26 2013 HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012
HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 HSL Helsingin seudun liikenne
HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori, 040 767 2208 Pekka Räty, 040 738 6559 etunimi.sukunimi@hsl.fi Kansikuva: HSL / Heli Skippari Helsinki 2013
Esipuhe Tämä julkaisu sisältää syksyllä 2012 Helsingissä ja Tallinnassa tehdyn matkustajasatamien tavaraliiketutkimuksen keskeisiä tuloksia. Tutkimus on osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelua ja H-TTransPlan-projektia (Helsinki Tallinn Transport & Planning Scenarios). Se on tehty yhteistyössä Helsingin ja Tallinnan satamien ja autolauttaliikettä hoitavien varustamoiden kanssa. Helsingin Satama toimi myös tutkimuksen osarahoittajana. Helsingin matkustajasatamien tavaraliikennetutkimuksesta on vastannut HSL:n Liikennetutkimukset ja -ennusteet -ryhmä. Tutkimuksen kenttätöiden suunnittelijoina toimivat liikennetutkijat Pekka Räty ja Anna Planting. Kuljettajahaastattelut teki Taloustutkimus Oy, jossa niistä vastasivat Timo Myllymäki, Pauliina Aho ja Eija Karvinen. Haastattelujen tekemiseen osallistui lisäksi 22 haastattelijaa. Liikennelaskennat suoritti Viatrack Oy ja Kalevi Nummela. Taloustutkimus toimitti haastatteluaineiston HSL:lle, jossa sitä käsitteli edellisten lisäksi tutkimusavustaja Anja Määttälä. Tutkimusraportin ja siihen liittyvät analyysit ovat laatineet Pekka Räty ja liikennetutkija Sampo Kantele.
Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Päivämäärä 31.12.2013 Julkaisun nimi: HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne, Helsingin Satama Tiivistelmä: Tämä julkaisu sisältää syksyllä 2012 Helsingissä ja Tallinnassa tehdyn matkustajasatamien tavaraliiketutkimuksen keskeisiä tuloksia. Julkaisussa kuvataan myös tutkimuksen menetelmä ja päävaiheet. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingistä Tallinnaan, Tukholmaan ja Pietariin lähtevää sekä Tallinnasta Helsinkiin suuntautuva tavara-autoliikennettä. Kansainvälisen rahtiliikenteen lisäksi Helsingissä selvitettiin myös satamassa käyvää jakelu- ja huoltoliikennettä sekä tehtiin kunkin satamanosan tavaraliikenneporteilla koko tutkimusviikon kestänyt luokitteleva liikennelaskenta. Lisäksi käytössä oli varustamoilta saadut laivavuorojen liikennetilastot eli manifestit. Liikennelaskentojen ja -tilastojen avulla aineisto laajennettiin koskemaan keskimääräistä arkipäivää satamanosittain ja varustamoittain. Pääosa tämän tutkimuksen analyyseistä ja johtopäätöksistä tehtiin laajennetusta aineistosta. Tutkimusta varten haastateltiin 1179 kuljettajaa, mikä kattaa tutkimuspäivien liikenteestä 73 %. Haastatteluja tehtiin tiistaisin ja torstaisin neljän viikon ajan, mutta liikennelaskennat osoittivat, että vilkkain päivä Helsingin satamassa oli perjantai. Tutkimuspäivinä liikennettä lähti Helsingistä enemmän tiistaina, kun vastaavasti Tallinnasta vilkkaampi päivä oli torstai. Tavaraliikenteestä suurin osa hoidetaan puoliperävaunuyhdistelmillä, joiden osuus kumpaakin tutkittuun suuntaan on noin 2/3. Kuljetusten kansallisuudesta virolaisten osuus on kumpaankin tutkittuun suuntaan yli puolet (50,4 % Helsingistä lähtevästä liikenteestä ja 59,0 % Tallinnasta Helsinkiin). Helsingissä laivatusta tavaraliikenteestä suoraan ulkomailta tulevaa transito-liikennettä on 4,2 %, ja 54,2 % tulee Suomesta muualta kuin Uudenmaan kunnista. Pääkaupunkiseudun osuus tavaraliikenteestä on 28,4 % ja muun Helsingin seudun 10,7 %. Tallinnasta Helsinkiin suuntautuvasta tavaraliikenteestä suoraan ulkomaille jatkaa 2,3 %, ja 46,4 % jatkaa Suomessa Uudenmaan ulkopuolelle. Määräpaikoista pääkaupunkiseudulla on 38,6 % ja muualla Helsingin seudulla 10,2 %. Avainsanat: satama, tavaraliikenne, määräpaikkatutkimus, liikennelaskenta Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 26/2013 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-213-8 (pdf) HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, 00077 HSL, puhelin (09) 4766 4444 Kieli: Suomi Sivuja: 38
Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Datum 31.12.2013 Publikationens titel: HLJ 2015 Godsbilstrafiken i Helsingfors bilfärjehamnar hösten 2012 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik, Helsingfors hamn Sammandrag: Denna publikation innehåller de viktigaste resultaten från godstrafikundersökningen som genomfördes i bilfärjehamnarna i Helsingfors och Tallinn hösten 2012. I publikationen beskrivs också undersökningens metod och huvudfaser. I undersökningen intervjuades förare som utför godstransporter som riktas från Helsingfors till Tallinn, Stockholm och till S:t Petersburg samt från Tallinn till Helsingfors. I Helsingfors undersöktes också distributions- och servicetrafiken som besökte de olika hamndelarna. Under undersökningsveckan genomfördes trafikräkningar vid portarna för godstrafik i varje hamndel i Helsingfors. Med hjälp av trafikräkningar och rederiernas egen trafikstatistik kunde materialet utvidgas till att gälla en genomsnittlig vardag per hamndelar och rederier. Slutsatserna och analyserna i denna undersökning drogs huvudsakligen från det utvidgade materialet. För undersökningen intervjuades 1179 förare, vilket motsvarar 73% av all trafik under undersökningsdagarna. Intervjuerna gjordes på tisdagar och torsdagar under fyra veckors tid. Trafikräkningarna visar dock att den livligaste dagen i Helsingfors hamn var fredag. Under undersökningsdagarna var tisdag en mer livlig dag för avgående trafik i Helsingfors medan torsdag var en mer livlig dag för avgående trafik i Tallinn. Största delen av godstrafiken sköts med påhängsvagnar, vars andel i båda riktningarna är ca 2/3. Över hälften av transporterna i båda riktningar var av estnisk nationalitet (50,4 % av den avgående trafiken från Helsingfors och 59,0 % från Tallinn till Helsingfors). Andelen transito-trafik dvs. gods som lastas ombord på färjan i Helsingfors och som kommer utomlands ifrån är 4,2 % och 54,2 % kommer från en annan ort i Finland än Nylands kommuner. Huvudstadsregionens andel av godstrafiken är 28,4 % och 10,7 % kommer från de övriga kommunerna i Helsingforsregionen. Av den godstrafik som kommer från Tallinn till Helsingfors fortsätter 2,3 % utomlands och 46,4 % fortsätter utanför Nyland, 38,6 % går till huvudstadsregionen och 10,2 % till de övriga kommunerna i Helsingforsregionen. Nyckelord: bilfärjehamn, godstrafik, destinationsundersökning, trafikräkning Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 26/2013 ISSN (häft.) ISBN (häft.) ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-213-8 (pdf) HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, 00077 HRT, tfn. (09) 4766 4444 Språk: Finska Sidantal:38
Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Date of publication 31.12.2013 Title of publication: HLJ 2015 Freight traffic in the Helsinki passenger ferry ports in autumn 2012 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport, Port of Helsinki Abstract: This report contains the key results of the freight traffic survey conducted in the passenger ferry ports in Helsinki and Tallinn in autumn 2012. The publication also describes the research methods used and the main phases of the survey. The survey involved interviews of drivers of vehicles transporting shipments from Helsinki to Tallinn, Stockholm and St. Petersburg, or from Tallinn to Helsinki. In Helsinki, also delivery and maintenance traffic were studied and traffic volumes of different vehicle types were counted at the freight gates in each harbor during the survey week. In addition, the statistics of shipping companies i.e. manifests were also used. The traffic volume counts and statistics were used to expand the data to represent an average weekday by harbor and by shipping company. The analyses and conclusions of the study were mainly drawn from the expanded data. In total 1,179 drivers were interviewed for the survey, which accounts for 73% of all freight traffic on the survey days. Interviews were conducted on Tuesdays and Thursdays for four weeks but the traffic volume counts showed that the busiest day in the Port of Helsinki was Friday. On the survey days, the busiest day in Helsinki was Tuesday while in Tallinn Thursday was the busiest. Most of the freight traffic is carried with semitrailer combination trucks; their share was about two thirds in both directions. As to the nationality of the shipments, over half of the shipments were Estonian in both directions (50.4% of shipments from Helsinki and 59% of shipments from Tallinn to Helsinki). In Helsinki, so called transit traffic, i.e. shipments coming directly from abroad account for 4.2% of the shipments. Shipments from Finland originating from outside Uusimaa account for 54.2% of the traffic. A total of 28.4% of the freight traffic is from the Helsinki metropolitan area and 10.7% is from the rest of the Helsinki region. With regard to freight traffic from Tallinn to Helsinki, 2.3% of the shipments continue directly to a third country, 46.4% have a destination in Finland outside Uusimaa, 38.6% go to a destination in the metropolitan area and 10.2% go elsewhere in the Helsinki region. Keywords: ferry port, freight traffic, origin-destination survey, traffic count Publication series title and number: HSL Publications 26/2013 ISSN (Print) ISBN (Print) ISSN 1798-6184 (PDF) ISBN 978-952-253-213-8 (PDF) Language: Finnish Pages: 38 HSL Helsinki Region Transport, PO Box 100, 00077 HSL, Tel.+358 9 4766 4444
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 11 2 Tutkimusmenetelmä... 11 2.1 Kenttätutkimuksen osat ja toteutustapa... 11 2.2 Haastatteluotos... 14 2.3 Haastatteluaineiston laajennus keskimääräiseksi arkiliikenteeksi... 14 3 Tutkimuksen tulokset... 16 3.1 Liikenteen määrä ja koostumus... 16 3.2 Ajoneuvojen kansallisuus... 18 3.3 Lähtö- ja määräpaikat Suomessa... 19 3.4 Kuljetuksen paino ja lastin sisältö... 21 3.5 Yhteenveto Helsingistä lähtevistä kuljetuksista... 23
Kuvaluettelo Kuva 1. Haastattelu Katajanokalla.... 13 Kuva 2. Helsingin matkustajasatamien liikennemäärät tutkimusviikolla.... 16 Kuva 3. Tavaraliikenteen määrä ja laajennus.... 17 Kuva 4. Helsingin matkustajasatamiin saapuvien tavara-autojen lähtöpaikkojen jakauma.... 19 Kuva 5. Tallinnasta Helsinkiin saapuvien tavara-autojen määräpaikkojen jakauma.... 20 Kuva 6. Lastien painon jakauma.... 21 Liiteluettelo Liite 1. Kuljettajahaastattelun kysymykset, laivaan ajava liikenne Helsingissä - H1... 24 Liite 2. Kuljettajahaastattelun kysymykset, perävaunujen tuojat Helsingissä - H2... 30
11 1 Johdanto Vaikka Vuosaaren satama on Helsingin tavarasatama ja Muuga vastaavasti Tallinnan tavarasatama, myös Helsingin ja Tallinnan välisillä autolautoilla kulkee merkittävä määrä tavaraliikennettä. Syynä tähän on laivojen tiheä vuorotarjonta sekä järjestelyjen vaivattomuus, minkä takia pienempiä tavaraeriä saadaan kuljetettua nopeasti ulkomaisille asiakkaille. Lisäksi Helsingin ja Tallinnan seudut muodostavat nykyisin yhteisen talousalueen, mikä on lisännyt tavarankuljetusta maiden välillä. Autolauttayhtiöille tavaraliikenne on kannattavaa liiketoimintaa, mikä auttaa pitämään laivalippujen hinnat alhaisina ja sitä kautta myös matkustajavirrat suurina. Laivoilla kulkeva tavaraliikenne tekee matkustajasatamista kuitenkin seudulla myös merkittäviä logistisia solmukohtia, joilla on vaikutuksia liikenteeseen myös laajemmin. Siksi matkustajasatamat on otettava tärkeinä kohteina huomioon myös koko liikennejärjestelmätasolla. Helsingin matkustajasatamien liikennettä on tutkittu edellisen kerran vuonna 2005 (Helsingin ja Tallinnan välisen tavaraliikenteen määräpaikkatutkimus 2005, Helsingin sataman julkaisu, ei avoimesti saatavilla). Sen jälkeen liikenne on kehittynyt nopeasti mm. Viron ja muiden Baltian maiden EU-jäsenyyden myötä. Myös vuonna 2015 voimaan astuva EU:n rikkidirektiivi tulee muuttamaan Itämeren laivaliikennettä. On myös nähtävissä, että suomalaiset yritykset tulevat siirtämään logistiikkapalveluita Viroon. Helsingin seudun liikenne HSL teetti syksyllä 2012 tutkimuksen Helsingin matkustajasatamien kautta kulkevasta tavara-autoliikenteestä yhteistyössä Helsingin Sataman kanssa. Tutkimus on osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelua ja H-TTransPlan-projektia (Helsinki Tallinn Transport & Planning Scenarios). Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin ja Tallinnan autolauttasatamien tavara-autoliikenteen määriä, koostumusta ja suuntautumista. Lisäksi selvitettiin lastien painoja ja sisältöä. Helsingin ja Tallinnan välisen tavara-autoliikenteen lisäksi tutkimuksessa kerättiin vastaavaa tietoa myös Helsingistä Tukholmaan ja Pietariin autolautoilla kulkevasta tavara-autoliikenteestä sekä Helsingin matkustajasatamissa käyvästä jakelu- ja huoltoliikenteestä. Tutkimuksen erityistavoitteena oli kerätä tietoa tavara-autoliikenteen määristä, koostumuksesta ja suuntautumisesta Helsingin seudun liikenne-ennustemallin kehittämistä varten. Lisäksi tutkimus tarjoaa vertailukohdan tuleviin laivaliikenteen toimintaympäristön muutoksiin. Tutkimus suoritettiin syksyllä 2012 viikoilla 39 41 Helsingin Eteläsatamassa, Katajanokan satamassa ja Länsisatamassa ja viikolla 42 Tallinnan Vanasadamissa. Kummassakin kaupungissa haasteltiin rahtiliikenteen kuljettajia ja sen lisäksi Helsingissä tehtiin huolto- ja jakeluliikenteen kuljettajien haastattelututkimus ja tavara-autojen liikennelaskennat. Huolto- ja jakeluliikennettä ei tässä raportissa kuitenkaan käsitellä. Työn tilasi ja ohjasi HSL, haastattelut teki Taloustutkimus Oy, liikennelaskennat Viatrack Oy ja analyysit on tehnyt HSL. 2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Kenttätutkimuksen osat ja toteutustapa Matkustajasatamien tavara-autoliikenteen määräpaikkatutkimus toteutettiin haastattelemalla tutkimusaikana mahdollisimman suuri osa Helsingin ja Tallinnan matkustajasatamien raskaasta tavaraautoliikenteestä. Kuljettajahaastattelut tehtiin viikoilla 39 42 Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Län-
12 sisatamassa sekä Tallinnan Vanasadamissa tavaraliikenneporttien aukioloaikoina kahtena arkipäivänä, tiistaina ja torstaina. Lisäksi Helsingissä suoritettiin tutkimusviikoilla luokitteleva liikennelaskenta viitenä arkipäivänä ja viikonloppuna. Kullekin satamanosalle oli varattu oma tutkimusviikko, jonka jälkeen siirryttiin seuraavaan sataman osaan. Eteläsatama tutkittiin viikolla 39, Katajanokka viikolla 40, Länsisatama viikolla 41 ja Tallinnassa Vanasadamin A- ja D-terminaalit viikolla 42. Helsingin tutkimus kattoi kaiken tie- ja katuverkolta eri satamanosiin saapuneen tavara-autoliikenteen ja Tallinnan tutkimus vain Helsingin suuntaan lähtevään liikenteeseen. Kuljettajahaastatteluilla selvitettiin liikenteen suuntautumista sekä mitä ja kuinka painavaa tavaraa kuljetettiin. Koska rahtiliikenne on hyvin kansainvälistä, haastatteluja tehtiin usealla eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä, viro ja puola). Liikennelaskennoilla taas selvitettiin liikennemäärän vaihtelua viikon eri päivinä, ja sen avulla tutkimuspäivien liikenne myös suhteutettiin tutkimusviikon keskimääräiseen arkipäivän liikenteeseen. Tutkittuja liikennelajeja olivat ajo laivaan (kuljettaja kulkee kuorman mukana laivalla), perävaunun jättäjät ja noutajat (kuljettaja tuo perävaunun satamaan laivattavaksi tai noutaa perävaunun satamasta) sekä sataman ja laivojen jakelu- ja huoltoliikenne (laivaan tai satamaan tuodaan tavaraa, mutta auto tai perävaunu ei jää laivaan). Laivaan ajaneet kuljettajat haastateltiin varustamoiden lipputoimistoissa, perävaunun tuojat ja viejät sataman perävaunukentillä ja jakelu- ja huoltoliikenne niiden odottelualueilla. Liikennelaskennat tehtiin videokameratekniikalla. Laskennoissa ajoneuvot luokiteltiin kuvatulkinnan perusteella viiteen ajoneuvotyyppiin (perävaunuttomat kuorma-autot, puoliperävaunuyhdistelmät, täysperävaunuyhdistelmät, linja-autot sekä henkilö- ja pakettiautot) ja tulokset ryhmiteltiin tunnin jaksoihin. Liikennelaskennoissa ei pystytty erottelemaan laivaan ajoja, perävaunun tuojia tai viejiä tai huoltoliikennettä, joten niiden osuudet selvitettiin haastatteluissa. Lisäksi käytettiin apuna laivavuorokohtaisia liikennetilastoja eli manifesteja, joista selviää kuhunkin laivaan lastattujen kuormaautojen ja perävaunujen määrät. Liikennetilastojen avulla saatiin selvitettyä, kuinka suuri osuus laivatusta tavaraliikenteestä pystyttiin haastattelemaan. Varustamoiden toivomuksesta tässä raportissa esitetään vain liikenteen jakaumia eikä liikenteen lukumääriä julkaista. Samasta syystä raportissa rajoitutaan kuvaamaan liikenteen suuntautumista vain Suomen puolella. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina satamissa etukäteen määritellyissä haastattelupaikoissa. Haastattelut tehtiin pääosin tablettitietokoneiden avulla, jolloin säästyttiin ylimääräiseltä tietojen tallennusvaiheelta. Vastaukset tallentuivat suoraan palvelimelle 3Gyhteyden avulla sekä Helsingissä että Tallinnassa. Tallinnassa oli käytössä virolaiset 3G-yhteydet. Osa haastatteluista tehtiin kuitenkin paperille. Haastattelija tallensi paperille tehdyt haastattelut tablettitietokoneelle jo satamassa sopivan tauon aikana. Haastatteluissa käytetyt lomakkeet ovat liitteissä 1 ja 2. Tablettitietokoneiden käyttäminen haastatteluissa onnistui hyvin jopa kosteissa olosuhteissa. Sää tutkimusvuorokausien aikana oli vaihteleva, rankimpien sadekuurojen aikana liikenne satamissa sattui onneksi olemaan hiljaisempaa. Sadekuurot loppuivat usein sopivasti ennen laivojen tavarakuljetusten check-in-aikoja. Lisäksi kuljettajat suhtautuivat tutkimukseen hyvin myönteisesti ja avuliaasti, jolloin sadekuurojen aikana haastatteluja saatiin tehdä kuljettajien kanssa myös ajoneuvojen hytissä.
13 Kuva 1. Haastattelu Katajanokalla. Haastatteluja tehtiin varustamoiden check-in-tiloissa sisällä, perävaunujen nouto- ja jättöalueilla ulkona sekä huoltoliikenteen osalta ulkona. Lipputoimistojen aukioloaikojen ja check-in-aikojen lisäksi Katajanokalla haastateltiin myös jonkin verran autoissa odottelevia kuljettajia. Laivaan ajavien kuljettajien (1-lomake, jolla kysyttiin vain kyseisen ajosuunnan matkasta) haastattelu kesti keskimääräinen 8 minuuttia, perävaunujen jättäjien/noutajien (2-lomake, jolla kysyttiin sekä saapumisen että poistumisen matkat) 2 minuuttia ja huoltoliikenteen (3-lomake, jolla kysyttiin sekä saapumisen että poistumisen matkat) 5 minuuttia. Kysymykset lomakkeella olivat hyvin suunniteltuja, vastaaminen niihin oli helppoa ja kuljettajat ymmärsivät hyvin eri kysymykset. Tämän takia haastattelujen keskeytymisiä tai kieltäytymisiä oli hyvin vähän. Tallinnassa pieni tiedonkulun katkos tutkijoiden ja varustamoiden henkilökunnan välillä aiheutti sen, että pari haastattelua jouduttiin keskeyttämään ensimmäisenä haastattelupäivänä. Harvojen kieltäytymisten ainoa syy oli kiire. Tutkimuksessa kerättiin tietoa kuljetusten lähtö- ja määräpaikoista, jotka geokoodattiin myöhemmin jatkokäsittelyä varten. Tämän tiedon keräyksessä hyödynnettiin haastattelutilanteeseen suunniteltuja karttoja, joihin oli merkitty myös pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan päätiet ja niiden tienumerot ajoreittien selvittämistä varten. Kuljettajat kertoivat haastattelijoille käyttämiensä teiden numerot ja haastattelijat tallensivat tienumerot tablettitietokoneelle. Lähtö- ja määräpaikat kysyttiin Suomessa kunnan ja ulkomailla maan tarkkuudella. Uudenmaan alueelta lähteneistä tai sinne menneistä kuljetuksista kysyttiin kuitenkin myös tarkempi lähtö- tai määräpaikan osoite tai yksilöivä paikan tai yrityksen nimi ja Viron, Ruotsin ja Venäjän osalta selvitettiin, oliko kuljetus lähtenyt tai menossa Tallinnan, Tukholman tai Pietarin alueelle vai muualle maahan. Osa kuljettajista ei haastattelutilanteessa kuitenkaan osannut tarkkaan sanoa, mihin oli kuljetusta viemässä, joten kaikilta osin lähtötai määräpaikkaa ei saatu tarkasti talteen. Saatujen osoitetietojen perusteella osoitteille määritettiin koordinaatit, jotka lisättiin HSL:lle toimitettuun dataan.
14 2.2 Haastatteluotos Helsingissä ja Tallinnassa haastateltujen ajoneuvojen yhteenlasketut lukumäärät on esitetty taulukossa 1. Liikennelaskennoissa havaitut ajoneuvomäärät ja laivavuorokohtaisten liikennetilastojen eli manifestien mukaiset ajoneuvojakaumat on esitetty myöhemmin luvussa 2. Taulukko1. Haastateltujen ajoneuvojen lukumäärät. Ajoneuvotyyppi Yhteensä Osuus (%) KAIP 161 14 KAPP 744 63 KAVP 154 13 PP 120 10 yhteensä 1179 100 KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Tutkimuksen otos oli yhteensä 1179 haastateltua kuljettajaa. Molemmissa maissa osa haastatelluista (Helsinki=67, Tallinna=47) oli vain hakemassa perävaunua satamasta eivätkä he siten ole määräpaikkatutkimuksen osalta mielenkiinnon kohteita. Lisäksi Tallinnassa haastateltiin 50 kuljettajaa, jotka matkustivat Translandia-laivalla Vuosaaren satamaan, joka ei kuulu matkustajasatamatutkimukseen. Jäljelle jääneet haastatellut kattoivat haastattelupäivien laivaliikenteestä Helsingin osalta 75 % ja Tallinnan osalta 69 %. Kokonaisliikennemäärästä haastateltujen osuus oli 73 %. Otosta voidaan näin ollen pitää varsin edustavana. Tavaraliikenteen määräpaikkatutkimusten luotettavuus perustuu kuljettajien antamaan tietoon heidän hoitamastaan kuljetusketjun osasta. Kuljettajilla ei välttämättä ole tietoa lastin lopullisesta määränpäästä, jos kuljetus tai kuljetusyritys vaihtuu matkan aikana. On siis mahdollista, että osa tai kaikki kuljettajan ilmoittamaan määräpaikkaan matkaavasta kuormasta jatkaa matkaa eteenpäin vielä pidemmälle tai on tullut lähtöpaikkaan kauempaa. Tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että Helsingissä on haastateltu Tallinnaan, Tukholmaan ja Pietariin suuntautuvaa liikennettä mutta Tukholmasta tai Pietarista Helsinkiin tulevaa liikennettä ei ole tässä tutkimuksessa haastateltu. Siten lähtevää ja tulevaa tavaraliikennettä ei voi suoraan verrata keskenään eivätkä tulokset ole haastattelusuuntien osalta symmetrisiä. Tutkimusaikana lähtöjä Helsingistä ja Tallinnasta oli seuraavasti: Taulukko 2. Haastateltujen laivavuorojen määrät. Linja Lähtöjen lukumäärä Helsinki Tallinna 21 Helsinki Tukholma 4 Helsinki Pietari 2 Tallinna Helsinki 21 2.3 Haastatteluaineiston laajennus keskimääräiseksi arkiliikenteeksi Haastatteluaineisto laajennettiin koskemaan tutkimusviikon keskimääräistä arkipäivää kahdessa vaiheessa. Ensinnäkin todettiin, että kaikkea laivaan menevää liikennettä ei ehditty eikä voitu haas-
15 tatella (Laajennus M), ja toiseksi sataman antamien tietojen mukaan oletettiin, että alkuviikosta painottuu Suomesta ulkomaille suuntautuva tavaraliikenne ja loppuviikosta tavaravirrat tulevat kohti Suomea, mikä näkyy mm. siinä, että eri viikonpäivinä liikennemäärät ovat erilaiset (Laajennus L). Haastattelut suhteutettiin varustamojen liikennemanifesteissa ilmoitettuihin ajoneuvomääriin haastattelu-/lähtöpäivän, varustamon (yhtiö) ja ajoneuvotyypin (tyyppi) mukaan. Manifestien osalta ajoneuvojen jako perävaunuttomiin kuorma-autoihin ja puoli- ja täysperävaunuyhdistelmiin on päätelty niille varattujen kaistapituuksien mukaan: LaajM tyyppi satamanosa, yhtiö, päivä tyyppi satamanosa, yhtiö, tyyppi satamanosa, yhtiö, päivä haastattelut päivä (1) manifesti Helsingin satamanosissa suoritetun liikennelaskennan mukaan haastatteluaineisto suhteutettiin lisäksi tutkimusviikon keskimääräiseen arkipäivään. Molemmille haastattelupäiville laskettiin ajoneuvotyypeittäin poikkeamaa keskiarvosta kuvaava suhdeluku satamakohtaisesta liikennelaskentojen arkipäivien keskiarvosta. Liikennelaskennassa perävaunuja jättäneet kuljetukset eivät erotu, joten puoliperävaunullisille rekoille ja laivassa kuljetetuille puoliperävaunuille käytettiin samaa kerrointa. Tallinnan osalta laajennuskertoimena käytettiin oletuksena Länsisataman kertoimia käänteisenä siten, että tiistain ja torstain kertoimet on vaihdettu. liikennelaskenta( tyyppi) satamanosa, päivä LaajL tyyppi satamanosa, päivä (2) perjantai liikennelaskenta( tyyppi) satamanosa /5 i maantai Varsinainen tutkimusaineiston laajennus tehtiin yhdistämällä edelliset kertoimet seuraavasti: Laajennus LaajL tyyppi satamanosa, LaajM tyyppi satamanosa, 2 (3) satamanosa, päivä yhtiö, päivä yhtiö, päivä Kertoimien tulon jakaminen kahdella skaalaa laajennuksen koskemaan yhtä arkipäivää. Aineiston puutteellisuuksista tai ristiriitaisuuksista johtuen laajennusta ei voitu tehdä aivan kaikille havainnoille. Liikennelaskentoihin perustuvista kertoimista johtuen laajennetut havainnot eivät summaudu täsmälleen manifesteissa ilmoitettuihin ajoneuvomääriin, mutta poikkeamat eivät ole merkittäviä.
16 3 Tutkimuksen tulokset 3.1 Liikenteen määrä ja koostumus Kuvassa 2 on esitetty yhdistettynä Helsingin satamanosien liikennelaskentojen tulokset. Haastattelupäivistä tiistai on kokonaisliikennemäärissä hieman yli keskimääräisen arkipäivän tason ja torstai on keskimääräisen arkipäivän tasolla. Vilkkain päivä liikennelaskentojen perusteella on perjantai. 800 700 600 500 400 300 200 KAVP KAPP KAIP 100 0 Sisältää kaiken satamaan saapuvan liikenteen KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä Kuva 2. Helsingin matkustajasatamien liikennemäärät tutkimusviikolla. Laivaan mennyt raskas liikenne ja haastatteluaineiston keskimääräiseen arkipäivään laajennetut lukumäärät ajoneuvotyypeittäin on esitetty kuvassa 3. Helsingistä lähtee hieman enemmän raskasta tavaraliikettä tiistaisin kuin torstaisin ja Tallinnasta torstain liikenne on hieman vilkkaampaa. Kuvasta 3 voidaan päätellä, että laajennettu aineisto kuvaa hyvin tutkimusviikkojen keskimääräistä tavaraliikennettä.
17 600 500 400 300 200 PP KAVP KAPP KAIP 100 0 Helsinki (laajennettu) Helsinki (tiistai) Helsinki (torstai) Tallinna (laajennettu) Tallinna (tiistai) Tallinna (torstai) Sisältää Helsingissä Tallinnan, Tukholman ja Pietarin suuntaan lähtevän liikenteen ja Tallinnassa Helsingin suuntaan lähtevän liikenteen. KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Kuva 3. Tavaraliikenteen määrä ja laajennus. Taulukossa 3 on esitetty laajennetut ajoneuvojen määrät ajoneuvolajeittain sekä Helsingissä että Tallinnassa. Yleisin ajoneuvotyyppi tutkitussa tavaraliikenteessä on puoliperävaunuyhdistelmä (Helsingissä 63,3 %, Tallinnassa 69,9 %). Ilman vetoautoa matkaavia perävaunuja on Helsingistä 13,8 % ja Tallinnasta 9,6 %. Täysiperävaunuyhdistelmien osuus ajoneuvoista on pienin (Helsingissä 7,7 % ja Tallinnassa 5,5 %). Taulukko 3. Ajoneuvotyyppijakauma Helsingissä ja Tallinnassa. Helsinki Tallinna, Tukholma, Tallinna Helsinki (%) Ajoneuvotyyppi Pietari (%) KAIP 15,2 15,0 KAPP 63,3 69,9 KAVP 7,7 5,5 PP 13,8 9,6 KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Helsingistä lähtevän tavaraliikenteen ajoneuvojakauma on erilainen riippuen siitä, tarkastellaanko Tallinnaan tai Tukholmaan menevää liikennettä (taulukko 4).
18 Taulukko 4. Helsingistä Tukholmaan ja Tallinnaan lähtevien tavara-autojen ajoneuvotyyppijakauma. Ajoneuvotyyppi Tukholmaan (%) Tallinnaan (%) KAIP 11,5 15,8 KAPP 26,7 70,4 KAVP 16,6 6,3 PP 45,2 7,5 KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Tukholmaan menevässä tavaraliikenteessä ilman vetoautoa menevien perävaunujen osuus korostuu (45,2 %), ja myös täysperävaunujen suhteellinen osuus on suurempi Tukholmaan menevissä (16,6 %) kuin Tallinnaan menevissä laivoissa (6,3 %). Tallinnaan menevistä ajoneuvoista valtaosa (70,4 %) on puoliperävaunuyhdistelmiä. 3.2 Ajoneuvojen kansallisuus Haastatteluissa kysyttiin sekä ajoneuvon että perävaunun kansallisuus, jos kuljettajalla oli siitä tieto, poikkeuksena perävaunun jättäjät ja noutajat, joilta sitä ei kysytty. Taulukossa 5 on esitetty ajoneuvojen ja perävaunujen kansallisuus satamittain. Taulukko 5. Ajoneuvojen kansallisuus. Kansallisuus Vetoautot ja perävaunuttomat kuorma-autot Helsinki Tallinna, Tallinna Helsinki (%) Tukholma,Pietari (%) Helsinki Tallinna, Tukholma,Pietari (perävaunut) (%) Perävaunut Viro 50,4 59,0 9,0 11,9 Puola 21,0 20,8 1,7 Suomi 11,0 6,2 49,4 67,0 Latvia 5,7 6,4 4,7 5,2 Tšekki 2,4 1,6 1,7 Ruotsi 2,0 3,3 5,7 Liettua 1,3 3,0 1,7 Bulgaria 1,1 0,3 Slovakia 1,0 1,3 1,8 Venäjä 0,7 0,8 Alankomaat 0,6 4,7 7,8 Saksa 0,6 2,1 Romania 0,5 Serbia 0,4 0,2 Unkari 0,3 0,5 Ranska 0,3 Espanja 0,2 Turkki 0,2 Italia 0,1 Tanska 0,1 19,9 2,5 Ukraina 0,1 Ei tiedossa (N=73) (N=35) Tallinna Helsinki (perävaunut) (%) Jos perävaunun kansallisuus on eri kuin vetoauton, vetoauton kansallisuus sisältyy vetoautot ja perävaunuttomat kuorma-autot - sarakkeeseen ja perävaunun kansallisuus perävaunut-sarakkeeseen.
19 Molemmissa haastattelusatamissa virolaisella kalustolla ajetun liikenteen osuus on yli 50 %. Puolalaisella kalustolla ajetut kuljetukset ovat toiseksi yleisimpiä noin 20 % osuudella. Suomalaisella kalustolla tavaraliikenteestä kulkee Helsingistä 11 % ja Tallinnasta 6,2 %. Suomalaisten perävaunujen osuus on suurin sellaisissa tapauksissa, joissa vetoauto on eri kansallisuutta. 3.3 Lähtö- ja määräpaikat Suomessa Kuvassa 4 on esitetty kuljetusten lähtöpaikat Suomessa. Pääkaupunkiseutu ja muu Helsingin seutu edustavat hieman vajaata puolta (39,1 %) liikenteestä ja 54,2 % liikenteestä tulee muualta Suomesta. Ulkomailta suoraan tulevaa transito-liikennettä on 4,2 % Helsingistä lähtevästä liikenteestä. Tässä luokka Muut Uudenmaan maakunnan kunnat sisältää HSL:n liikennemallissa olevat Uudenmaan maakunnan itä- ja länsiosat sekä Riihimäen seutukunnan kunnat Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi. Muu Suomi kattaa Uudenmaan maakunnan ja Riihimäen seutukunnan ulkopuolella sijaitsevat kunnat. Kuva 4. Helsingin matkustajasatamiin saapuvien tavara-autojen lähtöpaikkojen jakauma. Tallinnasta Helsinkiin päin tulevan liikenteen määräpaikkojen jakauma eroaa edellisestä lähinnä pääkaupunkiseudun seudun suurempana ja muun Suomen pienempänä osuutena. Ulkomaille suoraan jatkavan transito-liikenteen osuus on 2,3 % (kuva 5).