili Toiminta välinetili... Vaaliavustuksia Voitto-osuutta Arpajaisista Ylimääräinen vero.. Sos.-dem. vaalinum. Kulunkitili Vuokraa (autosta).. Korkotuloja Poistojen tililtä... Tilikauden tappio.. Tulot: 1944 1945 1946 60,472: 25 126,617: 75 310,882: 50 14,432: 75 27,351: 78,023: 15,250: 14,729: 15 151 3,317 3,200 8,462 52,000: 30 20 7,500: 74,955: 40 3,326: 50 126,240: 108,157: 50 67,347: 40 148,315: 40 16,000 63,124 117,458 4,611 30,152 32,370 143,739 65,210 60 35 11,348:90 2,962:10 2,947: 30 2,471: 70 2,341: 20 1,303: 39,852: 80 47,833: 70 1947 720,884: 39,339: 50 55,341: 85 30,000: 3,451: 10 285,015: 6,372: 80 32,750: 9,140: 93,500: 9,435 100,000 1948 790,067 100,372 18,228 50 82,500 33,354 75 305,250 3,359 314,043: 4,642: 50 1,054: 90 6,582: 50 10,430: mk 214,814: 75 752,768: 25 866,873: 75 1,385,230: 15 1,669,883: 25 Kulunkitili Valistustili Kursseista Palkat Matkakulut Vuokrat Piirikokouskulut Juhlien tili Toiminta välinetili Puolueen suurkeräys... Sos.-dem. vaalinum Valkomin ty:n palovak. Jaostot, Apurahat Poistojen tili Tilikauden voitto 1944 36,750: 55 11,488: 75 109,410 20,654 9,180 21,998: 35 3,203: 10 Menot: 1945 39,435: 45 125,717: 75 170,782 26,225 10,825 31,043: 60 47,965: 80 112,395:65 1,303: 827: 3,378: 1946 87,456: 50 103,696 305,400: 38,724 19,130 48,334 35,169: 20 4,571: 185,000: 4,900: 219,493: 05 1947 196,793 65,701 50 69,977 50 647,980 65,818: 27,600 32,570: 2,520: 72,742: 29,333: 74,760: 99,435: 15 1948 195,992 50 207,750; 50 20,009: 50 930,878: 92,046 68,950: 27,968: 20,000; 17,465: 88,823: 75 mk 214,814: 75 752,768: 25 866,873: 75 1,385,230: 15 1,669,883: 25
10 Loppulausunto. Kulunut viisivuotiskausi on ollut raskasta työn ja, taistelun aikaa. Tänä aikana on Uudenmaan sosialidemokraattinen järjestöväki joutunut olemaan lipunkantajana taistelun usein ollessa kaikkein kiivainta juuri piirijärjestömme alueella. Kamppailu on lähinnä käyty kansanvallan säilyttämisestä ja sen lujittamisesta. Vain kansanvallan vallitessa voi sosialidemokratia toimia päämääriensä ja ihanteittensa hyväksi. Saavutetut suuriarvoiset voitot kannustakoot edelleen Uudenmaan sosialidemokraattista järjestöväkeä määrätietoiseen ja epäitsekkääseen taisteluun puolueemme ja koko kansamme hyvinvoinnin ja menestyksen puolesta. UUDENMAAN SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA. Jorma Tuominen. Erkki Väre. Turun 1. etel. Sos.-dem. Piirijärjestön toiminta vv. 194448. Yleiskatsaus. Kertomuskausi merkitsi koko kansallemme, mutta erikoisesti puolueellemme hellittämätöntä taistelukautta. Onnettoman sodan vihdoin 1944 päätyttyä oli maan kaikki voimavarat keskitettävä jälleenrakennustyöhön sekä osallemme tulleen raskaan sotakorvauksen säännölliseen suorittamiseen. Äärimmäisin ponnistuksin, joissa eri aloilla työskentelevät työläiset ovat antaneet ratkaisevan panoksensa, on korvauserät voitu vuosi vuodelta suorittaa ja yhä suuremmassa määrin kiinnittää huomiota omassa maassa tehtävään varsinaiseen jälleenrakennustoimintaan. Vähitellen on kehitys kulkeutumassa säännöllisiin uomiinsa. Normaalisiin oloihin palaamista on kuitenkin vpimakkaasti hidastuttanut sodan jälkeen jonkinlaiseksi tekijäksi polittisessa elämässämme kohonnut Kommunistinen puolue. Sekavia olosuhteita hyväkseen käyttäen se on voinut saavuttaa melkoista menestystä työväenluokan keskuudessa. Se on poliittisia ja taloudellisia keinoja hyväkseen käyttäen lietsonut tyytymättömyyttä työläisten keskuudessa. Niinpä piirimme alueellakin on puolueväkemme joutunut jatkuvasti taistelemaan kommunistien provokatoorista toimintaa vastaan. Taistelua on siten käyty työpaikoilla, joissa kommunistit ovat työläisten taloudellisten kysymysten varjolla vrittäneet järjestää korpi-
. 11 r lakkoja ym. hulinatilaisuuksia oman politiikkansa tueksi. Niinikään sitä on jouduttu käymään erittäin kiivaasti perusjärjestöjen piirissä, joissa kommunistit häikäilemättömästi mistään välittämättä ovat yrittäneet vallata järjestöjemme omaisuutta. Jossain määrin tällainen toiminta meikäläisen puolueväen hyväuskoisuudesta johtuen alussa onnistuikin, tosin pienessä mittakaavassa Turun etel. piirissä. Voidaankin hyvällä syyllä todeta kommunistien käyttämiensä menettelytapojen johdosta menettäneen melkoisen osan siitä kannatuksesta, jonka he alussa saivat. Sosialidemokraattinen- puolue on sitä vastoin jatkuvasti voimistunut piirin alueella, kuten suoritetut vaalit selvästi osoittavat. Järjestöt ja jäsenistö. Kuten jo edellä mainittiin oli kertomuskauden alkupuolella perusjärjestöjen piirissä vallalla huomattava käsitteiden sekaannus. Osa jäsenistä lukeutui avoimesti SKDL:oon, osan ollessa epäröivällä kannalla. Tehokkaan solutustoimintansa ansiosta onnistuivat kommunistit valtaamaan perusjärjestöjämme. Osa on siirtynyt kuitenkin myöhemmin takaisin Sos.-dem. puolueeseen. Kaikkiaan siirtyi SKDL:oon 6 yhdistystä. Rinnan tämän kommunistien hajoituspuuhan kanssa tapahtui mielipiteiden selkenemistä perusjärjestöissä. Kautta piirin alkoi selvästi näkyä luottamuksen palautuminen puoluettamme kohtaan. Uusia yhdistyksiä perustettiin ja jäsenmäärä nousi jatkuvasti. Järjestöissä on harjoitettu monipuolista toimintaa, joskin heikoimpiakin yhdistyksiä löytyy, joissa järjestötoiminnan tehokas ylläpitäminen näyttää tuottavan jatkuvasti vaikeuksia. Seuraavasta taulukosta ilmenee järjestöjen ja jäsenmäärän kehitys kertomuskauden aikana: Vuonna 1944 oli yhdistyksiä 72 niissä jäseniä 1,801 henkeä» 1945»» 76»» 4,054»» 1946»» 82»» 4,610»» 1947»» 92»» 5,343»» 1948» '» 102»» 5,606» Työväentalojen suhteen on toivomisen varaa. Useat talot ovat päässeet pahasti rappeutumaan. Korjaussuunnitelmat ovat jääneet toteuttamatta etupäässä käteisvarojen puuttuessa. Paranemista on kuitenkin tässä suhteessa havaittavissa ja useat yhdistykset ovat suorittaneet talojensa kunnostamistöitä.
12 Valistustyö. Valistustyö kertomuskauden alkupuolella tapahtui olosuhteiden pakosta neuvottelukokousten muodossa. Sodan päätyttyä ryhdyttiin kuitenkin käyttämään muitakin valistustyössä välttämättömiä muotoja. Niinpä on järjestetty erilaisia lyhyempi- ja pidempiaikaisia kursseja kaikkiaan 50 ja neuvottelutilaisuuksia 65. Aineina on kursseilla ollut kunnallistieto, yhteiskuntatieto, järjestötoiminta, Sos.-dem. puolueen ohjelma ja menettelytavat sekä päivänpoliittiset kysymykset. Osanotto on kursseille ollut tyydyttävä. Erilaisia neuvonta ja luentotilaisuuksia on yhdistysten piirissä järjestetty. Luennoitsijoina on käytetty piirin omien voimien lisäksi puolueen ja TSL:n luennoitsijoita. Puolueen järjestämille kursseille on osallistunut useita henkilöitä ja on piirijärjestö mahdollisuuksien mukaan antanut heille taloudellista tukea. Piirin naisjaosto on tehokkaasti osallistunut valistustoimintaan järjestämällä useita kursseja ja neuvottelukokouksia. Toimitsijat, kansanedustajat ja puolueen lähettämät järjestäjät ovat suorittaneet piirin alueella valistus- ja opastustoimintaa. Vaalitoiminta. Kuluneena toimintakautena jouduttiin suorittamaan kaikkiaan neljät vaalit, joista kahdet eduskunta- ja kahdet kunnallisvaalit. Vaalitaisteluissa joutui puolueemme kiinnittämään erikoista huomiota kommunistien kehittämän ankaran parjaus- ja valhekampanjan torjumiseen. Niinpä vuoden 1945 eduskuntavaaleihin jouduttiin menemään puhtaasti puolustusasemissa. Parimme alueella onnistui kommunistien saada huomattavaa jalansijaa työväestön keskuudessa eli 39,985 ääntä ja neljä edustajaa, sosialidemokraattien saadessa 30,627 ääntä ja kolme edustajaa. Huomattavasti paremmin suoriutui puolueemme samana vuonna suoritetuista kunnallisvaaleista. Näihin mentiin osittain vaaliliitossa SKDL:n kanssa. Puolueemme saama äänimäärä oli 18,376 ja 194 valtuutettua. Sos.-dem. ja SKDL:n yhteislistat saivat 5554 ääntä ja 28 valtuutettua ja porvarilliset puolueet yhteensä 46,636 ääntä ja 480 valtuutettua. Kun seuraavat vaalit, vuoden 1947 kunnallisvaalit lähenivät, oli puolueemme asema toinen kuin edellisiin vaaleihin mentäessä. Perusjärjestöissä oli kommunistien hajoituksesta huolimatta jälleen toiminta käynnissä, ja jäsen joukkoihin' oli jälleen tullut varmuutta. Nyt voitiin myöskin jo vaalitaistelussa esiintyä pontevasti hyök-
* kääjänä, vastailla syytöksiin syytöksillä, joihin kommunistit lyhyen toimiaikansa kuluessa olivat antaneet riittävästi aiheita. Tulos näkyi myöskin selvästi vaalien numeroista. Kommunistit kärsivät melkoisia menetyksiä kun taas sosialidemokraatit voimistivat huomattavasti asemiaan. Kommunistien menetyksistä johtuen myöskin porvarilliset puolueet paransivat asemiaan. Näissä vaaleissa saivat sosialidemokraatit 29.321 ääntä ja 191 valtuutettua, SKDL:n ja Sös.-dem.:n yhteislistat saivat 1762 ääntä ja 15 valtuutettua. SKDL sai 29,009 ääntä ja 203 valtuutettua sekä porvarilliset puolueet yhteensä 65,780 ääntä ja 633 valtuutettua. Välittömästi voitollisen kunnallisvaalitaisteluun jälkeen alkoi piirissämme huolellinen valmistelu seuraavana vuonna suoritettavia eduskuntavaaleja varten. Vuoden 1948 eduskuntavaaleissa entistä selvemmin tuli näkyviin äärimmäisen vasemmiston kannatuksen jatkuva väheneminen työväestön keskuudessa huolimatta äärimmilleen kehitetystä hyökkäyskamppanjasta puoluettamme vastaan. Sosialidemokraatit saivat 36,097 ja neljä edustajaa SKDL 37,872 ja neljä edustajaa, joten siis sosialidemokraatit voittivat yhden ja kommunistit menettivät yhden paikan. Porvarillisten puolueiden äänimäärä oli yhteensä 74,790 ja kuusi edustajaa. Vaalivalistustilaisuuksia on ollut kaikkiaan n. 700, joista suurin osa puhetilaisuuksia, mutta myöskin ohjelmallisia vaalitilaisuuksia on järjestetty. Vaalitaisteluissa on tehokkaana välineenä käytetty piirilehti Sosialistia levittämällä sitä vaalien aikoina vapaakappaleina. Puolueen julkaisemien yleismainosten lisäksi on piirijärjestön omia vaalimainoksia ja lentolehtisiä levitetty. 13 Piiritoimikunta ja piiritoimisto. Piiritoimikuntaan ovat kuuluneet v. 1944 Urho Kulovaara, M. E. Lehtinen, Eino Lehtinen, Kustaa Perho, J. A. Hurme, Armas Rönnholm, Rafael Paasio, Kalle Jokinen, Kaarlo Tamminen ja Otto Andersson. V. 1945 U. Kulovaara, K. Jokinen, Eino Lehtinen, Albin Siivonen, Kaarlo Tamminen, Kosti Paasio, Rafael Paasio, Elma Heinonen, M. E. Malkamäki ja Arvid Kuusola. V. 1946 U. Kulovaara, K. Tamminen, K. Jokinen, R. Paasio, Kosti Paasio, Elma Heinonen, Erkki Lehto, Uljas Mäkinen, Albin Siivonen ja Arvid Kuusola. V. 1947 Kaarlo Tamminen, U. Kulovaara, R. Paasio, Yrjö Helenius, Elma Heinonen, Pekka Virtanen, Matti Vähäkylä, Eino Sintonen, Mauno Haavisto ja Erkki Koski. V. 1948 K. Tamminen, U. Kulovaara, R. Paasio, Mauno Haavisto, Pekka Virtanen, Yrjö Helenius,
14 Erkki Koski, Elma Heinonen, Taavetti Akkanen ja Viljo Mertano. Ensinmainitut ovat toimineet toimikunnan puheenjohtajina ja kolme viimeksimainittua varajäseninä. Piirisihteerinä on vv. 19441946 toiminut. Yrjö Helenius ja sen jälkeen vuoden 1948 joulukuun 1 päivään Armas Salovirta, hänen jälkeensä tuli Abel Saarinen. Toimistoapulaisena on toiminut koko kertomuskauden Sylvi Kaskinen. Järjestäjänä on vuodesta 1947 toiminut A. Saarinen ja lyhyempiä aikoja Eino Tuominen, Arvid Kuusola ja Leo Vähäkylä. Piirikokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema Pienviljelijäin neuvottelukunta on järjestänyt yhteisiä neuvottelutilaisuuksia pienviljelijöille pyrkien näiden keskuudessa suorittamaan sosialidemokraattista valistustoimintaa. Myöskin on piirijärjestön sisällä toiminut erikoinen kasvatusjaosto, jonka tehtävänä on yhteistyössä piiritoimikunnan kanssa suunnitella ja hoitaa piirin alueella harjoitettava kasvatus- ja valistustoiminta. Piirijärjestön talous. Piirijärjestön talous on joutunut kuluneen toimintakauden aikana erittäin kovalle koetukselle. Suoritetut vaalitaistelut ovat nielleet huomattavia summia, kun taas samanaikaisesti uusien tulolähteiden löytäminen ei ole onnistunut. Tästä johtuen piirijärjestön tilinpäätös muodostuikin viimeisen kertomusvuoden osalta tappiolliseksi. Allaolevasta v. 1948 tilipäätöksestä ilmenee piirijärjestön nykyinen taloudellinen asema. Varat: Rahaa kassassa 30,750 25» talletustil 8,425» siirtotil. 4,274 Saatavia: Loimaan ty. velkakirj 500 Kirja- ja toim.järj 18,575: Valtiolta lainaa 3,000 Tavaravarasto luett. 45,436 Kalusto 1 Osakkeita: 2,502 Velat varoja suuremmat 66,654 mk 180,117 75
Velat: Sos.-dem. Puol. tilivelk 45,715:75»» veroja..,. 62,213: Sosialistin Kirjap. O.Y 58,689: Uudenmaan S.-d. Piirij, 13,500: ' mk 180,117:75 Voitto- ja tappiotili. Tulot: Verojentili 265,863: Av.-, lahj.- ja juhlientili 195,606: ToimintaväL, 1,222: Arpajaistili '. 307,675: 50 P:toimisto autoarp. myyn 68,489: Korkotili (talletustili) 2,000:» (siirtotili)......;.. 208: Tilikauden tappio 164,376: 15 mk 1,005,439: 50 Menot: Palkkatili 461,212: Vuokratili...,,., 15,925: Valistustyötili ',.., 346^,242: Kulujen tili, 182,060: 50 mk 1,005,439: 50 TURUN L. ETEL. SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA.' Abel Saarinen. Satakunnan Sos.-dem. Piirijärjestön toiminta vv. 194448. Yleiskatsaus. Kulunut 5-vuotiskausi on ollut varsin työlästä aikaa poliittisella rintamalla. Sodan jälkeen nosti voimakkaasti päätään SKDL:n naamioon pukeutunut kommunistinen liike ja aiheutti hajaannuksen työväestön riveissä. Vaikka hajaannus ei Satakunnassa olekaan sanottavasti rivejämme harventanut voisi miltei numeroja katsellessa sanoa päinvastaista-niin on se omalla tavallaan lyönyt leimansa toimintaan.
16 Taistelu työväentaloista on muodostunut hyvin vaiherikkaaksi ja on piirijärjestön alueella eräitä taloja menetettykin jäsenistömme hyväuskoisuuden takia kommunisteille. Kertomuskauden loppuaikoina on tilanne järjestöväen keskuudessa kuitenkin huomattavasti selvinnyt kommunistien todellisten kasvojen paljastuessa. Ja niinpä Satakunnan sosialidemokratian voidaankin katsoa selvinneen kertomuskauden kestäessä erikoisesti vv. 194547 olleesta kaaosmaisesta tilanteesta vähäisin vaurioin ja sen toiminnan olleen jatkuvaa eteenpäinmenoa. Järjestöt ja jäsenistö. Piirijärjestömme kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen lukumäärä sekä kokonaisjäsenmäärä on kertomuskauden vuosien päättyessä ollut seuraava: Vuosi Kunnallisjärjestöjä Puolueosastoja Jäseniä 1944 12 107 2,528 1945 12 123 5,726 1946 14 132 6,736 1947 15 140 6,740 1948 15 141 6,835 Vuosien 194547 aikana oli»muuttoliike» SKDL:oon käynnissä ja siirtyivät sinne silloin seuraavat yhdistykset: Ruösniemen Ty, Mellilän Ty, Punkalaitumen ty, Kokemäen Raition Ty, Kokemäen Ty, Kilvakkalan Ty, Mouhijärven Itäinen Ty, Mouhijärven Häijään Ty, Lattomeren Ty ja Lauttakylän Ty. Niistä ovat kuitenkin Ruösniemen Ty ja Kilvakkalan Ty jo palautuneet takaisin puolueeseemme. Kuten ylläolevasta tilastosta havaitaan, on puolueen jäsenmäärä voimakkaasti noussut kertomuskauden aikana. Myös perusjärjestöjen jäsenmäärä on lisääntynyt huolimatta siitä, että v. 1948 alussa tapahtui piiristämme»alueluovutus» Turun eteläiseen vaalipiiriin. Luovutus käsitti Alastaron, Mellilän, Metsämaan ja Loimaan kunnat sekä Loimaan kauppalan. Piirijärjestöllämme oli siinä 6 toimivaa työväenyhdistystä. Lisäksi poistettiin v. 1948 päättyessä luetteloistamme eräitä yhdistyksiä, joiden jäsenmaksut olivat rästissä ja toiminta olematonta. Yhdistysten taloudellinen asema on sodan jälkeisenä»huvikautena» parantunut. Uusia työväentaloja on rakennettu v. 1946 Kihniön Jokikylään ja Vähäraumalle, 1948 Ruosniemeen ja Lappiin T. L. Viimemainittu vihittiin tarkoitukseensa tosin vasta 27.2.-49, mutta
rakennustyö suoritettiin ko. vuonna. Harjavallan Ty»Yritys» sai valtiolta takaisin omistamansa talon»koti» R N:o l 3. Moniajtyöväentaloja on lisäksi korjattu käyttökuntoon. 17 Valistustyö. >"t!iulltmhh» Valistustyötä on kertomuskauden aikana harjoitettu: kursseja, neuvottelukokouksia, puhe-, esitelmä- ja luentotilaisuuksia järjestämällä. Erikoismaininnan ansaitsee vv. 194647»Taistelevan sosialidemokratian» eri vaiheiden aikana toimeenpannut hyökkäysmatkat ja tilaisuudet, joiden ansiosta piirin jäsenmäärä nousi huomattavasti. Piiriä käsittäviä neuvottelukokouksia puolueväelle, pienviljelijöille ja kunnallismiehille on kertomuskauden aikana pidetty 12. Ns. alueneuvottelukokouksia on ollut 48. Kurssi- ja opintotoimintaan on kiinnitetty vakavaa huomiota. Niinpä vähintään 10 päivää kestäviä kursseja on pidetty 24 ja 23 päiväisiä opintopäiviä 22. Lisäksi on ollut yksipäiväisiä luentopäiviä. Valistustyöntekijöinä ovat olleet piirin kansanedustajat ja toimitsijat. Piiritoimikunnan alaisuudessa toimivat kunnallisasiani, pienviljelijäin-, nais- ja kasvatusjaostot ovat tehneet työtä omilla erikoisaloillaan. Juhlatoiminta on kertomuskauden aikana kärsinyt jonkinverran nuorison ailahtelevaisuudesta. Sodan jälkeisenä aikana eivät ohjelmalliset tilaisuudet saaneet kannatusta. Maakuntajuhlat ja eräät muutkin ohjelmalliset tilaisuudet ovat kuitenkin jatkuvasti olleet kansan suosiossa. Noormarkussa v. 1945, Tyrväällä 1946, Harjavallassa 1947 ja Kankaanpäässä 1948 pidetyt maakuntajuhlat onnistuivat kaikki kohtalaisesti. Kertomuskauden viimeisinä vuosina oltiin siirtymässä jälleen ohjelmakulttuurin nousukauteen. Vaalitoiminta. Kuluneen 5 vuoden aikana toimitettiin kaikkiaan neljät vaalit. Kahdet valtiolliset ja kahdet kunnalliset. V. 1945 valtiollinen vaalitaistelu suoritettiin sekavan poliittisen tilanteen vallitessa. Sosialidemokratia pyrittiin päätään nostavan kommunismin toimesta lyömään maahan mitä valheellisimmiua keinoilla ja siinä jonkinverran onnistuttiinkin. Puolueemme äänimäärä laski 1939 vaaleissa saadusta 43,713 äänestä 32,654:h. Edus- 2 S.-d. Piirijärj. kert.
18 tajamäärä putosi seitsemästä 4:n. SKDL sai 36,157 ääntä ja saman määrän edustajia kuin puolueemmekin. Samana vuonna toimeenpannuissa kunnallisvaaleissa oltiin vaaliliitossa SKDL:n kanssa, joten valtuustosuhteet monessa tapauksessa ovat epäselvät. Vaikka piiritoimikunnan taholta tehtiin kaikki voitava ponnekkaan taistelun läpiviemiseksi, niin muodostuivat tulokset ylläoleviksi, koska ajankohta lähellä olevine sota-aikoineen oli kaaosmainen. Piirin palveluksessa olivat tilapäistyövoimana vaalivalmisteluissa vakinaisen henkilökunnan lisäksi Leo Vesa ja Olavi Vella. Vuoden 1947 kunnallisvaaleissa oltiin jo miltei jokaisessa paikassa omana vaaliliittona ja seuraus oli, että äänimäärämme nousi useammalla tuhannella. Se oli kuitenkin vasta alkusoittoa seuraavana eli v. 1948 suoritetuille valtiollisille vaaleille, joissa linjat täysin selvisivät. Tuloksista voidaan mainita, että Sos.-dem. äänimäärä kohosi 45 vaaleista 4,526 ollen nyt 37,481. Äänimäärämme laski 7:ssä kunnassa ja niissäkin vain vähän. SKDL:n äänimäärä taas laski miltei jokaisessa äänestysalueessa ollen kokonaislasku 6,943. Edustajia saatiin sama määrä, 4 edustajaa, kuten edellisissäkin vaaleissa, SKDL sitävastoin menetti paikan porvareille, joilla nyt on 6 paikkaa. Vaalityöskentely suoritettiin entiseen tapaan puhetilaisuuksien, lentolehtisten, vaalijulisteiden- ja kirjasien avulla. Piirilehti Uutta Aikaa käytettiin myös tehokkaasti hyväksi. Uutena muotona organisatiossa oli puolueasiamiesverkosto, sekä vähäisessä määrin myös ääniauto. Tilapäistyövoimaa ei vaalijärjestelyissä käytetty. Piiritoimikunta. Koko kertomuskauden ajan on piiritoimikunnan puheenjohtajana toiminut Vihtori Fallila ja varalla Vilho Rantanen. Edellämainittujen lisäksi ovat piiritoimikuntaan kuuluneet: Fanny Ahlfors, M. J. Ekblom, P. Solimo, V. Niemi, A. Lastu, Y. Nyberg, V. Savo, K. Salesmaa, T. Pesu, Y. Maunumäki, T. Teini, V. Huuska, V. Hellman. Nykyiseen piiritoimikuntaan kuuluvat: V. Fallila, V. Rantanen, V. Aaltonen, Laura Brander-Wallin, A. Kontula, E. Nurmi, Sofia Salo; varalla J. Aaltonen, A. Kallio ja V. Ahtola. Piiritoimikunta on kokoontunut 42 kertaa ja käsitellyt 409 asiaa. Piirisihteerinä oli 15.4.48 saakka Jukka Aaltonen ja 9.6.48 alkaen Olavi Vella. Väliajan hoiti tehtävää v.t:nä järjestäjä Vieno Wallin.
Toimistonhoitajana on edelleen toiminut Hilma Laine. Tilapäisjärjestäjinä ovat kertomuskautena olleet Leo Vesa ja Olavi Vella, vakinaisina Vieno Wallin, Kalevi Forssell, Erkki Lappalainen ja Eeli Simula. 19 Talous. * Piirijärjestön taloudellinen asema on koko kertomuskauden ajan ollut heikohko. Vaikka perusjärjestöt kiinteistöjen omistajina ovatkin parantaneet taloudellista asemaansa ei se ole ulottunut piirijärjestöön asti. Arpajaisia on järjestetty joka vuosi ja niiden tuloilla ynnä vero- ja maakuh ta juhlarahoilla on talous sentään saatu pysymään tasapainossa. Tiliasema 31. 12. 1948. Varat: Rahaa kassassa 60,064» talletustilillä 73,323 Valtion setelilaina 6,750 Kirja- ym. varasto 6,890 Osakkeita 1,800 Kalustoa 100 Saatavia eri järjestöiltä 7,760 Saatavaa puolueelta 87,521 10 25 mk 244,108: 35 Velat: Puolueelle veroja, 18,156: Eri järjestöille 5,624:35 Laina 61,436: 65 Puhdas omaisuus 158,891: 35 mk 244,108:35 SATAKUNNAN SOS.-DEM. Vihtori Fallila. PIIRITOIMIKUNTA. Olavi Vella.
20 Hämeen etel. Sos.-dem. Piirijärjestön toiminnasta vv. 194448. Yleistä. Kertomuskauden alun jouduimme elämään jo useamman vuoden kestäneen sodan pauloissa, mihin olimme joutuneet mukaan suurvaltapolitiikan uhreina. Monet kestetyt sotavuodet painoivat raskaasti kansamme taloudellista toimeentuloa. Sodan julma laki oli temmannut lukuisasti keskuudestamme parasta työvoimaa kuolonuhreina ja useat saaneet eliniän kestäviä ruhjoutumia. Tuotannollinen elämä joutui vaikeuksiin työvoimanpuutteen takia ja parhaan työkykyisen voiman ollessa ase- tai työpalveluksessa. Kun samanaikaisesti myös ulkomainen tuonti oli tyrehtynyt aivan välttämättömienkin elin- ja taloustarvikkeiden kohdalla, jouduimme elämään monenlaisten puutteiden keskellä. Rauhankaipuu eli voimakkaasti jo siinä vaiheessa kansamme keskuudessa. Rauhantunnusteluja tehtiin viralliselta ja yksityiseltäkin taholta, mutta Saksan ote oli kuitenkin vielä siinä vaiheessa maahamme niin luja, että vastuunalaiset piirit eivät nähneet vielä keväällä 1944 olevan mahdollisuutta päästä erottautumaan Saksan vanavedestä. Kun tilanne kesällä kuitenkin muuttui äkkiä niin Saksan kuin omillakin rintamillamme, jolloin yleinen perääntyminen alkoi ja sota muuttui entistä tuhoisammaksi, alettiin etsiä yhä kiinteämmin kosketusta Neuvostoliittoon rauhantunnustelujen merkeissä. Saksa yritti pakottaa maatamme vielä kesäkuun lopulla taistelemaan rinnallaan loppuun asti. Kaikesta huolimatta solmittiin välirauhan sopimus 19 päivänä syyskuuta Neuvostoliiton kanssa ja sotatoimet sitä vastaan lopullisesti lakkasivat. Mutta vielä oli kestettävä pohjois-suomessa raskaat taistelut saksalaisia vastaan, jotka oli asevoimin karkoitettava maasta ja missä nämä osoittivat todellisen epäinhimillisen luonteensa, tuhoten täydellisesti koko pohjois-suomen. Olimme täten päässeet rauhaan, mutta ehdot olivat raskaat taloudellisesti kantaa. Sotakorvaussumma määriteltiin 300 miljoonaksi dollariksi, mutta korvaukseksi määritellyt tarvikkeet arvosteltiin 1939 kurssin perusteella, joten todellinen korvaussumma muodostui huomattavasti korkeammaksi. Lisäksi tuli muita korvauksia, kuten ns. saksalaissaatavat Neuvostoliitolle, palautustavaroiden suoritus, ym. Tätä taustaa vastaan emme voi olla ihmettelemättä sitä taloudellista nousua, joka kuluneina vuosina on tapahtunut. Eletyt olosuhteet sodan aikana eivät ole voineet olla vaikuttamatta kansalaisten mieliin ja ajatustapoihin. Sodan päättyminen merkitsi samalla pääsyä vapaampiin kansanvaltaisiin oloihin. Mielet olivat herkkiä kaikille uusille aatteille ja suorastaan tunnekuohahteluille.
'21 Kaikki entinen oli pahasta ja rikkirevittävä. Tuossa syntyneessä kiihkossa nostettiin esille myös uusi puoluetunnus Skdl, joka todellisuudessa oli kommunistisen puolueen peitenimi ja joka myöskin kykeni saamaan huomattavaa kannatusta etenkin työväestön keskuudessa. Kaikki siihen liittyneet henkilöt, eivät kyenneet erottamaan tapahtumia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä, sekä toiseltapuolen sanahelinään perustuvaa, järkisyyt unohtanutta itsekästä valtataistelua toisistaan, minkä nostivat eräät pinnalle pyrkivät»kansanjohtajat». Sos.-dem. puoluekin ja etenkin sen johtavat persoonallisuudet asetettiin syytettyjen penkille asioista, joihin emme edes olleet vaikuttaneet ennen sotia tai niiden aikana. Ikävällä on todettava, että omankin puolueemme keskuudesta löytyi henkilöitä, joita olisi voinut syyttää eri tilanteissa tapahtuneista ratkaisuista, mutta jotka nyt nahkansa pelastaakseen pyrkivät vierittämään syyt toisten kannettavaksi. Haluttiin saada hajaannus puolueemme keskuuteen, missä osaltaan onnistuttiinkin. Tämä johti vaalitappioomme v:n 1945 vaaleissa, joista myöhempänä. Uusi suuntakaan ei kuitenkaan kyennyt asioita hoitamaan tekemättä erehdyksiä. Talouselämää, lähemmin tuntematta tehtiin päätöksiä, jotka saattoivat talouselämän sekasortoon ja voimakkaan inflatoorisen kehityksen alaiseksi. Muodostui hintojen ja palkkojen kilpajuoksu, missä lopuksi työntekijäin realipalkkataso laski huomattavasti. Työmarkkinoilla lietsottiin levottomuutta ja jarrutettiin talouselämän elpymistä. Vähitellen alettiin kuitenkin tajuta, mihin oltiin menossa ja mielialat alkoivat rauhoittua. Poliittisesti tapahtui myöhemmin selkiintymistä ja kun käytiin v. 1947 kunnallisvaaleihin ja v. 1948 valtiollisiin vaaleihin, muodostuivat ne voitokkaiksi sos.-dem. puolueelle. Usko ja luottamus sosialidemokratiaan oli palautunut työväestön keskuudessa. Puolueemme saavutti sen aseman, joka sille kansanvaltaisessa maassa tulee kuuluakin ja niinpä se joutui ottamaan yksinään lopuksi myös hallitusvastuun kannettavakseen, kun muut puolueet, ennenkaikkea kommunistit, eivät jaksaneet tajuta parlamenttaarisen toiminnan perusajatusta, voimasuhteita vastaavia paikkoja niille tarjottaessa muodostettavassa hallituksessa. Mitenkä piirijärjestömme on eri vaiheissa selviytynyt tänä vaikeana murroskautena, siitä lyhyt veto seuraavissa eri puolia käsittelevissä kappaleissa. Vaalitoiminta. Eduskuntavaalit suoritettiin vuosina 1945 maaliskuussa ja 1948 heinäkuussa. Etenkin 1945 vaaleissa oli vaalitaistelu ankara ja muo-
dostui osalta omalaatuiseksikin, kun valtiovallan taholta annettiin ymmärtää, että»uusia kasvoja» oli saatava mahdollisimman runsaasti eduskuntaan. Puoluettamme vastaan hyökättiin monin tavoin. Tästä johtuen myös oman piirimme alueella jouduimme kärsimään vaalitappion, joskaan emme niin raskasta kuin monissa muissa vaalipiireissä. Hämäläinen kansanluonne ei ole niin helposti häilähtelevää, vaan pitää kiinni vakaasti niistä arvoista, mihin se on tottunut luottamaan. Äänimäärämme laski 1939 eduskuntavaalien 37,948 äänestä 31,639:een eli 6,309 ääntä. Edustajapaikkoja menetimme kaksi ja saimme entisen 6 sijasta 4 edustajaa. Kommunistit saivat 26,130 ääntä ja 3 edustajaa, joista me menetimme 2 ja porvarilliset puolueet 1 edustajapaikan. Yleispoliittinen tilanne muodostui puolueellemme jo valoisammaksi valmistauduttaessa 1948 vaaleihin. Voimakas poliittinen kasvatustyö, jota olimme tehneet kuluneet vuodet, alkoi jo kantaa hedelmää. Piirijärjestömme määrätietoinen vaalivalistustyö myös kantoi satoa. Runsain mitoin levitettiin vaalikirjallisuutta, joista mainittakoon 55,000 kpl lentolehtisiä, joista piirijärjestön itse painattamia 45,000 kpl, seinämainosteita 8,800 kpl, piirin edustajaehdokkaiden kuvilla varustettuja mainosteita 5,500 kpl, pieniä käsimainosteita 30,000 kpl, piirilehteä Hämeen Kansaa levitettiin 2,000 kpl, erikoista siirtoväen numeroa 1,850 kpl, Suomen Sosialidemokraattia Lahdessa ja sen ympäristössä 2,200 kpl. Puhetilaisuuksia ja vaalijuhlia järjestettiin noin 300. Vaaliliittomme äänimäärä nousikin nyt 38,227 ääneen, eli korkeammalle kuin 1939 vaaleissa. Lisäksi annettiin vaalipiirissämme Kymin vaalipiirin sos.-dem. ehdokkaille 6,400 siirtoväen ääntä. Porvarillisten puolueiden äänimäärä kasvoi kuitenkin vieläkin voimakkaammin, joten emme saaneet lisättyksi edustajalukuamme, vaan saimme edelleenkin vain 4 edustajapaikkaa. Valituiksi tulivat Uuno Takki, Aino Malkamäki, Olavi Kajala ja Eino Raunio, joista Kajala tuli uutena aikaisemmin edustajana olleen Väinö Kivisalon tilalle. Kommunistien äänimäärä laski 23,511 ääneen ja menettivät paikan maalaisliitolle. Kunnallisvaaleissa ilmeni aivan sama ilmiö kuin valtiollisissakin vaaleissa. Etenkin vaalipiirimme jitäisissä ja lounaisosissa saavutti Skdl 1945 vaaleissa huomattavia voittoja. Saimme kuitenkin 202 edustajapaikkaa, Skdl:n saadessa 152 ja porvarillisten puolueiden saadessa 304 paikkaa. Työväestö voitti silloin yhteensä 57 paikkaa porvareilta. 1947 vaaleissa kykenivät porvarilliset puolueet valloittamaan takaisin menetettyjä asemiaan, vieläpä ne valloittivat karjalaisten siirtoväen avulla monia uusiakin paikkoja, valtuutettujen lukumäärän
noustessa väkiluvun lisääntymisen vuoksi. Sosialidemokraattien saama lisäys valtuustopaikkojen luvussa jäi 26:een kommunistien menettäessä useampia paikkoja porvareille. Ääniä saimme 35,846, tarkkaa vertailukohtaa ei kuitenkaan ole edellisiin vaaleihin, koska silloin olimme vaaliliitossa kommunistien kanssa ja useassa paikassa esiintyi suorastaan sekalistoja. Järjestöt ja jäsenistö. Sota-aika ja sen jälkeiset olot aatteellisessa mielessä kuvastuvat hyvin jäsenumeroita tarkasteltaessa. Piirin jäsenmäärä saavutti aallonpohjan 1943, jolloin sen jäsenmäärä oli 1,848. Sen jälkeen tapahtui käänne, niin että se vuonna 1944 kohosi yli kahdentuhannen. Suuntataistelu vaikeutti kuitenkin niiden toimintaa eräiden nukahtaessa kokonaan, muutamien taas siirtyessä Skdl:oon. Laaditusta taulukosta näkyy järjestöjen lukumäärä eri vuosina, eriteltynä jäsenmaksunsa suorittaneet ja laiminlyönneet yhdistykset, sekä jäsenmäärän kehitys niissä. Kunnallisjärjestöluettelossa ovat vain toimineet järjestöt. Puolueosastoja Vuosi Kunnallisjärj. Maksaneita Laiminlyöneitä Jäseniä 1944 18 111 22 2,317 1945 18 121 3 5,551 1946 23 125 4 6,280 1947 24 134 1 6,698 1948 : 24 139 1 6,798 Tilanne osoittaa vakautumista. Mitään suoranaisia paperiyhdistyksiä ei ole olemassa. Tämä johtuu lähinnä siitä voimakkaasta valistustyöstä, mitä piirijärjestön taholta on suoritettu. Taloudellisesti ovat yhdistykset myös vaurastuneet, korjauksia on toimitettu useiden yhdistysten kiinteistöissä, jotka sodan aikana pääsivät rappeutumaan. Tanssilavoja ovat eräät yhdistykset ja kunnallisjärjestöt rakentaneet ja niiden avulla kohentaneet taloudellista asemaansa. Valistustyö. Heti sodan päätyttyä aloitettiin voimakas valistustyö perusjärjestöjen piirissä. Piirisihteerin ja yhden entisen järjestäjän lisäksi palkattiin kaksi uutta järjestäjää. Tässä yhteydessä on mainittava myös siitä voimakkaasta ja suuriarvoisesta taloudellisesta avusta, mitä piirijärjestö eritoten siinä vaiheessa sai piirilehti Hämeen Kan- 23
24 san taholta ja minkä matka-asiamiehet antoivat omana panoksenaan piirin valistustyössä. Tämä yhteistyö onkin jatkunut kiitettävästi edelleen. Kertapuhematkojen, poliittisten juhlien, luento- ja opastuskurssien muodossa on valistustyötä suoritettu piirijärjestön omin voimin. Sen lisäksi on käytetty ulkopuolisia voimia ja piirin kansanedustajille on asetettu velvoitus vähimmäismääristä, mitä heidän on tehtävä puhe- ja matkapäiviä piirin alueella. Taloudelliset vaikeudet ovat ajoittain pakottaneet vähentämään piirin palkattuja voimia. Nykyhetkellä on piirin palveluksessa paitsi piirisihteeriä, poliittinen järjestäjä, järjestötehtäviä ohjaava järjestäjä, ohjelmatoimintaohjaaja, joiden kahden viimeksimainitun tehtäviin kuuluu kaksiviikkoisten opastuskurssien pito. Edelleen on piirijärjestön palveluksessa taloudenhoitaja-toimistoapulainen, siis yhteensä 5 henkeä, joiden palkat vuosittain nousevat ilman päivärahoja 900,000: markkaan. Lisäksi on vuosittain käytetty tilapäisjärj estäjinä naisliiton järjestäjiä, joille piiri on maksanut päivärahan ja matkakulut. Puhetilaisuuksien lukumäärä ja vuosittain pidetyt opastuskurssit osanottajalukuineen nähdään seuraavasta taulukosta. Puhetilastosta puuttuvat kaikki ne puheet, mistä emme ole saaneet tietoja vuosittain toimistoomme, esittäjien vaatimattomasti tahtoessa väheksyä omaa työtään ja osuuttaan valistustyössä. Vuosi puheita kuulijoita kursseja osanottajia luentoja harj. t..1944 428 40,461 10 308 58 297 1945 822 107,140 22 542 174 596 1946 644 67,306 31 757 223 791 1947 664 83,932 20 452 152 670 1948 902 84,691 18 347 163 649 Yht. 3,460 383,530 101 2,406 780 3,003 Vuosittain on piirijärjestön taholta järjestetty lisäksi erinäisiä neuvottelupäiviä. Huomattavimmiksi näistä ovat muodostuneet alueelliset tai koko piiriä käsittävät kunnalliset luento- ja neuvottelupäivät. Osanotto näihin on aina muodostunut runsaaksi. Ohjelmassa on ollut myös erityisiä pienviljelijäin neuvottelupäiviä, missä on käsitelty ammattialaa ja samalla maaseudun erikoiskysymyksiä. Muusta valistustyöstä sietää mainita opintoavustukset, joita piiri on vuosittain jakanut Työväen Akatemiassa opiskeleville vähävaraisille puolueen jäsenille. Avustussummat tosin ovat olleet vaatimattomia, vaihdellen 5,000: ja 10,000: - markan välillä. Vuosittain on jaettu 2530,000: markkaa, mutta piiristä olevan oppilastulvan takia on määräraha jouduttu jakamaan useaan osaan.
25 Piiritoimikunta, jaostot ja piirin toimitsijat. Piiritoimikunnan puheenjohtajana toimi 1944 Väinö Kivisalo. Vuodet 194547 ja alkuvuoden 48, toimittaja Eino Seppälä sekä hänen muutettuaan pois paikkakunnalta lopun vuotta Martti Lahtinen ja edelleen. Koko kertomuskauden ajan on piiritoimikuntaan kuulunut Antero Nurminen Lahdesta. Muina jäseninä eri vuosina ovat toimikuntaan kuuluneet seuraavat toverit: Oma Palkonen, Kusti Kaukovaara, Eino Seppälä, Martti Lahtinen, Hilma Arjavirta, Vilho Hänninen, Pauli Jokinen, Eino Vuori, Väinö Salovaara, Akseli Kanerva, Jalmari Jokinen, Sally Virtanen, K. Fr. Lehtonen, Olli Kuusinen ja Altti Ilmarinen. (Siirtyi Skdl:oon v. 45.) Varajäseninä kuuluneet: Olavi Tunturi, Toivo Fagerlund, Eino Seuranen, Aleksi Tupala, Lyydia Louhi, Antero Virtanen, Hugo Mattila ja Vilhelm Peltola. Piiritoimikunta on kokoontunut kertomuskauden aikana 53 kertaa ja pöytäkirjassa pykäliä 613. Nykyisin kuuluvat piiritoimikuntaan Martti Lahtinen Tyrvännöstä puheenjohtajana, Väinö Salovaara Hämeenlinnasta varapuheenjohtajana, jäseninä Oma Palkonen, Vilho Hänninen ja Jalmari Jokinen Hämeenlinnasta, Sally Virtanen Riihimäeltä, Antero Nurminen Lahdesta, Olli Kuusinen Hattulasta, varajäseninä Väinö Sillanmäki Kalvolasta ja Aarne Vuori Vanajasta. Vuoden 1945 piirikokouksen jälkeen asetettiin alipiiritoimikunta Lahteen huolehtimaan Lahden ja sen ympäristön valistustyöstä. Kaksi vuotta toimittuaan se kuitenkin lakkautettiin ja sen tehtäviä on sen jälkeen hoitanut Lahden Kunnallisjärjestön työvaliokunta palkattua toimitsijaa apuna käyttäen. Alipiiritoimikuntaan ennättivät kuulua Aarne Koivisto, Niilo Pitkäsilta, Toimi Mölsä ja Niilo Salokannel Lahdesta, Hugo Ounila Hollolasta, Tauno Murto Uudestakylästä ja Urho Rantanen Marttilasta. Piirin naisjaostoon ovat kertomuskautena kuuluneet: Aino Malkamäki puheenjohtajana koko ajan, jäseninä Hilma Arjavirta, Sofia Helenius, Anna Kaivos, Ellen Mattila, Lyydia Louhi, Elsa Stenberg, Hilja Vuorinen, Lyyli Aalto, Martta Toivonen, Hilma Ilmarinen ja Maikki Hyvönen. Kunnallisasiani jaostoon: Väinö Kivisalo, Akseli Kanerva, Kusti Kaukovaara, Lauri Nieminen, Lauri Bergqvist, Tahvana Määttänen Hämeenlinnasta, Juho Jokinen Hattulasta, Jalmari Rinne ja Lauri Aalto Janakkalasta sekä Martti Lahtinen Tyrvännöstä. Pienviljelijäin jaostoon: Otto Marttila ja O. E. Vainio Janakkalasta, Juho Valo ja Lauri Eklund Vanajasta, Kalle Lehti Hattulasta,
26 Ilmari Salmela ja Vilhelm Rantanen Hämeenlinnasta sekä Kosti Latosuo Rengosta. Kertomuskauden aikana on piirin toimitsijavoimissa tapahtunut lukuisia muutoksia. Tämä johtuu siitä, että piiri ei taloudellisesti ole jaksanut kilpailla eräiden muiden järjestöjen kanssa, vaan ovat nämä lupaamalla suurempia palkkoja kiinnittäneet piirin toimitsijoita palvelukseensa. Piirisihteerinä toimi V. Veijanen kertomusajan alusta vuoden 1944 loppuun, siirtyen sen jälkeen piirin järjestäjäksi, missä toimessa oli kuolemaansa asti 23. 8. 47. Vuoden 1945 alusta hoiti tehtävää Vihtori A. Lahti toukokuun loppuun 1947, toimittuaan jo vuoden 44 piirin järjestäjänä ja siirtyen sen jälkeen puolueen palvelukseen. Toukokuussa 47 valittiin piirisihteeriksi Mauno Arjavirta Riihimäeltä, joka hoiti tehtävää helmikuun loppuun 1948. Toveri Arjavirta toimi talvikauden 194546 piirin kurssijärjestäjänä, lähtien syksyllä 46 opiskelemaan Työväen Akatemiaan, mistä palasi piirisihteerin tehtävään. Siirryttyään maaliskuun alusta valtion toimeen valittiin hänen jälkeensä piirisihteeriksi Eino Vuori, joka tehtävää edelleen hoitaa. Järjestäjäin tehtävissä ovat edelläolevien lisäksi toimineet seuraavat toverit: Pauli Torniainen ajalla 1. 2. 46 ja edelleen. Olavi Miettinen 1. 10. 46-^-1. 10. 47. Väinö Salonen 1. 10. 4711. 10. 48. Otto Haverinen 10. 10. 4715. 2. 48 ja 25. 10.15. 12. 48. Näytelmäohjaajana Ossi Erikson 1. 8. 4615. 2. 48. Lasse Itäranta 1. 10. 48 ja edelleen. Erityisesti tulee mainita vielä K. Fr. Lehtonen, joka toimi piirin palveluksessa 15. 12. 4431. 1. 46, siirtyen sen jälkeen Riihimäen kunnallisjärjestön palvelukseen ja siinä sivussa edelleen avustaa piiriä palveluksillaan. Hämeen Kansan matka-asiamiehen tehtävien ohella ovat piiriä avustaneet lyhyempiä aikoja Paavo Siren ja Einari Vuorinen. Mainita sopii myös Otto Toivonen, joka on puolueen järjestäjätehtävissä toiminut piirin alueella sekä Työläisnaisliiton järjestäjät Irja Salmela ja Taimi Rinne. Lahden Kunnallisjärjestöllä on ollut palkattu toimitsija ja ovat tehtäviä hoitaneet Toivo Vahlgren 1. 9. 46 alkaen 9 kuukauden ajan, hänen jälkeensä Toivo Pekkanen Kouvolasta tammikuuhun 1947 ja viimeksi Toimi Mölsä Lahdesta, joka on tehtävässä edelleen. Piirin taloudenhoitajana on koko ajan toiminut Ellen Mattila. Taloudellinen asema. Piirijärjestön taloudellinen asema selviää lähemmin seuraavasta taulukosta, mihin on merkitty tulot ja menot eri vuosina, tilikauden