SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 18% 3% 6% 6% 30% 16% 15% 5% 118 262 Enontekiö 16% 2% 5% 5% 30% 22% 16% 5% 1 886 Inari 16% 2% 4% 4% 33% 19% 15% 5% 6 743 Kemijärvi 13% 2% 3% 4% 27% 20% 22% 8% 8 194 Kittilä 19% 2% 5% 6% 33% 16% 13% 5% 6 334 Kolari 16% 2% 6% 5% 31% 18% 17% 5% 3 844 Muonio 20% 3% 5% 5% 30% 17% 16% 5% 2 382 Pelkosenniemi 10% 1% 4% 3% 29% 24% 22% 6% 968 Pello 13% 2% 4% 3% 25% 22% 22% 8% 3 866 Posio 14% 2% 3% 3% 28% 21% 21% 6% 3 778 Ranua 25% 3% 5% 3% 27% 17% 15% 6% 4 244 Rovaniemi 20% 3% 8% 8% 31% 14% 12% 4% 60 757 Salla 13% 2% 3% 3% 27% 21% 21% 9% 4 016 Savukoski 14% 2% 4% 4% 30% 20% 19% 7% 1 142 Sodankylä 17% 3% 5% 5% 31% 18% 17% 5% 8 820 Utsjoki 17% 1% 4% 5% 30% 18% 19% 5% 1 290 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 8 <5 5 Liikenne, moottoriajoneuvot <5 5 9 9 39 15 24 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 37 32 75 123 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 17 10 16 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 7 6 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 9 <5 6 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 9 5 9 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 83 46 10 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 6 <5 14 14 9 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 17 5 21 6 Yhteensä 10 10 20 20 230 150 180 140 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 15 6 20 - Liikenne, moottoriajoneuvot 85 21 110 +59% Kaatuminen ja putoaminen 151 117 270 - Hukkuminen 41 6 50 +46% Tukehtuminen 9 7 20 - Tulipalo 15 5 20 - Paleltuminen 27 <5 30 +126% Alkoholimyrkytys 109 33 140 +29% Muu myrkytys 29 18 50 - Muut tapaturmat 45 7 50 - Yhteensä 530 220 750 +8% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Tulipalo Muu myrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alkoholimyrkytys Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 141 5 16 16 177 85 53 28 520 Liikenne, moottoriajoneuvot 205 87 158 118 565 145 134 26 1 440 Kaatumis- ja putoamistapaturma 838 154 287 212 2 109 1 428 1 924 1 043 8 000 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 6 7 14 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 <5 <5 7 5 8 <5 50 Tulipalo 11 6 11 <5 29 14 27 5 110 Paleltuminen <5 7 <5 <5 22 26 8 <5 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 6 13 16 102 24 24 <5 230 Alkoholimyrkytys 13 <5 <5 <5 15 <5 5 <5 40 Muu tapaturma 457 187 421 380 2 419 1 249 1 313 310 6 740 Yhteensä 1 730 450 910 750 5 450 2 990 3 510 1 420 17 220 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 55 <5 23 8 87 60 115 43 390 Liikenne, moottoriajoneuvot 83 43 57 33 209 70 70 23 590 Kaatumis- ja putoamistapaturma 491 48 102 101 1 231 1 177 2 739 3 367 9 260 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 47 14 19 10 81 16 29 15 230 Alkoholimyrkytys 13 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 243 51 112 110 1 279 801 1 328 567 4 490 Yhteensä 950 160 320 270 2 910 2 130 4 290 4 030 15 050 Yhteensä 2 680 610 1 230 1 010 8 360 5 120 7 800 5 450 32 260

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 47 Enontekiö 890 Utsjoki 148 Inari 320 Kemijärvi 261 Kittilä 273 Kolari 498 Muonio 583 Pelkosenniemi 854 Pello 614 Posio 683 Ranua 698 Rovaniemi 732 Salla 742 Savukoski 758 Sodankylä

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 101 <5 15 16 123 59 38 19 370 Liikenne, moottoriajoneuvot 145 65 111 80 361 95 84 18 940 Kaatumis- ja putoamistapaturma 595 126 233 179 1 441 807 1 009 498 4 740 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 5 12 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 21 <5 <5 <5 6 <5 7 <5 40 Tulipalo 9 <5 9 <5 20 9 13 <5 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 15 13 8 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 6 13 15 92 22 20 <5 210 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 14 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 367 161 331 276 1 773 889 884 197 4 730 Yhteensä 1 190 340 650 520 3 300 1 660 1 800 640 9 610 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 44 <5 21 7 65 38 79 31 280 Liikenne, moottoriajoneuvot 62 35 50 26 134 51 54 16 410 Kaatumis- ja putoamistapaturma 379 41 79 84 891 732 1 418 1 492 4 940 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 10 <5 <5 <5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 42 13 18 9 72 16 26 13 210 Alkoholimyrkytys 13 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 206 46 99 101 968 561 786 368 3 070 Yhteensä 720 130 250 210 1 940 1 230 2 020 1 680 7 830 Yhteensä 1 910 470 900 730 5 250 2 890 3 820 2 320 17 440

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 310 31 59 37 1 528 1 444 310 600 4 320 Liikenne, moottoriajoneuvot 858 306 915 687 4 342 1 468 1 192 174 9 940 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 481 314 648 729 15 583 13 480 24 156 16 413 72 800 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 49 40 47 6 150 Hengitystä estävät tapaturmat 25 <5 <5 <5 35 6 23 <5 100 Tulipalo 133 34 49 <5 168 184 277 47 890 Paleltuminen <5 92 26 <5 132 176 60 31 520 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 43 17 19 23 291 94 107 32 630 Alkoholimyrkytys 15 <5 <5 <5 372 9 57 <5 450 Muu tapaturma 1 024 364 1 224 1 388 7 777 5 843 8 136 2 686 28 440 Yhteensä 3 890 1 160 2 940 2 870 30 280 22 740 34 370 19 990 118 240 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 139 <5 34 39 349 334 730 4 444 6 070 Liikenne, moottoriajoneuvot 281 184 1 624 846 1 054 307 397 129 4 820 Kaatumis- ja putoamistapaturma 758 103 295 267 4 466 6 472 37 333 69 252 118 950 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 28 9 10 <5 70 Tulipalo <5 <5 <5 <5 17 87 16 18 140 Paleltuminen 9 <5 <5 <5 36 <5 <5 166 210 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 65 26 46 27 229 97 101 66 660 Alkoholimyrkytys 15 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 30 Muu tapaturma 537 96 185 246 5 128 5 371 9 164 4 775 25 500 Yhteensä 1 820 410 2 190 1 430 11 310 12 680 47 760 78 850 156 460 Yhteensä 5 720 1 570 5 130 4 300 41 590 35 430 82 130 98 850 274 710

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 382 384 147 913 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 840 810 376 2 026 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 5 550 7 618 4 083 17 251 53 Veteen vajoaminen 17 17 6 40 0 Hengitystä estävät tapaturmat 67 21 2 90 0 Tulipalo 35 46 43 124 0 Paleltuminen 17 41 23 81 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 236 193 31 460 1 Alkoholimyrkytys 29 14 9 52 0 Muu tapaturma 4 773 4 623 1 831 11 227 35 Yhteensä 11 946 13 767 6 551 32 264 100

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 2 089 1 712 6 393 3.1 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 328 256 2 273 6.9 60772 - SUOMEN TERVEYSTALO/ROVANIEMI 335 319 335 1.0 90468 - ROVANIEMEN TERVEYSKESKUS 314 243 8 166 24.2 90298 - KEMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 123 99 1 252 9.8 60768 - SUOMEN TERVEYSTALO OULU 91 87 91 1.0 90501 - SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS 101 85 1 018 9.8 90252 - KITTILÄN TERVEYSKESKUS 69 57 1 107 15.0 90171 - INARIN TERVEYSKESKUS 70 55 1 338 18.1 90479 - SALLAN TERVEYSKESKUS 72 51 1 994 25.2 90260 - KOLARIN TERVEYSKESKUS 55 45 510 9.3 90546 - PELLON TERVEYSKESKUS 53 42 849 14.9 90454 - RANUAN TERVEYSKESKUS 52 40 476 9.2 60620 - INVALIDILIITON LAPIN KUNTOUTUSKESKUS 73 38 712 9.8 90428 - POSION TERVEYSKESKUS 34 32 570 15.8 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 6 6 86 14.3 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 4 4 46 9.2 40310 - LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA 9 9 28 3.1 90625 - PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN TERVEYSKESKUS 25 22 658 24.4 90645 - MUONION-ENONTEKIÖN TERVEYSKESKUS 22 19 343 15.6 90559 - UTSJOEN TERVEYSKESKUS 19 11 817 40.8 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 11 9 451 37.6

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.

Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 800 1000 1200 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 494 Liikenne 3 219 Kotitapaturma 10 829 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 570 Muu vapaa-ajan tapaturma 7 437 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 708 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 751 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 238 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 4 639

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 19 040 +23% 10 870 +16% 155 080 +14% 8.0 510 +10% Enontekiö 290-179 - 1 388-39% 4.8 9 * Inari 1 200 +34% 661 +22% 13 128 +71% 10.7 32 - Kemijärvi 1 530 +17% 829 +10% 13 323-8.5 51 - Kittilä 1 160 +44% 679 +41% 9 753-8.3 29 - Kolari 700 +35% 432 +36% 3 713-5.3 15 - Muonio 340-197 - 3 205 * 9.2 5 * Pelkosenniemi 210 +38% 115 +29% 1 647 * 7.5 8 * Pello 760 +21% 412 +12% 9 279-11.9 23 - Posio 680 +19% 376 +13% 5 619-8.1 25 - Ranua 740 +27% 416 +20% 5 040-6.7 22 - Rovaniemi 8 570 +18% 5 037 +12% 67 938 +16% 7.8 222 - Salla 930 +38% 463 +23% 9 347-9.7 22 - Savukoski 190-125 - 1 174 * 6.1 7 * Sodankylä 1 530 +28% 887 +25% 8 598-19% 5.5 35 - Utsjoki 210-119 - 1 932 * 9.2 9 * 10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 530 +35% 8 850 +17% 640-6 800 +41% 1 230-10% 19 040 +23% Enontekiö 40 * 117-9 * 89-32 +101% 290 - Inari 107 +91% 539 +28% 35-428 +51% 91-1 200 +34% Kemijärvi 103-853 +24% 56 +61% 466 +21% 56-1 530 +17% Kittilä 101 +95% 516 +32% 27 * 448 +80% 63-1 160 +44% Kolari 58 +106% 318 +28% 17-269 +67% 37-700 +35% Muonio 36 * 154 - <5 * 103-42 +95% 340 - Pelkosenniemi 6 * 130 +76% 9 * 63 +61% 6 * 210 +38% Pello 49 +94% 387-9 * 260 +42% 54-760 +21% Posio 60 +106% 304-18 * 255 +48% 45 +59% 680 +19% Ranua 52 +80% 276-15 * 305 +75% 92 +117% 740 +27% Rovaniemi 704 +24% 3 747 +10% 348-3 179 +39% 591-11% 8 570 +18% Salla 50-557 +58% 16 * 266 +38% 43-930 +38% Savukoski 20 * 90-6 * 72 +45% <5 * 190 - Sodankylä 116 +58% 767 +31% 63 +51% 516 +40% 66-1 530 +28% Utsjoki 25 * 90-6 * 79 +60% 7 * 210-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 950 +39% 5 860 +8% 390 +38% 650 +16% 910 +54% 8 760 +16% Enontekiö 14 * 84 - <5 * 9 * 7 * 120 - Inari 54 +50% 399 +32% 20 * 31-32 - 540 +25% Kemijärvi 83 +64% 390-24% 33-51 - 290 +498% 850 +23% Kittilä 58 +109% 331 +21% 25 * 43 +82% 54 +136% 510 +31% Kolari 36 +111% 221 +27% 16 * 20 * 23 * 320 +26% Muonio 13 * 104-11 * 14 * 10 * 150 - Pelkosenniemi 13 * 100 +81% <5 * 9 * 5 * 130 +63% Pello 40 +103% 250-19 * 24 * 52 +174% 390 - Posio 25-228 - 8 * 17-21 - 300 - Ranua 32 +80% 166-8 * 40 +141% 29-280 - Rovaniemi 455 +40% 2 541 +7% 190 +51% 302-219 -19% 3 710 +10% Salla 33-463 +72% 6 * 19-34 - 560 +54% Savukoski <5 * 67 - <5 * 9 * 6 * 90 - Sodankylä 88 +77% 456-39 * 50 * 124 +197% 760 +30% Utsjoki 7 * 63-6 * 8 * 6 * 90-16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 5 380 +29% 570-3 690 +16% 820 +41% 8 510 +31% 70-85% 19 040 +23% Enontekiö 89 - <5 * 48-23 * 126 - <5 * 290 - Inari 367 +60% 28-236 +29% 55 +65% 509 +34% 5 * 1 200 +34% Kemijärvi 511 +27% 36-363 +47% 49 +50% 571 - <5 * 1 530 +17% Kittilä 304 +44% 43 +85% 220 +37% 60 +133% 525 +56% <5 * 1 160 +44% Kolari 227 +67% 22 * 110-35 +130% 302 +40% <5 * 700 +35% Muonio 84-12 * 85-12 * 146 - <5 * 340 - Pelkosenniemi 87 +102% <5 * 39 +91% 15 * 70 - <5 * 210 +38% Pello 262 +37% 19 * 113-30 * 334 +36% <5 * 760 +21% Posio 214 +33% 10 * 89-25 - 342 +45% <5 * 680 +19% Ranua 189-11 * 151-30 +110% 356 +53% <5 * 740 +27% Rovaniemi 2 284 +25% 320-1 722 +13% 357 +26% 3 848 +24% 38-80% 8 570 +18% Salla 183-12 * 148-22 - 565 +110% <5 * 930 +38% Savukoski 63 - <5 * 39-20 * 63 - <5 * 190 - Sodankylä 452 +44% 45-294 +20% 75 +87% 659 +32% <5 * 1 530 +28% Utsjoki 68 - <5 * 34-9 * 91 - <5 * 210-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 850-220 - 480-530 +26% 3 240 +32% 1 970 +35% 2 000 +25% 930-10 210 +24% Enontekiö 14 * <5 * 6 * 9 * 52-38 - 36-17 - 170 - Inari 51-5 -51% 24-18 - 262 +65% 171 +64% 179 +75% 40-750 +50% Kemijärvi 41-7 -43% 24-33 * 210 +28% 152-164 - 91-720 - Kittilä 63 +52% 17 * 22-26 - 202 +46% 149 +95% 125 +52% 48-650 +52% Kolari 36-12 * 19-16 - 100-66 - 70-28 - 350 +24% Muonio 18 * <5 * 6 * <5 * 60-43 - 24-17 * 170 - Pelkosenniemi 8 * <5 * <5 * 5 * 29-22 * 35-28 * 130 +51% Pello 21-6 * 9 * 8 * 94-117 +79% 89-57 - 400 +24% Posio 24-8 * 5 * 5 * 82-83 - 102-49 - 360 - Ranua 39-15 * 7-53% 10 * 140 +61% 70-99 +57% 42-420 +32% Rovaniemi 451-113 - 272-341 +31% 1 555 +28% 707 +19% 702 +18% 337-4 480 +17% Salla 13-38% <5 * 17 * 6 * 123 +42% 108 +51% 133 +46% 99-500 +38% Savukoski 9 * <5 * 8 * <5 * 49 +75% 14-22 * 7 * 110 - Sodankylä 57-21 * 53 * 39-248 +29% 191 +49% 203 +47% 56-870 +33% Utsjoki <5 * 5 * 7 * <5 * 33-37 * 19-11 * 120-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 500-100 - 220-190 - 1 730 +26% 1 320 +34% 2 450 +34% 2 320 +14% 8 830 +23% Enontekiö 5 * <5 * 5 * <5 * 17 * 16-34 - 36-110 - Inari 17 - <5 * 11 * 10 * 137 +57% 84-99 - 89-450 +15% Kemijärvi 37-7 * 5 * <5 * 118-143 +62% 258 +33% 242-810 +28% Kittilä 36 - <5 * 12 * 7 * 87-71 - 146 +61% 141-500 +36% Kolari 16 - <5 * 8 * 5 * 78 +76% 36-128 +98% 79-350 +52% Muonio 9 * <5 * <5 * <5 * 30-23 * 60 * 38-170 - Pelkosenniemi <5 * <5 * <5 * <5 * 9 * 13 * 30 * 26-80 - Pello 11 - <5 * <5 * 5 * 45-51 - 111-133 - 360 - Posio 15 * <5 * <5 * <5 * 48-80 +89% 101-76 - 320 +22% Ranua 24-9 * 5 * <5 * 58-45 - 96 +48% 79-320 +22% Rovaniemi 286-54 - 157-133 - 880 +22% 569 +28% 1 008 +28% 1 004 +14% 4 090 +20% Salla 6-57% <5 * <5 * 10 * 69 +61% 42-138 +52% 162 +43% 430 +40% Savukoski <5 * <5 * <5 * <5 * 10-14 * 22-24 - 80 - Sodankylä 31-9 * 8 * 5 * 131-100 - 206 +41% 170-660 +23% Utsjoki <5 * <5 * <5 * <5 * 15 * 36 * 14-16 - 90-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 17 001 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Enontekiö 146 Utsjoki 371 Inari 1 137 Kemijärvi 1 714 Kittilä 1 096 Kolari 599 Muonio 304 Pelkosenniemi 105 Pello 540 Posio 582 Ranua 616 Rovaniemi 7 699 Salla 928 Savukoski 245 Sodankylä 920 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.