Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS 1
Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Teknologian soveltaminen oppimisessa edellyttää osaamista, riittävää digitaalista oppimateriaalia ja oppimisympäristöjen tarkastelua uudesta, kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta. 2
Muutama ajatus aluksi Mikä on ylioppilaskokeen tehtävä? Millaisia vaatimuksia suhteessa muihin (kieli-) kokeisiin? Millaisia vaatimuksia työelämästä ja nykyyhteiskunnasta? Mikä on kielitaidon arviointia vs. opittua koetekniikkaa? Millaisia sähköisiä mahdollisuuksia hyödynnettävänä? Miten lähteä liikkeelle, mitä tulossa seuraavaksi? Miten tehdä tämä yhdessä?
Kaikki tämä sähköisesti! Arviointi kouluissa Sensoriarviointi Tulokset Koe Tehtävät
Sähköistämisaikataulu oppiaineittain S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 SA GE FI RA YH PSY RU FIN UE UO ET TE HI EN EA IA PO LA BI S 2018 ÄI S2 R2 VE FY KE SM K 2019 MA
Ylioppilastutkinto: suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voi ylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeella. Osallistumisoikeutta suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista ylioppilastutkintolautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen). Koe on kypsyyskoe, joka testaa sekä kielitaitoa että opiskeluvalmiuksia. Koe ei sisällä tällä hetkellä kuunteluosuutta.
Sähköinen suomi/ruotsi toisena kielenä -koe, syksystä 2018 lähtökohtana sama kielitaitokäsitys kuin nykyisissä kokeissa koe yhtenä päivänä sähköistämisen lähtökohtana suljettu verkkoympäristö, mahdollisesti vaiheittainen siirtyminen kohti avoimempaa pyrkimyksenä kaikkien osataitojen testaaminen osataitojen testaaminen integroituina tehtävinä, ei erikseen kehitystyö äidinkielen kokeen rinnalla, mm. oikoluku? 7
Kokeen osat Kuunteleminen ja puhuminen Kirjallinen viestintä Monilukutaito (ei erillistä sanasto- ja rakenneosiota) Tekstit käytetään multimodaalista aineistoa, joka on yhteinen koko kokeelle 8
Aineisto ja osiot MONIMEDIAINEN AINEISTO Kuunteleminen ja puhuminen Monilukutaito Kirjallinen viestintä
Kuunteleminen ja puhuminen 2 3 erilaista tehtävää esim. reagointi ja tiivistäminen osa tehtävistä voi olla integroituna myös monilukutaidon osioon vaihtelevasti monologia, dialogia ja ryhmäkeskustelua Aineisto ja tehtävät Järjestelmä arpoo tehtävien järjestyksen Osion vastauks et lukitaan Aineisto käytettäv issä muissa osioissa
Monilukutaito Useita erilaisia tekstejä Esimerkki Osion tehtävien mahdollisesta määrä aineistosta voi vaihdella. ja tehtävästä: Otetaan Aineistona huomioon on fiktiivinen YTL:n uutissivusto (vrt. BBC), jossa on erilaisia pieniä uutisia, videota, pidempiä 1. tehtävien laajuus artikkeleita, tilastoja yms. materiaalia. 2. onko jokin tehtävistä integroitu kuuntelemisen ja Tehtävät puhumisen perustuvat osion koko kanssa. materiaaliin ja voivat olla o kysymyksiä o tai muuta omaa suullista tai kirjallista tuottamista. o Tehtävät liittyvät esim. otsikkotason ymmärtämiseen, tiedon hakuun, arviointiin ja valintaan.
Kirjallinen viestintä Osion pohja-aineistona hyödynnetään koko kokeen yhteistä aineistoa. Kaksi osaa: Lyhyempi kirjoitustehtävä - tehtävää ei ole, jos monilukutaidon osakokeessa on ollut lyhyitä kirjallisia tuottamistehtäviä. - ei oikeinkirjoitusohjelmaa Pidempi kirjoitustehtävä - esim. analyysi, kolumni, artikkeli, blogiteksti - useita tehtävävaihtoehtoja, joista kokelas saa valita itse - lähtökohtana tekstilajinäkökulma. - käytössä oikeinkirjoitusohjelma?
Lyhyesti siis Tässä ollaan nyt! Monimediainen aineisto 3 osiota, joissa useampia tehtäviä Kaikki kielen osa-alueet mukana Koe on vielä prosessissa ja tarkentuu koko ajan tehtäväesimerkkejä ja ajankohtaista kokeesta Digabin sivuilta: https://digabi.fi/
KIITOS! 14