SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2013 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2011 tapaturmissa kuoli 2766 suomalaista: 1846 miestä ja 920 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 Koti- ja vapaaaika 1500 Liikenne 1000 Työtapaturmat 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2011, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2013 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2011), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 3% 6% 6% 32% 15% 13% 5% 5 388 272 Koko alue 19% 3% 6% 6% 31% 16% 14% 5% 118 268 Enontekiö 16% 2% 5% 5% 30% 22% 15% 5% 1 884 Inari 17% 3% 4% 5% 34% 19% 15% 4% 6 766 Kemijärvi 14% 2% 4% 4% 28% 20% 21% 7% 8 356 Kittilä 19% 2% 5% 6% 34% 16% 13% 5% 6 231 Kolari 16% 3% 6% 5% 31% 18% 17% 4% 3 838 Muonio 19% 3% 5% 5% 31% 17% 16% 5% 2 385 Pelkosenniemi 10% 2% 4% 4% 29% 24% 21% 6% 990 Pello 14% 2% 4% 3% 26% 21% 21% 8% 3 946 Posio 15% 2% 3% 3% 29% 21% 20% 6% 3 846 Ranua 25% 3% 5% 3% 28% 16% 14% 6% 4 300 Rovaniemi 21% 3% 8% 8% 32% 14% 11% 4% 60 364 Salla 14% 2% 3% 3% 28% 21% 21% 9% 4 107 Savukoski 14% 2% 4% 3% 31% 19% 18% 7% 1 168 Sodankylä 18% 3% 5% 4% 31% 18% 16% 5% 8 792 Utsjoki 17% 2% 4% 5% 30% 19% 18% 5% 1 296 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2002 2011 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 8 <5 5 Liikenne, moottoriajoneuvot 5 5 10 9 40 15 22 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 40 33 76 118 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 21 10 19 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 6 6 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 8 5 6 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 10 7 10 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 80 45 11 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 6 <5 16 13 7 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 17 5 16 5 Yhteensä 10 10 20 10 240 150 180 140 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 16 7 20 - Liikenne, moottoriajoneuvot 88 21 110 +54% Kaatuminen ja putoaminen 151 118 270 - Hukkuminen 48 6 50 +56% Tukehtuminen 10 6 20 - Tulipalo 15 5 20 - Paleltuminen 29 <5 30 +144% Alkoholimyrkytys 107 32 140 +26% Muu myrkytys 28 17 50 - Muut tapaturmat 41 6 50 - Yhteensä 530 220 750 +9% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2011, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Paleltuminen Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2002 2011, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 152 6 15 15 174 86 54 36 540 Liikenne, moottoriajoneuvot 217 79 171 113 558 128 122 23 1 410 Kaatumis- ja putoamistapaturma 901 170 326 213 2 161 1 366 1 816 918 7 870 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 8 7 13 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 21 <5 <5 <5 7 5 8 <5 50 Tulipalo 11 6 10 <5 34 11 29 6 110 Paleltuminen <5 8 <5 <5 17 23 8 <5 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 41 5 12 15 99 25 23 <5 220 Alkoholimyrkytys 13 <5 <5 <5 17 5 5 <5 40 Muu tapaturma 455 195 399 351 2 290 1 115 1 235 312 6 350 Yhteensä 1 820 470 940 710 5 370 2 770 3 310 1 310 16 690 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 57 <5 24 8 92 63 114 40 400 Liikenne, moottoriajoneuvot 90 43 58 31 210 67 63 20 580 Kaatumis- ja putoamistapaturma 478 46 91 89 1 289 1 172 2 672 3 165 9 000 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 13 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 13 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 45 14 21 10 78 15 25 14 220 Alkoholimyrkytys 14 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 221 48 96 96 1 197 710 1 203 525 4 100 Yhteensä 920 150 290 240 2 900 2 040 4 090 3 770 14 400 Yhteensä 2 740 620 1 230 950 8 260 4 810 7 400 5 080 31 090 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2007-2011. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 47 Enontekiö 890 Utsjoki 148 Inari 320 Kemijärvi 261 Kittilä 273 Kolari 498 Muonio 583 Pelkosenniemi 854 Pello 614 Posio 683 Ranua 698 Rovaniemi 732 Salla 742 Savukoski 758 Sodankylä 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 109 5 14 15 126 59 38 16 380 Liikenne, moottoriajoneuvot 155 59 107 76 358 89 77 17 920 Kaatumis- ja putoamistapaturma 648 139 253 174 1 471 782 962 443 4 730 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 7 5 11 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 19 <5 <5 <5 6 <5 7 <5 40 Tulipalo 9 <5 8 <5 24 7 14 <5 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 15 10 8 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 5 12 14 90 23 19 <5 200 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 16 5 <5 <5 40 Muu tapaturma 359 171 315 249 1 697 800 816 193 4 470 Yhteensä 1 250 350 650 480 3 280 1 560 1 700 580 9 400 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 46 <5 22 7 68 38 80 30 290 Liikenne, moottoriajoneuvot 67 35 50 23 134 48 49 13 410 Kaatumis- ja putoamistapaturma 368 39 72 75 918 729 1 403 1 398 4 830 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 10 <5 <5 <5 10 <5 <5 <5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 42 13 20 9 69 15 23 13 200 Alkoholimyrkytys 14 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 190 43 84 88 913 505 725 338 2 820 Yhteensä 710 130 230 190 1 920 1 200 1 970 1 580 7 570 Yhteensä 1 960 480 880 670 5 190 2 760 3 660 2 160 16 970 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 317 37 58 38 1 387 1 464 307 818 4 430 Liikenne, moottoriajoneuvot 799 289 998 597 4 316 955 1 219 192 9 370 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 563 359 736 734 15 455 13 246 23 314 14 627 70 030 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 53 40 39 6 150 Hengitystä estävät tapaturmat 22 <5 <5 <5 35 6 23 <5 90 Tulipalo 133 34 41 <5 184 108 299 100 900 Paleltuminen <5 94 26 <5 90 170 116 31 530 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 44 15 18 22 292 96 104 32 620 Alkoholimyrkytys 15 <5 <5 <5 383 15 57 <5 470 Muu tapaturma 1 068 425 1 180 1 305 7 848 5 253 8 134 2 860 28 070 Yhteensä 3 970 1 250 3 060 2 700 30 040 21 350 33 610 18 670 114 660 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 141 <5 36 39 344 348 735 4 699 6 350 Liikenne, moottoriajoneuvot 324 178 1 668 486 959 312 392 121 4 440 Kaatumis- ja putoamistapaturma 783 103 265 200 4 692 6 035 39 008 68 690 119 780 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 28 6 10 <5 70 Tulipalo <5 <5 <5 <5 174 87 15 13 290 Paleltuminen 9 <5 <5 <5 <5 <5 <5 166 180 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 67 26 51 26 221 94 89 72 650 Alkoholimyrkytys 16 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 494 85 169 211 4 979 4 568 8 530 4 545 23 580 Yhteensä 1 850 400 2 190 970 11 400 11 460 48 790 78 310 155 360 Yhteensä 5 820 1 650 5 250 3 670 41 450 32 810 82 400 96 980 270 020 14

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2002 2011, N. 15

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 392 395 150 937 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 820 805 368 1 993 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 5 470 7 369 4 034 16 873 54 Veteen vajoaminen 19 17 6 42 0 Hengitystä estävät tapaturmat 62 21 2 85 0 Tulipalo 35 49 48 132 0 Paleltuminen 14 37 21 72 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 223 192 31 446 1 Alkoholimyrkytys 35 15 10 60 0 Muu tapaturma 4 204 4 474 1 770 10 448 34 Yhteensä 11 274 13 374 6 440 31 088 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2011, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2011, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 2 014 1 712 6 324 3.1 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 342 268 1 989 5.7 90468 - ROVANIEMEN TERVEYSKESKUS 322 248 9 785 28.4 60772 - (nimi ei tiedossa) 273 257 273 1.0 90298 - KEMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 134 112 1 989 13.9 90501 - SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS 112 85 1 243 10.8 90252 - KITTILÄN TERVEYSKESKUS 90 65 1 102 11.5 60629 - OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SAIRAALA 71 69 87 1.2 90479 - SALLAN TERVEYSKESKUS 77 53 1 538 19.7 60620 - INVALIDILIITON LAPIN KUNTOUTUSKESKUS 69 53 732 10.6 90171 - INARIN TERVEYSKESKUS 54 44 2 251 37.5 90645 - MUONION-ENONTEKIÖN TERVEYSKESKUS 55 45 1 135 20.3 90546 - PELLON TERVEYSKESKUS 54 38 1 625 28.5 90260 - KOLARIN TERVEYSKESKUS 39 35 185 4.7 90454 - RANUAN TERVEYSKESKUS 53 35 601 11.3 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 13 13 91 6.5 40310 - LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA 18 16 50 2.8 90428 - POSION TERVEYSKESKUS 35 29 486 13.1 90625 - PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN TERVEYSKESKUS 22 21 319 13.9 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 4 3 14 3.5 60768 - SUOMEN TERVEYSTALO OULU 18 18 18 1.0 60675 - SAIRAALA BOTNIA OY 14 14 14 1.0 60793 - (nimi ei tiedossa) 12 10 146 12.2 17

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2011, %. 18

Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 800 1000 1200 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2011, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2011, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2011 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 819 Liikenne 3 731 Kotitapaturma 11 736 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 922 Muu vapaa-ajan tapaturma 8 459 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 639 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 942 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 289 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 4 691 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2007-2011. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 18 510 +21% 10 650 +15% 156 760 +15% 8.3 530 +10% Enontekiö 310-182 +20% 1 754-24% 5.7 10 * Inari 1 140 +29% 651 +21% 12 071-10.3 33 - Kemijärvi 1 560 +20% 849 +13% 13 584-8.5 52 - Kittilä 1 110 +40% 653 +36% 9 652-8.6 32 - Kolari 640 +25% 409 +30% 3 337-26% 5.2 17 - Muonio 320-185 - 2 998 * 9.2 <5 * Pelkosenniemi 230 +45% 126 +36% 1 988 * 8.6 8 * Pello 740 +18% 396-9 857-13.0 27 - Posio 640-359 - 6 085-9.2 21 - Ranua 740 +27% 404 +17% 5 082-6.8 17 - Rovaniemi 8 270 +16% 4 918 +11% 70 434 +20% 8.4 225 - Salla 940 +39% 470 +26% 9 073-9.5 24 - Savukoski 160-95 - 1 018 * 6.2 9 * Sodankylä 1 540 +30% 877 +26% 8 813-16% 5.6 41 - Utsjoki 180-130 +20% 1 014-5.5 7 * 10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2011. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 520 +31% 8 730 +18% 640-6 350 +38% 1 280-15% 18 510 +21% Enontekiö 45 * 123-11 * 88-38 +130% 310 - Inari 118 +111% 531 +29% 38-378 +40% 79-1 140 +29% Kemijärvi 96-892 +32% 69 +73% 448 +22% 54-32% 1 560 +20% Kittilä 86 +95% 524 +39% 20-414 +75% 61-1 110 +40% Kolari 63 +116% 289-17 * 231 +54% 39-640 +25% Muonio 30 * 151 - <5 * 96-41 +69% 320 - Pelkosenniemi 6 * 138 +79% 7 * 69 +79% 6 * 230 +45% Pello 57 +112% 385 +21% 9 * 239 +34% 47-740 +18% Posio 52 +71% 282-19 * 242 +44% 47-640 - Ranua 44-235 -18% 14 * 337 +100% 107 +127% 740 +27% Rovaniemi 710 +23% 3 665 +10% 336-2 930 +35% 630-13% 8 270 +16% Salla 51 +60% 557 +59% 21-260 +37% 46-940 +39% Savukoski 19 * 85-6 * 49 - <5 * 160 - Sodankylä 113 +48% 793 +38% 61 +44% 499 +41% 74-26% 1 540 +30% Utsjoki 25 * 76-6 * 71 +59% 5 * 180-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2007-2011. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 000 +43% 5 830 +11% 410 +44% 700 +25% 720 +22% 8 660 +17% Enontekiö 14 * 89 - <5 * 11 * 5 * 120 - Inari 70 +91% 385 +32% 27 * 27-20 - 530 +26% Kemijärvi 91 +72% 395-21% 41 +95% 56 +58% 304 +536% 890 +31% Kittilä 52 +84% 327 +22% 30 * 60 +148% 51 +132% 520 +36% Kolari 30 +70% 206-15 * 24 * 13 * 290 - Muonio 16 * 102-13 * 10 * 9 * 150 - Pelkosenniemi 15 * 100 +83% <5 * 11 * 8 * 140 +74% Pello 37 +75% 253-24 * 28 * 42 +158% 380 - Posio 27-214 - 8 * 18-11 - 280 - Ranua 28 * 143-27% 9 * 34 +106% 20-230 -18% Rovaniemi 476 +45% 2 509 +9% 183 +45% 338 +24% 127-50% 3 630 +10% Salla 38 +50% 474 +80% 8 * 15 * 20 * 560 +56% Savukoski <5 * 70 - <5 * 6 * <5 * 80 - Sodankylä 96 +88% 518 +30% 37 +119% 51-85 +139% 790 +38% Utsjoki <5 * 49-7 * 14 * <5 * 80-16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2007-2011. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 5 380 +32% 530-3 740 +18% 790 +37% 8 000 +25% 60-87% 18 510 +21% Enontekiö 93 +47% <5 * 50-23 * 137 - <5 * 310 - Inari 342 +54% 27-255 +40% 61 +89% 454 +21% 5 * 1 140 +29% Kemijärvi 529 +34% 34-364 +48% 58 +65% 571 - <5 * 1 560 +20% Kittilä 314 +51% 35 +72% 197-62 +148% 492 +51% 5 * 1 110 +40% Kolari 189 +46% 20 * 129 +32% 35 * 261 +23% 5 * 640 +25% Muonio 80-11 * 83-13 * 133 - <5 * 320 - Pelkosenniemi 96 +133% 7 * 40 +69% 14 * 68 - <5 * 230 +45% Pello 263 +42% 21 * 122-26 * 305 +25% <5 * 740 +18% Posio 196-8 * 99-20 - 318 +36% <5 * 640 - Ranua 210 +37% 6 * 134-30 +111% 355 +52% <5 * 740 +27% Rovaniemi 2 253 +27% 296-1 748 +16% 337 +21% 3 605 +19% 32-82% 8 270 +16% Salla 251 +21% 13 * 148-20 - 501 +86% <5 * 940 +39% Savukoski 63 - <5 * 26 * 12 * 60 - <5 * 160 - Sodankylä 452 +48% 46-312 +28% 66 +59% 660 +34% <5 * 1 540 +30% Utsjoki 53 - <5 * 36-11 * 78 - <5 * 180-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 880 +9% 200-470 - 520 +26% 3 200 +27% 1 820 +29% 1 950 +25% 880-9 920 +21% Enontekiö 17 * <5 * 5 * 9 * 58-35 - 38-17 * 180 - Inari 48 - <5 * 26-23 - 247 +49% 159 +57% 183 +85% 30-720 +44% Kemijärvi 49-8 - 28-27 - 231 +33% 157-164 - 92-760 +14% Kittilä 63 +51% 15 * 13-28 - 199 +42% 131 +78% 117 +45% 52-620 +46% Kolari 40 +63% 11 * 17-14 - 101-59 - 64-22 - 330 +19% Muonio 18 * <5 * 9 * <5 * 51-36 - 26-17 * 160 - Pelkosenniemi 12 * <5 * <5 * 6 * 32-18 * 36-25 * 140 +52% Pello 23-5 * 9 * 9 * 106-108 +71% 77-53 - 390 +20% Posio 26-5 * 5-52% <5 * 67-80 - 92-37 * 320 - Ranua 32-15 * 5-67% 13 * 126 +39% 62-93 - 42-390 +21% Rovaniemi 480-103 - 268-328 +30% 1 515 +22% 659 +15% 662 +15% 317-4 330 +15% Salla 14 - <5 * 15 * 11 * 123 +34% 111 +59% 149 +65% 92-520 +41% Savukoski 7 * <5 * 7 * <5 * 40-9 -47% 20 * 7 * 90 - Sodankylä 48-22 * 50 * 39-268 +34% 173 +40% 220 +64% 66-890 +36% Utsjoki <5 * 7 * 8 * <5 * 39-24 - 11-53% 11 * 110-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 500-100 - 200-170 - 1 750 +26% 1 280 +34% 2 380 +31% 2 210 +14% 8 580 +22% Enontekiö 7 * <5 * <5 * <5 * 24 * 23-29 - 37-130 - Inari 23 - <5 * 9 * 7 * 132 +49% 81-90 - 79-420 - Kemijärvi 36-9 * 6 * <5 * 118-152 +74% 244 +26% 235-800 +29% Kittilä 36 - <5 * 8 * <5 * 97-70 +51% 136 +49% 135-490 +35% Kolari 13 - <5 * <5 * 5 * 84 +87% 31-104 +63% 67-310 +36% Muonio 10 * <5 * <5 * <5 * 22-26 * 65 * 29-160 - Pelkosenniemi <5 * <5 * <5 * <5 * 10-17 * 30 * 30-90 - Pello 12 - <5 * <5 * <5 * 44-48 - 106-134 - 350 - Posio 14 - <5 * <5 * <5 * 57-72 +73% 107-71 - 330 +24% Ranua 30-8 * 5 * <5 * 69-33 - 116 +77% 88-350 +36% Rovaniemi 279-56 - 144-126 - 858 +19% 527 +23% 1 003 +28% 946 +13% 3 940 +18% Salla 9 - <5 * <5 * 11 * 69 +56% 46-118 - 159 +47% 420 +37% Savukoski <5 * <5 * <5 * <5 * 10-12 * 16-29 - 70 - Sodankylä 25-31% 8 * 12 * <5 * 138-109 +46% 197 +37% 162-650 +25% Utsjoki <5 * <5 * <5 * <5 * 17-29 * 15 * 11-48% 80-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2011. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 655 152 Koko alue 16 716 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Enontekiö 297 Utsjoki 227 Inari 1 048 Kemijärvi 2 001 Kittilä 981 Kolari 437 Muonio 408 Pelkosenniemi 192 Pello 824 Posio 786 Ranua 538 Rovaniemi 7 020 Salla 720 Savukoski 141 Sodankylä 1 096 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2002-2011. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 140 61 201 10-19 380 66 446 20-29 408 79 487 30-39 410 89 499 40-49 573 164 737 50-59 585 195 780 60-69 368 174 542 70-79 193 123 316 80-89 84 114 198 90+ 6 26 32 Yhteensä 3 147 1 091 4 238 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 190 815 10-19 2 723 313 3 036 20-29 2 893 520 3 413 30-39 3 778 591 4 369 40-49 5 558 1 520 7 078 50-59 5 908 2 042 7 950 60-69 4 483 2 057 6 540 70-79 2 517 1 555 4 072 80-89 577 937 1 514 90+ 175 213 388 Yhteensä 29 237 9 938 39 175 30

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2002-2011. 31

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32