Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kaupunki@loviisa.fi Aloitusaika 14.2.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 1 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kaupunginjohtaja Nimi Olavi Kaleva Sähköposti olavi.kaleva@loviisa.fi Puhelin 0440 555 212 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli viestintäpäällikkö Nimi Lilian AndergårdStenstrand Sähköposti lilian.andergardstenstrand@loviisa.fi Puhelin 040 183 5655 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Väestörakenteen muutos opalvelutarve, ikäihmisten kasvava määrä otyövoiman saamisen vaikeutuminen Palvelurakenteen muutos ennaltaehkäisevään suuntaan (uusi ThL) ooma tuotanto vs. ostopalvelut oyksityisten ja yhdistysten innostaminen ja kannustaminen ovastuu oman asuinalueen/kunnan lähipalveluista okansalaisen oma vastuu Talous opalveluiden rahoitus, eteenkin terveydenhuollon järjestämis ja rahoitusvastuun ratkaiseminen (ei hoidu esitetyllä mallilla) overotus vs. maksut Valtion ja kuntien välinen työnjako
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? väestönkehitys on nopeampaa kuin valtakunnassa keskimäärin (Loviisa 20102030 11.3 %, Lapinjärvi 10,4 %), koko maan keskiarvo 8,8 % väestörakenne on haasteellinen (yli 75vuotiaat vuonna 2030 noin 18 %, kasvaa nopeammin kuin maakunnassa keskimäärin) Taloustarkastelunäkökulmien osalta? suhteellinen velkaantuneisuus alhainen 33.3 % vuonna 2010 (Lapinjärvi 22.3 %), Porvoon velkaantuneisuus melkein kaksinkertainen ollen 63 % tasainen verotulokehitys pitkällä ajanjaksolla (Fortumin sähköntuotanto alueella > 2030) omavaraisuusaste 61.7 % vuonna 2011 verotulot per asukas korkeat Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? nykyinen Loviisan kaupunki on pintaalaltaan hyvin laaja eikä nykyinen maantieteellinen alue tue käsitystä yhteneväisestä yhdyskuntarakenteesta Porvoon kanssa Loviisan kaupunki muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden eikä sillä ole luontaista yhteyttä Porvoon seutuun Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Loviisa muodostaa oman työssäkäyntialueen Loviisassa on isoja työnantajia ja Loviisaan pendelöidään sangen laajalta alueelta, mm. Kotkasta, Porvoosta, Lapinjärveltä ja pääkaupunkiseudulta työpaikkaomavaraisuus 87.3 % vuonna 2010, on suhteellisen korkea eikä muodosta toiminnallista ongelmaa Kaupan vähittäismyynti Loviisassa on selvästi suurempi kuin oman kaupungin ostovoima. Tämä johtuu siitä, että Loviisan ulkopuolelta asioidaan paljon Loviisassa. Loviisalaisten asiointi tiettyjen erikoiskaupan palveluiden osalta suuntautuu tasapuolisesti neljään suuntaan: Kotkaan, Kouvolaan, Porvooseen ja Helsinkiin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen osalta ei ole erityisiä järjestämisvaikeuksia. Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen 1.1.2010 lähtien. Perusterveydenhuolto on jo nyt tietyiltä osin laajennettu erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi neurologia, nuorten diabeteshoito, gynekologia ja tietyt tähystykset. Loviisa ja Lapinjärvi tekevät sopimusperusteista yhteistyötä sekä perusopetuksen että vapaan sivistystyön osalta. Yhteistyö on pitkäjänteistä ja toimivaa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Tiettyjen alojen erikoisosaaminen on vahva Loviisassa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, esimerkiksi sähköntuotanto ja jakelu sekä erikoisveneiden valmistus. Loviisan kaupunki on osakkaana kehitysyhtiössä, joka palvelee laajaa aluetta. Loviisan kaupunki on resursoinut elinkeinotoimen kehittämistyön hyvin, mikä kuvaa kaupungin tahtotilaa luoda elinvoimaista ja vahvaa kaupunkia, jossa elinkeinojen kehittämiselle on hyvät edellytykset. Loviisalla ja Lapinjärvellä on yhteinen elinkeinoohjelma. 1.1.2013 alkaen Loviisan kaupunki toimii maaseutuhallinnon yhteistyöalueen isäntäkuntana. Paikallisyksikköön kuuluvat Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Sipoo, Vantaa ja Helsinki. Lisäksi tehdään erillinen sopimus Myrskylän ruotsinkielisistä palveluista. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Loviisan kaupunki muodostaa jo nyt yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa toiminnallisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden. Kaupunki ei näe tarvetta uudelleen arvioida seudullista suuntautumista.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehitys: Loviisan osalta suotuisa tarkastelujakson aikana, mutta tätä seikkaa ei ole analyysissa ja sen johtopäätöksissä huomioitu. Talous: Loviisan kaupungin talous on suhteessa muihin kuntiin hyvässä kunnossa. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus on 33.3 % kun vastaava on Porvoossa 63% ja Lapinjärvellä 22.3% (koko maassa 44.5%). Valtiovarainministeriön kuntakohtaisen ennusteen mukaan (14.10.2011) Loviisan kaupungin talous säilyy tasapainoisena koko ennustekauden ajan. Yhdyskuntarakenne: Nykyinen Loviisan kaupunki on pintaalaltaan hyvin laaja eikä nykyinen maantieteellinen alue tue käsitystä yhteneväisestä yhdyskuntarakenteesta Porvoon kanssa. Loviisan kaupunki muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden eikä sillä ole luontaista yhteyttä Porvoon seutuun Työssäkäynti, saavutettavuus ja asiointi: Loviisan kaupunki muodostaa oman työssäkäyntialueen koska oman kunnan sisällä työssäkäyvien määrä on suuri (yli 60%). Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytykset: Peruspalvelujen osalta ei ole tällä hetkellä peruspalveluiden järjestämisvaikeuksia. Koska sosiaali ja terveystoimen osalta keskeiset asiat kuten järjestämisvastuu ja rahoitus ovat täysin keskeneräisiä, on asiasta vaikea lausua enempää. Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen 1.1.2010 lähtien. Perusterveydenhuolto on jo nyt tietyiltä osin laajennettu erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi neurologia, nuorten diabeteshoito, gynekologia ja tietyt tähystykset. Loviisa ja Lapinjärvi tekevät sopimusperusteista yhteistyötä sekä perusopetuksen että vapaan sivistystyön osalta. Yhteistyö on pitkäjänteistä ja toimivaa. Elinkeinotoiminnan kehittäminen: Tiettyjen alojen erikoisosaaminen on vahva Loviisassa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, esimerkiksi sähköntuotanto ja jakelu sekä erikoisveneiden valmistus. Loviisan kaupunki on osakkaana kehitysyhtiössä, joka palvelee laajaa aluetta. Loviisan kaupunki on resursoinut elinkeinotoimen kehittämistyön hyvin, mikä kuvaa kaupungin tahtotilaa luoda
elinvoimaista ja vahvaa kaupunkia, jossa elinkeinojen kehittämiselle on hyvät edellytykset. Loviisalla ja Lapinjärvellä on yhteinen elinkeinoohjelma. 1.1.2013 alkaen Loviisan kaupunki toimii maaseutuhallinnon yhteistyöalueen isäntäkuntana. Paikallisyksikköön kuuluvat Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Sipoo, Vantaa ja Helsinki. Lisäksi tehdään erillinen sopimus Myrskylän ruotsinkielisistä palveluista. Toiminnallinen kokonaisuus ja kokonaisarviointi: Kokonaisarviointi on liian tarkoitushakuisesti tehty, jolloin on yritetty löytää Loviisan kannalta vain kielteisiä tekijöitä. Loviisan kaupunki muodostaa jo nyt yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa toiminnallisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden. Kaupunki ei näe tarvetta uudelleen arvioida seudullista suuntautumista. Loviisan kaupunki on perinteinen seutukeskus, joka yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Jo Paraslainsäädännön puitteissa Loviisan kaupunki täytti velvollisuutensa muodostamalla yhdessä naapurikuntien kanssa vapaaehtoisen kuntaliitoksen (1.1.2010). Uuden kaupungin toimintaa järjestetään ja kehitetään edelleen tavoitteena kustannustehokas palvelutuotanto. Edellisestä kuntaliitoksesta on kulunut niin vähän aika, että hyödyt eivät ole vielä todennettavissa. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? LoviisaLapinjärvi 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? LoviisaLapinjärvi 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys mahdollinen Lapinjärven kunnan kanssa Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys mahdollinen Lapinjärven kunnan kanssa Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen keinotekoinen toimenpide, taloudelliset hyödyt tulisi löytyä itse kuntaliitoksesta Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) kysymys on riippuvainen valtion ja kuntien välisestä tehtäväjaosta, joka on vasta selvityksen alla Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella kuntauudistuksen tulee perustua vapaaehtoisuuteen kunnallista itsehallintoa kunnioittaen Muu, mikä? palvelut voidaan järjestää nykyisten kuntien toimesta sopimuspohjaisesti, joka mahdollistaa myös demokraattisen päätäntävallan ja kuntien itsehallinnon. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien
18. 3. Perustelunne aikataululle Koska on niin monta avointa kysymystä, jotka pitää ratkaista lainsäädäntöteitse (kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali ja terveystoimen järjestäminen, valtionosuuslainsäädäntö), on perusteltua toteuttaa kuntaliitos vasta vuoden 2017 alusta. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Selvityksessä ei ole esitetty sellaisia muutostuen keinoja, jotka kannustaisivat uudistuksen toteuttamista. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Prosessi tulisi aloittaa alusta kuntalähtöisesti. Koska Loviisan kaupungin organisaatio on parhaillaan läpikäymässä jo suoritetun kuntafuusion seurauksena syntynyttä muutosvaihetta, on sen toiminnallisten valmiuksien terävöittämiseksi, tehokkuuden osoittamiseksi ja kunnan selviytymiskyvyn arvioimiseksi syytä suoda riittävän pitkä sopeutumisaika ennen kuin uusia fuusiotarpeita kartoitetaan. Sen vuoksi Loviisan kaupungin tulee toistaiseksi voida jatkaa itsenäisenä kuntana nykyisten ja mahdollisesti syvennettävien yhteistyökuvioiden pohjalta. Mikäli SOTE alueselvitykset, kuntalain muutokset sekä aluehallinto ja rakenneselvitykset mahdollisine ohjaavine valtionosuusmuutoksineen myöhemmin edellyttävät Loviisan seudun alueellakin vielä laajempaa fuusioharkintaa, selvitysalueeksi valikoituu kulttuurillisen omaleimaisuuden ja olemassa olevien yhteistyökuvioiden perustella luonnollisena vaihtoehtona LoviisaLapinjärvi selvitysalue; Loviisan kaupungin näkemyksen mukaan kuitenkin aikaisintaan vuonna 2017. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kunnille enemmän liikkumavaraa ja erikokoisille kuntaryhmittymille voidaan ajatella erilaisia säännöksiä. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Suurkunnat edellyttäisivät kuntaosavaltuustoja budjettivaltuuksin tai muita lähidemokratiaa vahvistavia mahdollisuuksia. Yhdistetyssä LoviisaLapinjärvi suuruusluokassa ei tarvita tämäntyyppisiä vaihtoehtoja.
23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Mikäli kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisätään, tulisi rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän säädöksissä taata kunnille vastaavan suuruinen resurssilisäys. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Läheinen vuorovaikutus kuntien ja valtion välillä koskien erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhoitoa. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tietyt lupaasiat, jotka eivät edellytä paikallisen kaavoituksen tai muun suunnittelun toteuttamista. Subjektiivisten oikeuksien kriittinen arviointi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kysymykseen on vastattu yllä olevilla vastauksilla. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.