JULKAISU 7/2011 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Opiskelemaan - millä ehdoilla? Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona 7.12.2011 keskustelutilaisuuden aiheesta " OPISKELEMAAN - MILLÄ EHDOILLA?". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat professori, dekaani Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta, neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, asiantuntija Marita Aho EK:sta, professori Matti Viren Turun yliopistosta sekä professori Jussi Välimaa Jyväskylän yliopistosta. Kommenttipuheenvuoronsa alustuksiin esittivät SYLin puheenjohtaja Katri Korolainen- Virkajärvi ja Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Valtteri Aine. Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat: dekaani, professori Patrik Scheinin, Helsingin yliopisto vararehtori Martti Raevaara, Aalto-yliopisto varapuheenjohtaja Joona Räsänen, SAMOK kananedustaja Pauliina Viitamies, sdp kansanedustaja Kimmo Kivelä, ps kansanedustaja Satu Haapanen, vihr Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.
OPISKELEMAAN - MILLÄ EHDOILLA? TUTKAS-seminaari eduskunnan auditoriossa keskiviikkona 7.12.2011 16.00T Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja 16.10 Pääsykoe- ja paperivalinta lahjakkuuden, soveltuvuuden ja motivaation mittaajina Professori, dekaani Patrik Scheinin, HY, käyttäytymistieteellinen tiedekunta 16.30 Kommenttipuheenvuoro Puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, SYL Puheenjohtaja Valtteri Aine, Lukiolaisten liitto 16.40 Koulutusmäärien ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö 16.50 Opiskelijahaku ja -valinnat uudistuksen edessä Opetusneuvos Birgitta Vuorinen, opetus- ja kulttuuriministeriö 17.00 Opintojen rahoituksen erilaiset mallit Asiantuntija Marita Aho, EK 17.10 Kahvitauko 17.30 Onko maksuton yliopisto-opetus tiensä päässä? Professori Matti Viren, Turun yliopisto 17.45 Maksuton opetus sosiaalistavana ja syrjäytymisen estävänä tekijänä Professori Jussi Välimaa, Jyväskylän yliopisto 18.00 Paneelikeskustelu Dekaani, professori Patrik Scheinin, Helsingin yliopisto Vararehtori Martti Raevaara, Aalto-yliopisto Varapuheenjohtaja Joona Räsänen, SAMOK Kansanedustaja Pauliina Viitamies, sdp Kansanedustaja Kimmo Kivelä, ps Kansanedustaja Satu Haapanen, vihr 19.00 Tilaisuuden päätös
Pääsykoe- ja paperivalinta lahjakkuuden, soveltuvuuden ja motivaation mittaajina Patrik Scheinin HY, käyttäytymistieteellinen tiedekunta TUTKAS eduskunnan auditorio (Mannerheimintie 30) keskiviikkona 7.12.2011 klo 16.00-19.00 www.helsinki.fi/yliopisto
Johdanto Kasvatuksen taloustieteen piirissä vallitsee varsin yksimielinen näkemys päättökokeiden hyödyistä. Sellaiseksi YO-tutkinto onkin varsin hyvä. (mm. Bishop 1998; Bishop, Mañe & Bishop 2001; Bishop, Mañe, Bishop & Moriarty 2001; Jürges Schneider & Büchel 2003) YO-tutkinto kehitettiin kuitenkin valintakokeeksi yliopistoon, ja OKM toivoo yliopistojen käyttävän sitä siihen. Säästyisi resursseja Jonot koulutuksiin ehkä lyhenisivät (?) Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 2
Suhteellinen arvostelu periytyy ajalta, jolloin ylioppilaskoe oli kaikille sama (esim. vuoden 1919 uudistuksen viisi koetta: äidinkieli, matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaalikoe). Suhteellisen arvostelun tavoitteena ja etuna on mahdollisuus helposti verrata menestystä eri kokeissa ja osin myös eri tutkintokerroilla (Béguin ym. teoksessa Howie ym. 2008). Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 3
Kun kaikki suorittivat ylioppilas-tutkinnossa samat aineet oli kyse lähinnä valikoimattomasta kokonaisotannasta. Tällöin jakautumat olivat Gaussin käyrän mukaisia. Siksi oli käytännöllistä ja toimivaa jakaa arvosanat samalla suhteellisella arviontitavalla. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 4
Ylioppilaskokeen arvosanat vuodesta 1996 alkaen [1] Osuus Arvosana Lyh. P. Selitys Suomennos % Huomautus laudatur L 7 erinomainen eximia cum laude approbatur E 6 kiitettävä magna cum laude approbatur M 5 hyvä cum laude approbatur C 4 tyydyttävä lubenter approbatur B 3 kohtalainen (häntä) kiitetään tai (häntä) ylistetään 5% (hänet) erinomaisten kiitosten kera hyväksytään 15% (hänet) suurten kiitosten kera hyväksytään 20% (hänet) kiitosten kera hyväksytään 24% (hänet) mielihyvin hyväksytään 20% Ennen eximia cum laude approbatur - arvosanan käyttöönottoa laudaturarvosanasta sai kuusi pistettä (puoltoääntä). Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1996. Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970. Yleisin arvosana. Ylioppilaskokeista annettujen arvosanojen mediaani. Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970. approbatur A 2 välttävä (hänet) hyväksytään 11% alin hyväksytty arvosana improbatur I 0 hylätty (hänet) hylätään 5% Jaetaan neljään ryhmään (i+ / i / i / i=) Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 5
Suhteellinen arvostelu toimii edelleen äidinkielessä (jonka kaikki kirjoittavat) laudatur 7 5 % eximia cum laude approbatur 6 15 % magna cum laude approbatur 5 20 % cum laude approbatur 4 24 % lubenter approbatur 3 20 % approbatur 2 11 % improbatur 0 5 % Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 6
Ylioppilastutkinnot 1920-2006 (tilastokeskus) Vuonna 2006 ylioppilastutkintoja suoritettiin lähes 33 000. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 7
Peruskouluun siirtymisen jälkeisissä ylioppilastutkinnon uudistuksissa on pyritty sopeuttamaan tutkinto lukiolaisten määrän ja siihen liittyen opiskelijoiden välisten erojen kasvuun. Käytännössä tämä on tarkoittanut valinnaisuuden lisäämistä niin koemahdollisuuksien määrässä kuin tutkintoon sisällytettävien kokeiden valinnassa. Lopputulos on nykyinen ylioppilastutkinto, joka koostuu n. 40 eri kokeesta 24 eri oppiaineessa, kaikki järjestettynä kahdesti vuodessa. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 8
Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa Tarjolla olevasta 40 kokeesta opiskelijan tulee valita vähintään neljä (ka 5.5 koetta). Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Loput 3 tulee valita joukosta A-kieli, B-kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe (eli 24 eri koetta). Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 9
. Laajasta valinnaisuudesta ja kahdesta vuosittaisesta koekerrasta johtuen monen kokeen valitsee kuitenkin hyvin pieni (ja valikoitumisen vuoksi vino) opiskelijajoukko. Lähtökohtaoletus jakautuman muodosta ei enää ole realistinen. Kun arvosanat pakotetaan jakaumaan, arvosanojen vaativuustaso vaihtelee. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 10
Aineisto Kaikki Suomessa kevään 2006 ja syksyn 2009 välillä valkolakkinsa saaneet 131 089 ylioppilasta 57,6 % naisia ja 42,4 % miehiä Analyysit Jukka Marjanen ja Sirkku Kupiainen, Koulutuksen arviointikeskus, Helsingin yliopisto Koevalinnan ohessa vertailua vaikeuttavia tekijöitä: Koekohtainen vaihtelu syksyn / kevään kokelas-määrissä ja kokelaitten osaamisen tasossa. Vuosittainen ja syksy / kevät vaihtelu kokeiden tasossa. Sukupuolittain eriytyneet ainevalinnat. Äidinkielen mukaan eriytyneet ainevalinnat. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 11
Koevalinta osuus kokelaista Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 12
Äidinkieli, A-englanti, muut A-kielet, B-ruotsi, matematiikka, C-kielet, reaaliaineiden kokeet Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 13
Koevalinnat matematiikan mukaan Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 14
Matematiikkavalinta ja koemenestys Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 15
Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 16
Harvojen opiskelijoiden valitsema vaativa koe (esim. A-ranska tai kemia) Hyvin menestyväkin opiskelija voi saada heikon arvosanan, jos valitsee tutkintoonsa kokeen, jonka ovat valinneet lähinnä erinomaisesti menestyvät kokelaat. Kun sana tästä leviää seuraavalle kokelaspolvelle, joukko kapenee entisestään ja aina vain paremmat opiskelijat saavat myös ne heikot arvosanat. Sama ilmiö toimii myös kääntäen. KE TE TE KE Jne. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 17
Koevalintojen sukupuolittuneisuus Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 18
Matematiikkavalinta Suomenkieliset Ruotsinkieliset naiset miehet naiset miehet Mat. lyhyt 44,7 % 44,8 % 46,0 % 44,5 % Mat. pitkä 27,7 % 46,1 % 22,8 % 39,6 % Ei mat. 27,6 % 9,1 % 31,2 % 15,9 % Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 19
Eroja on myös lukion kurssimäärissä Minkä kirjoittaisit itse? Pakolliset Syventävät Yht. Äidinkieli 6 3 9 A-kieli 6 2 8 B-ruotsi 5 2 7 C-kieli 8 8 Matematiikka pitkä 10 3 13 Matematiikka lyhyt 6 2 8 Fysiikka 1 7 8 Historia 4 2 7 Biologia 2 3 5 Kemia 1 4 5 Psykologia 1 4 5 Uskonto / ET 3 2 5 Filosofia 1 3 4 Maantiede 2 2 4 Yhteiskuntaoppi 2 2 4 Terveystieto 1 2 3 Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 20
Aalto University School of Economics Points are give for two best grades in science or humanities exams or for two languages A B C M E L 0 1 2 3 4 5 University of Eastern Finland Pharmasist Any science / humanities exam A B C M E L 6 9 12 15 18 21 Physics and Chemistry Civics and Biology Psychology and History eximia magna cum cum laude lubenter approbatur improbatur Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 21
Päätelmät Huolimatta siitä, että ylioppilastutkinto kattaa lukion kaikki teoreettiset oppiaineet, se ei tarjoa korkea-asteen opiskelijavalinnoissa toivotunlaista pohjaa verrata opiskelijoiden osaamista aineiden välillä, lukukausien välillä, vuosien välillä eikä kieliryhmien välillä. Tutkinto kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kokelaita, joiden opintoohjelmaan sisältyy vaativia usean kurssin oppiaineita. Erityisen vahvana tämä kohdistuu pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian sekä nk. harvinaisten A-kielien (ranska, saksa) lukijoihin Viesti on väärä: moni kaihtaa näiden aineiden opiskelua heikon yo-arvosanan pelossa. Ja moni valitsee helppoja aineita tai niiden kombinaatioita. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 22
Tiivistettynä YO-tutkinto on kelpo päättökoe, joka kannustaa loppukiriin ja tarjoaa aineen sisällä kiinnostavaa tietoa opettajille. MUTTA Arvosanojen yhteismitattomuuden vuoksi tutkinto ei tarjoa kolmannen asteen opiskelijavalinnassa tarvittavaa vertailukelpoista tietoa pyrkijöiden tiedoista, taidoista tai osaamispotentiaalista. Valinnaisuuden lisääminen on johtanut tahattomiin ja epätarkoituksenmukaisiin vaikutuksiin sekä yksilöettä järjestelmätasolla. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 23
Löytyykö ongelmiin ratkaisua? Skaalauskorjaus joka aineelle ja jokaiselle kirjoituskerralle. Uusi kaikille yhteinen koe, joka toimii normina eri kokeiden arvosanojen yhteismitallistamisessa? Koe, jolla olisi ennustearvoa? Tutkinnon rajaaminen oppiaineisiin ja -sisältöihin, jotka kaikkien ylioppilaiden tulisi hallita? Akateemisiin valmiuksiin, joista yliopistot ovat kiinnostuneita? Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 24
Pääsykoe- ja paperivalinta lahjakkuuden, soveltuvuuden ja motivaation mittaajina Pääsykoe voi tehdä saman kuin YO-koe. Esim lääketieteellinen. Pääsykoe voi mitata alaan paneutumista ja ohjata kiinnostumaan siitä. Esim kasvatustiede. Alakohtaiseen kokeeseen osallistuminen on aina motivaation ja sitoutumisen mitta. Mutta ne ovat harmittavan kalliita ja pääosin ne hoidetaan varsin amatöörimäisesti. Onko selvä että lääkärit ja psykologit valitaan ilman haastattelua tms soveltuvuusarviointia? Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 25
Kiitos! Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 26
Lähteet Béguin, A. (2000) Robustness of Equating High-Stakes Tests. PhD Thesis. University of Twente. Druk: FEBODRUK B.V., Enschede. Béguin, A., Alberts, R. & Kremers, E. (2008). Normhandhaving bij examens. Retrieved 21.1.2011 from http://toetswijzer.kennisnet.nl/html/normering/home.htm. Bishop, J. (1998). The effect of curriculum-based external exit exam systems on student achievement. Journal of Economic Education 29, 172 182. Bishop, J.H., Mañe, F. & Bishop, M. (2001). How external exit exams spur achievement. Educational Leadership / September 2001 Howie, S.J., Long, C., Sherman, V. & Venter, E. (2008) The role of IRT in selected examination systems. An Umalusi Research Report, September 2008 / May 2009. Huovinen, V. (2009). Ainereaalin vaikutus fysiikanopiskelija-ainekseen. Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Jürges, H., Schneider, K. & Büchel, F. (2003) The Effect of Central Exit Examinations on Student Achievement: Quasi-Experimental Evidence from TIMSS Germany. CESifo Working Paper No. 939. Category 1: Public Finance. May 2003. Kupiainen, S. (2011) Students freedom of choice vs. commensurability of results. The case of the Finnish matriculation exam. Paper presented at the ICSEI 24th International Conference for School Effectiveness and Improvement. January 4-7. 2011, Limassol, Cyprus. Noah, H. J. and Eckstein, M. A. (Eds.) (1992). Examinations. Comparative and International Studies. Oxford: Pergamon Press. Reardon, S.F., Atteberry, A., Arshan, N., & Kurlander, M. (2009). Effects of the California High School Exit Exam on Student persistence, Achievement, and Graduation. Working paper #: 2009-12. Institute for Research on Education Policy & Practice. Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 27
Matematiikan arvosana ja menestys muissa kokeissa Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 28
Pitkän matematiikan huippujen osuus eri kokeiden osanottajista Faculty of Behavioural Science/ Scheinin 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 15.12.2011 29
1,50 1,00 0,50 0,00-0,50 TE N GE EC HI PS A UE EA BB YH FF BI VC SC BA M FY PC KE FC SA FA ASPA Rasch AMS Kelly's Multilevel MEAN_DIF -1,00-1,50 Kevään 2009 ylioppilaskirjoitusten oppiaineet skaalattuna viidellä eri menetelmällä (Jukka Marjanen, Koulutuksen Arviointikeskus, Helsingin yliopisto)
Opiskelijavalintauudistus Katri Korolainen-Virkajärvi Puheenjohtaja 7.12.2011 Tutkas-seminaari
SYL:n suhtautuminen ja lähtökohdat Opintojen nivelvaiheita täytyy sujuvoittaa Suomalaisilla nuorilla keskimäärin 3 välivuotta ennen korkeakouluopintoja! Suora vaikutus työurien pituuteen Suuremmat hakukohteet ja valintojen valtakunnallistaminen hyviä keinoja Missä on tila alanvaihtajille? Kenen vastuulla he ovat? Valintauudistuksen kohteena opiskelemaan pyrkivät Kaikkien etu tehdä selkeä ja helppo järjestelmä
Meneillään oleva uudistus Korkeakoulujen hakujärjestelmät syytä yhdistää, ja tukea hakeutumista yhden luukun koulutustietovarannolla Selkeys ja helppous Hakukohteiden määrä yhdeksään Aloja yli 1000! Ensimmäinen, korkeakouluille vapaaehtoinen vaihe kannatettava Toinen vaihe uhkaa kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia (PL 16 ) Vaikutukset koulutuksen periytyvyyteen? Yliopistojen autonomia (PL16 ja PL 123 )? Erillisvalintojen kehittäminen yliopistojen harteille Pakkohaku poistettava, jotta järjestelmällä edes teoreettisia menestymismahdollisuuksia Jatkamme mielellämme keskustelua aiheesta!
Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun perusuralla ja tavoiteskenaariossa. (Lähde: VATT) Perusura Tavoiteskenaario
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Alustuksen tausta-aineistoa 1 (2) Innovaatioympäristö ja osaaminen Marita Aho 2.12.2011 OPINTOJEN RAHOITUKSEN ERILAISET MALLIT 1 Minkälainen suomalainen opintojen rahoitusmalli EI saa olla? 2 Minkälainen Suomen malli VOISI olla? 3 Erilaisia vaihtoehtoja Suomalainen opintojen rahoitusmalli ei saa vaarantaa ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Suomalainen opintojen rahoitusmalli ei saa estää jokaisen yhtäläistä mahdollisuutta saada kykyjensä ja erityisten tarpeittensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Suomalainen opintojen rahoitusmalli ei estäisi itsensä kehittämistä varattomuuden sitä estämättä. Suomalainen malli ei myöskään estäisi ylimmän opetuksen saamista. Suomessa tulee ottaa käyttöön korkeakouluopintoihin sopiva rahoitusmalli, joka laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa. Se voisi olla suora lukukausi- tai opintomaksu, opintoseteli tai yhdistelmä erilaisista keinoista. Samalla on tarpeen muuttaa opintotukijärjestelmää. Uudistukset ovat kytköksissä toinen toistensa kanssa. Erilaisia ratkaisuja tulee jatkossa punnita. Muista maista voidaan ottaa oppia. Tällöin pitää kuitenkin muistaa eri maiden hyvinkin Suomesta poikkeava yhteiskunnallinen perinne ja nykytilanne. Malli on rakennettava Suomen tarpeisiin ja niin, että perustuslakiamme kunnioitetaan. Suomalainen korkeakouluopintojen rahoitusmalli malli voisi olla sellainen, että kaikille opiskelijoille olisi olla tarjolla turvallinen opintolaina. Laina muuttuisi osittain opintorahaksi valmistumisen jälkeen. Lainan takaisinmaksua voitaisiin siirtää, jos on työttömyyttä. Muutenkin laina olisi sellainen, että sen ottamiseen ei liittyisi liian suurta riskiä. Kansainvälisesti voidaan ottaa oppia, soveltuvin osin, esimerkiksi Australiasta. Valtio maksaa opiskelijoiden maksut korkeakoululle tätä varten perustetusta rahastosta tms. ja opiskelija palauttaa valmistumisensa jälkeen oman osuutensa rahastoon osana tuloverotusta. Maksut voi maksaa myös opintojen aikana. Maksettavien maksujen määrä sovitetaan valmistuneen maksukykyyn. Jos tulot alittavat tietyn kynnystason, maksuohjelmaan ei tarvitse osallistua. Opiskelijoille suunnattu lainajärjestelmä pyrkii takaamaan tasavertaisen pääsyn korkeakouluihin. Lainaa voivat käyttää Australian kansalaisten lisäksi esimerkiksi humanitäärisen viisumin haltijat. Kaikkein vähävaraisimmille opiskelijoille on oma lainasovellus, joita on kaikkiaan kolme.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Alustuksen tausta-aineistoa 2 (2) Innovaatioympäristö ja osaaminen Marita Aho 2.12.2011 4 Miksi korkeakouluopintojen rahoitusmallia pitää uudistaa? Opetuksen ja tutkimuksen korkea laatu tarvitsee tuekseen riittävät resurssit. Mahdollisuudet lisätä korkeakoulujen perusrahoitusta julkisin varoin ovat tulevaisuudessa entistä rajallisemmat. Maksullisen toiminnan laajentaminen lisäisi korkeakoulujen resursseja huomattavasti. Kohtuullinenkin lukukausi- tai opintomaksu toisi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille lisärahoitusta nykyisillä opiskelijamäärillä satoja miljoonia euroja. Maksullisen toiminnan laajentaminen lisää mahdollisuuksia myös koulutusvientiin. Koulutusvientiä pitää edistää välittömästi niin, että oikeus periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta kansalaisilta kattaisi myös alemman korkeakoulututkinnon ja että maksujen perinnän sallivan lain määräaikaisuudesta luovutaan. Maksuttomuutta perustellaan yhteiskunnallisella tasa-arvolla. Vanhempien sosioekonominen tausta on kuitenkin edelleen merkittävin korkeakouluopintoihin ohjaava tekijä. Mielenkiintoista on myös, että maksuja tasa-arvosyistä toisaalta myös puolletaan. Niiden, jotka hyötyvät henkilökohtaisesti korkeakoulutuksen mukanaan tuomista eduista, pitäisi omalla panoksellaan osallistua koulutuksen kustannusten kattamiseen. Siellä, missä korkeakoulutus on maksullista, opiskelijoiden vaatimukset ovat yleensä kasvaneet. Odotukset eivät kohdistu ainoastaan laadukkaaseen opetukseen. Koulutukselta odotetaan myös työelämärelevanssia ja opetuksen sopeutumista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijat valitsisivat maksujen tultua kursseja, jotka tarjoaisivat työelämän vaatimaa osaamista. Lukukausimaksut voisivat vaikuttaa voimakkaastikin opiskelijoiden aktiivisempaan opiskeluun. Esimerkiksi rahoituksen puutteen takia pitämättä jätettyjä kursseja tai ohjauksen puutetta tuskin enää pidettäisiin hyväksyttävänä.
Onko maksuton yliopisto-opetus tiensä päässä? Alustus Tutkaksen Opiskelemaan millä ehdoilla? seminaarissa 7.12.2011 Matti Viren Taloustiede, Turun yliopisto
Yleisiä hokeamia Opiskelijat ovat köyhiä Opiskelijat valmistuvat kortistoon Koulutus luo tasa-arvoa Lukukausimaksut estävät lahjakkaiden opiskelijoiden pääsyn korkeakouluihin Koulutus on itseisarvo
Ollaanko kiinnostuneita koko elinkaaresta vai vain sen jostain osasta? tulot korkeakoulu perusaste ikä
Kuukausipalkkoja koulutusasteittain 2010
Muutamia ansiovertailuja ikäryhmät keskiaste yliopisto ikäryhmät lakimiehet kaikki kaikki yhteensä 2398 3762 yhteensä 5700 15-19 1670 20-24 2044 2600 20-29 3794 25-29 2282 2996 30-34 2456 3328 30-39 4942 35-39 2490 3725 40-44 2477 3937 40-49 5991 45-49 2459 4058 50-54 2439 4216 50-59 6432 55-59 2432 4260 60-69 2405 4369 60-69 6314
Työttömyysriski koulutusasteittain
30-vuotiaiden elinajanodote Helsingissä ja muualla Suomessa
Koulutuksen periytyminen koulutusasteittain lasten koulutustaso perusaste ylempi korkeakoulututkinto vanhempien koulutustausta miehet naiset miehet naiset perusaste 20.9 12.6 6.0 8.5 ylempi korkeakoulututkinto 3.7 2.0 40.5 47.9
Joitain tunnuslukuja Koulutuksen reaalinen keskimääräinen vuosittainen tuottoaste on 14 % (Uusitalo ym.) Yliopistoissa koulutusmenot opiskelijan kohden kesimäärin n. 40 000 euroa + opintotuki > 20 000 euroa Erotus nettotuloissa yli työuran > 300 000 euroa; juristeilla luku on jo lähes miljoona euroa Eläkkeet kartuttavat vielä olennaisesti (> 200 000 ) erotusta; eläkkeiden superkarttuma suosii räikeästi korkeasti koulutettuja
Johtopäätöksiä Jonkinlainen alkeellinen edunsaajaperiaate olisi toteutettava koulutuksen maksuissa Ei ole oikein, että ne, jotka jäävät paitsi korkeakouluopetusta, saavat maksaa korkeasti koulutettavien opinnot (jopa kaksoistutkinnot) Maksuton koulutus ja tasaveromalli eivät sovi yhteen Englannin/Australian mallissa on järkeviä piirteitä, joita soisi sovellettavan Suomeenkin
1 Ilmainen koulutus: sosiaalistava ja syrjäytymisen ehkäisevä tekijä? Jussi Välimaa, professori Koulutuksen tutkimuslaitos, JY Finnish Institute for Educational Research (FIER) 15/12/2011
2 Syrjäytyminen? Syrjäytymisvaara eri kuin syrjäytyminen, suurempi alemmilla koulutusasteilla; syrjäytymisvaaraa myös yliopisto-opiskelijoilla Syrjäytymisvaaraa voi torjua politiikalla Korkeakoulutus parantaa työmarkkinoille sijoittumista (~70% / 5-v) Tietoyhteiskunnan tarpeet Finnish Institute for Educational Research (FIER) 15/12/2011
Lähtökohta: koulutus avaa 3 perspektiivin tulevaisuuteen Koulutus, erityisesti korkeakoulutus, on hyvin tehokas tapa: 1) edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa 2) mobilisoida kansakunnan lahjakkuusreservit 3) Pitää yllä työvoiman taitoja ja tietoa (elinikäinen oppiminen) 4) Kehittää yhteiskunnan innovaatiopotentiaalia (opiskelijat + tutkimus = innovaatiot) Finnish Institute for Educational Research (FIER) 15/12/2011
2,5 2 1,5 1 0,5 0 Korkeakouluopiskelijoiden matala ja korkea sosiaalinen tausta (isän koulutus) suhteessa koko väestöön (eurostudent 2011) Suomi Alankomaat Norja Ranska Saksa korkea matala populaatio Finnish Institute for Educational Research (FIER)
Tekijät jotka vaikuttavat korkeakoulutukseen hakemiseen: Empiiriset tutkimukset: selkeä yhteys perheen sosiaalisen taustan & korkeakoulutukseen pääsyn välillä sekä hyvillä että huonoilla oppilailla Perheen vaikutus suurin opintojen alussa (taloudellinen & emotionaalinen tuki) Perhetausta ja opintomenestys? Korkeakoulujen vaikutus (nykyinen & tuleva) Miten lisätä onnekkaiden selviytyjien määrää Identiteetti? 5 Finnish Institute for Educational Research (FIER) 15/12/2011
Korkeakoulutukseen hakeutumiseen 6 vaikuttavia tekijöitä (Nori 2011) Opiskelijat: sos. & koul.politiikka Korkeakoulut: Kulttuuri identiteetti Finnish Institute for Educational Research (FIER)
7 Lukukausimaksut: rationaali valinta? Jos lukukausimaksut => stipendijärjestelmä pienituloisten vanhempien lapsille Ketkä olisivat pienituloisia missä raja? Mitkä olisivat stipendien lisäkustannukset valtiolle? Vähenisikö yliopistojen julkinen rahoitus uusien lukukausimaksutulojen verran? Finnish Institute for Educational Research (FIER) 15/12/2011
Palkansaajien kuukausiansio ikäryhmän mukaan vuonna 2010 8 Finnish Institute for Educational Research (FIER) 15/12/2011
Arvio lukukausimaksujen 9 kustannuksista valtiolle Vuonna 2009: 20 169 uutta yo-opiskelijaa, joista n. 15% alemmista sosiaaliryhmistä (esim. työväestö, maanviljelijät) = 3025 opiskelijaa Lukukausimaksu / Aalto yliopisto = 8 000 Stipendikulut alemman sosiaaliryhmän opiskelijoille : (3025 x 8 000 ) = 24 202 800 per vuosi => n. 120 000 000 per ikäluokka (~ 8% yliopistojen kokonaisbudjetista, esim. LY/palkat 22 m ) Finnish Institute for Educational Research (FIER) 15/12/2011
10 Miksi epärealistinen arvio? Alimitoitettu, sillä uudet amk-opiskelijat puuttuvat luvuista (n. 37 000 henkeä, 2009) Arvio todennäköisesti liian pieni (~25%?) Alin sosiaaliryhmä ei halua maksaa koulutuksesta, vaikka tukijärjestelmiä olisi tarjolla puuttuu kulttuurista & sosiaalista pääomaa tietoa ja tietämystä poliittinen arvovalinta: halutaanko koulutuksella edistää tasa-arvoa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta? Finnish Institute for Educational Research (FIER) 15/12/2011