. ";ji} ~ifj \._------------ SHAKKI LUOTETTAVIA S HA KKI KE LLOJA. Kartuttakaa Osmo Kailan shakkirahastoa tili n:o 5344/PYP Lauttasaari-Keskusta

Suomfln ~~W;!. ";ji} ~ifj ( N:o 2 T 0 U K 0 KUU I 9 6 8.1 \._------------ SHAKKI LUOTETTAVIA S HA KKI KE LLOJA Meiltä voitte tilata edullisen ja käyttövarman shakkikellon. Postitse muille paikkakunnille. Ovh. vain 33:- KELlOLIIKE E. PÄÄKKÖNEN Puistolinna, Forssa Puh. 916/11099, iltaisin 11182 luottamuspankki Kartuttakaa Osmo Kailan shakkirahastoa tili n:o 5344/PYP Lauttasaari-Keskusta Ilmoittajat tukevat meitä - tukekaa ilmoittajiamme

on tilata SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI Se on nykyajan lehti nykyajan ihmistä varten ~ ~ Helsingin Sunmoloinen Söösföponkki torinoo föydellistö ponkkipolveluo HELSINGIN---. SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI Kluuvikatu 8, puh. 11 731 Shakkikuvioleimasimia sekä muita leimasimia ja tarvikkeita shakinpelaajille edullisesti. autovakuutusten laatumerkiksi POHJOLA 't?c:~:j[:uqda LEIIWASIN 'U" [3 D8 lidffib5 - Om. shakkimestari Ture Kerppe, Turku, Kristiinankatu 5, puh. 12190

uotji EN i-ia'<ki N:o 2 Suomen Keskusshakki/iiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattaja. I MATTI PostisiirtotiIin n:o 5149 Pankki: Hei Suom Sp - Pohjantalon konttori. Päätoimittaja Taloudenhoitaja J u Ikaisutoim i ku nta NUKARI JOR MA VÄHÄTUPA VISA KIVI OLAVI HALME Kasavuorent. 12. D. 16 Kaarikuja 2. S. 100 MAUNO LAISAARI Kauniainen Helsinki 94 AL TTI SALOlLA puhelin 500025 puhelin 303457 OSMO SÄRKI LAHTI SUOMEN SDAKKIKIRJALLISUUS Kirjankeräilyn harrastajien seura, Bibliofiilien Seura ry., on äänenkannattajassaan»bibliophilos» -lehdessä julkaissut luettelon Suomen shakkikirjallisuudesta alkaen vuonna 1852 ilmestyneestä C. W. Hjeltin kirjasesta Grund-drag till schack. Luettelo on varsin mielenkiintoinen ja osoittaa, että Suomessakin nähtävästi kannattaa julkaista shakkikirjallisuutta kielemme erikoisasemasta huolimatta. Luettelo sisältää 35 eri numeroa näiltä runsaalta sadalta vuodelta.»säännölliseksi» tuo kirjojen julkaiseminen on tullut 20-luvun puolivälissä, vaikkakin sen ajan teokset olivat yksinomaan suomennoksia yleensä saksankie1estä. 30-luvun alussa alkoivat omat nousevat mestarimme luoda aivan omaa shakkikirjastoamme. Luettelon laatija, maisteri J u s s i K u r i k k a, on liittänyt siihen myös kaikki maassamme ilmestyneet shakkilehdet ilmoittaen samalla niiden päätoimittajat ja kustantajat. Luettelo pohjautuu Helsingin yliopiston kirjaston kotimaisen osaston kokoelmiin. Ko. Bibliophilos-lehden numeroa 4/1967 on saatavissa Suomen Shakin päätoimittajalta hintaan 2:50 postikuluineen.

28 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 29 PELIOSASTO Toimittavat: HEIKKI WESTERINEN ja MARTTI RÄIKKÖNEN, Niittykumpu 12 B, puh. 42 82 89 GeIler voitti Göteborgissa Göteborgin Messutalossa pelattiin 26.12. -3.1. shakkijohtajan ja me senaatin Erik Olsonin muistoturnaus. Suuressa salissa pelattiin kansainvälisen mestariturnauksen lisäksi akateeminen mestaruusturnaus. Tilaa riitti salissa vielä Erik Olsonin harvinaislaatuiselle nappulakokoelmalle. Pääturnauksen voitti odotetusti venäläinen ehdokasottelija, suurmestari Efim Geller. Odottamattoman tiukan vastuksen hänelle tarjosi kuitenkin yllättäen Ruotsin mestari Rolf Martens, joka saavutti kirkkaasti tämän 2b-turnauksen kansainvälisen mestarin normin. Voimme odottaa hänestä naapurimaamme seuraavaa kansainvälistä mestaria. Tätä varten hänen olisi tehtävä toinen kv-tulos vähintään 2a-turnauksessa. Naisten maailmanmestari, gruusialainen Nona Gaprindasvili yllätti myös rauhallisella pelillään ja hyvillä hermoillaan saavuttaen kolmannen tilan. Ainoa häntä häirinnyt tekijä oli kylmyys, ja hän pelasikin usein turkki päällä. Ove Kinnmark onnistui»kotikentällään» mainiosti. Terävä pelityyli tuotti monia kauniita pelejä hänelle. Tsekkiläinen kvmestari Vlastimil J ansa aloitti turnauksen hyvin huonosti, mutta pääsi loppukirinsä ansiosta SO %:iin. Westerinen joutui turnaukseen mukaan aivan viime hetkellä ja monia hyviä asemia (m.m. Sand oria ja Ekiä vastaan) jäi voittamatta puolinaisen kunnon vuoksi. Tulokset: 1. Geller 7~, 2. Martens 7, 3. Gaprindasvili 6,4. Kinnmark S~, S. Jansa 4~, 6-7. Westerinen ja Ek 3~, 8. Sandor. 3, 9. Nilsson 2~, 10. Malmgren 2. Meikäläisten peleistä näytteenä otamme AI jeehinin puolustuksen \Vesterinen-J ansa. 95. ALJECHlNIN PUOLUSTUS H. Westerinen - V. Jansa Erik OIsonin muistoturnaus Göteborg 27.12.67 1. e4 Rf6 2. es RdS 3. d4 d6 4. Rf3 g6 (Mustan viimeinen siirto on viime aikoina ollut paljon käytössä entisen 4. - Lg4:n sijasta. Peli Westerinen-Hort, Leningrad -67 näytti, että nyt S. e4 on strategisesti huono) S. Le4 e6 (Jatko S. - Rb6 6. Lb3 Lg7 7. exd6 exd6 8. 0-0 0-0 9. h3 Re6 10. a3 h6 11. Tel vei kirjepelissä Westerinen -Westman -67 kohta terävään keskustapeliin) 6. 0-0 Lg7 7. exd6 Dxd6 81. Tel (Smyslov pelasi Prahassa -6S Hortia vastaan 8. h3. Valkean ei kuitenkaan tässä vielä välttämättä tarvitse estää ratsunsa vaihtumista.) 8. - Lg4 9. Rbd2 0-0 (Tuskinpa edes ansan nimitystä ansaitsisi 9. - Lxd4 10. Re4) 10. h3 Lxf3 11. Rxf3 Rd7 12. Lb3 e6 13. e4 Re7 14. LgS Tfe8 (Uhkauksen IS. es torjumiseksi ei soveltunut 14. - RfS sillä seuraisi ls. es De7 16. g4 Rh6 17. Dd2) IS. Dd2 es 16. Lf4 Da6 17. ds exds 18. exds 19. Le2 Lxb2? (Liian vaarallista. Parempi oli 19. - Tad8) 20. Tab1 Lf6 21. RgS! e3 22. Da1 De4 23. Re4 RxdS? (Ainoa mahdollisuus oli yrittää 23. - fs. Ei myöskään 23. - DxdS käynyt 24. Lb3 DfS 25. Lxf7 +) 24. Lb3 e2 25. Lxe4 exdld. 26. Tbxdl Rxf4 (J os 26. - R5b6 niin 27. Lxf7-1- Kxf7 28. 1'<.d6+ Kf8 29. Lh6 Lg7 30. Lxg7 + voittaen) 27. Txd7 Kh8 28. Txf7 Le3 29. Tc3 Lg7 30. Txf4 b5 (Kovan aikapulan takia peli jatkuu) 31. Lb5 Lh6 32. TE7 Tf8. 33. Tef3 antautui. H.W. Erkki Havansi: ERÄÄN HÄVIÖPELIN ANATOMIA Tavataan sanoa, ettei shakinpelaaja opi mistään niin paljon kuin omista h ä v i ö p ele i s t ä ä n. Olen samaa mieltä ja uskon säännön koskevan kaikkia pelaajia pelivahvuudesta riippumatta. Tältä osin olen siis hiukan eri mieltä kuin Suomen Shakissa hiljattain (N:o 1/1968 s. S) esitetty näkemys:»viisas oppii toisten virheistä, keskinkertainen omistaan ja tyhmä ei mistään,). Yllä puolustamani näkemys ei tietenkään tarkoita sitä, että pelkkä runsas häviäminen olisi pelivahvuutta kehittävää. Jos näin olisi, niin kuinka vahvoja nollakerholaiset olisivatkaan! Asian ydin on tietenkin siinä, että omia häviöpelejä tutkitaan kriitillisesti ja oppimismielessä. Tämän suhtautumisen en usko kuuluvan kovinkaan monen meikäläisen shakkimiehen hyveisiin. Itse en ole tässä asiassa sen hyve ellis empi kuin muutkaan. Silloin tällöin tulee kuitenkin syvennyttyä johonkin häviöpeliin, ja erään tällaisen»katumusharjoituksen» tuloksena esitän seuraa- vassa huomioitani pelistä Kanko-Havansi, HM-turnauksen loppukilpailun 1. kierrokselta 8.1.1968. Olkoon peli samalla kunnianteko Ilkka Kankolle, joka tässä turnauksessa saavutti viidennen Helsingin-mestaruutensa (turnaustulokset Suomen Shakissa N:o 1/1968 s. 19). I. Kanko - E. Havansi 96. NIMZOINTIALAINEN PUOLUSTUS 1) c4 Rf6, 2) d4 e6, 3) Rc3 Lb4»Nimzolla» on nykyään kv. tason turnauksissa vähemmän kannattajia kuin K-intialaisella. Eräs heistä on shakkivuoden 1967 kiistaton kuningas Bent Larsen, joka yleensäkin pitää Nimzowitsehia shakillisena esikuvanaan. -- Itse olen käyttänyt»nimzoa» melko usein, olematta silti sen yhtä vannoutunut kannattaja kuin esim. sveitsiläinen KvM Kupper. Kun Kupperilta nimittäin kysyttiin - hänen hävittyään mustilla useita pelejä»nimzolla» SM Donnerille - miksi hän aina käyttää juuri Donnerin hyvin tuntemaa»nimzoa,), oli vastaus:»mitä muutakaan sitten voisi pelata?» 4) e3 c5, 5) a3 - - - Valkean 4. siirto viittasi Rubinstein-muunnelmaan, mutta pelisiirrolla siirrytään terävään Sämiseh-varianttiin. Tällä aseella Kanko on menestynyt hyvin kotimaisissa turnauksissa. Kv. areenoilla näyttää rauhallisempi ja asemallisempi jatko S) Ld3 0-0, 6) Rf3 olevan suositumpi nykyään. 5) ---Lxc3-1-, 6) bxc3--- Näin siis musta on menettänyt K-Iähettinsä, kuten tässä avauksessa»asiaan kuuluukin». Mustan K-asemaa ja etenkin sen mustia ruutuja puolustavan lähetin puuttuminen tulee tässä pelissä osoittautumaan poikkeuksellisen kohtalokkaaksi 6) ---b6, 7) Re2--- Aikaisempi päävariantti 7) Ld3 Lb7, 8) f3 0-0, 9) Re2 on saanut väistyä pelijatkon tieltä, jossa valkea välttää tempohäviön f2-f3-f4. 7) - - - Rc6, 8) Rg3 0-0, 9) e4 - - - Musta on valinnan edessä. Hänen strategiansahan keskittyy valkean heikon c4- sotilaan mahdollisimman pikaiseen painostamiseen lähinnä siirroin La6, Ra5 ja Te8. Olisi kuitenkin kyseenalaista pelata heti 9) - La6, sillä seuraa ikävä kiinnitys: 10) Lg5 h6, 11) h4! Siksi musta välttää jo ennakolta LgS-kiinnityksen: 9) - - - Re8, 10) f4 - - - Terävä jatko, jota Kanko aikaisemminkin on käyttänyt menestyksellä: Kanko-Kauranen, SM-turnaus 1967, josta enemmän jäljempänä. ~ Ns. teoreettinen normaalijatko olisi ollut (mm.) 10) Ld3 La6, 11) 0-0 RaS, 12) De2 Te8 mustalle tyydyttävin näkymin. - Nytkin olisi musta luullakseni tehnyt viisaimmin ryhtymällä heti D-sivusta-aktiviteettiin eli painostamaan e4-sotilasta: siis valkean K-hyökkäysaikeita säikähtämättä 10) - La6 ja 11) - Ra5. Tämän asemasta musta ryhtyykin K-sivusta-aktiviteettiin: 10) --- Dh4, 11) Ld3!? --- Sotilaanuhraus! Jos nyt 11) - exd4, 12) exd4 Rxd4, niin valkea saa erittäin lupaavannälöisen lähettiasetelman siirrolla 13) Lb2. Siitä huolimatta näyttää siltä, ettei mustan olisi tarvinnut liikaa pelätä tätä jatkoa, sillä esim.: 13) - e5, 14) fxes Re6, IS) 0-0 g6 molemminpuolisin mahdollisuuksin. 11) --- f5 Tyypillinen reaktio tämänkaltaisissa asemissa: musta haluaa naulata valkean f sotilaan paikalleen ja siten estää f4-fs siirron (ja sitä tavallisesti seuraavan fs-f6:n). Kuinka musta tässä onnistuu, nähdään pian... 12) dxc5--- Valkean suunnitelmana on lyödä c1xe5 ja exfs ja saada näin mustan e5- ja fs-sotilaista painostuskohteita upseereilleen. Lisäksi mustalle syntyy heikot pisteet c1s- ja d6-ruutuihin. Vertaa peliä Kanko-Kauranen (jäljempänä)! 12) - - - bxc5, 13) exf5 exf5, 14) 0-0 Nyt uhkaa lyönti fs:een. Suojaussiirto 14) - d6 saisi vastauksen ls) Lxf5! ja Dd5+. Siksi musta pelaakin g7-g6. Tämä tosin heikentää entisestäänkin K-aseman mustia ruutuja, mutta onhan valkean Lc1 tiukasti c3- ja f4-sotilaan takana... 14) --- g6, 16) Le3 De7 Ei 15) - d6, 16) LxfS! 16) Tel Rc7, 17) Lf2 Re6, 18) Rfl! - - Hyvä suunnitelma! Ratsu pyrkii kohti ammotta van heikkoa ds-pistettä. Vertaa Kanko-Kauranen!

30 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 31 18) --- Df6, 19) Dd2 --- Uhkasihan sekä Rxf4 että Dxe3. - Nyt musta ryhtyy - noin 10 siirtoa normaalia myöhemmin! - e4-pisteen painostukseen tavanmukaisin RaS + La6 siirroin. Nyt RaS tapahtuu tempovoitoin uhkauksin RaS-b3 ansiosta. 19) - - - Ra5, 20) TahI La6, 21) g3 -- Valkea ei välitä e4-sotilaastaan, sillä jatko 21) - Lxe4 (ei Rxe4, sillä 22) De2), 22) Lxe4 Rxc4, 23) Dxd7 on silminnähden valkeaetuinen. Pelisiirto 21) g3 suojaa f4-sotilaan, jotta manööveri Rfl-e3-d5 kävisi päinsä. 21) --- d6(?) Musta seuraa huonoa ideaa: hän aikoo siirrolla Re6-c7 järjestää»vastaanottokomiteam ds:een tulevalle vrlle, ja sitä ennen hänen täytyy suojata e5-sotilas Lf2:lta. 22) Re3 Re7 (?) Musta jatkaa kaltevalla pinnalla yliarvioidessaan Re3-dS:n tehon. Oikein oli 22) - Tae8, 23) Rd5 Dd8 ja mustalla on vieläkin siedettävä asema. 23) Rd5!--- Valkea arvostelee aivan oikein jatkon 23) -- Rxd5, 24) cxd5 itselleen edulliseksi. Tällöin musta ei nimittäin saa päästää valkeaa pelaamaan c3-c4, koska al-h8-halkaisija jäisi valkean lähetin temmellyskentäksi. ] os taas musta tämän estääkseen pelaa c5-c4, on vaikealla Lf2-d4- ja Tel-e6- uhkauksissa selvän asemaedun tae. Yhtä kaikki mustan olisi pitänyt pelata 23) - Rxd5, 24) cxds Lxd3, 2S) Dxd3 c4, 26) Dc2 H.b3 (uhkasi Hun. Lf2-d4), joskin valkean etu jatkossa 27) Te6 Dd8, 28) Tbel on erittäin tuntuva. Pelissä tapahtunut siirto oli ratkaiseva virhe. 23) --- Dd8?, 24) Re7+ Kg7, 25) g4! Ratkaisevaa! Uhkaa - paitsi tietenkin kyllin ikävästi 26) gxf5 - etenkin Lf2-h4. Tämän lähetin»ylösnousemus» osoittaa mustan K-aseman mustien ruutujen ratkaisevan heikkouden; vertaa huomautuksia valkean 6. ja 14. siirron jälkeen! Mitään järkevää puolustusta ei mustalle enää löydy; esim. lyöminen c4:ään ei auta lainkaan, kuten helposti on nähtävissä. 25) ---fxg4, 26) Lh4 -- Uhkaa mm. RfS+ ja Lxd8. 26) --- De8)!) Torjuu mainitun uhkauksen tarjoten valkealle D-voittoa muodossa 27) RfS + gxf5, 28) Txe8 Taxe8 mustan hyvin pelein. Mutta valkea ei kiirehdi ahnehtimaan: 27) f5! --- Vertaa huomautusta mustan 11. siirron jälkeen! Valkean pääuhkaus on f5-f6+; myös Rxg6 on epämiellyttävä uhkaus. 27) - - - Re6, 28) f6 + Txf6 Kuningassiirrot johtaisivat ennen pitkää mattiin Dd2-h6-siirron seurauksena. - Tässä olisi ollut paras luovuttaa, mutta - kuten koiranleuka Tartakower on huomauttanut - luovuttamalla ei ole vielä voitettu yhtään peliä! 29) Lxf6+ Kxf6, 30) Rd5+ Rxd5, 31) Txe8 Txe8, 32) exd5 Re5 Uhkaa perhe- & kostoshakki f3:ssa! 33) Df4+ ja musta luovutti )1-0). Hyvä suoritus 5-kertaiselta Helsingin mestarilta, joka saattoi ylläolevassa pelissä nojautua edellämainittuun peliinsä Kaurasta vastaan: 1-5) kuten yllä, 6) bxe3 Rc6, 7) Ld3 0-0, 8) Re2 b6, 9) e4 Re8, 10) 0-0 La6, 11) f4 fs, 12) exf5 exf5, 13) bxc5, bxes, 14) Rg3 g6, IS) Le3 d6, 16) Tel Ra5, 17) Lf2 Dd7, 18) Rfl Rg7, 19) Re3 Tae-8, 20) Lh4 Lb7, 21) Tabl La6, 22) Rd5 Kh8, 23) Le7 1-0. - Sangen samankaltaista, eikö totta? Tarinamme opetukseksi muodostuu näin ollen, että voi t t 0 p ele i s t ä ä n k i n voi oppia ja hyötyä! 97. PONZJANJN AVAUS S. Kajan - E. Ridala HM loppukilpailu 2-kierros 9.1.1968 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. c3 (Valkea välttää espanjalaisen pelin pyrkien mahdollisimman pian pois teorian tutuilta poluilta) 3. - f5 (Harvinainen vastaus. Tavallisempia ovat 3. - ds ja 3. - Rf6) 4. d4 fxe4 (4. - d6 5. exfs e4 6. ds tai 4. - LxfS 5. Lb5 exd4 6. Rd4 tai 4. - exd4 5. exf5 d5 6. Rxd4 Rxd4 7. Dh5 + g6 8. fxg6 Rf6 9. g7 + ) 5. Rxe5 Df6 (S. - Rf6 6. LgS) 6. Rg4 Dg6 7. Lf4 (?) (Parempi on 7. d5 Rd8 8. Le2 LeS 9. Le3 ja vaikealla on hyvä peli) 7. - d5 8. Le2 Df7 9. Lg3 Lxg4 (Uhkasi 10. ReS) 10. Lxg4 h5 11. Lh3 gs (Musta aloittaa hyökkäyksen, vaikka kehitys on vielä melkoisesti kesken. Siirtoa on kuitenkin pidettävä hyvänä, sillä musta saa aloitetta ja valkea ei voi häiriintymättä jatkaa peliään) 12. f3 h4 13. LeS (Valkea ei halua jatkuvasti perääntyä, vaikka saakin»erittäin heikon» sotilaan e5:een.) 13.-Rxe5, 14dxe5Df4 15.Da4+ (Mahdollistaa kuninkaan vetäytymisen D-sivustalle. Huono olisi IS. Dxd5 sillä 15. - De3+ 16. Kfl Td8! ja esim. 17. De6+ Le7 18. Db3 LeS 19. Dc2 (19. De6+ Re7) 19. - Tdl +) 15. - c6 16. Rd2 (Uhkasi exf3) 16. - De3+ 17. Kdl Td8 18. Tel Df4 19. Dxa7 (Vastapeliyritys, ollen samalla tärkeä puolustussiirto) 19. - g4 (Terävä siirto, joka tuo lähetin peliin, mutta menettää sotilaan) 20. Lxg4 Lh6 21. Lh5+? (Virhe. Lähetti joutuu tornin»tulilinjalle». Tarkoituksena ilmeisesti on että 22. Dd4:n jälkeen musta ei voi pelata 22. - cs. Siirto antaa myös näennäisiä taktikointimahdollisuuksia f-linjalla. Hyvä puolustussiirto olisi 21. Rb3 [Lähetti valvoo nyt ruutua f3j Peli voisi jatkua esim. 21. - Dxe5 22. Ke2 Rf6 23. Lh3 Th7 24. Tadl Te7 molemmin puolisin mahdollisuuksin). 21. - Kf8 22. Dd4 (22. Te2 pelastaisi upseerin) 22. - Dxd2+ 23. Dxd2 Lxd2 24. Kxd2 Txh5 25. f4 (Jos valkea ehtisi pelata g4 ja saada kuninkaansa keskustaan ei pelin lopputuloksesta voisi varmuudella sanoa yhtään mitään) 25..- Rh6! (Yhdellä ainoalla siirrolla musta eliminoi kaikki valkean toiveet) 26. a4 Rg4! 27. a5 (Jos 27. h3 niin manööveri Rg4 -h6-f5 lukitsee K-sivustan täysin) 27. -- Rxh2 28. a6 bxa6 29. Txa6 h3 30. Tg1 Tf5 31. Txc6 Txf4 gxh3 Rf3+ 33. Ke3 Tf5 34. Tgg6 Rxe5 3S. Tcf6+ Txf6 36. Txf6+ Ke7 37. Tf2 Tb8 38. b4 Tc8 39. Kd4 Ke6 40. Tc2 Rc6+ 41. Kc5 Ke5 42. Tg2 Rd4+ 43. Kb6 Txc3 44. h4 Tc4 45. Tb2 e3 46. h5 e2 47. antautui. MR 98. KUNINGATARGAMBIITTJ J. Loikkanen - E. Ridala HM-Ioppukilpailu 1. kierros 8.1.1968 1. d4 ds 2. c4 e6 3. Rc3 Rf6 4. Rf3 Le7 5. Lf4 (Tuttu siirto slaavilaisessa puolustuksessa mutta tässä asemassa avausteoria ei sitä juuri käsittele. Luonnollisesti siirto on täysin pelikelpoinen koska se ei ole ristiriidassa avausteorian pääsääntöjen kanssa) 5. - 0-0 6. e3 e5 7. a3 (Vaikuttaa hidasteluita. Tarkoituksena on vaihtaa sotilas e5:ssä ja pelata b4»tempolla») 7. - Rc6 8. dxe5 Lxe5 9. b4 Le7 10. exd5 exds 11. Ld3? (Tässä piti ehdottomasti pelata 11. Le2 sillä 11. - Lg4 12. 0-0 musta ei voikkaan jatkaa 12.. Lxf3 13. Lxf3 d4 koska 14. Lxc6. Näin ollen mustalle jäisi toistaiseksi yksinäinen d-sotilas) 11. - Lg4 12. h3 Lxf3 13. Dxf3 d4! 14. exd4 Rxd4 IS. Ddl Te8 (Musta on saanut voimakkaan aloitteen. Valkean kuningas jää keskustaan ja kevyiden upseerien»arat» asemat mahdollistavat mustalle useita tempovoittoja. Valkea on i1meisessä häviöasemassa) 16. Re2 Rxe2 17. Dxe2 RdS 18. Ld2 Lf6 19. Td1 Te8 20. Le3 20. - Txe3! (Mustan asema on täysin ylivoimainen, josta osoituksena seuraava variantti: 20. Rxe3 21. Lxh7+ Kxh7 22. Dh5+ (22. Txd8 Tel + 23. Kd2 Tc2+) 22. - Kg8 23. Txd8 Rc2+ 24. Kfl Texd8 ja valkea voi luovuttaa. Tai 21. fxe3 Lh4+ 22. Kfl (22. Ke2 Lg5) 22. -- Dg5 23. e4 Te6 23. Tc6 24. Kg1 Tf6 ja 25. Tfl ei käy sillä 25. - Txfl mattilopuin. Mustan pelijatko on hyvä, mutta ei ehdottomasti paras mahdollinen koska siihen liittyy tarpeeton laadun uhrauksen»riski») 21. fxe3 Lh4+ 22. Kfl (22. Kd2 DgS monin uhkauksin) 22. - Dg5 23. Tbl Rxe3+ 24. Kgl Te3! (Uhkaa 2S. - Txc3) 25. g4 Df4 26. Th7 Dd4! (Hieno loppu hienolle hyökkäykselle) 27. Lb5 Rf5+ 28. Tf2 Lxf2+ 29. Dxf2 Tg3+ 30. antautui sillä 30. Kfl Re3+ 31. Kel De3+ 32. Dd2 Tgl+. MR SOMMITELMIA Koskinen-Kasanen Kevyt peli Kuvio seuraavalla sivulla Musta teki matin neljässä siirrossa. 1

32 SUOMEN SHAKKI II H. Mustonen - O. Sorakunnas Käpylän Yleisen Shakkikerhon syysturnaus Vaikealla on upseeri enemmän mutta mustan uhkaukset ovat peloittavia Valkea jatkoi seuraavasti: 28. Te8+ Ke7 29. Df4 Kb6 30. Rxd5+ KaS 31. De7 + Rb6 32. b4+ Ka6 33. Dxb6!! axb6 34. Re7 + Ka7 35. TaI matti. Tämä peli sai kauneuspalkinnon ')parhaasta pelin lopusta tai loppupelistä.,) Lukija VOI todeta, että 30. Rxd5 riittää vain tasapeliin mustan vastatessa 30. - exd5. Tasapeliin riittäisi myös 32. - Ka4. Valkean peli on ku:,tenkm parannettavissa siten, että jälklmmamen mahdollisuus eliminoituu. Miten? Ratkaisut sommitelmiin on esitetty sivulla 37. IU. Westerinen - Hillilä Lounais-Suomen jokavuotinen 30+30 min. turnaus pelattiin 16.-17.3.196i Turussa. Par~~at olivat Westerinen 8(9), Ojanen 7, Hllhla. Palmo Karlsson ja Nummi (vertailujärjestyksessä). 6. Näytteeksi sommitelmamme, johon tultiin seuraavasti: 1. d4 d5 2. e4 e6 3. Re3 Rf6 4. Lg5 Le7 5. Rf3 Rbd7 6. e3 e6 7. De2 Rg4 8. Lf4 dxe4 9. Lxe4 Rb6 10. Ld3 Rd5 11. Rxd5 exd5 12.0-0-0 Le6 13. Kbl h6 14. h3 Rf6 15. g4 Te8 16. g5 Rh5 17. gxh6 gxh6 18. LeS Lf6 19. Thgl Lxe5 20. Rxe5 Rf6 21. Tg7 Rd7 22. Tdgl Tf8, kuvioasema. Mikä on valkean tehokkain jatko? IV. R. Byrne - V. Kortshnoi Sousse. AV -turnaus VII kierros Valkea jatkoi 27. Txh7? Mikä oli mustan voimasiirto. Mikä olisi ollut valkea paras 27. siirto? Kunlnisan shakkiluiehen luuisao Tohtori Ernesto Che Guevara, kuubalainen sissipäällikkö ja Castron aseveli oli monien vuosien ajan tunnettu kuin Fenix-lintuna, joka lukuisten eri kuolinuutisten jälkeen aina kuitenkin oli jälleen elossa. Yleensä pääministeri Castro ohitti tällaiset kuolintiedot olan kohautuksella sanoen majuri Guevaran palaavan silloin, kun maailma sitä vähiten odottaa. Viime syksynä ilmoitettiin komendantti Ernesto Guevaran saaneen surmansa Bolivian hallituksen joukkojen ja sissien tulitaistelun jälkeen. Tämä pitää varmastikin jo paikkansa, sillä Castron liikuttunut lausunto Vallankumousaukealla sekä Guevaran syntymämaassa Argentiinassa suoritetut sormenjälkitutkimukset vahvistavat asian. Havannan shakkiolympialaisten 1966 aikana todettiin pääministeri Castron shakkiinnostus monessa eri yhteydessä. Mikäli arvioisimme hänet hyväksi harrastelijaksi, olisi Che Guevaran pelitaidon sanottava jäljessä seuraavien esimerkkipelien nojalla lähentelevän mestariluokkaa. Arvattavasti Sierra Maestran vuorilla, jossa edellämainitut piileksivät käydessään sisseineen sotaa Batistan hallitusta vastaan, pelattiin runsaasti shakkia. Kuubassa sanotaankin: Capablanean mukana kuoli shakinharrastus Kuubasta, mutta hänen muistonsa avulla nostatti Castro innostuksen ennennäkemättömäksi. Suomalaisilla shakinpelaajilla ei valitettavasti ollut tilaisuutta tavata Guevaraa, sillä parin viime vuoden aikana hän ei ollut Kuubassa. Guevaran suosio näkyi siitäkin, että 5. Capablanean muistoturnauksen päättäjäisissä opetusministeri Llanusan viime syyskuussa mainittua majuri Guevaran käyneen ahkerasti katsomassa aikaisempia muistoturnauksia keskeytyi hänen puheensa kättentaputuksiin, joista ei ollut tulla loppua. Kuubalainen shakkilehti Jaque Mate omisti kaksoisnumeron 10-11/67 tohtori Guevaran muistolle. Lehdessä oli 26 valokuvaa Guevarasta, useimmat koko sivun kokoisia, ja 4- hänen peliään. Guevara otti osaa moniin turnauksiin ja simultaaneihin. Aloite 2. Capablanean muistoturnauksen järjestämiseksi siis muistoturnausten tekemiseksi traditioksi, oli peräisin komendantti Guevaralta. Myös monia toisia hyviä shakkialotteita saatiin häneltä. SUOMEN SHAKKI 33 99. M. Najdorf - tri E. Guevara Simultaani Mar del Platassa 1949 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5. 0-0 Le7 6. Tel b5 7. Lb3 0-0 8. e3 d6 9. h3 h6 10. d4 Te8 II. Rbd2 Lf8 12. d5 Re7 13. e4 be 14. Rxe4 e6! 15. de Rxe6 16. Le3 Le6 tasapeli. 100. R. Ortega - tri E. Guevara Simultaani Havannassa kesäkuussa 1962 1. Rf3 d5 2. e3 e6 3. d4 Rf6 4. Ld3 g6 5. 0-0 Lg7 6. b3 0-0 7. Lb2 b6 8. Rbd2 Ra6 9. La3 e5 10. Re5 De7 11. Tel Rd7 12. f4 Rb4! 13. Lxb4 eb 14. e4? De3! 15. Rdf3 de 16. Lxe4 De3+ 17. Khl Dxe4 18. Rg5 Dd5 19. e4 be 20. Txe3 Lb7 21. Rgf3 Tae8 22. Td3 La6 valkea antautui. Loppulauseeksi otamme Chen sanat Jaque Maten kannesta: Tänä maailman ristiriitaisuuksien hetkenä, jolloin erilaiset ideologiset järjestelmät kamppailevat, shakki pitää ja se voi auttaa meitä ymmärtämään erilaisia järjestelmiä. H.W.

34 SUOMEN SHAKKI ITALIA-SUOMI Monet ovat nähneet Helsingin Shakkiklubin riveissä pelaavan tumman, etelämaalaisen näköisen herran. Hän on professori Giorgio Pegoraro, Italian Kulttuuri-instituutin johtaja. HSK:lla on erittäin suuri ilo ja kunnia saada näin huomattava henkilö riveihinsä. Professori Pegoraro on saavuttanut Italiassa mestariehdokkaan arvon v. 19S0, 20-vuotiaana. Tähänastisten kokemustemme perusteella olemme voineet todeta hänen pelitaitonsa vastaavan vähintäin suomalaisen mestariehdokkaan tasoa. Toisaalla lehdessämme selostetussa ottelussa HSK-Lahti hän vei 9. pöydällä (1. ME-pöydällä) vastustajaitaan tornin ja upseerin jo avauksessa. Pegoraro on ollut Suomessa n. vuoden ja on kertonut viihtyvänsä täällä niin hyvin, että aikoo jäädä maahamme niin pitkäksi ajaksi kuin mahdollista. Hän mainitsee pitävänsä shakkiuransa parhaana saavutuksena San Benedetto della Tronton kv. turnauksen B-sarjan voittoa v. 1958 sekä seuraavana vuonna saman turnauksen A-sarjan voittoa. Nämä kilpailut ovat yleensä päättyneet jugoslavialaisten vieraitten voittoon, mutta Pegoraron onnistui nujertaa heidät. Hän on ollut myös veljeskansamme unkarilaisten parissa Italian kulttuuriattasheana Budapestissa ja hallitsee unkarin kielen! Siellä hän osallistui budapestilaisen Petöfi-seuran joukkueessa Unkarin joukkuemestaruuskilpailuun pelaten 12 miehen joukkueessa 3. pöydällä. Hän hävisi 4 peliä (mm. SM Bilekille), mutta voitti tai pelasi tasan lopuissa 9 pelissä. Voitti mm. mestarit Delyn (kyseessä ei ole»suuri,) Dely) ja Varnuszin sekä pelasi tasan mestareita Kovacsia (nykyisin kv.mestari) ja Sapia vastaan. Syksyllä 1967 Pegoraro osallistui, ollessaan lomalla kotimaassaan, Italian mestaruusturnauksen semifinaaliin, jossa saavutti 4. sijan ja pääsi 12 miehen loppukilpailuun, jossa ei kuitenkaan selvinnyt kärkipäähän. Italian shakkitaso on noussut kaiken aikaa ja sellaiset nimet kuin Scafarelli ja Tatai ovat kansainvälisestikin tunnettuja. Pegoraro kertoo, että vaikka Italian huippu lienee lähellä Suomen huippua, ei siellä ole yleinen pelitaso läheskään Suomen veroiuen. Hämmästyttävä oli hänen kertomansa, että myös Unkarissa, vaikka sen huiput edustavat maailman huippua (kilpailee Jugoslavian ja USA:n kanssa maailman toiseksi vahvimman shakkimaan asemasta),,)massad.» taso on selvästi Suomen vastaavaa heikompi. Jos asia on näin, on valitettavaa, että kaukaisen sijaintimme takia emme saa riittävästi kansainvälistä kosketusta pystyäksemme luomaan kilpailukykyisen maajoukkueen, vaikka olisi mistä ponnistaa. Uudessa Suomessa on julkaistu Pegoraron voittama Morra-gambiitti, joka oli pelattu seuraottelussa vastustajana ranskalainen Strasbourgin kaupungin joukkue. Olemme saaneet häneltä seuraavan pelin lehtemme käytettäväksi: 101. RANSKALAINEN PUOLUSTUS Orassi - O. Pegoraro Italian 29. mestaruusturnauksen semifinaali, elokuu 1967. 1. e4 e6 2. d4 d5 3. Rd2 Rf6 (Viime aikoina on alettu jälleen pelata yleisesti 3. - c5, koska mustalle on löydetty siinä hyviä tasapelitoiveita antavia jatkoja) 4. e5 Rfd7 5. f4 c5 6. c3 Rc6 7. Rdf3 (Moderni jatko. Kauan pidettiin päämuunnelmana '7. Re2 Db6 8. Rf3 cxd4 9. cxd4 f6 10. exf6 Rxf6 11. 0-0 Ld6, jossa vaikealla on monia hyviä mahdollisuuksia aloitteen hallussapitämiseksi. Asema on kuitenkin melko pelkistynyt ja siksi on aivan viime aikoina pyritty jatkoihin, joissa jännitys säilyy) 7. - Db6 8. g3 cxd4 9. cxd4 Lb4+ 10. Kf2 f5 (Milic kirjoittaa,)teorijski Biltenissä,) 1966:10, että mikään muu jatko ei ole antanut mustalle mahdollisuuksia hyvään peliin. Esim. 10. - Le7 11. Kg20-0 12. Ld3 f6 13. Re2 De7 14. De2 f5 15. Ld2 Rb6 16. b4! a6 17. a4 Dd8 18. a5 valkean selvin eduin. Nuorten MM Kurajica on pelannut ilmeisesti paremmin D-sivustalla Faragoa vastaan, Budapest 1965, kuin mitä tapahtui aikaisemmissa peleissä Bronstein-Uhlmann, Budapest 1961, Johansson-Uhlmann, Haile 1963 ja Stein-Jovanovski, Tukholma 1962. Tai 10. - f6 11. Kg2 0-0 12. Ld3 Kh8 13. Re2 fxes? 14. dxe5 Le7 15. M Re5 16. Rg5!, Gufeld-Hasin, Moskova 1961) 11. Re2(?) (Valkean ajatus ryhtyä hyökkäykseen K-sivustalla lienee strateginen virhe. Parhaat mahdollisuudet lienevät sittenkin D-sivustalla, josta erinomaisena esimerkkinä Suetin-Uhlmann: 11. Kg2 Rdb8 12. Rh3! Ld7 13. Rf2 Ra6 14. Tbl! Re7 ls. Rd3 Le7 16. Le3 RaS 17. Lf2 LbS 18. b4 ja vaikealla on voitto asema) 11.-Rf812. h3 Le7! (Musta arvaa, mitä on tulossa ja ryhtyy tarmokkaisiin vastatoimenpiteisiin) 13. g4 Rg6! (Ensi näkemältä näyttää siltä, että valkea saisi hyvän pelin 14. gxfs jälkeen: 14. - exfs 15. M!. Mutta musta pelaakin 14. - Rh4! ja valkean K-asema osoittautuu hyvin araksi. Esim. ls. fxe6 Lxe6 jälkeen uhkaa manööveri Le6-fS-e4. Tai ls. f6 Rxf3 16. fxg7 Tg8 17. Kxf3 Txg7 ja edelleen Ld7 sekä 0-0-0. Huomattakoon, että valkean d4- KJ RJ ES!fAK.KIOSA STO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Mankalantie, Järvenpää EINO HEILIMO KIRJESHAKKILIITON 1. KUNNIAJÄSEN Suomen Kirjeshakkiliiton monivuotinen puheenjohtaja kihlakunnantuomari Eino Heilimo valittiin liiton 1. kunniajäseneksi vuosikokouksen yksimielisellä päätöksellä. Vuosikokous pidettiin 10.3.1968 Järvenpäässä seuraavien jäsenten ollessa paikalla: E. Aaltio, A. Arvonen, K. Asikanius, O. Halme, M. Havulinna, E. Heilimo, P. Lindgren, H. Lindqvist, R. Lindroos, S. Miettinen, E. Mikkola, E. Niiniskorpi, U. Nurmi, U. Peltonen, A. Sauso, O. Sorakunnas, K. Vitikkala, L. Åström sekä valtakirjoilla edustettuina A. Björkqvist, O. Harald, 1. Rautio ja Å. Skogster. Läsnäolijat lausui tervetulleiksi liiton puheenjohtaja E. Heilimo, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteerinä toimi liiton taloudenhoitaja R. Lindroos. Toimintakertomus hyväksyttiin, samoin kuin tilitkin, jotka osoittivat vuoden 1967 olleen tappiollisen johtuen lähinnä liiton äänenkannattaj an» Kirj eshakim kustann uksista. EroavaIle hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin edelleen yksimielisesti Eino Heilimo (Iisalmi), varapuheenjohtajaksi edelleen Matti Uitto (Helsinki), sihteeriksi Olavi Halme (Järvenpää), taloudenhoitajaksi ja turnausjohtajaksi Usko Peltonen (Järvenpää), vakinaiseksi jäseneksi ja ICCF:n yhdysmieheksi Raimo piste on myös hyvin arka) 14. Rc3 Rh4 15. Lb5 0-016. Le3 a6 17. Le2 Rxf3 18.Kxf3 g5! 19. gxf5 Txf5! 20. Ld3 (Valkea oli pannut toivonsa tähän siirtoon laskien ilmeisesti, että 20. - Rxd4+ 21. Kg4 Tf8 22. Lxd4 Dxd4?? 23. Lxh7+ jne.) 20.-Rxd4+ 21. Kg4 Dxb2! Lxf5 22. Lxf5 (Tai 22. Re2 gxf4 23. Lxf5 exf5+ ja 24. - Dxe2+) 22. - Dg2+ 23. Kh5 Lci7 24. Lg4 Le8+ 25. Kh6 Rf5+!! (Hauska välisiirto, joka mahdollistaa matin pakottamalla L:n pois g-linjalta jonka jälkeen mk ei voi lyödä g5:een. Kuvio) 26. Lxf5 Lf8 matti. SUOMEN SHAKKI 35 -AK- Lindroos (J ärven pää), sekä varajäseniksi Pertti Lindgren (Helsinki) ja Leif Åström (Helsinki). Liiton pää-äänenkannattajan,)kirjeshakim päätoimittajaksi valittiin edelleen Usko Peltonen. Tilintarkastajat Erkki Aaltio (Helsinki) ja Aarne Välilä (Tikkurila) valittiin uudelleen, varatilintarkastajiksi valittiin Onni Sorakunnas (Helsinki) ja Pauli Hietanen (Helsinki). Jäsenmaksun suuruudeksi hyväksyttiin hallituksen ehdotus 7, -. Korotus johtui lähinnä n. 15 % kohonneista,)kirjeshakim painatuskustannuksista, myöskin edellisen vuoden tappiollinen tilinpäätös oli sanelemassa päätöstä. Turnausjohtaja U. Peltosen ehdotus uudesta ajanylityssäännöstä, jossa pnsimmäisestä ajanylityksestä häviäisi heti pelin, hylättiin. Todettiin, että Suomessa nykyään voimassa olevat kilpailusäännöt ovat vaastavia ICCF:n sääntöjä jo kovemmat, sillä meillähän ei saa käyttää hyväkseen kymmenen siirron sarjassa mahdollisesti saatavaa aikavoittoa, kuten tapahtuu kansainvälisissä säännöissä. Vuosikokouksen päätöksen mukaisesti peruutettiin e.m. sääntökohta ls.1.1968 alkaneen teematurnauksen kilpailumääräyksistä. Liiton edustajaksi Suomen Shakin julkaisutoimikuntaan ja kirjepeliosaston toimittajaksi valittiin liiton sihteeri.

36 SUOMEN SHAKKI Toimintasuunnitelman pääkohdista voidaan mainita osanotto uuteen Olympiaturnaukseen, kun taasen maaottelut eivät sisälly tämän vuoden ohjelmaan. Shakkimestari Risto Kauranen Jyväskylästä ottaa osaa MM-finaaliin ja nykyinen Suomen mestari Armas Björkqvist taasen MM-semifinaaliin. Suomen Kirjeshakkiliiton toimintakertomus vuodelta 1967. Liiton hallitus on kokoontunut kolme kertaa. Hallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana E. Heilimo, varapuheenjohtajana M. Uitto, sihteerinä E. Rehn (Hanko), talou denhoitajana R. Lindroos, sekä turnausjohtajana U. Peltonen. Varajäseninä ovat toimineet S. Miettinen (Tammisaari) ja R. Wendelius (Hanko). Liiton virallisena äänenkannattajana on ollut I)Kirjeshakkil) päätoimittajana U. Peltonen. Lehti on kuluvana vuonna ilmestynyt 11 kertaa. Jäsenmäärä on pysynyt suunnilleen samana kuin edellisenä vuonna ollen tällä hetkellä 213. Kilpailutoiminta on ollut erittäin vilkasta, mikä ilmenee seuraavasta: - maaottelu Itä-Saksaa vastaa on saatu päätökseen tuloksena tappio numeroin 25-43, - maaottelu Suomi-Liettua on käynnistetty kuluvana vuonna, - VI Olympiaturnaus on jatkunut edelleen ja päättyy vuoden 1968 alkupuolella, - PM-mestaruusturnaus on loppuvaiheessaan, sitä johtaa kun viisi peliä on vielä kesken Ruotsin A. Mellgren. Suomalaiset osanottajat O. Lampela ja P. Palmo sijoittunevat aivan kärjen tuntumaan. - SM-turnauksen tulokset luokittain: M-lk. l)a. Björkqvist 107'2 (12), 2)R. Kauranen 87'2,3) O. Lampela 87'2. SME-lk. 1) S. Miettinen 67'2 (8), 2) U. Koskinen 6, 3) V-M. Huuskonen 57'2. l\fe-lk. 1) S-O. Willberg 97'2 (10), 2) U. Nurmi 7, 3) S. Kitinoja 6. I-lk. 1) Y. Louhi 9 (11), 2) H. Tuominen 7, 3) T. Nylund 7. li-lk. 1) K. Honkanen 87'2 (11), 2) E. Kokkonen 87'2,3) P. Salmi 7. III-lk. 1) R. Liman 97'2 (10), 2) E. Airekoski 7, 3) T. Lundström 7. IV-lk. 1) K Virtanen 97'2 (11), 2) M. Suomalainen 8, 3) H. Pietilä 7 K - II Joukkue-SM-turnaus jatkuu edelleen, tilanne siinä tällä hetkellä on seuraava: 1) Rauma 207'2 (27 pelatusta), 2) Seinäjoki 13 (20), 3) Kankaanpää 13 (25), 4) Järvenpää 11 (22), 5) Pietarsaari 10 (19), 6) Tammisaari 87'2 (12), 7) Heinola 6 (21), 8) Hanko 17'2 (19). - VI teematurnaus, teemana sisilialaisen puolustuksen Najdorf-muunnelma 1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 c:d4 4. Rd4 Rf6 5. Rc3 a6 6. Lg5 e6 7. f4 Db6 8. Dd2 D:b2, jatkuu edelleen. - non-stop turnauksia on kuluneena vuotena saatu päätökseen kolme ja uusia on käynnistetty viisi kappaletta. - lisäksi on suomalaisia pelaajia ottanut osaa erilaisiin ICCF:n järjestämiin kansainvälisiin turnauksiin. Henkilötapahtumista huomionarvoisin on liittomme puheenjohtajan tuomari Eino Heilimon 80-vuotispäivä, joka oli maaliskuun 21 päivänä. Edellä tuli jo mainittua shakkimestari Risto Kaurasen osallistuminen seuraavaan MM-finaaliin, julkaisemme tässä edellisen finaalin voittajan ja siis nykyisen kirjeshakin maailmanmestarin amerikkalaisen Hans Berlinerin ehkä ratkaisevimman pelin ko. turnauksessa. 102. PREUSSILAINEN PELI J. Estrin (N-liitto) - H. Berliner (USA) 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Le4 Rf6 4. Rg5? (B. Berliner varustaa tämän siirron kysymysmerkillä, koska hänen käsityksensä mukaan kaikki jatkot johtavat mustan etuun. Hänen vastnstajansa ei kuitenkaan omassa samaa avausta käsittelevässä avausoppikirjassaan (J. Estrin - T. Petrosjan: Zweispringerspiel im nachzuge) tee samoin. - Toim. huomautus). 4. -, d5 5. ed5 b5! (Tämä Ulvestad-siirto ja myös tavallinen 5. -, Rd4 (Fritz) johtaa samaan asemaan. Kaikki kirjat suosittelevat tässä 5. -, Ra5 parhaana siirtona, vaikka tämä olisi vastoin shakillisia periaatteita (Ratsu ei missään tapauksessa reunassa) Luonnollisesti saa valkea 5. -, Ra5 jälkeen hyvän pelin.) 6. UI Rd4! 7. e3 Rxd5 (Musta kehittää jatkuvasti peliään tempovoitoin. Nyt johtaa 8. Rxf7 Kxf7 9. cd4 ed4 10. Df3+ Rf6! 11. Dxa8 LeS! 12. Lxb5 Te8+ mustan ratkaisevaan hyökkäykseen.) 8. Re4 DM! (Tätä tempovoittoa suosittelevat kaikki avausteoriakirjat.) 9. Rg3 Lg410. f3 e4!! (Tämä on uusi siirto. Kirjamuunnelman 10. -, Rf5 11. Lxb5+ Kd8 12. O-O! Le5+ 13. d4! voittaa valkea) 11. ed4 Ld6! (Tämä on ratsu-uhrauksen tarkoitus; suojaamaton Rg3 joutuu jälleen hyökkäyksen kohteeksi) 12. Lxb5+ Kd813. O-O! (13. Kf2 jälkeen saa musta 13. -, f5:11ä vastustamattoman hyökkäyksen. Myös 13. fg4 Lxg3+ 14. hg3 Dxh1 + 15. Lfl Rb4! 16. Rc3 Te8 on riittämätön.) 13. -, ef3 14. Tf3! (Nyt näyttää siltä, että mustan hyökkäys kumoutuisi, mutta seuraava siirto osoittaa, ettei näin ole asia.) 14. -, Tb8! 15. Le2? (Tämä luonnolliselta näyttävä siirto häviää. Paras olisi 15.Lfl! Te8 16. Re3 e6! 17. d3! Rxc3! 18. bc3 Tb5!, ja musta voi vähintäin saada tasapelin ikuisella shakilla. Seuraavat 14 siirtoa ovat pakottavia) 15. -, Lxf3 16. Lxf3 Dxd4+ 17. Khl Lxg3! 18. hg3 Tb6! 19. d3! Re3 20. Lxe3 Dxe3 21. Lg4! h5! (Musta ei anna Th6+ johtaa itseään harhaan, sillä silloin valkea saa erittäin hyvää vastapeliä lähetillään, ratsullaan ja kuningattarellaan. Tekstisiirron mukaan valkea ei saa avata h-linjaa.) 22. Lh3 g5 23. Rd2 g4 24. Re4 Dxg3 25. Rxb6 gh3 26. Df3 hg2 + 27. Dxg2 Dxg2 + 28. Kxg2 eb6!! (Kas näin! 28. ab6:n jälkeen saa valkea a2-a4-as:llä tasapelin. Nyt ei kuningatarsivustan sotilaita voi uhata.) 29. Tft Ke7 30. Tel + (Nyt on mustan löydettävä oikea voittotie. Vaikka mustan torni sijaitseekin hyvin h-sotilaan takana, ei musta saa kuitenkaan päästää valkean tornia sisään. Näin kuitenkin tapahtuu, jos mustan kuningas sijaitsee kuningassivustalla. Peli ratkaistaan kuningatarsivustalla. Mustan kuningassivustan etäiset vapaasotilaat käytetään syöttinä, valkean vapaa sotilas keskustassa ei millään lailla ole vaarallinen.) 30. -, Kd6! 31. Tfl Te8!! (Eräs parhaimmista siirroistani tässä pelissä. Nyt musta saavuttaa ed1j.n kuningatarpuolella ja keskustassa.) 32. Txf7 Te7! (Tämä on se vitsi. Sotilasloppupelin valkea häviää luonnollisesti.) 33. Tf2 Ke5! 34. a4? (Tällä heikolla siirrolla tekee vastustajani tilanteen minulle hyvin helpoksi. Vaikeimmat ja kauneimmat muunnelmat, joihin minä 31. siirrollani tähtäsin, olivat seuraavat: 34. Kg3! Kd4 3S. Kh4 Kxd3 36. KxhS Tc2! I 37. Tf3+ Kd2! A 38. b4 Tc3! 39. Tf2+ Ke1! 40. Th2 Ta3! 41. KgS Ta4 42. Tb2 Kd1 ja voittaa B 38 b3! Kc1! 39 a4 Tb2!! 40. as (muutoin a7 - as) 40. -, bs 41. a6 b4 42. Kg4 Kc2 43. Tf7 Txb3 44. Txa7 Ta3 4S. Tb7 b3 SUOMEN SHAKKI 37 46. a7 b2 ja voittaa, C 38. Ta3 as 39. Tb3 TcS+ 40. Kg4 b5 41. Kf4 Kc2 42. Ke4 Kb1 43. Kd4 ThS 44. Ta3 a4! 4S. Kc3 Th4! ja voittaa, II 37. Tf7 TeS+! 38. Kg4 TaS 39. Tf3+ Kd2!! 40. a3 (b3 Ta3!) 40. -, Ke2 41. Tf2+ Kb3 42. Kf4 TbS! 43. Ke4 Ka2! 44. Tf7 a6! 4S. Ta7 Ta5! 46. Tb7 bs ja voittaa. Tämä on päämuunnelma tästä kauniista torniloppupelistä. Varmasti ansaitsee 36. KhS:n jälkeinen asema paikan tulevien loppupelikirjojen analyyseissä. 34. -, Kd4 35. a5 Kxd3 36. Tf3 + Ke2 37. b4 (Sotilas vaihdon 37. ab6 ab6 38. Tf6 Tb7 jälkeen voittaa musta helposti.) 37. -, b5! 38. a6 Te4 39. Tf7 Txb4 40. Tb7 (Tai 40. Txa7 Ta4) 40. -, Tg4+ 41. Kf3 b4 42. Txa7 b3 (Valkea luopui, koska 43. Te7 + Kb1 44. TcS Ta4! jälkeen ei b-sotilaan etenemistä voida estää.) Analyysit Hans Berliner/Fernschach 12/67. SOMMITELMIEN RATKAISUT: 1. 1. - Dxb4+!! 2. Lxb4 Td2!! 3. Dxd2 Rc2+ 4. Dxc2 axb4 matti. II. 32. Dxb6!! axb6 33. Ta8+ I{bS 34. Rc7 + Ke4 3S. Ta4 matti. Voimme todeta, että tuomari on ollut lempeä ja antanut palkinnon valkean idealle, välittämättä siitä, Että sen toteuttaminen ei tapahtunut aivan täsmällisesti. Toimittajien käytettävissä olivat myös muut palkintoehdokkaat. Yhdymme tuomarin päätökseen, tosin harmitellen tietysti sitä, että analyysissä esitetty muunnelma ei esiintynyt itse pelissä. II 1. 23. Rg6! fxg6 24. Lxg6+ Lf7 (jos 24. - Tf7 niin 2S Lxf7 + Lxf7 26. DfS Rf6 27. Tlg6 Kf8 28. Txf6 Kxg7 29. Txf7 +) 25. Df5 Df6 26. Lxf7 Txf7 27. Tg8+ Tf8 Txf8+ Dxf8 29. De6+ De7 30. Tg8+ Rf8 31. Dxc8+ Kf7 32. Tg4 antautui. IV. 27. - Le6! ja peli jatkui 28. De3 (Parempi 28. c4 Lxe4 29. Tc3 Lxb3 30. Txb3 TaI + 31. Ke2 De4+ 32. Tc3 Da4+ tasapelcin) 28. - Ta1+ 29. antautui Valkean paras 27. siirto on Tee1 mikä esim. 27. - Le6 28. Txen Rxe6 29. Txh7 ReS 30. Th8+ Ke7 31. De3+ Kd7 32. RxeS+ dxcs 33. De8+ Kd6 34. Dd8+ Kc6 3S. Df6 KbS 36. Dxa6+ Txa6 37. Tf8 voittaen. Tämä ei tietenkään ole mikään pakoitettu variantti mutta poikkeamisessakin valkea jää paremmalle puolelle. HW MR

38 SUOMEN SHAKKI SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheenjohtaja Osmo Kaila, Haahkatie 13 A 5. HELSINKI 20 (674522) Ulkoas.siht. Jan Hannelius, Lukonrinne 32. KANGASALA (Tampere 70073) Albino tarkoittaa teemaa, jossa valkea sotilas suorittaa kaikki mahdolliset siirtonsa. Pickaninny tarkoittaa vastaavasti mustan sotilaan kaikkia mahdollisia siirtoja. Puhumme myös valkeasta- ja mustasta sotilaspoikateemasta. Otsikko tarkoittaa, että nämä teemat esiintyvät yhdessä ja samassa tehtävässä. Sotilaan maksimisiirtoluku shakkilaudan toiselta tai seitsemänneltä riviltä on 3 148. E. Giese»Die Schwalbe» 1928 14+7 ALBINO & PICKANINNY 149.L. Loshinskij Km. Moskova-Rostov 1930 neljä, joista kaksi on lyöntisiirtoja. Seuraavat kaksi- ja kolmisiirtoiset ovat todellisia harvinaisuuksia, harvinaisuuksia sen vuoksi, että vain harvat ovat onnistuneet laatimaan nautittavan tehtävän tästä vaikeasta teemayhdistelmästä. Tehtävien vuosiluvuista voimme päätellä, että yhdistelmä jälleen on ajankohtainen - runsaasti 30 vuoden tauon jälkeen! 150. G. H. Drese 2. palk.,) Ti j dschrifb> 1935 J Tehtävien ratkaisut: 148. 1. Te8 (2. sp!) gxf6jg6jg5jgxh6 2. Rxf6jLxg6jhSjRxh6! ja Albino-siirrot toteutuvat mustan 2. siirtojen eritteleminä 3. siirrossa. Alkusiirto ottaa pakoruudun, mutta koska tämä on»pioneeritehtävä,) se täytyy antaa anteeksi, varsinkin kun pakoruutu on alkuasemassa valvottu: 1. -Kxe5 2. Lxg3+ mattiseuraamuksin seuraavassa siirrossa. 149. Albino esiintyy houkutuksissa: 1. exd3je3je4jexf3? uhkaa 2. Rd7jDf4jDfSjDg5 matti. 1. - gxf6jgsjg6jgxh6! ja kaikki oli vain harhaa. Ratkaisu: 1. Rd5! Tämä tehtävä olisi ehkä sijoittunut paremmin tällä vuosikymmenellä! 154. C. Goldschmeding»Schakend Nederland,) 1963 1. palko 3 10+8 SUOMEN SHAKKI 39 Syklisen siirtymän tekniikkaa (Jatk. SSh 2j67 ja 6j67) 155. Tjoa Crok Hing»Schaakend Nederland,) 1965 2. palk. 3 10+7 150. 1. Ld3! (sp) exd6je6je5jexf6 2. f3j fxg3jf4! Välitön Albino-vastaus ja kertakaikkiaan ikuisesti elävä 3-siirtoinen. 151. 1. dxc6! (2. cxd7 matti) Ta3jTb3j Td3+jTxh5 2. c3jcxb3jcxd3jc4 matti. 1. - dxc6jd6jd5jdxe6 2. Lxc6jDb4jRg5jc7 matti. Tämä tehtävä ou todennäköisesti laadittu tri Niemeijerin pyynnöstä, koska hän ei ole löytänyt kirjaansa varten aikaisempaa tehtävää. Merkillistä! 152. 1. Dh7! (2. Txg5 matti) exd6jeje5j exf6 2. Rxd6jTa4jTxf4jTeS+! Albino-mattisiirroin - ilman patteria! 153. h7 (2. h8d+) dxc6jd6jdsjdxe6 2. Rbxc6jTf5jRd3jRf3+! ja 3. e4je3jexd3j exf3 matti. Viimeinen tiedossamme oleva tehtävä - haaste seuraajille! 156. J. Albarda 1. palk. NBVP 1966 ---- B &g B r~ B Bl:rB B [~!B B B.dl~ 3 151. Jan Hartong»Scaecvaeria» 1961 152. Walter Jörgensen Bulletin Servische Problemistenbond 1962 153. L. Loshinskij & V. Tschepizhnij 1. palko»themes 64,) 1966 157.,C. Goumondy & J. Oudot 2. palko,)schach Echo,) 1966 158. C. Goldschmeding 6198,)Probleemblad,) 3j68 159. J. Vladimirov 1. palk.,)probleemblad,) 1966 2 12+6 3 13+11 3 11+10 3 8+12 4 10+12

~:al 40 S U OM E N S H A K KI Tehtävien ratkaisut: 154. 1. Tc6! (sp) e6jc2jf4 2. dxe5 (A)j Txc3 (B)jRcl(C)+ ja 3. Txc3(B)jRc1(C)j dxe5(a) matti. 155. 1. La6! -jtxc6jdxc6 2. Tf4(A)jLc3 (B)jRe6(C)+ ja 3. BjCfA matti. 156. 1. Th3! Kxf2jLe2jLxg2 2. De3(A)j Dg3(B)jTh1(C) 3. BjCfA matti. Lienee ensimmäinen 3-siirtoisminiatyyri tältä alalta. 157. 1. Td7! (2. Ld6+) Lb4jDxf6jRxg5j Lxd7 2. Rf3(A)jd4(B)jRd3(C)/f4(D)+ ja 3. B/CjD/A matti. 160. A. Ellerman 1. palko "Themes 64~ 1966 2 163. L. Loshinskij 6302 "Probleemblad" 6j67 9+10 Tehtävien ratkaisut: 160. 1. Kd1/Kf2? Dd4/Txf4! siis 1. Keli (2. Txd5 matti) Dd4/Txf4 2. Tde3jTfe3 matti. Ellermanin viimeaikainen lempi aihe vkhoukutukset yhdenmukaisin teemasiirtojen kiinnityskumouksin. Tehtäväkatsaus 161. B. P. Barnes & A. C. Reeves 1. palko "The Problemist" 1966 -. 164. E. Gize "Arbeiderskab, 1958 ---- - -- -1 *--.- _I!l_.--- _S1l..1._.1._.1._. 3 3+4 158. 1. Tb3! (2. Tb4+) Rf4/Rf3jRe5/Ld5 2. Rxg5(A)jDe3(B)jRg3(C)jDd4(D) ja 3. B/C/D/A matti. Nelinkertainen esitys kuten edellinenkin. 159. 1. Kb1! (2. Tb4+ 3. Tb5+) Rd7/ Re6/Te5 2. Te3(A)jd3(B)jRe3(C) 3. CfAjB ja 4. BjCjA matti. Venäläisen "tuoreen» kv. mestarin riemuvoitto! Valkean siirron syklinen siirtymä on ensi kertaa saatu aikaan nelisiirtoisessa - täysi kierto ABC, CAB, BCA. 162. Ing. V. Bartolovic 6217"Probleemblad" 4j67 --[~ -. 165. N.. Dimitrov. 1. palko "De Waarheid" 1964. -. --. --.. - _..1...1. _ 3 161. l. Lxe3? (sp) dxc6jd6/dsjdxe6 2. Kxe6/Lxf2jDf4jRf7 matti, mutta l. Re4jRd1jRg4! - 1. Lxe7 (sp) mattisiirroin 2. Rxc6jLf6jDf6jKc4. Pickaninny matinmuutoksin. Lievä yövartija on Td2, joka rat kaisussa yhtä hyvin voisi olla valkea sotilas, 166. V. Alaikov l. palle "Themes 64" 1966 SUOMEN SHAKKI 41 167. Tapani Tikkanen 6211 "Probleemblad" 3j67 i 2 Tietääksemme W. Jörgensen on ainoa, joka tätä ennen (v. 19S0) on onnistunut vaihtamaan kaikki matit, mutta hänellä oli vielä selvempi yövartija. Tämä on siis tällä hetkellä maailman paras. 162. 1. Te8jTf8? Td7! tai 1. - Tf2? b3! siis 1. Te2! Epäsuora puolikiinnityspatteri sangen taidokkaasti esitettynä. 163. l. Ld6jTd6jDd6? f5jre3jtf2! siis L Lf8! L leikkaa D:n, D leikkaa T:n ja T leikkaa Ln. Syklisesti esitetty leikkauspiste houkutuksissa. 164. 1. Ka4jKb4jKc4? a1dje1djeid+! Ratkaisu: l. 135! (2. Ld3 matti) l. - a1r+ j e1r+jc1r 2. Ka4jKb4jKc4! Loogisesti esitetty korotusten muutos yllättävän yksinkertaisessa asussa. Kuljin nuoruuteni ja kappaleen matkaa sen jälkeenkin ajatuksissa, että sbakki on ihmistä henkisesti kehittävä harrastus. Se opettaa johdonmukaiseen ajatteluun, se ohjaa käsittelemään monia mahdollisuuksia ja monia asioita samanaikaisesti jne. Omalta osaltani oli shakki kuitenkin lähinnä kilpailu mielelle tyydytystä tuova harraste. Pelasin kerhoissa, pelasin kirjepeliä, laadin ja ratkaisin tehtäviä. Aika kului mukavasti shakin lumoissa, kunnes rinnalle kasvoi riittävän suuri kasa muuta tehtävää ja muita harrastuksia peittääkseen shakin taakseen. Kadotin ehkä myös joukon lapsenuskoani shakin ylentäviin mahdollisuuksiin. Oliko se osoittautunut niin kehittäväksi, kuin aikanaan luulin? Epäilevästi vilknilin mnkaviin pelitovereihini, joiden johdonmnkainen ajat- AJ ATUKSIA SHAKIST A 168. W. Jörgensen "Die Sehwalbe" 1966 10+10 i 3 11-1-7 165. l. Tg1! (2. Da1!) f2jd2 2. Dh5jDb5+ Ratkaisun eri vaiheissa mustan sotilaat aiheuttavat kaikkiaan seitsemän pakoruudun tukintaa. 166. L Re3! Thxd5 2. Rd6! (Rxb2?) Tc8 3. ReS! Texe5jTdxcS 4. RbSjRd1+ tai 1. - TdxdS 2. Rxb2! (Rd6?) Th4 3. Rd4! Tdxd4jThxd4 4. Tc4jRd1 +- Omaperäinen peräkkäinen Plaechutta. 167. 1. Rc4! (sp) Miellyttävämuotoinen itsemattitehtävä, jossa lähettikaksintaistelu on etualalla. 168. 1. Ta7! (sp) Txf6jTxg5jTf4jTxe5 2. f8djtjljr! T-risti yhdistettynä yhden sotilaan täydelliseen korottumiseen. Mestarillinen suoritus! Kangasala 9j3-68 JH tein nyt mielestäni näytti keskittyneen vain landan äärellä tapahtnvaksi. Olisi pitänyt oppia käsittelemään ja arvostelemaan useita asioita samanaikaisesti, mutta eikö tuo opetusmenetelmä ollut puuduttanut joitain ajattelemaan yksinomaan peliä itseään ja siirtänyt unholaan varsinaisen elävän elämän kaikkine monivivahteisuuksineen? En väitä, että nämä ystäväni silti olisivat olleet yhtään onnettomampia, päinvastoin. Kaikkihan riippuu elämän olosuhteista. Joku on onnellinen yhdellä tavalla, toinen toisella. Periferiaan siirtyneenä vain näytti itsestäni, kuin shakin puutteellisuudet olisivat korostuneet. Tunkkainen ilma, valvotut yöt, vapaa-aikojen riisto keholliselta kuntouttamiselta. Tulin pessimistiksi. - Pojan ei olisi otettava shakkia varsin vakavasti. Pelatkoon joskus joutoaikoina vaan ei täysin rinnoin.

42 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 43 1 tsestäni ei kuitenkaan pystynyt tulemaan antishakkuria. Päivälehtien kuviot ja tehtävät oli silmäiltävä, kesäisin oli pelattava paikkakunnan pikapelimestaruus, joskus oli alistuttava sokkopeliin itseään tuntuvasti innokkaamman mutta taidossa hieman heikomman yhtiökumppanin kanssa jne. Shakki kummitteli kaikista pahoista ajatuksistani huolimatta ympärilläni. Ja nyt olen lähes tulkoon valmis antamaan sille anteeksi ne tuntimäärät, jotka se minulta aikoinaan huomaamattani pimitti. Olemme jo kolme neljä vuotta olleet jälleen ystäviä. Koska olosuhteet ovat hieman erikoiset, niin kerrottakoon ne lyhyesti. Eräät meistä ovat aamuvirkkuja, niin myös minä. Kun lehti ei vaadi kuin kymmenisen minuuttia, puen ja starttaan lähinaapuriin kahville ja pelaamaan. Aikataulu on suunnilleen seuraava: puoli kuusi ylös, puoli seitsemän Einarin luo, tämän keittämä aamu kahvi 6.45-7.00, kaksi pikapeliä, ja startti toimeen 7.30. Tärkeintä ovat nuo kaksi pikapeliä. Tunnemme toistemme pelityylin ja avaukset sanoisinko hyvin, mutta silti muodostuvat pelit usein varsin mielenkiintoisiksi, ja ovat nyt ryhtyneet vaatimaan jo pientä analysointia täydennyksekseen. Näiden pelien ansiosta esitän teille nyt, hyvät lukijani, täysin totunnaisuudesta poikkeavan puolustelun shakin merkitykselle. Viiden-, kuudenkymmenen iässä järki hidastuu, ja mies henkisesti rapautuu. Hän voi torkkua autossaan ja joutua yllättävään tilanteeseen, hän voi kahlata toimistoonsa ja pysähtyä töllistelemään aamulehteä ja hän voi monella muulla muotoa osoittaa olevansa vähän horroksissa. Nyt tulee shakki, joka ravistelee - kahvin ohella - hänet auttamattomasti hereille. Tuo puolituntia ei ennätä viedä häneltä energiaa, mutta se ennättää ärsyttää sen pinnalle. Vanhan miehen aamushakki on erittäin hyödyllinen harrastus! Se on enemmän, se on aivojen aamu voimistelu. En tiedä, mitä suuret psykologit sanoisivat, jos ryhtyisin ehdottelemaan, että toimistoissa ja tehtaissa 20 ensimmäistä minuuttia käytettäisiin aivovoimisteluun ehkäpä vaikka shakin parissa. Kuka uskaltaa kokeilla! Pakinani saakin loppua näihin kerettiläisiin ajatuksiin. Ilman nuoruuteni shakin harrastusta ei tietysti olisi myöskään nykyistä, joten olen omalta osaltani valmis lyömään kättä päälle ja toivottamaan nykyisille ja tuleville shakinpelaajille parasta menestystä niinhyvin shakissa kuin itse elämässä. RISTO EKARVI MIESTEN JOUKKUEMESTA RUUSKILPAILUT 1968 Allekirjoittaneella oli viime maaliskuussa tilaisuus haastatella Sveitsin shakkiliiton puheenjohtajaa Alois Nagleria, joka on ensi syksynä Sveitsissä pidettävien»shakkiolympialaistel1» primus motor. Lainausmerkit johtuvat siitä, että FIDE - Kansainvälinen shakkiunioni - antoi vain Helsingissä 1952 pidetyille shakkiolympialaisille virallisen oikeuden käyttää tätä nimeä, sitä ennen ja sen jälkeen olisi näitä tilaisuuksia pitänyt kutsua otsikossa mainitulla sanahirviöllä. Shakilliseen kielenkäyttöön on kuitenkin vakiintunut nut termi olympialaiset käytännöllisyyden vuoksi. Syksyn tapahtumapaikkana tulee olemaan kauneudestaan kuulu Lugano Etelä-Sveitsissä. Samannimisen järven rannalla sijaitseva hotelli Pavillione Gonza tulee 20 X 40 metrin suuruisessa salissaan näkemään ne arviolta 50 kansakunnan shakkivaliot, jotka tälläkin kertaa luultavasti turhaan yrittävät riistää Neuvostoliitolta sen hegemoniaa. Alustavia ilmoittautumisia on jo tullut, ja tässä suhteessa me voimme olla tyytyväiset, sillä Suomen ilmoittautuminen saapui perille hyvänä nelosena Nicaraguan (!), Englannin ja Tshekkoslovakien jälkeen. Sveitsi ei ole pyrkinyt eikä olisi pystynytkään siihen, mihin israelilaiset Tel Avivissa 1964, nimittäin että pelaajat olisi kaikki majoitettu samaan hotelliin, missä pelit pelataan. Majoituspaikkoina tulee olemaan 4-5 hotellia Pa villione Gonzan läheisyydessä. Alois Nagler, siviilissä Sveitsin suurimman henkivakuutusyhtiön tietokonepäällikkö, on 8.12.196760 ikävuotta täyttänyt hopeahiuksinen herra, jonka ainoana shakillisena syntinä pidetään hänen kotimaassaan sitä, että hän opetteli kuningasten pelin vasta 22-vuotiaana! Sveitsissä esiintyi suurta haluttomuutta näin valtavan turnauksen kuin shakkiolympialaisten järjestämiseen. Vasta Naglerin luvattua mennä henkilökohtaisesti takuuseen siitä, että kisoihin tarvittavat rahat - 520000 markkaa-ovat aikanaan koossa (!), uskalsivat muut ottaa vastatakseen organisatiopuolesta. Tästä summasta puuttuu vielä noin 100000 mk., mutta tämä Munehenin kisojen 1958 ja Tel Avivin kisojen 1964 ylituomari ja monien kansainvälisten turnausten kokenut järjestäjä sanoi halunneensa kruunata shakkiuransa järjestämällä Sveitsissä maaihnan vahvimman turnauksen. Hänen johtotähtenään on kuulemma koko ajan ollut, että jos kerran Suomi ja Israel ovat sii- hen pystyneet, niin miksemme mekin! Nagler uskoo vuorenvarmasti löytävänsä vielä jostain nuo puuttuvat 100000 markkaa ja uskoo myös, että vaikka heidän budjettinsa on puolet pienempi kuin israelilaisten ja vain kuudestoistaosa (!) Havannan budjetista 1966, he pystyvät laatuisaan suoritukseen. Toivokaamme sitä. Tästä 420 000 markasta, joka on jo koossa on muuten Bernin keskushallitus lahjoittanut 160000 ja Tessinin kanttooni - alue, johon Lugano kuuluu - 150000. Loput on saatu yksityisiltä lahj oittaj ilta. Käytännöllisistä järjestelyistä Nagler mainitsi, että seinätauluja, joilla pelejä seurataan, tulee olemaan (vain) kuusi, joista vielä kaksi varataan Sveitsin omaa joukkuetta varten. Sveitsin posti-~::::":.~... ": hallitus on myös huomannut tämän shakillisen su urta pah tuman ja 14.3. 1968 laskettiin liikkeelle 30 centimen postimerkki, joka on... "'! vieressä kuvattuna. Merkin piirtämisen sai kilpailun jälkeen Roger Geiser. Sen värit ovat sininen sekä vaalean- ja tummanruskea. Hallitsevana shakkiaiheena on torni. Muutama sana lienee paikallaan myös miehistöjen kokoonpanosta. Sveitsi saa liikkeelle parhaansa, herrat Blau, Kupper, Keller, Bhend, vvalther ja Glauser. Näitä tulee suurmestari Paul Keres erittäin todennäköisesti valmentamaan elokuun lopulla. Toivokaamme, että tämä valmennus auttaa sveitsiläiset samaan saavutukseen, johon sekä suomalaiset että israelilaiset yltivät omissa kisoissaan, loppukilpailupaikkaan, jossa molempien tuloksena oli tosin kunniakas viimeinen sija! Länsi-Saksasta ilmoitti Emil Dähne - sikäläinen puheenjohtaja Hampurista _. tiedusteltuani asiaa häneltä puhelimitse lentokentältä, että viisi varmaa Luganoon lähtijää tulevat olemaa Unzicker, Schmid, Darga, Pfleger ja Hubner. Kuudes pelaaja tullaan nimeämään myöhemmin; siitä paikasta ehkä karsitaan. Tämä vahva joukkue kuuluu varmasti kaikkein yllätysvalmiimpiin ja pyrkii vähintäin samaan suoritukseen kuin 1964 Tel Avivissa, jolloin se saavutti yllätysvoiton Neuvostoliitosta 3-1. Itävallassa tapasin henkilökohtaisesti Luganon kilpailujen ylituomarin ja siviilissäkin tuomarin (!) tri vvilfried Dorazilin, joka va- Jatkuu siv. 48 KAHDEKSAS EHDOKAS Kansainvälinen kilpailujärjestelmä, jonka perusteella määräytyy maailmanmestarin seuraava vastustaja, toisin sanoen se suurmestari, joka kolmivuotiskaudeksi saa oikeuden käyttää ensimmäisen haastajan nimeä, johti yllättäen dramaattiseen taisteluun ehdokasryhmän viimeisestä - kahdeksannesta, vaan ei ensimmäisestä sijasta kuten olisi saattanut odottaa. Ennen Tunisissa käytyjä kilpailuja kolminkertainen Neuvostoliiton mestari Leonid Stein valtasi tukuttain ensimmäisiä palkintoja. Hänen pelitapansa oli varsin vaikuttava. Hän käytti harmonisesti peliaikansa, laski leikiten ja täsmällisesti eri muunnelmat, ei epäröinyt, uskoi itseensä, pelasi rohkeasti ja sanoisin artistisella tavalla. Mutta sitten, Tunisissa sattuneen epäonnistumisen jälkeen, Leonid Steinin pelissä alkoi ilmetä epävarmuutta ja jopa jonkinlaista arkuutta. Arvostelijat alkoivat viitata hänen suppeaan avausvalikoimaansa mustilla pelattaessa. Lyhyesti sanoen: hätä ei tule koskaan kello kaulassa. Tosin Hastingsissa Stein pelasi kohtalaisen hyvin jakamalla ensimmäisen sijan, mutta ei sittenkään pystynyt esittämään parastaan. Tunisissa pelattu finaali salli Leonid Steinin jakaa 6-8 sijan uupumattoman amerikkalaisen taistelijan Sam Reshevskyn ja Tshekkoslovakian shakkipiirien tulevaisuudentoivon Vlastimil Hortin kanssa. Kolme loistavaa shakinpelaajaa pääsi tasapisteisiin. Sitten seurasi kuitenkin tapahtumasarja, joka jossain määrin vaikuttaa jopa siihen otteluun, jossa Tigran Petrosjanin on vuonna 1969 puolustettava maailmanmestarinarvoaan. Kysymys on siitä, että sääntöjen mukaan Steinin, Hortin ja Reshevskyn olisi pitänyt käydä keskenään lisäottelu heti välittömästi Tunisissa, mutta he sen sijaan sopivat lisäturnauksen siirtämisestä USA:han helmikuuksi. Alustavasti oli sovittu myös siitä, että mahdollisessa lisäottelussa jokainen pelaa kaksi peliä jokaista vastaan. Tunisissa vastustajat sopivat, että pelien määrä lisätään kaksinkertaiseksi siinä tapauksessa, jos lisäturnaus pelattaisiin USA:ssa. Kieltäytyessään pelaamasta lisäturnausta Tunisissa Sam Reshevsky esitti perusteluksi kotikiireensä. Sen lisäksi hän muisteli häviötään edellisen alueturnauksen jälkeen järjestetyssä lisä turnauksessa La jos Portishia vastaan. Eihän sitäpaitsi ole mikään salaisuus, että jo ikänsä puolesta 56-vuotias Reshevsky antaa kanssakilpailijoilleen tietyn etumatkan. Leonid Stein oli hämillään Tunisissa

44 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 45 esittämästään pelistä. Tämän lisäksi voimme olettaa, että pelien määrän lisääminen lisäkilpailuissa kaksinkertaiseksi oli hänen kannaltaan toivottavaa. Vastustajien päätyessä tasapisteisiin sijajako määrätään Sonneborn Bergerin järjestelmän mukaan (Tunisissa saavutetut tulokset, jotka olivat epäedullisimmat juuri Steinille). Vastustajien ohittaminen tällaisella superlyhyellä matkalla on taas hyvin vaikeata. Sitäpaitsi saattoi vielä sanoa, että Sam Reshevsky on vanha, Vlastimil Hort puolestaan nnori, niin että Leonid Steinin keski-ikä antoi mahdollisuuden toivoa viimemainitun olevan tästä kolmikosta sopivin haastajaehdokas. Laihtunutta, hermostunutta ja hämilleen lyötyä Leonid Steinia oli vaikea tuntea entisekseen Afrikasta paluun jälkeen. Sittemmin, lyhyehkön loman sekä Englannissa pelatun lyhyen turnauksen jälkeen suurmestari rauhoittui huomattavassa määrin. Ennen lähtöään Amerikkaan hän lepäsi Moskovan lähistöllä, hiihteli suurmestari Juri Averbachin seurassa, joka sittemmin lähti hänen seuralaisekseen USA:han, toipui ja näytti kuntoutuneen jälleen. Keskustelin hänen kanssaan hieman ennen hänen kaukaista matkaansa Moskovasta Los Angelesiin. Leonid Stein sanoi pelkäävänsä Sam Reshevskyä enemmän kuin nuorta lahjakasta Vlastimil Hortia. Keskustelirmne hieman tulevaisuudesta, siitä, mitä seuraisi, jos Leonid Steinin onnistuisi tulla kahdeksanneksi haastajaehdokkaaksi. Silloin häntä odottaisi ottelu Viktor Kortshnoita vastaan. :\1illoin olisi parasta pelata? Tällainenkin päältä päin katsoen yksinkertainen kysymys oli muodostunut mutkikkaaksi; vaikeaksi tämä kysymys oli muodostunut sen vuoksi, että Larsenin ja Portishin välisen ottelun aloittamishetki oli epäselvä. Viime syksynä Venetsiassa pidetyssä FIDE:n kongressissa oli päätetty järjestää haastajaturnauksen neljännesfinaaliottelut sellaisina ajankohtina, että ne kaikki päättyisivät toukokuuhun mennessä. Larsen ja Portish aikovat kuitenkin pelata huhtikuussa Monacossa järjestettävässä turnauksessa. Myös Svetozar Gligoric on sopinut Mihail Talin kanssa heidän välisen ottelun siirtämisestä tuonnemmaksi. Tosin he aloittavat ottelunsa 21 huhtikuuta eivätkä näin ollen riko aikataulua. Todennäköisesti Steinkin pystyy aloittamaan taistelunsa Viktor Kortshnoita vastaan samana ajankohtana, tietysti sillä edellytyksellä, että onni hymyilee hänelle ensin Los-Angelesissa. Los-Angelesin turnauksen ensimmäisellä puoliskolla tapahtui suoranaisia shakkiihmeitä - aluksi Leonid Stein pääsi niskan päälle pelatessaan Sam Reshevskyä vastaan, mutta kamppailu päättyi tasapeliin. Sitten Leonid Stein oli häviön partaalla pelatessaan Hortia vastaan - tshekkoslovakialainen suurmestari olisi voinut voittaa kirjaimellisesti yhdellä siirrolla, mutta ryhtyi sen sijaan valtaamaan sotilasta ja tyytyi tasapeliin. SittEmmin Reshevskyn olisi pitänyt voittaa Hort, mutta tämäkin yhteenotto päättyi tasapeliin. Voittamalla Hortin toisella kierroksella Stein pääsi johtoon. On selvää, että yllätysten runsas määrä johtui äärimmäisestä jännityksestä ja vastustajien hermoilusta. On olemassa sellainenkin mahdollisuus, että kun Reshevsky ja Hort kohtaavat toisensa viimeisellä kierroksella Steinin ollessa katsojana Steinin kohtalo ratkeaa viimemainitusta riippumatta. Pelatessaan aikoinaan haastajaturnauksessa Kuracaon saarella Tigran Petrosjan teki viimeisellä kierroksella nopeasti tasapelin ja poistui sen jälkeen pelisalista. Passiivisen katsojan osassa shakinpelaaja hermoilee nähtävästi enemmän kuin kamppaillessaan itse shakkilaudan äärellä. Hetkellä, jolloin valmistui tämä kirjoitus, Los-Angelesissa pelattu turnaus ehti päättyä S. Reshevskyn voittoon. Nyt seuraa lyhyt väliaika, jonka kuluessa shakkipelin ystävät kautta maailman valmistautuvat kokemaan uusia yllätyksiä. (APN) Alempana esitän pelitilanteen, missä Leonid Stein oli häviön partaalla. 103. KUNINGASINTIALAINEN PUOLUSTUS V. Hort L. Stein 1. d4 Ri6 2. c4 g6 3. Rc3 Lg7 4. e4 d6 5. f3 0-0 6. Le3 e5 7. d5 Rh5 8. Dd2 15 9. 0-0--0 Rd7 10. Ld3 ie 11. Rxe4 R14 12. Lc2 Rb6 13. b3 a5 14. g3 Rh5 15. g4 Rf4 16. Re2 a4 17. R2c3 Ld7 18. Kb2 Rc8 19. h4 c5 20. h5 ab 21. ab g5 22. h6 Lh8 23. TaI Txal 24. Txal Le8 25. Ta8 Lg6 26. Rb5 Lxe4 27. Lxe4 Df6 28. DaS Dxh6 29. Dc7 Dh2+ 30. Ka3 Dh1. Avaus ja sitä seurannut peli kehittyi valkean täydellisen ylivoiman merkeissä. Niinpä musta pyrki aktiiviseen peliin keskustassa, mutta valkea valtasi keskustan; musta avasi tornilinjan mutta valkea valtasi sen tunkeutuen vastustajan leiriin. Tässä tilanteessa musta uhkasi matilla a1:een. Sillä hetkellä aika pula oli jo käsillä. Siirrollaan 31. Rc3 valkea torjui matin (31... Dal + 32. Ra2) ja musta olisi ollut avuttomassa tilanteessa. Vlastimil Hort jatkoi sen sijaan sommitellen: SUOMEN KESKUSSHAKKILIITTO R.Y. - FINLANDS CENTRALSCHACKFÖRBUND R.F. Toimintakertomus ajalta 1.3.1967-29.2.1968 Kulunut toimintavuosi oli liiton kahdeskymmenes, sillä liiton perustava kokous on pidetty 20.3.1948. Vuoden aikana saatiin liiton talous vakautctuksi. Ulkomaiset kilpailumatkat rahoitettiin valtion urheilumäärärahoista saadun avustuksen turvin ja onnistuneiden arpajaisten ansiosta vapauduttiin liiton velkataakasta ja voidaan kehittää liiton toimintaa, erityisesti kun parhaillaankin on menossa hyvin järjestetyt arpajaiset. Muussakin suhteessa vuosi oli menestyksellinen, saatiinhan 15 vuoden väliajan jälkeen uusi kansainvälinen shakkimestari Heikki vvesterinen ja Hangossa järjestettiin hyvin onnistuneet pohjoismaiset mestaruuskilpailut. Organisation kehittämisessä on päästy alkuun, kun piiriliittotoimikunta on alustavasti kaavaillut kehityslinjat. Jäsenistö Perustaja- ja äänivaltaiset jäsenliitot: Suomen Shakkiliitto r.y. 79 seuraa ja 1 132 jäsentä, Työväen Shakkiliitto r.y. 37 seuraa ja n. 800 jäsentä, sekä Suomen Tehtäväniekat r.y. n. 200 jäsentä. Muut valtakunnalliset liitot ja yhdistykset: Suomen Kirjeshakkiliitto n. 300 jäsentä, Akateeminen Shakkiliitto 22 jäsenyhteisöä, Suomen Aliupseeriliitto, Sokeain Shakkiliitto ja Suomen Kuurojen Shakkiliitto. Piiriliitot: Helsingin Shakkiliitto 19 seuraa, Länsi Uudenmaan Shakkiliitto 7 seuraa, Lounais Suomen Shakkiliitto 19 seuraa, Satakunnan Shakkiliitto 16 seuraa n. 350 jäsentä, Tampereen Seudun Shakkipiiri 17 seuraa n. 300 jäsentä, Keski-Hämeen Shakkipiiri n. 5 seuraa, Jukolan Shakkipiiri 8 seuraa, 150 jäsenta, Kaakkois-Suomen Shakkipiiri 10 seuraa, Itä-Suomen Shakkipiiri n. 8 seuraa, Keski-Suomen Shakkiliitto 15 seuraa, Etelä Pohjanmaan Shakkipiiri n. 8 seuraa ja Pohjois:Suomen Shakkipiiri 15 seuraa. Yhteensä 12 piiriliittoa ja 147 seuraa. 31. Lxh7+ Dxh7 32. Dxh7+ Kxh7 33. Rxd6. Nyt valkea toivoi säilyttävänsä suuren aineellisen ylivoiman valtaamalla takaisin nappulan. 33... Rxd5! 34. cd Txf3 35. Txc8 Txe3 Ja kuten on tapana sanoa, mustan asema tässä pelissä ei vielä kertaakaan ollut näin hyvä... Edustajisto Liiton edustajistoon ovat toimintavuoden aikana kuuluneet Suomen Shakkiliitosta: E. Böök, A. Dunder, E. Helme, O. Forssen (pj), O. Kaila, K. Kyrki, E. Latvio, Gerh. Lindström, S. Nuotio, T. Sarvela, O. Särkilahti, K. Wahlstedt ja J. Vähätupa sekä Työväen Shakkiliitosta: K. Arasola, E. Esplund, S. Järvinen, T. Kerppo, H. Montonen, A. Kiviharju, U. Laakso, 1. Loikkanen, E. Ruoti, O. Saarinen (pj), M. Salmi, T. Satukangas ja P. Toivonen, Suomen Tehtädäniekoista B. Breider ja V. Kivi. Liiton 12.3.1967 pidetyssä vuosikokouksessa oli 27 edustajaa ja pöytäkirjassa 20 pykälää. Tiedotus- ja neuvottelukokous pidettiin 29.10.1967. Läsnä oli 27 edustajaa ja pöytäkirjassa 13 pykälää. Tärkeimpänä käsiteltävänä asiana oli piiriliittotoimikunnan esitys ja päätettiin toimikunnan jatkavan työtään viitoitetulla linjalla. Hallituksen tehtäväksi annettiin joukkuesarjakilpailujen järjestäminen syksyllä 1968. Hallitus Liiton hallitukseen ovat kuuluneet: Puheenjohtaja Unto Laakso (8 kokouksessa), varapuheenjohtaja ja ulkoasiainsihteeri Eero Helme (8), taloudenhoitaja Ilmari Loikkanen (8), sihteeri Erkki Latvio (8), Olli Forssen (5), Olavi Saarinen (3), Simo Nuotio (7) ja Tapani Satu kangas (6). Toimintavuoden aikana hallitus kokoontui 8 kertaa: 12.3.1967, 13.4., 7.6., 19.9., 13.10., 29.10.,27.12. ja 27.2.1968. Pöytäkirjaan tuli pykäliä 97. Jäsenyydet Liitto on edelleen ollut Maailman Shakkiliiton FIDE:n jäsen. Liiton 19-22.10. Roomassa pidetyssä kongressissa oli edustajanamme ulkoasiainsihteeri Eero Helme. Pohjoismaiden Shakkiliiton puheenjohtajana Hangossa 2-13.8.67 järjestettyyn kongressiturnaukseen saakka oli Eero Helme ja sihteerinä Gerhard Lindström. Suomen Tehtäväniekat oli FIDE:n tehtäväshakin pysyvän toimikunnan jäsen ja järjesti 23-30.8. Tampereella kansainvälisen tehtäväkongressin. 36. Txc5 e4 37. Tc4 Td3 38. Rxe4 Txd5 39. Tc7 + Kg6 40. Txb7 Ld4. Tässä tilanteessa peli keskeytettiin ja pitkän jatkopelin jälkeen se päättyi tasapeliin. (APN) MIHAIL BEILIN

46 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 47 Toimikunnat Shakkituomaritoimikunta: Osmo Kaila (T. Kerppo), Eino.. Heilimo (G. Lindström), Paavo Bremer (P. Aijälä) erovuorojärjestyksessä lueteltuna. Keskusshakkiliiton julkaisutoimikunta: V. Kivi (pj.), S. Nuotio, U. Peltonen, O. Saarinen ja A. Saloila. Liiton äänenkannattaja Suomen Shakki on ilmestynyt 7 numerona, päätoimittaja M. Nukari ja taloudenhoitajana J. Vähätupa. Nuorisotoimikuna: O. Särkilahti (pj), P. Jouppila (siht), P. Lindgren, J. Linna, A. Nilsson, M. Rautio ja L. Suuronen. Toimikunta on pitänyt 6 kokousta päätehtävänään shakin opaskirjasen suunnittelu. Kirja saataneen julkaistuksi syksyllä 1968. Piiriliittotoimikunta: K. Arasola (pj), E. Latvio (siht.), A. Dunder, A. Haapanen, E. Ruoti ja I. Loikkanen (29.10. lähtien). Toimikunta on järjestänyt 3 kokousta ja yhden neuvottelutilaisuuden sekä tehnyt mietinnön lii ton syyskokoukselle. Perusliittojen korotustoimikunta: S. Nuotio (V. Liukkonen), E. Latvio, P. Bremer ja M. Erkkilä. Kokouksia on pidetty 5, joissa on käsitelty 42 pykälää. Maajoukkueluokka Toimikuntaan on kuulunut: E. Latvio (pj, SKSL), I. Kanko (SSL), P. Bremer (TSHL) ja Kv. mestarit E. Böök, O. Kaila, K. Ojanen ja H. Westerinen (22.10. lähtien). 26.6.67 laadittu lista oli seuraava: 1. K. Ojanen, 2. H. Westerinen, 3. E. Böök, 4. I. Kanko, 5. J. Sorri, 6. H. I{oskinen, 7. A. Fred, 8. M. Rantanen, 9. E. Havansi, 10. 1. Niemelä, 11. I. Brander, 12. A. Lahti, 13. A. Kiviaho, 14. R. Kauranen, 15. K. Arasola, 16. S. Kajan, 17. I. Tuomainen, 18. U. Venäläinen, 19. K. Ketola, 20. A. Hankipohja. Arvonimet Kansainvälisen shakkimcstarien arvon on FIDE:n kongrsssi 22.10.67 myöntänyt Heikki Westeriselle. Shakkimestariksi on korotettu Unto Venäläinen, Gösta Kvist, Timo Porrasmaa, Arvo Paasu, Kaj Kivipelto ja Pekka Ahonen. Shakin Ansiomerkki on myönnetty Eino Heilimolle (kultainen) ja Heikki Westeriselle. Kansallisiksi turuausjohtajiksi on hyväksytty Olli K. Forss en, Eero Helme, Martti Erkkilä ja Tapani Satukangas. Toimintavuoden lopussa oli rekisteröityjä pelaajia seuraavasti: 4 kans.väl. mestaria, 88 shakkimestaria, 103 mestariehdokasta, 470 1 luokan pelaajaa ja 36 1 luokan koepelaajaa. Kansainvälinen kilpailutoiminta Joukkueemme pelasi vuoden aikana 2 maa-ottelua. Helsingissä 4-5.3.67 pelatussa maa-ottelussa Ruotsia vastaan olivat joukkueet 10-miehiset 7 miestä, 1 nainen ja 2 nuorta. Suomi voitti ilahduttavasti ottelun tuloksella 10,5-9,5. Tallinnassa 4-7.5.67 pelatussa ottelussa Eesti oli ylivoimainen numeroin 15,5-6,5. Lisäksi Eesti voitti sokeain maa-ottelun Tallinnassa 7-1 29-- 30.7. Pohjois-Suomi voitti Pohjois-Ruotsin 4.2.68 8,5-6,5. Akateemisissa maailmanmestaruuskilpailuissa Harrachovissa heinäkuussa Suomi sijoittui 16. Uusin kv. mestarimme Heikki West erin en osallistui vuoden aikana useihin turnauksiin seuraavalla menestyksellä: Hallen alueturnaus huhtikuussa 6. 11 P (19) (E. Havansi 18. 5,5 p). Leningrad kesäkuussa 11-12. 7 pisto (16). Havannan Capablancan muistoturnaus 18. 7. (19) syyskuussa ja tammikuussa Göteborgin muistoturnaus, kesäkuussa M. Sirkiä kans.väl. nuorten turnauksessa Riiassa saavutti 4 pistettä. Ismo Tompuri on osallistunut Roskilden nuorten turnaukseen ja nuorten MM-kilpailuihin J c rusalemissa elokuussa. Hangon PM-turnauksen 97 osanottajasta oli 50 suomalaista. Kotimainen kilpaijutoiminta Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Helsingissä kesäkuussa ensimmäisen kerran 16 miehen kilpai1una. Mestaruuden voitti K. Ojanen. Nuorten Suomen mestaruuden voitti heinäkuussa Forssassa Bo Bosström. Joukkuepikapelin Suomen mestaruuden Turussa saavutti Turun Työväen Shakkikerho. Kirjeshakin Suomen mestariksi selvisi A. Björkqvist. Muun toiminnan osalta viitattakoon liitteeseen, jossa on luetteloitu 90 kilpailua ja 4066 osanottajaa, mikä osoittaa aktiviteetin säilyneen edellisen vuoden tasolla. Hallituksen puolesta E. Latvia, sihteeri SIDOTTUJA VUOSI.!(ERTOjA 1967 HIE NOISSA VIHREISSA KLUUTTIKANSISSA SAATAVISSA TALOUDENHOITAJALTA. HINTA POSTIKULUINEEN 20:-. ENSIMMÄISET TILAAJAT SAAVAT SA MAAN HINTAAN NÄYTENUMERON 1/1966! ERITTÄIN SOPIVA LAHJA SHAKKIMIE HELLE TAI PALKINTO SHAKKIKILPAIq!UN. TARPEELLINEN KÄSIKIRj~, SIL LA NUMEROSSA 7/1967 ON SISALLYS LUETTELO. HSK-Lahden kaupunki 13 Y2-6 Y2 Helsingin Shakkiklnhissa alkoi syksyllä 1967 itää Don Quijotcmaisia aj,d:uksia haastaa Lahden kaupunkijoukkuc ollduun 20- miehisin joukkuein. ()U.el" saatiinkin aikaan helmikuussa 1968. Vaikka aluksi herättää ihmetystä, että yksi seura voi menestyksellisesti kamppailla niinkin suuren kaupungin kuin Lahden, joukkuetta vastaan, on otettava huomioon, että kun Helsingissä on n. 5 suurta shakkiscuraa, voidaan HSK:n katsoa edustavan ehkä yli 100000 asukasta. Kun lisäksi otetaan huomioon, että suuressa kaupungissa on harrastustoiminta vilkkaampaa - ainakin siihen on paremmat mahdollisuudet, ei Lahden tulosta voi pitää kovin heikkona. Yksityistulokset: (HSKlla valkeat parittomilla pöydillä). Erittäin kunniakkaasti pelasi Lahden kärki. HSK:n kv.mestari ja 7 mestaria voittivat Lahden 3 mestaria, 1 ME:n, 3 I-luokan pelaajaa ja 1 II-luokan pelaajan (joka otti koko pisteen!) vain 4 Yz-3 Yz. Erityisesti on syytä mainita ME K. Metsälän komea voitto avauskäsittelyssä epäonnistuneesta E. Ridalasta. Sitten lahtelaisten taso kuitenkin laski romahdusmaisesti, sillä Klubin 6 ME:tä voittivat 5Yz-Yz Lahden 2 I-luokan koepelaajaa ja 4 II-luokan pelaajaa. Lopussa Lahti taas antoi täyden vastuksen. Toivomme, että Metsälä sekä Sneitz ja Aaltio lähettäisivät pelinsä analysoituina Suomen Shakin päätoimittajalle tai pelitoimitukselle. -A.K.- HSK Böök-Sorri Brander--Lahti Kajan-Venäläinen Ridala-Metsälä Kiviaho-Salminen Sneitz--Pärnänen Nyren-Rajaranta Pa10maa-Lepistö Pegoraro-Väänänen Sahlberg--Vetri Aa1tio--Lehtonen Ovaskaincn-Pitkänen, K. Brantberg--Salminen Lindgren-Pitkänen, V. J ohani-sallinen Pesonen-Eskola Pikarla-Lammin pää Funck-Mäkipää Raatikainen-Alanko Heikkilä-Järvinen 1--0 Yz-Yz Yz-Yz 0-1 1----0 1-0 Yz-Yz 0-1 1-0 1-0 1-0 1--0 1-0 Yz-Yz Yz-Yz 1-0 1-0 0---1 Yz-Yz Yz-Yz Kansainvälisen shakkimestarin opastuksella korkean shakin kiehtovaan maailmaan Eero E. Böök SHAKKI PAKINOITA Runsas valikoima korkealuokkaisia peliesimerkkejä, joita tekijä valaisee huomautuksilla ja elävöittää hauskoilla kaskuilla kansainvälisestä shakkimaailmasta. 174 s. 23 kuvaa ja 79 peliä. 9:20/Kk.11:50 WSOY 1. f4 2. g3, 35 siirtoa D-sotilaspeIi, 40 S. Ponzianin avaus, 50 S. Tuomittiin. Sisilialainen puolustus, 26 S. Hollantilainen puolustus, 36 S. V.o. D-gambiitti, 47 S. Sisilialainen puolustus, 29 S. K-intia1ainen puolustus, 41 S. Sisilialainen puolustus, 17 S. 1. g4, 30 S. Ranskalainen puolustus, 26 S. 1. f4, 13 S. K-intialainen puolustus, 64 S. Sisilialainen puolustus, 36 S. Espanjalainen, 43 S. D-gambiitti, 22 s. Ujtelkyn järjestelmä, 30 S. Italialainen, 36 S. Englantilainen, 54 S. Sisilialainen puolustus, 65 s.

48 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 49 AUan Kiviaho SHAKINPELAAJIEN PAREMMUUSLUETTELOISTA (»RANGILISTOISTA») 1. Valitsijatoimikunnista Toimikuntien suorittamissa paremmuusluetteloiden laatimisissa esiintyy mm. seuraavia puutteita: 1.1) Tulosaineiston, jos se on runsas ja siinä esiintyy pelaajia, jotka eivät ole kohdanneet toisiaan samoissa kilpailuissa, oikea arvostelu ilman aineiston tilastomatemaattista käsittelyä on suorastaan mahdotonta ainakin vahvuudessa lähellä olevien pelaajien suhteen. Tämä aiheuttaa sen, että osa ratkaisuista tapahtuu subjektiivisen ennakkonäkemyksen pohjalta. Tällöin vaikuttaa valitsijan oma ennakkokäsitys pelaajien vahvuudesta. Valitsija pitää helpostiesim. tuttua pelaajaa, jolle on usein hävinnyt, vahvempana kuin tuntematonta nuorta tai kaukaisella paikkakunnalla asuvaa. Tämä asettaa esim. maaseutupelaajat huonompaan asemaan. 1.2) Ihmisellä on luontainen vastenmielisyys muutoksiin nähden. Tästä seuraa, että kauan huipulla ollutta pelaajaa ei hevin siirretä alaspäin, vaikka tulokset ovat jo selvästikin heikentyneet. Tämä on urheilullisesti väärin. Yhtä väärin on, jos vanha pelaaja ei tilapäisen laskukauden jälkeen nouse yhtä nopeasti takaisin, kuin hänen uuden nousu kautensa tulokset edellyttäisivät. 1.3) Toimikuntien jäsenet ovat yleensä asiantuntijoita, joiden oma pelitaito on korkea. On ymmärrettävää, että tilastojen tonkiminen on heille enimmäkseen vas- Jatkoa siv. 43 littiin Havannan kokouksessa 1966 FIDE:n varapresidentiksi meidän Helge Hindströmimme jälkeen. Toisena tuomarina tulee toimimaan hollantilainen de Graaf, joka tunnetaan paitsi pelaajana myös jokavuotisten Hoogoven-shakkiturnausten järjestäjänä Bewerwi j kissä. Dorazil kertoi, että Itävallan joukkueeseen olivat jo sitovasti ilmoittantuneet herrat Diickstein, Prameschuber, Stoppel ja Janetscheck. Kinzelin ja Itävallan ainoan suurmestarin Robatschin vahvistusta odotetaan vielä. tenmielistä. Siksi on sattunut, että he ovat tulleet toimikuntien kokouksiin heikosti perehtyneinä käsiteltävään kilpailutulosaineistoon. Joku ahkera tuloksia tutkinut voi sanella vahvuusjärjestyksen mielensä mukaisesti, jolloin hänen subjektiivinen näkemyksensä korostuu. 1.4) Edellä mainittujen tekijöiden aiheuttamat virheet eivät käytännössä tietenkään ole kovin suuria. Pahinta on se, että onnistui toimikunta työssään kuinka hyvin tahansa, aina on jollakin mielestään aihetta tuntea, että häntä on sorrettu muiden kuin pelkästään shakillisten syiden nojalla. Järjestelmä on siis psykologiselta kannalta epäreitu. 1.5) Toimikuntia on vaikeata saada kokoon. Siksi ne eivät kokoonnu jokaisen kilpailun jälkeen ja paremmuusluettelot vanhenevat. 2. Vahvuusluetteloiden laadinta matemaattisen, "automaattise11>l, järjestelmän avulla. 2.1) Kohdassa 1) mainittujen syiden takia on jo kauan käytetty matemaattisia järjestelmiä paremmuusluetteloiden laatimisessa. 2.2) Matemaattisten, puhtaasti kilpailutu Ioksiin perustuvan järjestelmän, ratkaiseva etu on siinä, että se on ehdottoman oikeudenmukainen kaikille. Automaattinen järjestelmä ei tosin osaa ottaa Meidän pelaajillamme tulee siis olemaan kova vastus jo yksin näiden tietojen perusteella. Toivokaamme, että Suomi kuitenkin selviytyy kunnialla, jottei ainoaksi lohdutukseksi jää, että eihän Sveitsi onneksi ole niin kaukana - matkakustannukset jäivät suhteellisen pieniksi! Ainakin saman lohdutuksen voi saada vuonna 1970, sillä vahvojen liikkeellä olevien huhujen mukaan pelipaikkana tulisi silloin olemaan Länsi-Saksan pohjoisosassa sijaitseva pikkukaupunki Siegen. Näin Länsi Saksa saisi taas kunnian toimia isäntämaana 12 vuoden väliajan jälkeen. JORMA VÄHÄTUPÄ huomioon esim. sa.ir'lildc",1i1","u't.m"" satunnaista tul()lc-h'll II('ikl(c!H'lllisUi" mutta sen etu Oll siil,;i.. (,(Ui. Lilap:i.ill"" virhe on mal1dollisla 1(I)"j,d" 1"'laalllalla hyvin jatkossa, kllll t""s va.lilsijoidcn ennakkokäsitysl('" 111 1111 t.t "lllille11 on työläämpäii. j;t cp:ival'llll'.illll:'''. Matl'JllaaUill('1I j:i.rjl'sl( lnlii. 011 siis nrheilullis"sli ja psy kologisl'sii reilu eikä den pillisi ail'l'iiuaa lyytymättömyyttä kenessiikiui". 2.3) Matcmaattinen järjestelmä on monin verroin helpom.pi hoitaa. Ei tarvita hankalia ja pitkiä toimikuntien kokouksia, vaan vaikkapa vain yhden henkilön "laskentakeskus" voi laskea luettelot välittömästi joka turnauksen jälkeen. 3. Yhdysvaltojen Shakkiliiton vahvuuslukujärjestelmä (Arpad E. Elon järjestelmä). 3,1) Se, että matemaattiset järjestelmät eivät ole jo kaikkialla syrjäyttäneet toimikuntia, johtunee siitä, että tähänastiset menetelmät eivät ole olleet kyllin hyviä. Niissä on ollut tiettyjä virheellisyyksiä, joiden takia niiden avulla laaditut paremmuusluettelot (esim. Ingojärjestelmän avulla tehdyt maailman huippupelaajien luettelot) ovat olleet»()mituisia". 3,2) V. 1959-1966 on Yhdysvalloissa tehty todellinen suurtyö ja laadittu tieteellisin periaattein järjestelmä, jonka mahdollisesta käyttöönotosta suur- ja kv.mestarien paremmuusluetteloiden laatimisessa Maailman Shakkiliitto on tehnyt päätökset kongresseissaan Havannassa 1966 j a Venetsiassa 1967. 3.3) Suomen Shakki julkaisee kännöksen ko. järjestelmästä seuraavassa. 3.4) Järjestelmää on jo käytetty Helsingissä eräissä pikapelikilpailuissa ja Erkki Latvio on tehnyt kokeeksi laajoja turnaustulosten perusteella laadittuja paremmuusluettcloita. Kun järjestelmä nyt leviää kaikkien suomalaisten shakinharrastajien keskuuteen. sitä voiclaan heti käyttää monenlaisiin tarkoituksiin. 3.5) On toivottavaa, että myös Suomen viralliset parl'nunullslucttclot voitaisiin myöhemmin laatia Yhdysvaltain Shakkiliiton järjestelmiln a,;ulla. Järjestelmän käytännölliset bvoi L1.ed ja periaatteet on kuitenkin Sllllllllil('llava 'huolellisesti, että sitä ei piliisjd.uiisi "vcsittymään). Tulen seuraavassa SlloDH.::n Shakin numerossa esittämii,ill ('räilä kilsity ksiäni näistä periaatteista. :Ul) Että kaikki vakuuttuisivat järjestelmän Ilyvyy(lcstä, julkaisen Suomen Shakin SCllraavassa numerossa myös järjestelmiin tcstaukscn eräiden peräkkäisten N eli vosio1iitotl rnestaruusturnausten avulla. Sam.alla suoritan vertailun Ingoj ärj estelmään osoi ttaakseni amerikkalaisen järjestelmän kiistattoman paremmuuden. Huomattakoon, että en ole viejä aloittanut ko, testausta ja odotan itsekin jännittyneenä tuloksia. Lopuksi pyydän huomauttaa, että tässä esitetyt mielipiteet ovat puhtaasti henkilökohtaisia ja että itse järjestelmään voidaan mainiosti tutustua ja sitä käyttää ilman tätä. esikirj oitustakiu. YHDYSVALTAIN SHAKKILIITON VAHVUUS LUKU JÄRjESTELMÄ Sen kehitys, teoria ja käyttö Vuonna 1959 nimitti Yhdysvaltain Shakkiliiton presidentti Jerry Spann komitean (Tri Erich Marchand, Guthrie McClain ja kirjoittaja puheenjohtajana) tutkimaan kriittisesti liiton silloista vahvuuslukujärjestelmää sekä tekemään tarpeelliset muutokset ja parantamaan sitä teknisessä ja organisatoorisessa suhteessa. Väliraportti ilmestyi lehdessä Chess Life 1960: 1 sekä yksityisesti julkaistuissa papereissa (Elo 1961/3/5). Tämä kirjoitus kumoaa ja korvaa edelliset. Tässä kirjoituksessa esitetään Yhdysvaltain Shakkiliiton vahvuuslukujärjestelmän oleelliset periaatteet sekä kä yttöoh j e eiteknisellä tavalla. Vahvuuslukujärjestelmän teorian matemaattinen kehittely on esitetty erikseen julkaistussa lehtisessä, joka on saatavissa Yhdysvaltain Shakkiliitolta (Erkki LatvioJla on yksi kappale - suom. huom.). Lehtisessä käsitellään tätä sellaiselle henkilölle ymmärrettävällä tavalla, jolla on hyvät tiedot alkeisalgebrasta ja tilastomatematiikasta. Järjestelmän kehittämisessä on pidetty koko ajan silmällä käytännöllisiä näkökohtia. Tässä kirjoituksessa esitetään järjestelmän peruskaavat (tulosluku ja pelaajan vahvuusluku) eksaktissa muodossa. Aikaisemmat versiot, joihin pelaajat (amerikkalaiset pelaajat - suom. huom.) ovat tutustuneet viitenä aikaisempana vuotena, olivat arvioita, joskin hyviä sellaisia. Kuten kaikessa teknisessä kehittelyssä, ;muri joukko ihmisiä on osallistunut työhön.

50 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 51 Heitä on liian monta, että kaikki voitaisiin mainita tässä. Kuitenkin on mainittava Kenneth Harkness, Yhdysvaltain Shakkiliiton enslmmamen taloudenhoitaja, jonka aloitteesta koko liiton jäsenkunta otettiin vahvuuslukujärjestelmän piiriin. Hänen suurella vaivalla keräämästään ja pikkutarkasti käsittelemästään turnaustuloskokoelmasta, joka ulottuu 1920-luvulle saakka, on ollut suurta hyötyä monella tavalla. Se on antanut komitealle ne laboratoriotulokset, joiden avulla komitea on voinut varmistaa lukuisat teoriansa työn edistyessä. Tri Marchand ja McClain ovat ammattimatemaatikkoina ja tilastotieteilijöinä esittäneet rakentavaa kritiikkiä, mikä on ollut kaksinkertaisesti hyödyllistä siksi, että he molemmat (kuten kirjoittajakin) ovat aktiivisia turnauspelaajia, ja ovat siis olleet erinomaisessa tilaisuudessa tarkastella järjestelmää käytännössä ja todeta sen tehokkuus ja moitteettomuus. Fred Cramer, Yhdysvaltain Shakkiliiton edellinen presidentti ja nykyinen Maailman Shakkiliiton varapresidentti, on auttanut käsikirjoituksen laatimisessa. Brooldield, 1966. Arpad E. Elo. JÄRJESTELMÄ (Arpad E. E.o) V ah vu usl uku j ärj estelmän tarkoituksena on niin shakissa kuin missä tahansa kilpailutoiminnassa saada aikaan pelaajien vahvuusluettelo (I)rangilista»). Turnaustulokset antavat ehdollisen vahvuusluettelon, mutta koska tulokset vaihtelevat, ei yhteen ainoaan turnaukseen perustuva vahvuusluettelo ole aina luotettava. Lisäksi on tarpeen voida verrata keskenään myös sellaisia pelaajia, jotka eivät ole milloinkaan kohdanneet samassa kilpailussa. Vahvuuslukujärjestelmä pyrkii näin ollen arvostelemaan pelaajan kaikki tulokset tietyn mittakaavan mukaan, niin että joka hetki voidaan esittää pelaajien todennäköinen vahvuusjärjestys. Kunhan sellainen luettelo on saatu aikaan, se palvelee monia tarkoitusperiä, kuten a) pelaajien valinta mestarunsturnauksiin, b) seurojen, kaupunkien, valtioiden jne. joukkueiden valinta, c) pelaajien valinta turnauksiin, jotka pelataan useissa erivahvuisissa ryhmissä,)kerrostettuina,), d) parien määrääminen sveitsiläisen järjestelmän mnkaisissa turnauksissa, e) joukkueiden jakaminen ryhmiin, f) shakkiarvojen jakaminen jne. Sellainen luettelo on kiinnostava myös itsessään. Se tarjoaa sopivan keinon luokkakorotuksiin ja julkistamiseen niin shakissa kuin missä tahansa kilpailu toiminnassa. Mainittakoon, että Yhdysvaltain Shakkiliiton jäsenmäärä, joka oli pysynyt vakiona 20 vuotta, kasvoi äkisti viisinkertaiseksi kun vahvuusluetteloita alettiin julkaista. Neuvostoliiton ulkopuolella on kaikenvahvuisten shakinpelaajien vahvuuslukujen määrittämiseen laajalti käytössä jolme järjestelmää: Ingo-järjestelmä Saksassa, Englannin Shakkiliiton järjestelmä sekä Yhdysvaltain Shakkiliiton vahvuuslukujärjestelmä. Kaikilla näillä järjestelmillä on se yhteinen periaate, että vahvuusluku määräytyy yhdistämällä pelaajan saavuttama prosenttitulos turnauksen vahvuuden kanssa. Ne eroavat siinä menetelmässä, millä tämä yhdistäminen tapahtuu. Näistä kolmesta ainoastaan Yhdysvaltain Shakkiliiton järjestelmä on kehitetty ottaen täysin huomioon tilasto- ja todennäköisyysmatematiikka. Kaavat on kehitetty todennäköisyysmatematiikan pohjalta ja käytännölliset periaatteet seuraavat yleisesti hyväksyttyjä tilastotieteen periaatteita. Tätä eiteknistä selostusta seuraa erikseen julkaistu täydellinen matemaattinen selostus (Erkki Latviolla, vrt. johdantoon - suom. huom.) Perusperiaate Koko vahvuuslukujärjestelmä perustuu siihen olettamukseen, että on mahdollista konstruoida vahvuuslukuasteikko, jossa joukko tietyn pelaajan tuloksia vaihtelee normaalijakautuman mukaisesti. Tämä olettamus on sopusoinnussa kilpaurheilusta saatujen kokemusten kanssa. Vahvempi ei poikkeuksetta voita heikompaa, pelaajalla on hyvät ja huonot päivänsä sekä hyvät ja huonot turnauksensa. Laajasti katsoen hänen tuloksensa vaihtelevat tietyn keskitason molemmin puolin. Poikkeamia keskitasosta esiintyy, suuria poikkeamia harvemmin kuin pieniä, jne. Järjestelmä toteaa myös systemaattiset muutokset pelaajan tuloksissa, jotka johtuvat hänen kuntonsa kehittymisestä tai taantumisesta. Prosenttinen odotuskäyrä Edellämainitusta perusolettamuksesta vedämme todennäköisyyslaskennan avulla vahvuuslukujärjestelmän perusteorian: Todennäköisyys, jolla pelaaja voittaa toisen pelaajan, on suhteessa heidän vahvuuslukujensa eroon. Useamman pelin ottelussa pelaajien prosenttiset odotusluvut riippuvat heidän vahvuuslukujensa erosta. Turnauksessa pelaajan prosenttinen odotusluku on hänen eri vastustajiensa suhteen la,i,,'( ("j"",,,lo!.,,,i,, kujen keskiarvo. Tätä suhdetta ei voida il",ais(a yk,illl,,'rtaisen algebraisen kaa"all a"lilla. Asia. on esitetty graafisesti (kllvio 1) (I",,,io(a. ei ole otettu tähän _. SllOlll. hilolll). I\iiyrii. osoittautuu olevan (Od"1I11ii.kiiisyyslasl",nnasta tunnetun»slandanlisigjlloidiw) (kcrtymäfunktion käyrän) nii.kiiillt ll. Käyrästä o(ehuja. arvoja voidaan käyttää muutettaessa. 1)('laajien prosenttituloksia heidän vahvuuslukujensa eroiksi (taulukko 1) tai muutettaessa heidän vahvuuslukujensa eroja voittotodennäköisyyksiksi (taulukko II). Prosenttinen odotuskäyrä mnodostaa avaimen pelaajan saavuttaman prosenttituloksen ja kilpailun vahvuuden oikeaan yhdistämiseen. Nyt voidaan esittää järjestelmän peruskaavat. Tulosluku, kaava (1) Yhdessä kilpailussa tai sarjassa kilpailuja saavutettu tulos ilmaistaan kaavalla R = R c + D(P) (1 ) jossa R on tulosluku, R c vastustajien vahvuuslukujen keskiarvo ja D(P) taulukosta 1 saatu prosenttitulosta vastaava vahvuuslukujen erotus. Kaava on johdettu johdonmukaisesti suoraan prosenttisesta odotuskäyrästä. Kaava (1) esittää jaksottaisen arvostelumenetelmän. Yhdysvaltain Shakkiliitto käyttää sitä sellaisten pelaajien väliaikaisten vahvuuslukujen määräämiseen, jotka ovat pelanneet vähemmän kuin 17 peliä,)vakinaisia» (vakinaisen vahvuusluvun omaavia) pelaajia vastaan. Muut vahvuuslukujärjestelmät, kuten Englannin Shakkiliiton järjestelmä, käyttävät jaksottaista menetelmää myös vakinaisten vahvuuslukujen määräämiseen. Englantilaisessa järjestelmässä vahvuusluvut lasketaan tietyin ajanjaksoin, esim. kahdesti tai kerran vuodessa, kaikille pelaajille käyttäen vastustajien edellisiä vahvuuslukuja R,; :nä. Teoriassa laskenta voi tapahtua minkä tahansa pituisin ajalljaksoin, mutta tunnettu tilastotieteellinen kiiyui.ntii vaatii vähintään 30 peliä pelaajaa kohli»kohtalaiscn varmuudem saavuttamiseksi. Kaava (1) antaa Uysin loogisesti määräämättömän (äärettömiin Slllln'n Lai iiiircttömän pienen) vahvuuslilyiin 100 '1., tai 0 % tuloksille. Näin ollen kaava Oli kii.ylwkclpoinen vasta kun pelejä on niin paljon, dtä tulokset poikkeavat cm. prost'illliluvuisia. Pelaajan uusi vahvuusluku, kaava (2) 1 "'laajan vahvuusluku viimeisen kilpailun lai sarjan kilpailuja jälkeen ilmaistaan kaa "alla E c -~ H o 1- K(W-We) (2) jossa Ra on pelaajan uusi vahvuusluku kilpailun tai kilpailusarjan jälkeen, Ra on pelaajan vahvuusluku ennen peliä tai pelisarjaa, W on saavutettu pistemäärä, W e on odotettu pistemäärä, saatu taulukosta II ja perustuu kilpailua tai kilpailusarjaa edeltäneisiin vahvuuslukuihin ja K on pelaajan kehityskerroin, josta lähemmin myöhemmin. Periaate on selvä: Odotettua enemmän pisteitä saavan pelaajan vahvuusluku nousee, odotettua vähemmän saaneen laskee, Kaava (2) esittää jatkuvan arvostelumenetelmän, jota Yhdysvaltain Shakkiliitto käyttää. Vahvuusluvut muntetaan jokaisen uuden turnauksen tai kilpailun antamien tulosten vaatimalla tavalla. Viimeisimmät tulokset sovitetaan aikaisempiin vahvuuslukuihin niin, että aikaisempien tulosten vaikutus vähenee sujuvasti ja että uusimpien tulosten vaikntus otetaan riittävästi huomioon. Järjestelmän antamat uudet vahvuus luvut jäävät yleensä tuloksissa esiintvyvien todennäköisten vi reiden rajan sisäpuolelle. Kerroin K ottaa huomioon ne muutokset, jotka tapahtuvat pelaajien tuloksissa. Pelaajan uran alkuvaiheissa, jolloin hänen kehityksensä on nopeata, K on korkea; myöhemmin, kun muutosnopeus pienenee, K laskee. Korkea K antaa suuren painon uusimmille tuloksille, alhainen K antaa enemmän painoa aikaisemmille tuloksille. Myöhemmin säännössä 3 annetut K:n arvot on kehitetty tunnettujen tilastollisten periaatteiden mukaisesti. Vahvuuslukuasteikko Vahvuuslukuasteikko, kuten jokainen asteikko, on mielivaltainen. Niin myöskin Yhdysvaltain Shakkiliiton vahvuusasteikko on valittu mielivaltaisesti, joskin siten, että vahvuusluvut ovat aina positiivisia. Shakkimaailmassa on pelaajien luokituksia käytetty laajalti, vaikka enimmäkseen niitä ei olla määritelty tarkasti. Yhdysvaltain Shakkiliitto määräsi aikoinaan pelaajien luokkaeroksi 200 vahvuuslukupistettä. Tällä intervallilla mitataan nyt pelaajien tulosten mormaalipoikkeama,) yksityisissä peleissä. (Normaalipoikkeama eli normaalijakautuma on tärkeä tilastollinen käsite. Se on joukon mittaustuloksia jakautuma tai tässä tapauksessä joukon pelituloksia jakantuma).

52 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 53 Normaalijakautuman valitseminen luokkaväliksi yksinkertaistaa mukavasti vahvuuslukuteoriaa ja toimii käytännössä hyvin. Olettakaamme, että tiettyyn turnaukseen osallistuu vain saman luokan pelaajia, joiden vahvuus vaihtelee normaalijakautuman mukaan. Tällöin parhaalla pelaajalla (joka on puolivälissä keskitason yläpuolella) on proseuttinen odotusluku.64 ja heikoimmalla (joka on puolivälissä keskitason alapuolella) on odotusluku.36. Tämä jakautuma antaa aiheen odottaa hyvää kilpailua, jossa kukaan ei ole murskaavasti toista parempi. Vahvoissa ja tasaväkisissä Neuvostoliiton mestaruusturnauksissa prosenttitulosten jakautuma on yleensä lähellä edellämainittua rajaa. Yhdysvaltain Shakkiliiton luokat ovat seuraavat: Yli 2400 seniorimestari 2200-2399 mestari 2000-2199 ekspertti 1800-1999 A-luokka 1600-1799 B-luokka 1400-1599 C-luokka jne. Maailmanmestaruuden tavoittelijoiden vahvuusluvut ovat yleensä 2700 molemmin puolin. Useimmat kansainväliset suurmestarit sijoittuvat aktiivikautenaan lukujen 2500 ja 2700 välille - mikä on juuri yksi luokkaväli. Kansainväliset mestarit ovat yleensä välillä 2300 ja 2500. Eräiden eurooppalaisten maiden 1 luokan pelaajat vastaavat amerikkalaisia eksperttejä. (Suomessa kai mestariehdokkaat - suom. huom.) Kuten kaikilla kertymäfunktion käyrään perustuvilla asteikoilla, on tälläkin asteikolla»todennäköisyyslineaarisuus,). Jos pelaaja A on D pistettä vahvempi kuin pelaaja B, ja pelaaja X on D pistettä parempi kuin pelaaja Y, A:n mahdollisuudet lyödä B ovat yhtä suuret kuin X:n voittaa Y riippumatta siitä, missä kohtaa asteikkoa he sijaitsevat. Säännöt 1. Jokaisen uuden pelaajan vahvuusluvut lasketaan vähintään 16 peliin saakka kaavan (1) avulla. Nämä pelit voivat olla yhdestä tai useammasta kilpailusta, niiden on kuitenkin oltava luokitelluista turnauksista tai joukkuekilpailuista, mutta ei kaksinotteluista. Tänä aikana pelaajan \:'ahvuusluku on väliaikainen (,)ehdollinen»). Tämän kauden jälkeen hänen vahvuuslukunsa ovat vakinaisia ja ne lasketaan kaavan (2) avulla. 2. Kun lasketaan turnauksen vahvuuslukuja, ensin lasketaan pelaajien, joilla ei ole lainkaan vahvuuslukuja ja sen jälkeen pelaajien, joilla on väliaikaiset vahvuusluvut, tulosluvut, molemmat käyttäen kaavaa (1). Tämän jälkeen alkaa vakinaisten pelaajien vahvuuslukujen laskeminen käyttäen kaavaa (2). Nyt, kun lasketaan vakinaisen pelaajan odotuslukua väliaikaisen tai uuden pelaajan suhteen, kysymyksessä ovat viimeksimainittujen vahvuusluvut vain siinä kilpailussa, jota laskenta koskee. Tästä seuraa, että vakinaisten pelaajien vahvuusluvut eivät ryhmänä nouse tai laske väliaikaisten tai uusien kustannuksella, mutta vakinaisten pelaajien keskinäiset luvut muuttuvat sen mukaan, miten he ovat menestyneet väliaikaisia ja uusia pelaajia vastaan. 3. Kerroin K on jokaisella pelaajalla 45 hänen 100 ensimmäisen vahvuuslululaskuihin kuuluvan pelinsä aikana, 30 seuraavien 200 sellaisen pelin aikana sekä 20 sen jälkeen. Jos pelaajan vahvuusluku saavuttaa 2200 hänen ensimmäisten 100 pelinsä aikana, K putoaa 30:een. Jos pelaajan luku saavuttaa 2400 minä hetkenä tahansa, hänen K:nsa putoaa 20:een. (K:on ollessa 30, kaava (2) vastaa tuttua 16 ± 4 % kaavaa). 4. Vahvuusluvut lasketaan molemmille pelaajille kaikissa luokitelluissa Yhdysvaltain Shakkiliiton turnauksissa pelatuista peleistä, mukaanluettuina ajanylityksellä voitetut pelit, pelit, joita toinen osapuoli ei tule keskeytyksen jälkeen jatkamaan sekä pelit, jotka on pelattu myöhemmin keskeyttänyttä pelaajaa vastaan. Sitävastoin sellaisia pelejä, joissa ei ole suoritettu yhtään siirtoa, ei lasketa. 5. Kaksinottelut otetaan huomioon vain siinä tapauksessa, että molemmat pelaajat ovat vakinaisia ja ottelu kestää enintään 10 peliä. Pitemmät ottelut jaetaan 10 tai vähemmän pelin osiin ja vahvuusluvut lasketaan kullekin osalle erikseen. Laskuesimerkkejä 1. Uuden pelaajan vahvuusluvun laskeminen: Uusi pelaaja pelaa 16 vakinaista vastaan, joiden vahvuuslukujen keskiarvo on 1850. Hän saavuttaa 6 voittoa ja 10 häviötä. Käytä kaavaa (1). Hänen prosenttituloksensa on 6/16 eli 37,5 %, jolle taulukko 1 antaa arvon D(P) = -95. Hänen vahvuuslukunsa on 1850-95 = 1755. 2. Tulosluvun laskeminen: Uusi tai väliaikainen pelaaja saavuttaa 60 % viisikierroksisessa turnauksessa, jossa vakinaisten vastustajien vahvuuslukujen keskiarvo on 1825. Kaava (1) antaa tulosluvuksi 1897. (Tätä tuloslukua käytetään laskettaessa vakinaisten pelaajien vahvuuslukuja uusiin tai väliaikaisiin nähden tässä kilpailussa). 3. Vakinaisen pelaajan uuden vahvuusluvun laskeminen: Pelaaja, jonka vahvuusluku on 1760, pelaa 7-kierroksisen turnauksen ja kohtaa 7 pelaajaa seuraavasti: V VV VLE POL Tul A 1645 115.66 1 B 1680 80.61 % C 1920 --160.29 0 D 1720 40.56 1 E 1980 --220.22 % F 1905-145.31 1 G 2010-250.19 0 2.84 4 V = vastustaja. VV = vastustajan vahvuusluku. VLE = vahvuuslukujen erotus. POL = pelaajan taulukosta II saatu odotustulos. Tul = pelaajan todellinen tulos. Käytä kaavaa (2). K on 45 (sääntö 3). W on 4. W e taulukosta II saatujen odotustulosten summa on 2.84. Pelaajan uusi vahvuusluku on 1760 -+ 45 (4.0-2,84), eli 1812. Hän on pelannut odotettua paremmin ja saanut lisää pisteitä. 4. Ottelun laskeminen: Pelaaja X voittaa Y:n 10 pelin ottelussa 7 %-2 %. X:n vahvuusluku on 2280 ja Y:n 2020. X:n K on 20 ja Y:n 30. Käytä kaavaa (2). Taulukosta II saatu Wc on, koska vahvuuslukujen ero on 160,.82 X:lle ja.18 Y:lle, 10 pelin ollessa kyseessä X:n odotusluku on siis 8,2 ja Y:n 1,8. X:n uusi vahvuusluku on 2280 -+ 20 (7,5-8,2), eli 2266 ja Y:n 2020 -+ 30 (2,5-1,8) eli 2041. Uusien pelaajien ryhmän vahvuuslukujen laskeminen Edellisissä laskuesimerkeissä edellytettiin, että uusien pelaajien vahvuuslukuja laskettaessa on käytettävissä joukko vakinaisia pelaajia. Probleema on toisenlainen, kun on laskettava erillisen ryhmän pelaajien vahvuusluvut tai kun järjestelmä aloitetaan täysin alusta. Pohjimmiltaan vahvuuslukujärjestelmä määrittelee vain vahvuuslukujen erot, eli suhteelliset vahvuusluvut minkä tahansa ryhmän kaikille pelaajille. Nämä suhteelliset vahvuusluvut voidaan esittää minkä tahansa mielivaltaisen asteikon avulla. Jos jako vastaa Yhdysvaltain Shakkiliiton jakoa (jossa luokkaväli on 200 pistettä), yhdistäminen Yhdysvaltain Shakkiliiton j ätjestelmään voidaan tehdä yksinkertaisesti heti kun erillisen ryhmän pelaajilla on riittävästi pelejä Yhdysvaltain Shakkiliiton vakinaisia pelaajia vastaan (tai Suomen Shakkiliiton jne. vastaan - suom. huom.) Suhteellisten vahvuuslukujen laskemiseksi on käytettävissä kaksi menetelmää: A) Kaikille pelaajille annetaan sama alkuvahvuusluku. Sitten jokaisen pelin jälkeen molempien pelaajien vahvuusluvut muutetaan kaavan (2) avulla K:n ollessa 45. Näin jatketaan, ja uusi vahvuusluku on joka pelin jälkeen seuraavan pelin Ro. Ajan mittaan oikeat suhteelliset vahvuusluvut syntyvät automaattisesti, mikäli ryhmän sisällä on pelattu tilastollisesti riittävä määrä pelejä. Yleensä 30 tällaista peliä kutakin pelaajaa kohti riittää. B) Jos on käytettävissä riittävä määrä tuloksia, suhteelliset vahvuusluvut on parempi laskea,)peräkkäisen likimääräismenettel yn" (successive approximation) avulla: 1. Annetaan mielivaltainen numeroarvo lwskimääräiseksi vahvuusluvuksi. 2. Lasketaan pelaajan prosenttitulos ja määrätään arvo D(P) taulukosta I jokaiselle pelaajalle. 3. Lasketaan koe arvo R' jokaiselle pelaajalle käyttäen kaavaa (1), jossa mielivaltaisesti valittu keskimääräinen vahvuusluku on R c ' 4. Lasketaan korjattu R/:n arvo eli R" jokaiselle pelaajalle kaavan (1) avulla, käyttäen tällä kertaa kohdassa 3 saatuja vahvuuslukuja Rc:nä. 5. Lasketaan uudet korjatut arvot, R''', jokaiselle pelaajalle kaavan (1) avulla käyttäen kohdan 4 vahvuuslukuja Rc:nä.. n. Jatketaan laskemista, kunnes peräkkäiset R:n arvot lakkaavat muuttumasta tai muuttuvat vain hyvin vähän, joka osoittaa, että kaikkien pelaajien suhteelliset vahvuusluvut ovat oikeat. Tämä menetelmä edellyttää jo oikeastaan tietokonekäsittelyä, vaikkakin yksinkertainen pöytälaskukone, joka laskee välisummat, on käyttökelpoinen. (Loppuosa kirjoituksesta käsittelee järjestelmän testausta, joka on suoritettu erään amerikkalaisen avoimen Monrad-turnauksen tulosten avulla, sekä suurpelaajien Andcrssenista Petrosjaniin vahvuuslukujen kehitystä. Näitä ei ole otettu mukaan tähän. Sen sijaan aiomme Suomen Shakin seuraavassa numerossa esittää testauksen käyttäen eräitä peräkkäisiä Neuvostoliiton mestaruusturnauksia. Samalla lukijat saavat riittävän monta laskuesimerkkiä. - Suom.)

54 SUOMEN SHAKKI Taulukko 1 - Vahvuuslukujen erot P D(P) P D(P) P D(P) P D(P) P D(P) P D(P) 1.0.83 273.66 117.49-7.32-133.15-296.99 677.82 262.65 110.48-14.31-141.14-309.98 589.81 251.64 102.47-21.30-149.13-322.97 538.80 240.63 95.46-29.29-158.12-336.96 501.79 230.62 87.45-36.28-166.11-351.95 470.78 220.61 80.44 ---43.27-175.10-366.94 444.77 211.60 72.43-50.26-184.09-383.93 422.76 202.59 65.42-57.25-193.08-401.92 401.75 193.58 57.41-65.24-202.07-422.91 383.74 184.57 50.40-72.23-211.06-444.90 366.73 175.56 43.39-80.22-220.05-470.89 351.72 166.55 36.38-87.21-230.04-501.88 336.71 158.54 29.37-95.20-240.03-538.87 322.70 149.53 21.36-102.19-251.02-589.86 309.69 141.52 14.35-110.18-262.01-677.85 296.68 133.51 7.34-117.17-273.00.84 284.67 125.50 0.33-125.16-284 Taulukko II - Rtg Dif H L Rtg Dif H L 0-3.50.50 92-98.63.37 4-10.51.49 99-106.64.36 11-17.52.48 107-113.65.35 18-25.53.47 114-121.66.34 26-32.54.46 122-129.67.33 33-39.55.45 130-137.68.32 40-46.56.44 138-145.69.31 47-53 57.43 146-153.70.30 54-61.58.42 154-162.71.29 62-68.59.41 163-170.72.28 69-76.60.40 171-179.73.27 77-83.61.39 180-188.74.26 84-91.62.38 189-197.75.25 Arpad E. Elo on Marquette-yliopiston (Milwaukee) fysiikan professori ja Wisconsinin valtion 7-kertainen mestari vv. 1935-1963. Suom.: Mikäli ei ole käytettävissä tietokonetta, on suositeltavaa laskea vahvuusluvut vain kymmenten tarkkuudella, mikä helpottaa suuresti pelaajien vahvuuslukujen erotusten laskemista päässä. Tällöin on hyödyllistä laatia yksinkertaistettu taulukko II, jossa otetaan huomioon vain täydet kymmenet. Samaten on hyödyllistä laatia valmiiksi Odotusluvut Rtg Dif H L Rtg Dif H L 198-206.76.24 345-357.89.11 207-215.77.23 358-374.90.10 216-225.78.22 375-391.91.09 226-235.79.21 392---411.92.08 236-245.80.20 412-432.92.07 246-256.81.19 433-456.94.06 257-267.82.18 457-484.95.05 268-278.83.17 485-517.96.04 279-290.84.16 518-559.97.03 291-302.85.15 560-619.98.02 303-315.86.14 620-735.99.01 316-328.87.13 yli 735 1.00.00 329-344.88.12 taulukot, jossa odotus- ja todellisten tulosten erot on kerrottu eri K:n arvoilla. Koska turnauksen jokaisen pelaajan odotusluku on laskettava jokaisen vastustajan suhteen erikseen ja nämä laskettava yhteen (ei ole mitään vastustajien vahvuuslukujen keskiarvoon perustuvaa oikotietä), työtä helpottaa suuresti, jos on käytettävissä vaikkapa vain alkeellinenkin yhteenlaskukone, vaikka laskut eivät käsinkään suoritettuina liene aivan ylivoimaisen työläitä. Suom. Allan Kiviaho Tilaushinnat 1968 1j1-vuosi 10,- 1/2-vuosi 5, Irtonumerot 2,- Kuusi numeroa vuodessa Ilmoitushinnat 1968 Vuosi-ilmoitukset 1/1-sivu 600,- 1/2-sivu 300,- 1/4-sivu 150,- Kertailmoitukset 1/1-sivu 200,- 1/2-sivu 100,- 1/4-sivu 50,-

coyuttu suuriit l meriltä "KLIPPERIVISKI" *l CllITY SARK Scotch Whisky Aito skoui, suosittu yli 70 maassa, pehmeäarominen modernin vaalea *) lue: kati saak Oslonumero: 147 OY \/VALD TEFKE AB Kösinetehdas Arno Sauso Järvenpää. Puh. 287 032 Onko Teillä henkivartiia? Monilla sellainen jo on, ei tosin kuvan osoittamalla tavalla, vaan nyky~ aikaisen h e n k i v aku utu k sen muodossa. Salaman henkivakuutus on hyvä henkivartlja. Siihen voi liittää sairaalavakuutuksen tai muun työkyvyttömyysvakuutuksen täydentämään lakisääteistä sairausvakuutusta ja vakuutusturva on inflaatiota vastaan varmistettu Salaman indeksiehdolla. Salaman henkivakuutus Teidänkin henkivartijaksenne!

Lähes 100. erikoisliikkeen yksilöllistä palvelua Asiantuntija Värikaupasta Paasipaino, Helsinki 1968