KANGASALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA 2030

KANGASALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA 2030 15.1.2014

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VESIHUOLLON NYKYTILA... 4 2.1 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA... 4 2.1.1 Asutus... 4 2.1.2 Elinkeinoelämä... 6 2.1.3 Kaavoitus... 6 2.1.4 Pohjavesialueet... 6 2.1.5 Natura-alueet, pintavedet ja muinaisjäännökset... 7 2.2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN KEHITYSNÄKYMÄT... 8 2.3 VESIHUOLTOTILANNE... 9 2.3.1 Keskitetty vedenhankinta ja jakelu... 9 2.3.2 Keskitetty viemäröinti ja jätevedenkäsittely... 11 2.3.3 Vesiosuuskunnat ja vesihuolto-osuuskunnat... 12 2.3.4 Vesihuoltoverkostojen ulkopuoliset alueet... 13 2.4 VESIHUOLTOLAITOSTEN TAKSAT... 14 2.5 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ... 14 2.5.1 Päätökset... 14 2.5.2 Sopimukset... 15 2.6 AIEMMAT SUUNNITELMAT... 16 3. VESIHUOLLON ENNUSTEET JA TAVOITTEET... 17 3.1 KEHITTYMISENNUSTEIDEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET... 17 3.2 VESIHUOLLON TAVOITTEET... 17 3.3 ASUTUKSEN JA ELINKEINOELÄMÄN KEHITYSNÄKYMÄT... 18 3.4 VESIHUOLLON SUUNNITTELUN KYTKEMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN... 19 3.5 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 19 3.6 VEDENKULUTUKSEN ENNUSTEET... 19 3.6.1 Vedenkulutusennusteen perusteet... 19 3.6.2 Liittyminen vesilaitokseen... 19 3.6.3 Vedenkulutusennuste... 20 3.7 JÄTEVEDEN MÄÄRÄN JA LAADUN ENNUSTEET... 20 3.7.1 Jätevesien määrän ja laadun ennusteen perusteet... 20 3.7.2 Liittyminen viemärilaitokseen... 20 3.7.3 Jäteveden määrä ja kuormitus... 21 3.8 PINTA- JA POHJAVESIEN SUOJELUN KEHITYSNÄKYMÄT VESIHUOLLON KANNALTA... 21 4. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISTOIMENPIDEOHJELMA... 22 4.1 VESIHUOLTOLAITOSTEN KAPASITEETIN RIITTÄVYYS JA TOIMINTAVARMUUS... 22 4.1.1 Vedenhankinnan varmuuden kehittäminen... 22 4.1.2 Vedenjakelun varmuuden kehittäminen... 24 4.1.3 Viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen kehittäminen... 25 4.2 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN LAAJENTAMINEN... 26 4.3 VESIHUOLTO-OSUUSKUNTIEN ERITYISKYSYMYKSET... 28 4.4 KIINTEISTÖKOHTAISEN VESIHUOLLON KEHITTÄMINEN... 29 4.5 TOIMENPIDEOHJELMA... 30 5. SUUNNITELMAN VAIKUTUKSIA... 32 5.1 VESIHUOLTOLAITOSTEN TALOUS... 32 5.2 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN, ELINKEINOELÄMÄÄN JA ASUINVIIHTYVYYTEEN.... 32 5.3 SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 33

3 Liitteet: LIITE 1. Kangasalan kunnan yhdyskuntarakenne 2010: taajamien ja kylien sijainti LIITE 2. Kangasalan kunnan vedenkulutusennusteet alueittain. LIITE 3. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä. LIITE 4. Kangasalan jätevedenpuhdistamojen kuormitustietoja. LIITE 5. Kangasalan suurimmat työnantajat LIITE 6. Kangasalan vesihuollon taksakehitys Suunnitelmapiirrokset: 8214 2178-S1. Kangasalan kunnan vesihuollon nykytilanne, suojelualueet sekä arseeniriskialueet. 8214 2178-S2 Kangasalan kunnan vesihuollon kehittämistarpeet ja -toimenpiteet

4 1. JOHDANTO Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee vastata alueensa vesihuollon kehittämisestä yhdessä alueen vesihuoltolaitosten kanssa sekä pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteisesti sitova asiakirja, vaan tavoitteellinen suunnitelma siitä miten vesihuolto kunnan alueella tullaan lähitulevaisuudessa ja myös pitkällä aikavälillä toteuttamaan. Kehittämissuunnitelman on tarkoitus olla myös vesihuollon suunnittelun apuna niin viranomaisille, vesilaitoksille kuin yksityisille kiinteistönomistajille. Kangasalan sekä entisten Sahalahden ja Kuhmalahden kuntien ensimmäiset kehittämissuunnitelmat laadittiin vuonna 2004. Tällöin Sahalahti (kuntaliitos 1.1.2005) ja Kuhmalahti (kuntaliitos 1.1.2011) olivat vielä omat kuntansa. Vuoden 2004 suunnitelmassa esitetyt haja-asutusalueiden hankkeet toteutuivat jopa suunniteltua paremmin, ja uusia vesihuolto-osuuskuntia alueelle on rekisteröity v. 2004 ja sen jälkeen 10 kappaletta. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu Kangasalan kunnan ja Kangasalan Veden toimesta. Kangasalan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on toteutettu vuoden kevään ja syksyn 2012 aikana. Vesihuollon kehittämissuunnitelman luonnos (31.1.2013) oli nähtävillä 10.6-5.7.2013 ja 29.7.-2.8.2013. Saatujen lausuntojen ja nähtävilläoloajan jälkeen kehittämissuunnitelmaa päivitettiin ja täydennettiin vuodenvaihteessa 2013-2014. Suunnittelun aikana on pidetty useita kokouksia, joihin on osallistunut Kangasalan kunnan, Kangasalan Vesi liikelaitoksen (jäljempänä Kangasalan Vesi), vesihuoltoosuuskuntien, ELY-keskuksen sekä Ramboll Finland Oy:n edustajia. Suunnittelun aikana on pidetty vesihuollon järjestämiseen liittyvä tiedotustilaisuus Vehkajärvellä. 2. VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Suunnittelualue kattaa Kangasalan kunnan alueen. Kangasala sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa noin 350 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutua. Kangasalan rajanaapureita ovat Tampere, Orivesi, Lempäälä, Valkeakoski, Kuhmoinen, Padasjoki ja Pälkäne. Kangasalan kunta kuuluu Pirkanmaan liittoon, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston piiriin. Kunnan asukasluku on 30 329 (ennakkotieto syyskuu 2013). Loma-asuntoja Kangasalla on 4971 (19.11.2013). Vesi- ja viemärilaitostoiminnasta vastaa Kangasalla vastaavat Kangasalan Vesi, Kuhmalahden vesilaitos ja vesihuolto-osuuskunnat (12 kpl). 2.1.1 Asutus Kunnan väkiluvun kehittymisen ennusteet ovat keskeinen lähtötieto vesihuollon kehittämissuunnittelussa, koska niiden perusteella arvioidaan tulevaisuuden vedenkulutusmääriä sekä muodostuvaa jätevesimäärää.

5 Taulukko 2.1. Kangasalan asukasluvun kehittyminen Vuosi Asukasluku Muutos (asukasta) Muutos % vuosi 1.1. 2009 28 227 +494 +1,8 % 2010 28 466 +239 +0,8 % 2011 29 675 +1209 (Kuhmalahti-kuntaliitos) +4,2 % 2012 29 891 +216 +0,7 % 2013 30 329 +438 tilanne syyskuu 2013 Väkiluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana suunnittelualueella n. 7 300 asukkaalla. Kuntaliitosten (Sahalahti n. 2280 asukasta ja Kuhmalahti n. 1040 asukasta) lisäksi väkiluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin n. 200..400 asukkaalla. Kangasalan taajama-aste on 83,9 % (1.1.2010). Asuntokuntia Kangasalla on 12 538 (31.12.2010), joten jokaista asuntokuntaa kohden on keskimäärin 2,3 asukasta. Suurin osa kangasalaisista asuu kirkonkylältä Tampereen suuntaan jatkuvassa nauhataajamassa Kirkonkylän, Suoraman ja Vatialan alueella. Merkittäviä asuinalueita ovat myös Ruutana ja Sahalahti. Taulukko 2.2. Väestö osa-alueittain 1.1.2011 ja 1.1.2003 Osa-alue asukkaita 1.1.2011 asukkaita 1.1.2003 (ennen kuntaliitoksia) (muutos vuoteen 2003) Vatiala 4712 (+849, +22 %) 3863 Suorama 6060 (+950, +18,5 %) 5110 Kirkonkylä 9104 (+635, +7,4 %) 8469 Itä-osa 1731 (+165, +11 %) 1566 Pohjois-osa 3679 (498, +16 %) 3181 Etelä-osa 797 (+128, +19 %) 669 (muut 152) Sahalahti 2369 (+162, +7,3 %) (2207, omana kuntana vielä tällöin) Kuhmalahti 1046 (-78, -6,9 %) (1124, omana kuntan vielä tällöin) YHTEENSÄ 29675 (3334, +12,7 %) 26341 Kunnan tilastollinen osa-aluejako on esitetty kuvassa 2.1. Tarkempi aluejako väestötietoineen on estetty taulukossa 3.2. 08 KUHMALAHTI Kuva 2.1. Kunnan tilastollinen osa-aluejako.

6 2.1.2 Elinkeinoelämä Vesihuollon kehittämisen tavoitteena on turvata toimiva vesihuolto myös elinkeinoelämälle. Vesihuollon suunnittelussa on otettava huomioon alueen mahdolliset suurkuluttajat. Liitteessä 5 on esitetty Kangasalan suurimmat työnantajat. 2.1.3 Kaavoitus Yksi tärkeä vesihuollon tavoite on turvata kasvavien taajama-alueiden toimiva vesihuolto. Kunta on suunnittelemassa Tampereen rajan tuntumaan uutta 8000 asukkaan Lamminrahkan kunnanosaa. Väestömäärä lisääntyy tulevaisuudessa usealla tuhannella asukkaalla myös nauhataajamassa keskustan, Vatialan ja Suoraman alueilla. Lisäksi kasvua ohjataan Asemantien varteen Tursolaan sekä Ruutanan alueelle. Kunnan maaseutualueilla uudisrakentamista ohjataan ensisijaisesti palvelukyliin. 2.1.4 Pohjavesialueet Pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta erityisen kannalta erityisen tärkeitä alueita, joita käytetään tai voidaan tulevaisuudessa käyttää vedenhankinnassa. Näillä alueilla mm. viemäriverkoston hyvään kuntoon sekä haja-asutuksen jätevedenkäsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuva 2.2. Kangasalan pohjavesialueet (www.ymparisto.fi) I luokan pohjavesialue II luokan pohjavesialue III luokan pohjavesialue (www.ymparisto.fi)

7 Taulukko 2.4. Kangasalan pohjavesialueet (www.ymparisto.fi ja Hertta-järjestelmä) Tunnus Nimi Luokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Muodostumisalueen pinta-ala [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjav. määrästä [m 3 /d]* 0421101 B Kirkkoharju II 2,89 1,9 1600 0421101 C Kirkkoharju II 3,52 2,6 1300 0421102 Riku I 1,16 0,26 150 0421104 Vehoniemenharju I 6,08 3,85 2700 0428901 Lintusyrjä I 0,65 0,29 240 0428902 Kirkkoharju II 0,95 0,56 250 0428903 Harju III 0,65 0,28 196 0428907 Vuortenharju II 1,62 0,99 867 0473051 Välimaa III 0,58 0,21 190 *Laskennallisen antoisuuden määrä on suuntaa antava, ei kerro todellista määrää. 2.1.5 Natura-alueet, pintavedet ja muinaisjäännökset Vesihuollon suunnittelussa on otettava huomioon luontoarvot. Natura- ja muita luonnonsuojelualueita on esitetty myös liitekartassa S1. Kangasalla on yhdeksän Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa arvokasta luontoaluetta: Keisarinharju-Vehoniemenharju (268 ha), Hepomäki-Kalkunvuori (18 ha), Kirkkojärven alue (305 ha), Salmuksen alue (364 ha), Längelmäveden saaret (407 ha), Hautalammi (2.1 ha), Tervaniemenlahti (147 ha), Vehkajärvi (19 ha) ja Sipilän niitty (7.3 ha). Näistä Salmus sijaitsee osin Lempäälässä ja Längelmäveden saaret osin Orivedellä. Alueiden rajat on esitetty myös liitekartassa S1.

8 Kuva 2.3. Kangasalan Natura-alueet (www.ymparisto.fi) Kangasalan järvien tila vaihtelee suuresti. Linturikas Kirkkojärvi on voimakkaasti rehevöitynyt, mutta toisaalta Heramaanjärvi on lähes luonnontilainen ja erittäin karu: kesällä järven näkösyvyys on noin 8 metriä. Vastaavia arvoja ei ole juuri mitattu muista Kokemäenjoen vesistöalueen järvistä. Kangasalan 85 järvestä on käytettävissä vedenlaatutuloksia. Lisätietoja järvistä on saatavilla kunnan ympäristönsuojelusta ja netistä: Kangasalan järviselvitys. Vesihuoltoa suunniteltaessa on otettava huomioon muinaisjäännökset. Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä (www.nba.fi) ovat perustiedot Kangasalankin muinaisjäännöksistä. Rekisterin tiedot karttuvat ja päivittyvät tutkimusten, inventointien ja tarkastusten myötä. 2.2 Lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Lainsäädäntö ohjaa pitkälti vesihuoltoa ja sen tulevaisuuden suuntaviivoja sekä luo puitteet tämän kehittämissuunnitelman sisältöön. Lainsäädännössä on velvoitteita kunnalle, vesihuoltolaitokselle, kiinteistönomistajalle ja valvontaviranomaiselle. Vesihuoltolain 2. luku käsittelee vesihuollon kehittämistä ja järjestämistä. Vesihuollon kehittämissuunnitelma esitetään siinä yhteydessä suunnitelma-asiakirjana, jossa kunnan vesihuoltoon liittyvät kehittämistarpeet ja toimenpiteet esitetään. Vesihuoltolaissa ei esitetä yksityiskohtaisia vaatimuksia kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman sisällölle ja tarkkuudelle. Kunnan tulee kuitenkin arvioida tarpeet vesihuoltolain tavoitteet huomioon ottaen. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä on esitelty enemmän liitteessä 3.

9 2.3 Vesihuoltotilanne 2.3.1 Keskitetty vedenhankinta ja jakelu Kunnan vastuulla on vesihuollon yleinen kehittäminen koko alueellaan. Kangasalan vesihuoltotoiminnasta vastaa pääosin Kangasalan Vesi ja Kuhmalahden vesilaitos. Kangasalan Vesi on toiminut kunnallisena liikelaitoksena vuodesta 2002 alkaen. Kangasalla toimii lisäksi useita (12 kpl) vesi(huolto)osuuskuntia jotka ostavat talousveden Kangasalan Vedeltä yhtä lukuun ottamatta. Vesiosuuskuntia on esitelty tarkemmin luvussa 2.3.3, taulukossa 2.13. Suunnittelualueen liittymisprosentti keskistettyyn vedenjakeluun on noin 92 %. Kangasalan osa-alueella kunnallisen vesihuollon piirissä sekä vesihuolto-osuuskuntiin liittyneenä on yhteensä arviolta n. 95 % asukkaista. Sahalahden ja Kuhmalahden osaalueilla kunnallisen vesihuollon piirissä on kuitenkin vain n. reilu 60 % asukkaista. Kangasalan Vedellä on yhteensä n. 340 km vesijohtoverkostoa. Kangasalan Veden vesijohtoverkostosta n. 65 km on Sahalahden osa-alueella, 50 km Kuhmalahdella ja 2 km Raikun kylällä. Vesijohtoverkostossa on käytössä kolme ylävesisäiliötä. Harjunsalo, kirkonkylä ja Sahalahti). Kirkkoharjun ylävesisäiliötä ei enää käytetä. Talousvesi pumpataan suunnittelualueelle pääosin Rikun ja Raikun alueiden vedenottamoilta. Kuhmalahden osa-alueelle vettä pumpataan Lintusyrjän pohjavesialueella sijaitsevasta Lintusyrjän pohjavedenottamosta. Rikun vedenottamo sijaitsee Vesijärven rannalla, ja raakavesi onkin suurimmaksi osaksi Vesijärvestä rantaimeytynyttä pohjavettä. Alueella muodostuva varsinaisen pohjaveden määrä on laskennallisesti vain 150 m 3 /d. Rikun laitokselta pohjavettä pumpataan keskimäärin 3600 m 3 /d. Rikun vedenottamolle on annettu lupa 7900 m 3 /d vedenottoon. Rikun vedenottamo saneerattiin v. 2012. Rikun laitoksen toimintavarmuus on parantanut ja sen tuottaman talousveden laatu on ollut myös laatusuosituksiin kuuluvan mangaanin osalta hyvä. Raikun pohjavesi pumpataan Vehoniemen harjusta. Vehoniemenharjun pohjavesi on hyvänlaatuista. Vedenottamo sijaitsee valtatie 12 eteläpuolella. Raikun vedenkäsittelylaitokselta johdetaan pohjavettä n. 2000 m 3 /d. Raikun vedenkäsittelylaitos on toimittanut noin kolmanneksen Kangasalan talousvedestä. Raikun vedenkäsittelylaitokselta vettä pumpataan pääasiassa Sahalahden tarpeisiin sekä pieniä määriä Raikun kylään. Vehoniemenharjun vedenottolupa on n. 4500 m 3 /d (LSVEO 15.5.2001, nro 40/2000/1). Sahalahden alueella teollisuuden vedentarve (käytännössä Saarioinen) on yli 1000 m 3 /d ja kotitalouksien n. 800 m 3 /d. Vanha Raikun ottamo, joka sijaitsi Raikun uimarannan läheisyydessä valtatien 12 pohjoispuolella, on poistettu käytöstä. Raikun uuden pohjavedenottamon raakavesi desinfioidaan ja ph:ta säädetään soodalla. Raikun vedenottamolla on käytössä myös UV-laitteisto. Vehoniemenkylän vesiyhtymä ottaa vettä kahdeksan talouden käyttöön Vanhan Pälkäneentien varresta olevasta porakaivosta. Vehoniemenharjun alueelle suunnitellaan tekopohjavesihanketta, jonka johdosta alueen pohjavesivaroja on tutkittu runsaasti. Keisarinharjun alueelta johdetaan vettä Kaivannon sairaalalle sairaalan omasta vedenottamosta. Sahalahden osa-alueella on pintavedenottamo, joka jäi varavesilähteeksi Raikun uuden vedenottamon käyttöönoton jälkeen. Ukin (Ukkijärven) pohjavedenottamo sijaitsee Kirkkoharjun pohjavesialueella. Ukin pohjavedenottamo on poistettu käytöstä v.1996. Taajamatoiminnoista huolimatta Kirkkojärven pohjavesialueen vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset.

10 Kangasalan Vedellä on Tampereen Veden verkostoon kaksi yhdysputkea. Tampereen suunnasta saatava/toimitettavan veden määrä vastaa tilanteen vaatimuksia. Ponsan vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto on yhdistetty Oriveden kaupungin verkostoon. Kuhmalahden osa-alueen ja Eräjärven vesiosuuskunnan verkostot on lähestulkoon yhdistetty Vedentaustan kohdalla. Kuhmalahden ja Sahalahden osa-alueen välillä on yhdysjohto, jonka kautta voidaan johtaa vettä Kuhmalahden osa-alueelle. Taulukko 2.6. Kangasalla sijaitsevat pohjavedenottamot Pohjavesialue Nimi Omistaja Lupa/laskennallinen antoisuus* m 3 /d Vedenotto m 3 /d 0421102 Riku 0421101 B ja C Kirkkoharju 0421104 Vehoniemenharju Keisarinharju (luokittelematon pohjavesialue) 0421104 Vehoniemenharju 0428901 Lintusyrjä Vehkajärven vanhustentalosäätiö Riku Kangasalan Vesi 7900 /150+rantaimeytyminen Ukkijärvi Kangasalan Vesi 4500/ - 0 3100 3700 (v.2005 2011) Raikku Kangasalan Vesi 4500/3200 1530 2450 (v.2008 2011) Kaivannon Kaivannon sairaala 300 50 sairaala Vehoniemen vesiosuuskunta Lintusyrjä Kuhmalahden osaalue: Kangasalan Vesi 120 (ei lupaa koska ottomäärä < 250 m 3 /d) 2 100 120 (v.2005 2008) *Laskennallisen antoisuuden määrä on suuntaa antava, ei kerro todellista määrää. Kangasalan pohjavesien suojelusuunnitelman päivitys on vuodelta 2006, joten ko. raportti ei kata Kuhmalahden alueen pohjavesialueita. Suunnittelualueen vesijohtoverkostoihin on viime vuosina pumpattu talousvettä n. 5100 5700 m 3 /d, josta laskutetun veden osuus on ollut 80 90 %. Taulukko 2.7. Kangasalan Veden vesijohtoverkostoon pumpatut veden määrät v.2005 2011 (m 3 /d vuosikeskiarvona). Kuhmalahden Lintusyrjän vedenottamotiedot n. 100 m 3 /d puuttuvat taulukon tiedoista. Vuosi Pumpattu Sahalahden vesilaitokselta (nykyisin varavesilähteenä) (m 3 /d) Pumpattu Raikun vedenottamolta pääosin Sahalahden osa-alueelle (m 3 /d) Pumpattu Rikun vedenottamolta Kangasalan keskusverkostoon (m 3 /d) Pumpattu yht. (m 3 /d) pumpattu talousvesi (l/as /vrk) 2005 1710-3600 5310-220 l/as/d 2006 1860-3680 5550-226 l/as/d 2007 1860-3440 5300-210 l/as/d 2008 180 1700 3320 5210-204 l/as/d 2009 1770 3240 5010-193 l/as/d 2010 1530 3460 4980-189 l/as/d 2011 2450 3090 5540-205 l/as/d

11 Taulukko 2.8. Kangasalan Veden laskutetut talousveden määrät, m 3 /d vuosikeskiarvona (% pumpatusta talousvedestä ). Kuhmalahden Lintusyrjän vedenottotiedot N. 100 m 3 /d puuttuvat taulukon tiedoista. Vuosi Laskutettu Sahalahden (ja Raikun) alueelta (m 3 /d) Laskutettu Kangasalan keskusverkoston alueelta (m 3 /d) Laskutettu yht. (m 3 /d) laskutettu talousvesi (l/as /vrk) 2005 1330 (78 %) 2890 (80 %) 4220 (79 %) 176 l/as/vrk 2006 1380 (74 %) 3080 (84 %) 4460 (80 %) 181 l/as/vrk 2007 1390 (75 %) 3160 (92 %) 4560 (86 %) 181 l/as/vrk 2008 1350 (72 %) 3110 (94 %) 4470 (86 %) 174 l/as/vrk 2009 1380 3140 4520 (90 %) 174 l/as/vrk 2010 1240 3210 4450 (89 %) 169 l/as/vrk 2011 1230 3220 4450 (80 %) 161 l/as/vrk 2.3.2 Keskitetty viemäröinti ja jätevedenkäsittely Suunnittelualueella viemärilaitostoiminnasta vastaa pääosin Kangasalan Vesi ja Kuhmalahden vesilaitos. Lisäksi useilla vesi(huolto)osuuskunnilla on viemäriverkostoa. Vesiosuuskuntien viemäriverkostojen jätevedet johdetaan Kangasalan Veden viemäriverkostojen kautta eteenpäin. Vesiosuuskuntia on esitelty tarkemmin luvussa 2.3.3, taulukossa 2.13. Suurin osa suunnittelualueelta kerätystä jätevedestä johdetaan Tampereen Veden Viinikanlahden puhdistamolle puhdistettavaksi. Kuhmalahden alueella on toiminnassa kirkonkylän ja Pohjan taajaman jätevedenpuhdistamot. Sahalahdella on Sahalahden Esikäsittelylaitos Oy; omistajat kunta, Saarioinen Oy Ja Kemira Operon Oy. Esikäsittelylaitoksesta Saarioisten jätevedet johdetaan nekin Kangasalan Veden viemäriverkostoon. Kuhmalahden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu v.1986. Laitos on toimintatavaltaan biologis-kemiallinen. Esikäsittelynä on rumpusiivilöinti, biologisena vaiheena toimii bioroottori ja kemiallinen saostus hoidetaan AVR:llä. Muodostunut saostuma ja kiintoaine erotetaan jälkiselkeytyksellä. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on 100 m 3 /d. Mitoitusarvo BOD 7 :lle on 20 kg/d, fosforille 0,89 kg/d ja typelle 3,0 kg/d. Puhdistetut jätevedet johdetaan Längelmäveteen. Viime vuosina jätevettä on puhdistettu tässä puhdistamossa keskimäärin 40 60 m 3 /d. Kuhmalahden kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kuormitustietoja viime vuosilta on esitetty liitteessä 4. Pohjan taajaman jätevedenpuhdistamo on bioroottoriprosessi, jota on täydennetty kemiallisella jälkisaostuksella. Pohjan taajaman jätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan puhdistamolta 200 m putkea pitkin avo-ojaan, ja tästä edelleen avo-ojaa pitkin n. 300 m Tervaniemenlahteen ja edelleen Längelmäveteen. Viime vuosina jätevettä on puhdistettu tässä puhdistamossa keskimäärin 15 20 m 3 /d. Pohjan taajaman jätevedenpuhdistamon kuormitustietoja viime vuosilta on esitetty liitteessä 4. Kunnallisiin jätevesiviemäriverkkoihin on liittynyt Kangasalan osa-alueelta 24550 asukasta, Sahalahden osa-alueilta n. 1000 asukasta sekä Kuhmalahden vesilaitoksen alueelta n. 350 asukasta. Lisäksi vesihuolto-osuuskuntien viemäriverkostoihin on liittynyt suunnittelualueella n. 900 asukasta, joten koko suunnittelualueen liittymisprosentti keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on noin 90 %. Kangasalan Vedellä on Kangasalan osa-alueella n. 220 km ja Sahalahden osa-alueella n. 20 km jätevesiviemäriverkostoa. Kuhmalahden kirkonkylän alueella viemäriverkostoa on alle 10 km ja Pohjan alueella noin viisi kilometriä. Hulevesiviemäriverkostoa on Kangasalan ja Sahalahden taajamissa.

12 Jätevettä on viime vuosina kerätty suunnittelualueelta yhteensä keskimäärin 5300 6400 m 3 /d. Tästä n. 4000 4900 m 3 /d on kerätty Kangasalan osa-alueelta, 1200 1400 m 3 /d Sahalahden osa-alueelta ja Kuhmalahden osa-alueelta alle 100 m 3 /d. Taulukko 2.9. Kangasalan ja Sahalahden osa-alueen puhdistetut jätevesimäärät vv.2005 2011 (m 3 /d vuosikeskiarvona). Sahalahden jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi 24.1.2011. Vuosi Puhdistettua jätevettä Kangasalan puhdistamossa Puhdistettua jätevettä Sahalahden puhdistamossa Puhdistettua yhteensä (Kangasala +Sahalahti) (m 3 /d) - (l/as/vrk) (m 3 /d) (m 3 /d) 2005 3960 1200 5160-244 ( l/as/vrk) 2006 4120 1270 5390-248 2007 4030 1240 5270-223 2008 4850 1430 6280-262 2009 4000 1230 5230-216 2010 4220 1220 5440-220 2011 5480 64 5540-219 Kangasalan ja Sahalahden osa-alueilla jäteveden määrästä laskuttamattomia vuotovesiä on ollut 20 30 %. Vuotovedellä tarkoitetaan viemäriverkostoon vuotavaa pinta- ja ja pohjavettä. Kuhmalahden kirkonkylän alueella vuotovesien määrä on ollut n. 20 25 % puhdistetusta jätevesimäärästä. Taulukko 2.10. Kangasalan ja Sahalahden osa-alueiden laskutetut jäteveden määrät, m 3 /d vuosikeskiarvona (% puhdistetusta jätevedestä,) Vuosi Laskutettu Sahalahden osa- alueelta (m 3 /d) Laskutettu Kangasalan keskusverkoston alueelta (m 3 /d) Laskutettu yht. (m 3 /d) (% puhdistetusta jätevesimäärästä) laskutettu talousvesi (l/as /vrk) 2005 1200 2760 3960 (77 %) 187 2006 1260 2880 4140 (77 %) - 190 2007 1270 2970 4240 (80 %) - 179 2008 1240 2940 4190 (67 %) 174 2009 1250 2990 4240 (81 %) - 175 2010 1110 3030 4140 (76 %) - 168 2011 1020 3040 4060 (73 %) - 160 Saostus- ja umpikaivoja tyhjentävät yksityisyrittäjät kuljettavat lietteen Vatialantien varressa sijaitsevalle vastaanottoasemalle. Kuhmalahden osa-alueen jätevedenpuhdistamoilta liete kuljetetaan myös vastaanottoasemalle, josta se kulkeutuu Tampereen viemäriverkoston mukana Viinikanlahden puhdistamolle. Sahalahdella on myös vastaanottoasema. 2.3.3 Vesiosuuskunnat ja vesihuolto-osuuskunnat Vesi(huolto)-osuuskuntia on alueella 11 kpl. Nämä on esitelty ao. taulukossa 2.13. Suurimmalla osalla vesiosuuskunnista on sekä vesijohto että viemäri.

13 Taulukko 2.13. Suunnittelualueen vesi(huolto)osuuskunnat ja vesiyhtymät (lähde osuuskuntarekisteri, veden toimitus Vahti-palvelu, liittyjämäärät eri lähteet) Vesiosuuskunta Rekisteröity (v.) liittyjämäärä (arvio) Laskutetut vesimäärät v.2010 2011 m 3 /d Tiihalan vesiosuuskunta 2003 60 liittyjää Vesi ja jätevesi: 4,7 6,0 Ponsan vesiosuuskunta 2004 40 Ostaa veden Orivedeltä. Pelisalmen vesihuoltoosuuskunta Kerppolan vesihuoltoosuuskunta Veden toimitus v.2008: 4,5 m 3 /d ja v.2010 6,6 m3/d 2004 20 Vesi ja jätevesi: 2,7 3,1 2004 30 Vesi ja jätevesi:3,8-4,5 Kaivannon vesisosuuskunta 2009 30 Vesi ja jätevesi: 2,2 Peliniemen vesiosuuskunta 2006 20 Vesi ja jätevesi: 2,0 3,4 Keson vesiosuuskunta 2006 130 Vesi ja jätevesi: 14 19 Pohjois-Kangasalan vesiosuuskunta 2006 140 Vesi ja jätevesi: 28 Kesäkartanonkulman vesiosuuskunta 2006 40 Vesi ja jätevesi: 5,2 5,7 Sahalahden Tursolan vesiosuuskunta 2006 100 talousvesi 2,3 3,0, jv 13 16 Vehoniemen vesiyhtymä 2008 8 taloutta oma porakaivo Vehoniemen pohjavesialueella Kautialan vesiosuuskunta 2008 150 Raikunseudun vesiosuuskunta 2012 100 YHTEENSÄ 11 kpl 870 2.3.4 Vesihuoltoverkostojen ulkopuoliset alueet Suunnittelualueella keskitetyn vedenjakelun ulkopuolella on n. 8 % ja keskitetyn jätevesiviemäröinnin ulkopuolella on noin 10 % asukkaista. Kaivoveden varassa olevilla kiinteistöillä vedenlaadussa esiintyy paikoin fluoridi- ja arseeniongelmia. Lisäksi kaivovesissä on paikoin runsaasti rautaa ja mangaania sekä liiallisia bakteeri- ja nitraattipitoisuuksia. Liitekartassa S1 on esitetty suunnittelualueen arseeni- alueita. Suunnitelmakartassa S1 esitetyt arseeniriskialueet perustuvat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuksiin sekä kunnan ympäristöterveysvalvonnan tekemiin kaivokartoituksiin. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn liittymättömien kiinteistöjen jätevedet käsitellään uuden rakennuskannan osalta yleisesti verrattain tehokkaasti kolmiosaisessa saostuskaivostoissa ja maaperäkäsittelyssä sekä muissa pienpuhdistamoissa. Melko yleinen tapa erityisesti ranta-alueilla on myös johtaa wc-vedet umpisäiliöön ja ns. harmaat vedet vähintään kaksiosaisen saostuskaivoston kautta maaperäkäsittelyyn. Vanhemman rakennuskannan osalta jätevedet käsitellään vielä yleisesti pelkissä saostuskaivoissa. Vanhan rakennuskannan osaltakin kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät on uusittava lainsäädännön määräämänä maaliskuuhun 2016 mennessä (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011). Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömänjäteveden kuormitukseen. Lisäksi kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa edellä tiukempia vaatimuksia viemäriverkostojen ulkopuoliselle jäteveden käsittelylle.

14 2.4 Vesihuoltolaitosten taksat Vesihuoltolain maksuista säädetään vesihuoltolaissa (18 ja 19 ). Vesihuoltolaitoksen täytyy periä vesihuollosta käyttömaksua kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Laitos voi periä lisäksi liittymismaksua, perusmaksua ja muita palvelumaksuja. Kangasalan Vesi perii liittyjiltä maksuja vuosittain hyväksytyn taksan mukaisesti. Taksassa on määritetty käyttö-, liittymis-, perus- sekä palvelumaksut. Liittymis-, perus- ja muut maksut voivat olla eri alueilla erisuuruisia kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen takia tai muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan huomioida lisäksi kiinteistön käyttötarkoitus. Kangasalla v.2014 liittymismaksun suuruus lasketaan kaavalla L= k x A x p x y L, jossa k= kiinteistötyypin mukainen kerroin, A= kerrosala, p =palvelukerroin ja y L = liittymismaksun yksikköhinta (4,8 /k-m 2 ). Omakotitalojen liittymismaksut määräytyivät kuitenkin suoraan kerrosalan mukaan ollen 3685 6940 (sis. vesijohto+jätevesi+hulevesi) kerrosalasta riippuen. Haja-asutusalueilla ja toiminta-alueen ulkopuolella Kangasalan Vesi voi periä korotettua liittymismaksua. Kangasalan Veden perusmaksun suuruus määräytyy vuosikulutusarvion perusteella ollen esimerkiksi puhtaan veden osalta 28..730 /v (alv =0 %) vuosittaisesta vedenkulutusmäärästä riippuen. Hulevesien johtamisesta erillisviemäröintialueella jätevesiviemäriin, peritään korotettua perusmaksua. Käyttömaksun perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä ja se mitataan laitoksen asentamalla vesimittarilla. Käyttömaksu peritään erikseen vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. Käyttömaksut ovat Kangasalan Vedellä v.2014 veden osalta 1,29 /m3 ja jäteveden osalta 2,24 /m3. Jos asiakas johtaa hulevetensä jätevesiviemäriin, laitos voi periä korotettua käyttömaksua. Liitteessä 6 on esitetty vesihuoltolaitosten perimiä taksoja vv.2010 2014 (lähde: Kangasalan Vesi ja osuuskuntien osalta Vahti-palvelu, nettisivut). 2.5 Seudullinen yhteistyö Kangasala on mukana Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeessa. Hanke on huomattavan suuri vesihuoltoinvestointi, mutta Tampereen keskustan elinvoimaisuuden kasvun kannalta merkittävä hanke. Keskuspuhdistamon toteuttaminen ajoittunee vuoden 2020 tuntumaan. Vesihuollon seudullisesta yhteistyöstä on meneillään selvitys. Selvityksen taustalla on Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen toteutukseen liittyvä organisoituminen. Selvityksen perusteella arvioidaan erilaisia vesihuollon seudullisen järjestämisen vaihtoehtoja niiden vaikutuksia niin vesihuollon kustannuksiin kuin palvelujen järjestämiseen asiakkaiden kannalta. Vesihuollon laajimpana päävaihtoehtona tarkastellaan mukana olevien kuntien yhteistä seudullista vesihuoltoyhtiötä, joka huolehtisi koko alueen vesihuollosta loppuasiakkaalle saakka. Muita esillä olevia vaihtoehtoja ovat vesihuoltopalveluja operointimallilla tarjoava yhtiö tai kuntien omistama erillinen jätevedenkäsittelyyhtiö. Selvitystyössä esiin nousevat vesihuollon järjestämisen vaihtoehdot tulevat kuntiin käsiteltäväksi v.2014. 2.5.1 Päätökset Rikun, Raikun ja Ukkijärven vedenottamoilla on länsi-suomen vesioikeuden ja länsi- Suomen ympäristölupaviraston luvat. Kuhmalahden Pohjan taajaman jätevedenpuhdistamolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa 19.6.2013, nro 102/2013/1, Dnro

15 LSSAVI/202/04.08/2012. Luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti siten että purkuvesistöön johdettavan käsitellyn jäteveden BOD 7 -ATU on enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 0,8 mg/l. Puhdistustehon on sekä BOD 7 -ATU:n että kokonaisfosforin osalta oltava vähintään 90 %. Lisäksi kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 %. Kemiallinen hapenkulutus COD Cr enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %. Tulokset on laskettava vuosikeskiarvona. Luvan saajan on viimeistään 30.6.2023 jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Kuhmalahden kirkonkylän taajamassa sijaitsevalla jätevedenpuhdistamolla ei ole vesioikeuden lupaa, mutta sillä on Kuhmalahden kunnan ympäristösuojelulautakunnan lupa vuodelta 1987. Luvassa on asetettu jätevesien käsittelylle ja vesistöön johtamiselle seuraavat raja-arvot: - BOD 7-ATU < 25 mg/l - kokonaisfosforin jäännöspitoisuus < 1,5 mg/l. - Puhdistusteho BOD 7-ATU : n osalta > 80 % ja kokonaisfosforin osalta > 80 %. Kunnanhallitus on vahvistanut Kangasalan Veden toiminta-alueet sekä vesi(huolto)- osuuskuntien toiminta-alueita. Toiminta-alueet on esitetty suunnitelmakartoissa. 2.5.2 Sopimukset Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki ovat laatineet sopimuksen ja toimeenpanosuunnitelman Ojala-Lamminrahkan alueen jatkosuunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä varten, mutta toiminta-alueeseen liittyviä päätöksiä ei ole tehty. Sopimuksessa Tampere varautuu vesihuollon osalta myös Lamminrahkan alueen liittämiseen verkostoon. Kangasala vastaa vesihuoltoverkoston rakentamisen kustannuksista Tampereen puolen Petäjäsuolta eteenpäin Lamminrahkan alueelle. Tampere toimittaa veden tukkuhinnalla Lamminrahkan alueelle ja vastaanottaa sieltä tulevan jäteveden voimassa olevan jätevesisopimuksen mukaisella hinnalla. Lamminrahkan vesihuollon toteutustapa määritellään Tampereen Veden ja Kangasalan kunnan / Kangasalan Veden välisessä erillisessä sopimuksessa. Kangasalan on solminut vedenhankintaa koskevan TAVASE-sopimuksen. Valtuuston pöytäkirja 16.4.2012 29: Valtuusto päättää, että Kangasalan kunta irtautuu Tavase Oy:stä ja käy 31.12.2012 mennessä neuvottelut muiden osakaskuntien kanssa koskien myös Tavase Oy:n tulevaisuutta. 14.12.1994: Vesijohtoyhteys: Kangasala-Tampere Tampereen ja Kangasalan välinen sopimus kaupunkia ja kuntaa yhdistävän vesijohdon rakentamisesta ja veden toimittamisesta poikkeus- ja kriisiolosuhteissa. Siirtovesijohto rakennettiin Ruskon vedenpuhdistuslaitokselta Kaukajärven pohjoisrannalle. Sopimuksen mukaan poikkeus- ja kriisitilanteissa toimitettavan veden määrän tulee vastata tilanteen vaatimuksia ja veden toimittajan tulee tarvittaessa pyrkiä rajoittamaan omaa vedenkulutustaan. 2.9.1982: Vesijohtoyhteys Kangasala-Tampere Tampereen ja Kangasalan välinen sopimus veden myynnistä Kangasalan kunnalle sekä veden toimittamisesta kriisitilanteissa. Vesijohtoyhteys Kangasalle rakennettiin Tampereen Holvastin kaupunginosan verkostoon liittymällä. 26.10.2010: Kangasalan jätevedet Tampereelle

16 Kangasalan kunnan jätevesien johtaminen Tampereen verkostoon ja niiden puhdistaminen Tampereen kaupungin toimesta. Sopimus on voimassa toistaiseksi, kuitenkin vähintään 31.12.2018 asti. Sopimus päättyy kuitenkin mahdollisen uuden yhteisen keskusjätevedenpuhdistamon käytön alkaessa. Vesi(huolto)osuuskunnat Kangasalan Vesi on sopinut vesi(huolto)osuuskuntien veden toimittamisesta esihuoltoosuuskuntien verkostoon sekä jätevesien johtamisesta Kangasalan Veden viemäreihin. Ponsan vesiosuuskunnalle verkostovesi johdetaan kokonaisuudessaan Oriveden puolelta. 2.6 Aiemmat suunnitelmat - Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoksen päivitetty yleissuunnitelma valmistui v.2011. Laitoksen vesilain mukainen lupahakemus on viranomaisen (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto) käsittelyssä. - Kangasalan, Sahalahden ja Kuhmalahden edelliset vesihuollon kehittämissuunnitelmat laadittiin vuonna 2004. - Vuonna 2004 laadittiin myös kaakkois-pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka kattoi Sahalahden ja Kuhmalahden osa-alueet. Suunnittelutalo S.Anttila päivitti Kuhmalahdelle vesihuollon kehittämissuunnitelman v.2009. - Kangasalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman täydentäminen Sahalahden alueen osalta laadittiin v.2007. - Vuonna 2006 valmistui Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Siinä on aikataulutettu Kuhmalahti-Sahalahti siirtoviemärilinja rakennettavaksi vuoden 2020 jälkeen. - Yleissuunnitelma Kuhmalahti-Sahalahti siirtoviemäri. S.Anttila v.2007. - Vehkajärven viemäröinti paikallisesti ja panospuhdistamo. Yleissuunnitelma S.Anttila. v.2009. - Vehkajärven vesihuolto-runkolinja. Yleissuunnitelma. S.Anttila. V.2009.

17 3. VESIHUOLLON ENNUSTEET JA TAVOITTEET 3.1 Kehittymisennusteiden yleiset lähtökohdat ja perusteet Ennusteet vedenkulutuksesta ja jäteveden muodostumisesta on laadittu kunnalta ja vesilaitoksilta saatujen tietojen perusteella. Lähtökohtana on nykyinen vedenkäyttötilanne ja ennusteet asutuksen ja elinkeinoelämän kehityksestä. Ennusteet ovat tavoitteellisia ja niiden toteutuminen riippuu myös siitä, kuinka paljon vastaisuudessa halutaan ja voidaan investoida vesihuollon kehittämiseen. Lisäksi ennusteiden toteutuminen on riippuvainen vesi/vesihuolto-osuuskuntatoiminnan aktiivisuudesta. Ennusteet laaditaan vuoteen 2030 saakka. Pitkä ennustejakso on tarpeen, koska mm. putkijohtojen tekninen käyttöikä voi olla yli 50 vuotta. Ennusteita ja suunnitelmia on kuitenkin tulevaisuudessakin tarkistettava tarpeen mukaan esim. 5-10 vuoden välein ja aina, kun olosuhteet merkittävästi muuttuvat. 3.2 Vesihuollon tavoitteet - Vedenhankinnan keskeisenä tavoitteena on hyvälaatuisen, terveellisen ja riittävän talousveden turvaaminen asutukselle ja elinkeinotoiminnoille. - Vedenhankinnan varmuuden parantaminen. Mahdollisissa käyttöhäiriö- ja katastrofitilanteissakin vedenjakelu on voitava hoitaa tyydyttävästi. Vesijohtoverkoston kapasiteettiongelmien kartoitus pidetään ajan tasalla. Vedenjakelun turvallisuusriskien turvallisuussuunnittelua jatketaan jatkuvana prosessina. - Vesihuollon yleisen kehittämisen jatkaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. o Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteistyötä pyritään parantamaan entisestään (vrt. luku 3.4). o Vesihuoltoverkoston laajennushankkeiden kiireellisyyskartoitukset (suuren asukasjoukon tarve, terveydelliset syyt). o Kunnan kehittämissuunnitelma pidetään ajan tasalla. o Vesiosuuskunnille tarjotaan asiantuntija-apua ja kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia verkostojen kunnossapidon suhteen. o Keskuspuhdistamohanke - Alueelliseen yhteistyön edellytyksien huomiointi vesihuollon edistämisessä. - Vesihuoltoverkoston saneeraus. Resurssointi vesihuoltoverkostojen saneeraukseen. o Vuotovesien määrää pyritään vähentämään vesijohtoverkostojen ja viemärien oikea-aikaisen ja oikean saneeraustavan valinnan edistäminen kunnan kattavin saneerausohjelmin. o Vedenjakeluverkostossa on vielä käytössä paljon vanhaa himaniittiputkea. Putken hajoamiset aiheuttavat ongelmia ja riskitilanteita vedenjakelussa. Himaniittiputkien vaihtaminen nykyaikaisiin materiaaleihin on saneeraustöissä yksi keskeisistä tavoitteista. - YSL 18 nojalla annettavan asetuksen mukaisten toimenpiteiden käyttöönotto ja sen jatkaminen (haja-asutuksen jätevedet). Tiedottamisen ja neuvonnan kehittäminen. - Hulevesien hallinnan kehittäminen kokonaisvaltaisesti suunnittelualueella. - Toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittymisasteen nostaminen.

18 Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on käsitelty luvussa 4. Suunniteltujen vesihuoltoverkostojen laajentumisalueet on esitetty kehittämissuunnitelman liitteenä olevassa kartassa. 3.3 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysnäkymät Suunnitelmassa käytetään lähtökohtana kunnan kaavoituksen laatimaa väestöennustetta. Ennuste on tavoitteellinen ja perustuu Tampereen kaupungin rakennesuunnitelmaan. Taulukko 3.1. Asukasmäärän arvioidaan Kangasalla kehittyvän seuraavasti: 2012 2020 2030 Kunnan epävirallinen väestöennuste, päivitetty 19.10.2012 30 140 34 000 43 770 Kangasalan osa-alue 26 220 30 620 40 340 Sahalahden osa-alue 2 350 2 400 2 450 Kuhmalahden osa-alue 1 030 980 980 Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 2040 (julkaistu 28.9.2012) 30 140 32 200 34 075 Taulukko 3.2. Asukasmäärän sekä työpaikkojen määrän ennusteet Kangasalla kunnan oman epävirallisen väestöennusteen mukaan tarkemmalla osa-aluejaolla. OSA-ALUE VÄESTÖ tilanne 15.5.2012 ENNUSTE 2030 VÄESTÖ- VÄESTÖN- MUUTOS 2012-2030 TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN MUUTOS 2012 2030 KANGASALAN OSA-ALUE SA HA LA Lamminrahka 0 5500 +5500 +400. Keskusta 3740 6200 +2460 + 500 Suorama 5430 6900 +1470 Vatiala 4780 6330 +1550 +500 tp (Lentola- Kallio). Pikonlinna 320 1250 +930 Ruutana + VT9 2580 3340 +760 +2500?(valtatie 9:n varsi). Asema-Tursola 1660 2400 +740 Huutijärvi 1740 1850 +110 Ranta-Koivisto-Liuksiala 1130 1580 +450 Riku-Päkinmäki 460 460 0 Herttuala 120 220..370 100..+250 Haviseva 700 800 +100 Eteläosan maaseutualueet 970 970 0 Itäosan maaseutualueet 2090 2130 +40 Pohjoisosan maaseutualueet 400 400 0 KUH- MA- LAHTI HT Sahalahden maaseutualueet 1110 1140 +30 I Sahalahti keskusta 1210 1310 +100 Kuhmalahti kk 250 260 +10 Pohja 150 160 +10 Kivisalmi-Puutari-Vedentausta 480 440-40 Vehkajärvi 150 120-30 YHTEENSÄ 29 470 43770 +14 300 +3900? Lamminrahkaan, keskustan, Suoraman ja Vatialan alueelle odotetaan merkittävää asukasmäärän lisäystä (+1500 5500 asukasta/alue). Pikonlinnan, Ruutanan, Asema- Tursolan sekä Ranta-Koivisto-Liuksialan asukasluvun ennustetaan kasvavan usealla sadalla asukkaalla. Sahalahden keskustan sekä Huutijärven, Herttualan ja Havisevan alueen asukasmäärän arvioidaan kasvavan noin sadalla asukkaalla 20 vuodessa. Muille alueille asukasmäärän ennustetaan kasvavan tätäkin maltillisemmin.

19 Lisää työpaikkoja rakentuu Lamminrahkaan, Lentolan-Kalliolan alueelle ja mahdollisesti myös VT9 varteen Ruutanaan. 3.4 Vesihuollon suunnittelun kytkeminen muuhun suunnitteluun Maankäytön suunnittelun, vesihuollon toteutuksen ja vesihuollon valvonnan (ympäristöja terveydensuojeluviranomaiset) vastaavien tahojen yhteistyön kehittäminen ja lisääminen on keskeinen tekijä onnistuneessa vesihuollon järjestämisessä. Yhteistyöllä ja etukäteissuunnittelulla saavutetaan vesihuollon toimivuuteen ja taloudellisuuteen liittyviä hyötyjä sekä pystytään välttämään/varautumaan hallitsemattomien tilanteiden syntyminen/-seen Vesihuollon laajentamisessa ja myös verkostojen saneerauksessa tulee ottaa huomioon alueen tuleva maankäyttö, eikä vesihuollon laajentaminen saa vaikeuttaa alueen myöhempää maankäytön suunnittelua (esim. suurempien päävesihuoltolinjojen sijoittaminen vapaassa maastossa). Maankäytön suunnittelussa puolestaan pystytään vaikuttamaan vesihuollon rakentamisesta syntyviin kustannuksiin. Kangasalla kaikki kaava-alueet onkin rajattu nykyisten vesihuollon toiminta-alueiden välittömään läheisyyteen. Lisäksi maaseutualueiden osayleiskaavalla (tulossa nähtäville v.2012) hallitaan yhdyskuntarakenteen kehitystä asemakaava-alueiden ulkopuolella sekä ohjataan maaseudun rakentamista palvelukyliin. Tarkistettu osayleiskaavaehdotus on tulossa nähtäville vuoden 2012 aikana. Vesihuoltolain 6 :n mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Siksi maankäytön ja vesihuollon suunnittelussa ja ohjauksessa on tarpeen ottaa huomioon myös terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisten näkökannat. 3.5 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Kunta tukee vesihuolto-osuuskuntien perustamista antamalla asiantuntija-apua. Kunta tukee myös osuuskuntien perustamista ja laajentamista myöntämällä osuuskunnille lainojen takauksia hakemuksesta. Jatkossa selvitetään vesihuolto-osuuskuntien verkostojen ylläpidon yhteistyömahdollisuuksia. 3.6 Vedenkulutuksen ennusteet 3.6.1 Vedenkulutusennusteen perusteet Vedenkulutusennuste laaditaan vesilaitokseen liittyneen asukasmäärän ja asukasta kohti kulutettavan veden määrän eli ominaiskulutuksen perusteella. 3.6.2 Liittyminen vesilaitokseen Vesilaitoksen ja uusien ja olevien vesiosuuskuntien suunniteltuja laajennusalueita on esitetty liitekartassa. Suunnittelussa on oletettu että v. 2030 jälkeen keskitettyyn (vesilaitos + vesiosuuskunnat) vedenjakeluun on liittynyt Kangasalan osa-alueella 99 % asukkaista sekä Sahalahden ja Kuhmalahden osa-alueilla 86 % asukkaista.