TALO-RATU-OHJE Menekit ja menetelmät Helmikuu 2015. Ylläpitävät työt materiaali ja suunnitelmatarkastukset



Samankaltaiset tiedostot
18" 16" 14" 11" 8" 8" Metalli-Ratu Eriste-Ratu. Kesä 2014

TALO-RATU-OHJE Menekit ja menetelmät Tammikuu Ylläpitävät työt työnaikaiset materiaalisiirrot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

8-80 / Weber Superflex D2. Vedeneristysjärjestelmä.

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

TALO-RATU-OHJE Menekit ja menetelmät Kesäkuu Ylläpitävät työt mittaukset materiaali ja suunnitelmatarkastukset. työnaikaiset materiaalisiirrot

Max Stop. Vedeneristysmassa. Helppo levittää Tuplasti tiiviimpi Riittoisampi. Tätskikt Membrane

Betoni tai muurattu rakenne, märkätilaan soveltuva rakennuslevy.

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote , Jouko Aho, Martti Remes

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TALO-RATU-OHJE Menekit ja menetelmät Toukokuu Ylläpitävät työt mittaukset materiaali- ja suunnitelmatarkastukset. työnaikaiset materiaalisiirrot

Tämä ohje koskee muovipinnoitettua peltielementtikylpyhuonetta yleisesti ja suosittelemme aina kohteen tarkistamista ennen työn aloittamista.

TALO-RATU-OHJEKORTTI Menetelmät ja menekit Lokakuu Pystytystä ylläpitävät. työnaikaiset siirrot työnaikainen suojaus työnaikainen siivous

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

RT/ SP Märkätilojen vedeneristys Korjausrakentaminen

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ. Turun kaupunki. Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL TURKU

Pöytyän kunta KESKUSKEITTIÖ TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

KIHNIÖN YHTENÄISKOULUN VANHAN OSAN KATON KORJAUS TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari

TEHTÄVÄSUUNNITELMAN AIHE. Sisältö 1. Kohdetiedot. 2. Työsisältö. 3. Aikataulu. 4. Kustannukset. 5. Laatuvaatimukset. 6. Usein esiintyviä ongelmia, POA

Tikli-Alumiinioven asennusohje

HATTULAN YHTEISKOULU/LUKION VESIKATTEEN UUSIMINEN

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No / 10

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019)

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

EPS lightbeton 360. Kiinteille ja kelluville lattioille

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari Jani Kemppainen

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS

SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ VAARAA AIHEUTTAVAT RAKENNUSTYÖT RAKENNUSTYÖN SUORITUSVAATIMUKSIA... 3

Ohje ja malliraportti:

märkätilojen vedeneristyksen ja laatoituksen

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE

Päivän teemat viranomaisnäkökulmasta

1/6 TURVALLISUUSASIAKIRJA Hattulan seurakunta Parolantie Parola. Hanke: Virastotalon ja seurakuntatalon korjaus vaihe 1

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO maaliskuuta 2013

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU

TIKLI-OVET JA IKKUNAT ASENNUS JA HUOLTO

KOIVIKKO D, RIVITALON PERUSKORJAUS, KVR TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA

EPS lightbeton 360. Kiinteille ja kelluville lattioille

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Tapetointi. Korjausrakentaminen TYÖOHJEET MÄRKÄTILAT LINJASANEERAUKSET RT

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

Jokirannan koulu A-rakennus purku-urakka, Turvallisuusasiakirja, kokonaisurakka 1. YLEISTÄ Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...

TURVALLISUUSASIAKIRJA MULLINMÄENTIEN SILTA1 (7) HARJAVALTA MULLINMÄENTIE,POROLANOJAN SILTA TURVALLISUUSASIAKIRJA

KEVYIDEN VÄLISEINIEN TEKO

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, ESPOO orientoccident.fi

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Monion lukio- ja kulttuuritalon elinkaarihanke

SISÄTILAT Kerafiber VEDENERISTYSJÄRJESTELMÄ TYÖOHJEET ETAG 022

Ratu-tiedosto. Rakentamisen tuottavuustietoa vuodesta /rl

TURVALLISUUSASIAKIRJA

Kuormien turvallinen purku työmaalla

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

Töiden arvioitu aloitus on ja arvioitu kestoaika viikkoa. Töiden päätoteuttajana toimii: ja yhteyshenkilönä toimii : Sähköurakoitsija: Y-tunnus

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

Max Stop. Vedeneristysmassa. Helppo levittää Tuplasti tiiviimpi Riittoisampi. Tätskikt Membrane

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET

SILKO POIKITTAISEN SALAOJAN TEKO

Asunto-osakeyhtiö: Valvoja tarkastaa tehdyn työn ja tekee siitä tarkastuspöytäkirjan sekä dokumentoi työn. Töiden aloitus on ja arvioitu kestoaika

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä

Ratu-FLoW. Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön

KERAFIBER 1-1 VEDENERISTYS SEINÄN JA LATTIAN YHTYMÄKOHDASSA (BETONI + KIPSILEVY) (PYSTYLEIKKAUS)

Unidrain-lattiakaivon asennusohje: betoni ja siveltävä vedeneriste


KITTILÄN YLÄASTE JULKISIVUREMONTTI YHDYSKÄYTÄVÄN JA TAVARAN VASTAANOTON KOHDALLA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

ULKOTILAT. Keramix VEDENERISTYSJÄRJESTELMÄ TYÖOHJEET

JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

TYCROC SUIHKUALLAS JA LATTIAKAIVO

Rakentamisen prosessi ja energiatehokkuus

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Pornaisten koulukeskus Koulutie PORNAINEN. Pääilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton TYÖTURVALLISUUSLIITE TYÖ

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

Saunan rakentaminen ja remontointi

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

Juustolantien ja Pumppurannantien peruskorjaus

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015

SCHÖNOX HA-VEDENERISTYSJÄRJESTELMÄ

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

Transkriptio:

TALO-RATU-OHJE Helmikuu 2015 1(16) Ratu 0433 korvaa 63-0303 Talo 2000 TUO 9.2 HAN 1.3.2.2, 1.3.2.6 Vedeneristys, sisäpuolinen vedeneristys Tämä ohjekortti sisältää rakennuksen sisäpuolisen vedeneristyksen vedeneristysmassoilla, kermieristeillä ja siveltävillä bitumieristeillä sekä niihin liittyvät aloittavat, ylläpitävät ja lopettavat työt. Sisällysluettelo Sisäpuolisen vedeneristämisen VAIHEET Työkokonaisuus 1 Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat 2 Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat 3 Työmenekit 4 Materiaalimenekit 5 Työmenetelmä 6 Materiaalikäsitteitä ja -määritelmiä 14 Materiaalit 14 Työvälineet, koneet ja kalusto 16 Työturvallisuus 17 Vesikaton puurunkorakentamisen laadunvarmistus 19 Käyttöesimerkki 20 Kirjallisuus 21 Työkokonaisuus. Ylläpitävät työt materiaali ja suunnitelmatarkastukset suojaukset työnaikainen siivous työturvallisuustoimet Aloittavat työt aloituspalaveri ja työkohteen vastaanotto materiaalien vastaanotto, tarkistukset ja välivarastointi alustan kosteuden mittaus eristettävien pintojen puhdistus materiaalien siirrot koneiden ja kaluston valmistelu mittaus Sisäpuolinen vedeneristys Telattava vedeneriste Lopettavat työt asennustyön jälkisuojaus kaluston siirrot ja varastointi jätteiden lajittelu ja siivous työkohteen luovutus Alkutila Vedeneristystä edeltävät työvaiheet ja rakenteet ovat valmiit, tarkastetut ja hyväksytyt sekä vastaavat tehtyjä suunnitelmia ennen vedeneristyksen aloittamista. Vedeneristyksen tarvikkeet, koneet, kalusto ja materiaalit ovat työmaalla käytettävissä ja asianmukaisesti varastoituina. Lopputila Vedeneristys on valmis. Työ on tarkastettu ja suunnitelmien mukaisena hyväksytty ennen rakenteiden peittämistä. Ohjeessa ei ole esitetty Mattotyötä kosteissa tiloissa, ks. Ratu 0314 Mattotyö, märkätilat. Epoksihartsi-, polyuretaani- ja akryylimassapäällystystä ks. Ratu 0315 Massapäällystystyö. Rakennusvaipan vedeneristystöitö on esitetty mm. ohjekorteissa Ratu 0430 Perustusten vedeneristys ja Ratu 0431 Vedeneristys, vesikaton vedeneristys. Liittyvät työt Laatoitus ks. Ratu 0312 Laatoitus. Työryhmä 1 työntekijä (RAM). Karkeutettu työmenekki Sisäpuolinen vedeneristys, jossa on 25 m² eristettävää pinta-alaa, 8 kpl läpivientejä, ja 18,5 jm vahvikenauhaa. Karkeutettu työsaavutus 2 tt työryhmällä Sisäpuolinen vedeneristys, jossa on 25 m² eristettävää pinta-alaa, 8 kpl läpivientejä, ja 18,5 jm vahvikenauhaa. T3 T4 0,11 tth/m² 0,13 tth/m² T3 T4 148 m²/tv 123 jm/tv

2 Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat Työmaan laatusuunnitelma Työmaan aluesuunnitelma Työmaapäiväkirja Yleisaikataulu Hankinta-aikataulu Työselostus Tulitöiden valvontasuunnitelma Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään mm. työmaan ajallinen ja taloudellinen tavoite ja ohjaus, riskien kartoitus, laadunvarmistus- sekä työturvallisuustoimet ja -vastuut. Ks. Ratu-suunnitteluohje 1180-S Työmaan laatusuunnitelma. Mittakaavaan laadittu suunnitelma, josta ilmenee kuhunkin rakentamisvaiheeseen liittyvät, työmaajärjestyksen kannalta oleelliset seikat kuten kulkutiet ja ajoväylät, työmaatilat, nostokaluston sijainti ja ulottumat, läjitysalueet, varastoalueet, ensiaputarvikkeet sekä sähköistys. Ks. Ratu-ohje C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Asiakirja, johon päivittäin merkitään työmaata koskevat tiedot ja tapahtumat mm. käynnistyneet, käynnissä olevat ja päättyvät työt, työmaan työntekijävahvuus ja säätila. Työmaapäiväkirjaan tulee pyydettäessä lisätä viranomaisen, tilaajan, urakoitsijan, asiantuntijoiden tai tavarantoimittajien huomautuksia. Tuotannon aikataulu esimerkiksi jana-aikataulu tai paikka-aikakaavio, jossa on kuvattu viikon tarkkuudella työmaan ajallisesti ja taloudellisesti merkittävät tehtävät. Työmaan materiaalien tilaus- ja saapumisajankohdan sekä siirtojen ja välivarastoinnin optimointiin tähtäävä suunnitelma. Suunnitelman avulla ehkäistään toimitusajoista johtuvia ongelmia. Työselostus on hankekohtainen, tekninen asiakirja, jossa kuvataan käytettävät materiaalit ja aineet, niiden laatu, kerrospaksuudet, työmenetelmät ja rakenteet. Tulityöpaikalla tulee olla tulitöiden valvontasuunnitelma, jossa annetaan ohjeet tulitöiden sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden turvallisesta tekemisestä.

3 Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat Aloituspalaverin muistio Tehtäväsuunnitelma Ennen työn aloitusta järjestetään aloituspalaveri, johon osallistuvat työntekijät ja työnjohto. Aloituspalaverissa käydään läpi mm. työn aikataulu, suunnitelmat, laadunvarmistus ja turvallisuusasiat. Palaverista laaditaan muistio. Tehtäväsuunnitelma laaditaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Siinä esitetään mm. tehtävän aikataulu, laatuvaatimukset, työturvallisuusasiat, potentiaalisten ongelmien analyysi, materiaalit ja työryhmä. Pohjapiirustukset Huoneselostus Nostosuunnitelma Vastaanottopöytäkirja Valmistajakohtaiset ohjeet Työmaan vaaralliset kemikaalit Suoritustasoilmoitukset (CE-merkintä) Sisäpuolisen vedeneristämisen tehtäväsuunnittelun ohjeet löytyvät suunnitteluohjeesta Ratu S-1200 Märkätilat. Tehtäväsuunnittelu - aliurakka, työkauppa. Pohjapiirustuksessa on esitetty kerroksittain rakenteet ja rakennusosat sekä niiden päämitat, ovet aukeamissuuntineen, tilojen käyttötarkoitukset, kiinteät kalusteet ja varusteet sekä vesipisteet ja lattiakaivot. Huoneselostus on työselostuksen liite tai erillinen asiakirja, jossa määritetty huoneistokohtaiset pintamateriaalit. Erillinen nostosuunnitelma tehdään kohteissa, joissa nostoja vaativia työvaiheita on samaan aikaan käynnissä useita tai jos nostot ovat erityisen vaativia, esim. nostopaikat eivät ole nostokoneen kuljettajan suorassa näköyhteydessä, nostettavat taakat ovat suuria tai taakat ovat tuulelle alttiita. Vastaanottopöytäkirjaan merkitään mm. suoritetut tarkastukset, vastaanotettavan työn hyväksyminen tai puutteet, virheet ja jälkitarkastukset. Valmistajakohtaisia ohjeita ovat käyttöturvallisuustiedotteet ja käyttöohjeet. Näissä annetaan ohjeita mm. tuotteiden varastoinnista, ominaisuuksista, työn suorituksesta ja turvallisesta käyttötavasta. Luettelo työmaalla käytössä olevista vaarallisista kemikaaleista. Maalauksen osalta listaan lisätään syttyvät, helposti syttyvät, haitalliset, ärsyttävät, syövyttävät ja ympäristölle vaaralliset maalit, lakat, ohenteet ym. tuotteet. Luetteloon lisätään liitteeksi vaarallisten maalaustuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet. Luetteloa päivitetään suunnitelmien mahdollisesti muuttuessa. Asiakirja toimitetaan työmaan työsuojeluvaltuutetulle. Käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla kaikkien työntekijöiden saatavilla. Rakennusrunkoon käytettävillä rakennustuotteilla tulee olla 1.7.2013 jälkeen CEmerkintä. Tuotteen suoritustasoilmoitusten (DoP) tulee vastata CE-merkintätietoja. Käytettyjen rakennustuotteiden suoritustasoilmoitukset tulee arkistoida, rakennustuotteiden käytössä on noudatettava asennusohjeita ja rakennustuotteiden toteutus (asennus) on tarkastettava.

4 Työmenekit Aloittavat työt Työnosa Työmenekki aloittavat työt ja materiaalien siirrot 0,008 tth/m² Sisäpuolinen vedeneristys Työnosa Työmenekki Pohjustusaineen levitys Vedeneristysmassan levitys, kaksinkertainen sively Vahvikenauhan asennus Läpivientien määrän vaikutus Nurkkien määrän vaikutus Liikkuminen ja materiaalisiirrot työkohteesta toiseen 0,013 tth/m² 0,04 tth/m² 0,036 tth/jm 0,04 tth/kpl 0,01 tth/kpl 0,1 tth/työkohde Asunto, jossa vedeneristettävät tilat sijaitsevat lähekkäin katsotaan yhdeksi työkohteeksi. Sisäpuolinen vedeneristys Työnosa Työmenekki kaksinkertainen sively 0,095 tth/m² Työmenekki on voimassa tilassa, jossa on 25 m² eristettävää pinta-alaa, 8 kpl läpivientejä, ja 18,5 jm vahvikenauhaa. Lopettavat työt Työnosa Työmenekki siivous, suojaus ja jätteiden lajittelu 0,005 tth/m² Suoritemäärän vaikutus Tilojen keskimääräinen koko (m²) 10 15 25 40 70 Kerroin 1,1 1,05 1,0 0,95 0,9 MUUTTUJIEN VAIKUTUS Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon työnosittain. Työnosa Muuttuja Vaikutus työmenekkiin Suurentaa Pienentää Sisäpuolinen Materiaalit Kuivumisajat vedeneristys Työkohteen yhtenäisyys Suuri tila Useita pieniä tiloja Kulmien, nurkkien Paljon Vähän lkm Läpivientien lkm Paljon Vähän Siirtomatkat Pitkät Lyhyet Suojausten tarve Suuri Pieni Suunnitelmat Monimutkaiset Yksinkertaiset Työn etukäteissuunnittelu Suojausten tarve Hyvä yhteistyö, oikea ajoitus, työn järjestelmällisyys Lämpötila Kylmä

5 Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon kaikkien työnosien osalta. Muuttuja Vaikutus työmenekkiin Suurentaa Pienentää Sääsuojat Huonot suojat Hyvät suojat Siirtomatkat Pitkät siirtomatkat Lyhyet siirtomatkat Sääolosuhteet Huonot, sääsuojien tarve Hyvät, ei erillisiä sääsuojia Työmaajärjestelyt Ahtaat ja sekavat työmaatilat yms. Suunnittelemattomuus Siistit työkentely- ja varastointitilat Hyvä logistiikka ja asennussuunnitelma, ennalta suunniteltu Välivarastointi Nostokone/-laite Työvälineet Seinäkorkeus Suunnittelemattomuus, asennettavan materiaalin puute Hidas, kohteeseen tai työvaiheeseen sopimaton Vääränläiset työvälineet, tehottomuus Jatkosten tarve Telineiden tarve Asennusjärjestyksen huomiointi varastoinnissa Hyvä, tehokas ja työhön soveltuva nostokone Tarkka nostokoneen kuljettaja Työtehtävien mukaiset työvälineet, tehokkuus ja turvallisuus Ei jatkoksia Ei telineitä Pohjatyyppi Väli- tai yläpohja Alapohja Aukkojen lukumäärä Paljon aukkoja Ei aukkoja Yhtenäiset pinnat Nurkkien lukumäärä Paljon nurkkia Vähän nurkkia Koolaus (vaakarakenne) Korokekoolaus Ei korokekoolausta Koolaus (seinät) Lisäkoolaus Ei lisäkoolausta Työnjohto ja työryhmä Kokemattomuus Uusi ryhmä Ammattitaito Tuttu työryhmä Materiaalimenekit Materiaalien teoreettinen menekki on suunnitelmien mukainen menekki. Puurunkotyön materiaalilisä eli kokonaishukka muodostuu menetelmä- (ML2), työnvaihe- (ML3) ja työmaalisästä (ML4). Kokonaishukka lasketaan teoreettisesta materiaalimenekistä. Vesikattorakenteet Teoreettinen menekki Kokonaislisämenekki Kermieristys 1,15 m²/m² 12 17 % Siveltävä vedeneriste ks. käyttöseloste 5 10 % Vahvikenauha 1,1 jm/jm 6 12 % Vahvikekangas 1,3 m²/m² Siveltävien vedeneristeiden kuivumisajat vaihtelevat valmistajakohtaisesti. Oheiset arvot ovat viitteelliset. Kuivumisaikaan vaikuttaa hidastavasti huono ilmanvaihto ja huonelämpötilaa matalampi lämpötila. Materiaali Seuraava käsittely Kuivumisaika Märkätilatasoite kosteussulku 12 48 h Kosteussulku kosteussulku (2. kerros), 0,5 2 h siveltävä vedeneriste Pohjusteaine siveltävä vedeneriste 1 2 h Siveltävä vedeneriste siveltävä vedeneriste (2. kerros) pinnoitus (laatoitus) 2 3 h 6 12 h Vedeneristykseen tulee käyttää saman valmistajan yhteensopivia eristystuotteita.

Työmenetelmä 6 Aloittavat työt Aloitusedellytysten varmistaminen 1. Aloituspalaverissa käydään läpi sisäpuolisen vedeneristystyön aikataulu, kalusto, suunnitelmat, laadunvarmistus, työturvallisuus, työmenetelmä sekä vedeneristystyön mallityökäytäntö esim. kohde, laajuus, tarkastus. Aloituspalaveriin osallistuvat työtekijät ja työnjohtajat. Vedeneristystyön eteneminen suunnitellaan siten, että sisäpuolinen vedeneristys pystytään tekemään yhtäjaksoisesti valmiiksi. Suunnittelussa tulee huomioida, että rakenteissa olevan tai sinne työn aikana joutuvan kosteuden tulee päästä poistumaan. 2. Varmistetaan, että vedeneristämisen ja sen aputöiden yhteydessä ei ole päällekkäisiä työturvallisuutta ja työterveyttä haittaavaa tai vaarantavaa työvaihetta. Asennustyön eteneminen ja limitys muuhun työhön suunnitellaan mahdollisimman keskeytymättömäksi. Kaluston siirrot pidetään vähäisinä. Tarpeeton kulku työkohteessa estetään. Aloituspalaverin asialista työturvallisuus työkohteen valmius ja korjattavat asiat aikataulu, liittyminen muihin töihin ja välitavoitteet materiaalit ja kalusto laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimet olosuhde- ja suojausvaatimukset 1. 2. 3. Työntekijöiden perehdyttäminen 3. Varmistetaan henkilökohtaisten suojavarusteiden saatavuus ja varmistetaan niiden käyttö. Rakennustyömaalla käytetään kypärää, turvajalkineita, työolosuhteiden edellyttämiä silmiensuojaimia ja huomiovaatetusta. Vedeneristystyössä käytetään suojavaatetusta ja -käsineitä sekä turvakenkiä. Tarvittaessa käytetään polviensuojaimia. Käsisiirroissa ja -nostoissa kiinnitetään huomiota oikeisiin työasentoihin. 4. Työntekijät perehdytetään työhön, työkohteeseen sekä olosuhteisiin, esimerkiksi työkohteen välittömässä läheisyydessä käynnissä oleviin töihin, työturvallisuustoimiin, nousuteiden, nostolaitteiden ja henkilönostimien käyttöön. Eristäjällä tulee olla vaadittu märkätilojen vedeneristäjän henkilösertifikaatti. 243.02 4. Tarkista henkilökohtaiset suojavarusteet tulityöluvat ja -valvonta työntekijöiden perehdytys ja tarvittava työnopastus Olosuhteet 5. Olosuhteet asennuspaikalla tulee järjestää sellaisiksi, että työssä saavutetaan vaadittu laatutaso ja työ pystytään tekemään turvallisesti. Varmistetaan, että olosuhteet vastaavat turvallisuusvaatimuksia (sähkö, valaistus, siisteys) sekä materiaalien vaatimuksia (lämpö, kosteus). Työnaikaisen kosteuden tulee päästä poistumaan rakenteesta. Puualustan kosteuden tulee yleensä olla alle 20 % puun kuivapainosta ja betonialustan kosteuden tulee yleensä olla alle 85 % suhteellisesta kosteudesta (vrt. tuotevalmistajan ohjeet). Lämpötilan tulee olla materiaalivalmistajan ohjeiden mukainen. Vältetään siveltävien ja telattavien vedeneristysmateriaalien liian nopeaa kuivumista. Työkohteeseen järjestetään riittävä tuuletus terveydelle vaarallisten höyryjen ja kaasujen poistamiseksi. Varmistetaan, ettei lattialämmitys ole ollut päällä muutamaan vuorokauteen ennen vedeneristyksen aloittamista. 5. Tarkista valaistus, alueen rajaus ulkopuolisilta riittävä lämpötila sääsuojauksen tarve

7 Koneiden ja kaluston tarkistus 6. 3.Työssä tarvittavat koneet ja kalusto otetaan vastaan. Tarkistetaan, että koneet, laitteet ja siirtovälineet ovat kohteeseen sopivia, tarkastettuja, toimivia ja turvallisia. Koneet sijoitetaan siten, että niistä ei aiheudu vaaraa käyttäjälle ja muille työntekijöille tai työn vaikutuspiirissä oleville ulkopuolisille (kulkutie käytössä olevaan rakennukseen, yleinen jalkakäytävä jne.). Materiaalien vastaanotto ja siirrot 7. Materiaalit tilataan työmaalle oikea-aikaisiksi varastoimisen välttämiseksi. Materiaalien vastaanoton yhteydessä tarkastetaan materiaalien laatu ja toimituksen sopimustenmukaisuus laadun, määrän, pakkausten tiiviyden ja suojausten osalta. Tarvikkeiden pakkauksissa on oltava tuoteseloste, josta käyvät ilmi pakkauksen sisältö, käyttötarkoitus ja -tapa ja varastointitiedot. Valittujen tuotteiden tulee olla yhteensopivia vedeneristettävän alustan ja toistensa kanssa. 8. Materiaalit ja tarvikkeet varastoidaan ja niitä käsitellään siten, etteivät ne vaurioidu varastoinnin tai siirtojen aikana. Käsisiirroissa ja -nostoissa on kiinnitettävä huomiota oikeisiin työasentoihin. Suunnitellaan turvalliset siirtotiet, nostojärjestys ja -jaottelu. Varmistetaan, että käytettävissä on REACH-asetuksen mukaiset käyttöturvallisuustiedotteet ja tuotteiden päällysmerkinnät vastaavat niitä. Jos jonkin aineen käyttö vaatii erityisiä turvallisuustoimia, työnantajan on ilmoitettava niistä työntekijälle etukäteen. Tarkista kaluston sopivuus ja kunto työvälineet materiaalien suunnitelmienmukaisuus 6. 7. 8. Työkohteen vastaanotto 9. Työkohde otetaan vastaan. Työkohdetta vastaanotettaessa tarkastetaan, että rakenteet ja alusta ovat vedeneristyksen edellyttämässä valmiudessa ja täyttävät suunnitelmien vaatimukset. Peittyvät rakenteet ovat valmiina tarkastettuina ja hyväksyttyinä. Kohteen vastaanottotarkastuksesta kirjoitetaan muistio, johon merkitään havaitut virheet ja puutteet. Virheet ja puutteet korjataan ja tarkastetaan ennen töiden aloittamista. Välittömästi ennen työn aloittamista alusta kuivataan ja harjataan puhtaaksi. 10. Siirretään työssä tarvittavat koneet ja kalusto työkohteeseen siten, että ne ovat helposti saatavilla asennuksen edetessä. Työkohteen vastaanottotarkastuksessa tarkastetaan mm., että alusta on kuiva, puhdas, kiinteä, tasainen ja taipumaton sekä määrätyn kaltevuuden mukainen alustassa ei ole hammastuksia tai koloja. Tarvittaessa pinta tasoitetaan soveltuvalla tasoitteella, esimerkiksi pastamaisella vedeneristysmassalla. Betonialustan tasaisuuden tulee kermieristyksessä vastata puuhierrettyä pintaa lattian kaltevuus on vähintään 1:100, lattiakaivon läheisyydessä 1:50 tarvittavat lattiakaivo-, läpivienti- ja liikuntasaumakappaleet on asennettu. lattiakaivo sijaitsee vähintään 500 mm seinistä ja on valmiin lattian tasossa lattian vesiputkien ja seinän sekä vesiputkien keskinäisen välit ovat vähintään 40 mm eristeen takana kapillaarinen kosteuden nousu on katkaistu alustan kosteusprosentti eristevalmistajan ohjeen mukainen Kohteen suojaus 11. Työkohteessa olevat kalusteet, varusteet ja laitteet sekä pinnat suojataan. Suojaukseen käytetään muovia tai paperia. Suojausten kuntoa valvotaan, sillä suojaukset saattavat irrota tai vaurioitua työn kuluessa. Vialliset suojaukset korjataan tai vaihdetaan uusiin suojauksiin. 9. 10. 11.

8 Sisäpuolinen vedeneristys Telattava vedeneristys 12. Pohjustusaine 12. 7. Vedeneristystyössä noudatetaan aina materiaalivalmistajan ohjeita ja tehtyjä suunnitelmia. Tarvittaessa telataan pohjustusaine (primer) tartuntakerrokseksi eristettäville pinnoille. Annetaan tartuntakerroksen kuivua valmistajan ohjeiden mukaisen kuivumisajan ennen varsinaista vedeneristyskerrosta tai pintatöitä. Vedeneristysaineet 13. 8. Vedeneristysaineet sekoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Sekoittamiseen käytetään puhtaita astioita ja vispilää. Massa sekoitetaan huolellisesti tasaiseksi ohjeistettuun paksuuteen ja käytetään ilmoitetun käyttöajan kuluessa. 13. Nurkkien ja saumojen vahvistaminen 14. 9. Lattian ja seinän liittymät, seinien väliset kulmat ja nurkat, ruuvinkannat, levysaumat ja materiaalien liittymäkohdat tiivistetään tarvittaessa ennen varsinaista vedeneristystä sivelemällä saumakohtiin vedeneristysainetta. Tuoreeseen vedeneristyskerrokseen painetaan vahvikenauha ja nauhan päälle sivellään uusi kerros. Rakenteiden nurkat ja liittymäkohdat tehdään erityisen huolella. Varmista nauhan kunnollinen kiinnittyminen. Nauhojen jatkeet limitetään 50 mm. Läpiviennit 15. 10. Läpivientien ympärille ja lattiakaivon päälle asennetaan valmistajan ohjeiden mukaan läpivientikappale, vahvikekangas kaksinkertaisena ristikkäin tai vahvikenauha. Vedeneristysainetta levitetään vahvistettavan kohdan ympärille. Vahvikekangas ja -nauha painetaan lastalla tiiviisti kiinni märkään vedeneristyskerrokseen. Jatkokset limitetään 50 mm. Vedetään lastalla ilmakuplat pois nauhan alta ja levitetään päälle toinen kerros vedeneristysainetta. Läpivientikappale asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ensimmäinen vedeneristyskerros 16. 11. Eristettävät pinnat telataan vedeneristysaineella. Lattioiden eristäminen aloitetaan taimmaisesta nurkasta, jolloin vältetään valmiin eristyskerroksen päällä liikkumista. Vedeneristys nostetaan lattiaan liittyville pystypinnoille suunnitelmien mukaisesti, vähintään 100 mm. 14. 15. Toinen vedeneristyskerros 17. 12. Annetaan ensimmäisen kerroksen kuivua valmistajan ohjeiden ilmoittaman kuivumisajan. Toinen vedeneristekerros levitetään kohtisuoraan ensimmäiseen vedeneristekerrokseen nähden. Vedeneristysaine levitetään vähintään 10 20 mm lattiakaivokappaleen, vahvistusnauhojen ja -kankaan reunojen yli. 16. 17.

9 Lattiakaivon kiristysrengas 18. 13. Leikataan kaivokappaleeseen kaivoa pienempi aukko vedeneristysmassan kuivuttua ja asennetaan kaivon kiristysrengas paikoilleen siten, että kaivokappaleen reuna jää renkaan tai kehyksen alle. Noudata kaivonvalmistajan ohjeita. Jos reunaa jää näkyviin kiristysrenkaan alta, leikataan se pois. Tarvittaessa tiivistetään kiristysrenkaan reuna saniteettisilikonilla valmistajan ohjeita noudattaen. Erilaiset läpiviennit varmistetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti vahvikekankailla, pastamaisella vedeneristysmassalla, kiristysrenkaalla, esivalmistetuilla laipoilla tai saniteettisilikonilla. Limitys seinällä 19. 14. Seinän pintakerros tai seinän vedeneristys limitetään lattian vedeneristyksen ylösnoston päälle tai ylösnoston yläreuna tehdään muuten vesitiiviiksi. 18. 19. Tarkista puhtaat astiat massan sekoitussuhteet ja käyttöaika vahvistusnauhat ja -kankaat ristiinsively ylösnostot, limitys läpivientien tiivistäminen 20. Kermieristys Kermien lämpötila 20. 15. Kermejä säilytetään huoneen lämmössä valmistajan ohjeiden mukaan, yleensä noin yksi vuorokausi ennen asennusta. Asennuslämpötilan tulee olla vähintään +10 C. Alhaisemmassa lämpötilassa käytetään lisälämmitystä. Tartuntasively 21. 16. Eristettäville pinnoille sivellään tarvittaessa tartuntasively, esimerkiksi bitumiliuos. Tartuntakerroksen annetaan kuivua valmistajan ohjeiden mukaisen kuivumisajan ennen varsinaista vedeneristyskerrosta. Kermien kiinnitys 22. 17. Kermit kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten, liimaten tai irrottaen itseliimautuvien kermien alapinnan suojakalvo samalla, kun rullataan kermi paikoilleen. Hitsattaessa alustan täytyy olla erittäin tasainen, eikä siinä saa olla koloja, jotka eivät täyty hitsausbitumilla. Eristys aloitetaan lattiakaivon kohdalta siten, että kermien saumat eivät tule lattiakaivon kohdalle. Kiristetään kermiä samalla hiukan, jolloin epätasaisuuksien ja ilmakuplien muodostuminen estetään. Kermiä hitsattaessa pitää kiinnitettävän kermin edessä juosta yhtenäinen ja katkeamaton sula bitumimassa. Kermien väliset saumat hitsataan siten, että saumasta puyrsuaa tasaisesti hitsausbitumia. Lattian ja seinän liittymän vahvistaminen 23. 18. Lattian ja seinän liitos vahvistetaan 200 mm leveällä kermikaistalla ennen lattiakermin asennusta tai sen jälkeen. Kermi nostetaan valmistajan ohjeiden mukaan noin 100 150 mm seinäpinnoille. Kaistan jatkoskohtia limitetään vähintään 100 mm tai valmistajan ohjeiden mukaan. Kynnyksen kohdalla vedeneristys nostetaan lattiapinnan tasoa korkeammalle ja liitetään vesitiiviisti oven kynnys- ja karmirakenteeseen. Nurkat vahvistetaan erityispaloilla valmistajan ohjeiden mukaan. 21. 22. 23.

10 Limitys 24. 19. Kermien liitoskohdat limitetään vähintään sivusuunnassa vähintään 100 mm ja päätysaumoissa vähintään 150 mm. Päällekkäiset kermit ovat samansuuntaiset, mutta kermien saumat eivät saa tulla päällekkäin. Seinän veden- tai kosteudeneristys limitetään ylösnoston päälle vähintään 50 mm. 24. Lattiakaivo 25. Lattiakaivossa on oltava vähintään 150 mm:n laippa, jonka avulla se liitetään yhtenäiseksi liimaamalla tai hitsaamalla vedeneristykseen. Läpiviennit 26. Läpiviennit tehdään tiivistyslaippoja käyttäen. Tiivistyslaipat kiinnitetään vedeneristyskerrokseen vesitiiviisti valmistajan ohjeiden mukaisesti. 25. Tarkista kermit kohteeseen n. 1 vrk ennen kiinnitystä tulityöturvallisuus ylösnostot limitykset läpivientien tiivistäminen tiivistyslaipoilla Valmis työ 26. Suojaus 27. 25. Työn valmistuttua poistetaan työn aikaiset suojaukset. Valmis eristys suojataan seuraavien työvaiheiden aiheuttamilta vaurioilta rauhoittamalla työkohde kunnes vedeneristys on kuivunut ja suojaamalla se kuivumisen jälkeen esimerkiksi muoveilla. Vaurioiden korjaus 28. 26. Mikäli kohteessa on tarvetta liikkua, rakennetaan erilliset kulkutiet eristyksen vaurioitumisen estämiseksi. Vaurioituneet osat poistetaan ja eristys uusitaan vastaamaan suunniteltua laatutasoa. 27. Tarkista tilan rauhoitus kulkutiet vaurioituneen eristeen korjaus Lopettavat työt Kaluston varastointi ja siivous 29. 27. Työvälineet, koneet, laitteet ja astiat puhdistetaan ja varastoidaan asianmukaisesti. Jätteet lajitellaan ja kerätään kokooma-astioihin, joissa ne kuljetaan hyväksyttäviin hävityspaikkoihin. Työssä sotkeutuneet pinnat ja rakennuksen osat puhdistetaan huolellisesti vahingoittamatta puhdistettavaa pintaa. 28. Tarkista jätteiden lajittelu kohteen siivous 29.

11 Materiaalit, koneet ja kalusto Rakenne Materiaalit Työvälineet, koneet ja kalusto Telattava vedeneristys Pohjustusaine Pohjustusaine Lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat 2-komponenttiset vedeneristysaineet Liuos ja reaktiojauhe Sekoitusastiat, vispilä, kumihanskat Nurkkien ja saumojen vahvistaminen Vedeneristysaine, vahvikenauha Mattoveitsi, lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat, pihdit Läpiviennit Läpivientikappale, vahvikenauha, vahvikekangas, kiristysrenkaat, silikoni Mattoveitsi, lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat patruunapuristin, pihdit Vedeneristyskerrokset Vedeneristysaine Lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat Kermieristys Tartuntasively Bitumi Bitumipata, bitumiämpäri, lapio Kermien kiinnitys Kermit Mattoveitsi, lasta, harjat, nestekaasupoltin, kaasuletku, kaasupullot Lattian ja seinän liittymän vahvistaminen Kermikaistat Mattoveitsi, lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat, pihdit Lattiakaivo ja läpiviennit Kiristysrengas, lattiakaivon runko, kermipalat Mattoveitsi, lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat, pihdit Siveltävä bitumieristys Lattia Bitumi Harja, kannu, bitumipata Seinät Bitumi Lasta, tela tai sivellin Taulukossa esitetään eri suunnitelmaratkaisujen vaatimat materiaalit, työvälineet, koneet ja kalusto. Lisäksi jokaisessa työssä tarvitaan kirvesmiehen varustus sekä kohteesta riippuen nostokalusto ja -astiat, telineet, putoamissuojaus, jäteastiat, suojapeitteitä ja kosteusmittari.

12 Työturvallisuus Henkilökohtaiset suojaimet Alkusammutuskalusto Bitumipata Työasennot Työhön opastus Käyttöturvallisuustiedotteet Työkoneet Ensiapu Siisteys, tarkastukset Työmaan ajotiet, purku- ja lastauspaikat Työmaalla käytetään aina suojakypärää, turvakenkiä, näkyvää vaatetusta ja silmiensuojaimia. Pölyävissä työvaiheissa hengityksensuojaimet. Tulityössä palamattomat suojavaatteet, tummennetut suojalasit, kuulonsuojaimet sekä tarvittaessa raitisilmanaamari. Työkoneiden käyttö edellyttää kuulonsuojaimia. Vedeneristystyössä käytetään henkilökohtaisia suojaimia: kypärää, turvajalkineita, suojavaatetusta ja suojakäsineitä sekä silmien- ja polviensuojaimia. Työmaalla tulee olla tulityöluvan edellyttämä alkusammutuskalusto, vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C-teholuokan (A-Blll-E) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C -teholuokan (A-Blll-E) käsisammutinta. Tilapäiselle tulityöpaikalle voidaan tulityöluvassa määrätä lisäksi muutakin sammutuskalustoa. Varmistetaan, että sammutuskalustosta toimii ja sitä osataan käyttää. Huolehditaan bitumipadan vartioinnista, huolellisesta kuumentamisesta, täytöstä, sammuttamisesta ja puhdistuksesta. Huolehditaan oikeista työasennoista. Pyritään työskentelemään selkä suorana ja pitämään kädet hartiatason alapuolella. Työtasoja käytettäessä niiden tulisi olla oikean korkuisia ja tukevia. Nostoissa ja siirroissa käytetään apuna nostokoukkuja ja -hihnoja sekä muita nostoapuvälineitä. Pukkeja, jatkovarsia ja muita vastaavia työskentelyä helpottavia apuvälineitä käytetään tarvittaessa. Varmistetaan, että työntekijä on perehtynyt työhön, työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen. Työhönopastuksen antaa työnjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Tutustutaan materiaalitoimittajien ohjeisiin. Varmistetaan, että käytettävien tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla ja aineiden käyttöpakkauksissa on REACH-järjestelmän edellyttämät varoitusmerkinnät. Jos jonkin aineen käyttö vaatii erityisiä turvallisuustoimia, työnantajan on ilmoitettava niistä työntekijälle etukäteen. Varmistetaan, että työkoneille on tehty käyttöönottotarkastus ja vaaditut määräaikaistarkastukset. Koneet ja laitteet tulee näiden vaatimusten lisäksi tulee tehdä vastaanottotarkastus työmaalla mm. kuljetusten aikaisten vaurioiden varalta. Työskentelyn aikana noudatetaan laitteiston käyttöohjetta. Koneiden turvallisuusominaisuuksien, kuten turvakytkinten, hätäkatkaisijoiden ja estolaitteiden toimintaa ei saa kytkeä pois päältä tai vahingoittaa. Työmaalla tulee olla vähintään yksi ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö, paarit mahdollisen tapaturman uhrin siirtoa varten sekä ensiapuvälineet ja hoitoon sopiva huonetila. Huolehditaan asennuspaikan yleisestä järjestyksestä, ylimääräisten rakennusaineiden ja työvälineiden poistamisesta ja rakennusjätteiden siivoamisesta asennuspaikalta. Huolehditaan työkohteen siisteydestä ja turvallisuusvaatimusten täyttämisestä sekä työmaatarkastuksista ja vikojen korjaamisesta. Varmistetaan, että rakennustyömaan ajotiet, purkaus- ja lastauspaikat ovat kantavuudeltaan ja leveydeltään käytettävän kuljetuskaluston vaatimusten mukaisia. Ajotiet järjestetään siten, että ne eivät tarpeettomasti risteä työmaan kulkureittien kanssa.

13 Yleiset työturvallisuusriskit Työnosa Riskitekijä Seuraus Varautuminen Kaikki työvaiheet Pöly, roskat Silmätapaturmat Käytetään kevyitä suojalaseja tai kasvovisiiriä aina työmaalla. Pöly Herkistyminen pölylle Työkoneissa konekohtianen pölynpoisto. Suojaus tuoteselosteen mukaan. Huono ergonomia Melu Työntekijän nivelten ylirasittuminen Kuulon heikkeneminen, tinnitus Työasennot pyritään pitämään mahdollisimman vähän selkää, polvia ja ranteita rasittavana. Käytetään työssä polviensuojaimia. Käytetään kuulonsuojaimia. Henkilökohtainen suojavarustus aloittavat työt vedeneristystyö lopettavat työt työkoneiden käyttö

14 Sisäpuolisen vedeneristämisen laadunvarmistus Tarkastukset ja palaverit Ennen Aloituspalaveri Työmaatarkastukset Työkohteen vastaanottotarkastus Aloituspalaverissa sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat, kuten asennus- ja laatusuunnitelmat; varastoinnin, säilytyksen ja suojausten hoitaminen; vastuuhenkilöt, laadunvarmistus- ja työturvallisuusasiat, aikataulu sekä työajat. Aloituspalaverista tehdään muistio, johon kirjataan mahdolliset muutokset. Muistio liitetään työmaa-asiakirjoihin. Eristäjällä tulee olla vaadittu märkätilojen vedeneristäjän henkilösertifikaatti. Käytettävien koneiden ja laitteiden yms. kunto ja toimivuus tarkastetaan ja varmistetaan niiden sopivuus tehtävään työhön ja työkohteeseen. Tarkastukset tehdään ennen koneiden ja laitteiden käyttöönottoa. Kirjataan tiedot työmaapäiväkirjaan. Tarkistetaan työkohteen valmius. Varmistutaan, että työ voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Vastaanottotarkastuksesta kirjoitetaan muistio. Ympäristö Ympäristö suojataan pölyltä, melulta ja muulta mahdolliselta haitalta. (SisäRYL 2013) Aineiden, tarvikkeiden ja valmisosien vastaanottotarkastus Mallityö / koeasennus Aikana Työn tarkastus Jätehuolto Jälkeen Itselleluovutus Valmiin työn luovutus Tarkistetaan tarkastetaan rahti- ja kuljetuskirjojen paikkansa pitävyys sekä tarkastetaan mahdolliset kuljetus- ja käsittelyvauriot. Tarkastetaan tuoteselostuksista vastaanotettavien vedeneristemateriaalien asiakirjojen mukaisuus. Rakennusrunkoon käytettävillä rakennustuotteilla tulee olla CE-merkintä. Tuotteen suoritustasoilmoitusten (DoP) tulee vastata CE-merkintietoja. Käytettyjen rakennustuotteiden suoritustasoilmoitukset tulee arkistoida ja niiden käytössä on noudatettava asennusohjeita ja niiden toteutus on tarkastettava. Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksiin kuuluu huolehtia mm. 1. Suunnitteluasiakirjoissa on rakennustuotteilta vaadittavat ominaisuudet ja vaatimustasot esitetty siten, että valittaessa suunnitelmien mukainen tuote rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset (viranomaisvaatimukset) täyttyvät MRL 152 :n mukaisesti 2. Rakennustuotteiden suoritustasoilmitukset (DoP:it) osoittavat rakennukseen kiinnitettävien rakennustuotteiden olevan suunnitelmien mukaisia 3. Rakennustuotteiden ilmoitettuja ominaisuuksia osoittavat suoritustasoilmoitukset (DoP:it) arkistoidaan ja käytettyjen tuotteiden jäljitettävyys varmistetaan (mm. CE-merkintätiedot) 4. Rakennustuotteet on kiinnitetty/asennettu rakennukseen suunnitelmien ja tuotetta koskevien asennusohjeiden mukaisesti ja toteutuksen tarkastus on suoritettu. Mallityö tehdään ennalta sovitusta alueesta. Mallityön tekevät samat henkilöt samoilla menetelmillä, välineillä ja tuotteilla, joilla varsinainen työ tullaan tekemään. Mallityö tehdään riittävän suurelle alueelle niin, että työmenetelmä vastaa varsinaisessa työssä käytettävää menetelmää. Mallissa tehdään suunnitelmien mukaiset laadunvarmistuskokeet esim. vedeneristeen kerrospaksuuden ja tiiviyden varmentamiseksi sekä tarkistetaan työmenetelmän ja tuotteiden soveltuvuus kohteeseen. Työn tulee täyttää myös esteettiset laatuvaatimukset. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat ja hyväksyvät mallityön. Mahdolliset muutokset ja korjaukset tulee tehdä ja hyväksyä ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä. Mallitöiden tarkastamisesta kirjoitetaan muistio, joka liitetään työmaa-asiakirjoihin. Kaikki työn laatuun vaikuttavat asiat ja laadunvarmistuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan esim. työmaapäiväkirjaan. Kirjattavia asioita ovat esim. ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus, tehdyt laadunvalvontakokeet ja -mittaukset ja niiden tulokset. Laadunvalvontakokeet tehdään suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Työn aikana seurataan toteutuvan asennuksen laatua ja verrataan sitä hyväksyttyyn malliin. Poikkeamien syyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Hyödynnettävissä oleva vedeneristys-, pakkaus- ym. materiaali kerätään erilleen ja toimitetaan uudelleenkäytettäväksi. Kierrätykseen kelpaamaton jäte käsitellään, kuljetetaan ja hävitetään valmistajan sekä viranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaan. (SisäRYL 2013) Ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta ja työn luovutusta rakennuttajalle pidetään itselleluovutus. Tarkistetaan luovutussuunnitelman mukaisen tarkistuslistan avulla työ. Puutteet ja virheet korjataan ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta. Työn päätyttyä kootaan luovutusasiakirjat ja mahdolliset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka luovutetaan rakennuttajalle. Samalla tarkistetaan valmis työ ennen työn luovutusta rakennuttajalle. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat valmiin työn, vertaavat tuloksia asiakirjoihin ja hyväksyvät valmiin työn. Työn tarkastamisesta, mahdollisista huomautuksista ja korjausehdotuksista kirjoitetaan tarkastuspöytäkirja. Sisäpuolisen vedeneristystyön vastaanottotarkastuksessa luovutetaan rakennuttajalle tarvittavat tiedot vedeneristyksestä.

15 Käyttöesimerkki Lasketaan kohteen työmenekit, työosien kestot ja materiaalimenekit työsuunnittelua varten. Kohteessa on kolme asuntoa, joissa jokaisessa on kylpyhuone, wc, ja sauna. Vesieristettävä pinta-ala on yhteensä 153 m². Vedeneristyksenä käytetään kaksinkertaista sivelyeristettä. Rakenteiden saumakohtiin asennetaan vahvikenauhaa 120 jm. Kylpyhuone-, wc-, ja saunatiloissa on yhteensä 21 läpivientiä ja 9 lattiakaivoa. Tilojen vedeneristettävät pinta-alat KPH 30 m², WC 13 m², sauna 8 m². Keskimääräinen tilan eristettävä pinta-ala 17 m², suoritemääräkerroin 1,05. Materiaalimenekki Työnosa Teoreettinen menekki Lisämenekkii Yhteensä Sisäpuolinen vedeneristys = 264 m - kaksinkertainen sively - vahvikenauha 120 jm 1,1 jm/jm 1,07 = 141 m Työmenekit ja kestot Työnosa Määrä Työnosan työmenekki Yhteensä Sisäpuolinen vedeneristys Aloittavat työt 153 m² 0,015 tth/m² 2 tth Kaksinkertainen sively 153 m² 0,25 tth/m² 38 tth Lopettavat työt 153 m² 0,005 tth/m² 1 tth = 41 tth Suoritemäärän vaikutus +5 % 41 tth 0,05 = +2 tth Kokonaistyömenekki = 43 tth Työnkesto, 1 työntekijä 43 tth / 8 tth/tv / 1 RAM = 6 tv Yhteensä Työtunnit = 43 tth Kesto = 6 tv Lisäksi tulee huomioida vedeneristeen kuivumiseen kuluva aika työkohteittain. Esim. s. 5 tietojen perusteella: asuntokohtaisina työkohteina 1. kerroksen kuivumisen arvioidaan kuluvan aikaa 3 as 2 3 h/as = 6 9 h ja 2. kerroksen kuivumiseen laatoitusta varten 3 as 6 12 h/as = 18 36 h. Osa kuivumisajasta tulee sijoittaa yöaikaan ja huolehtia eri työkohteiden kuivumisen limittämisestä niin, että työajan hukka pysyy vähäisimpänä mahdollisena..

16 Kirjallisuus Viranomaismääräyksiä ja -ohjeita Valtioneuvoston asetus rakennustyön työturvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Jätelaki. Suomen säädöskokoelma (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) RT RakMK-21099 C2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet 1998. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (1999) Ohjeita ja standardeja RT 14-11103 SisäRYL 2013 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen sisätyöt. Rakennustieto Oy. Helsinki 2012 RT 14-10373 Tasaisuuden mittaus. Rakennustieto Oy. Helsinki 1988 RT 84-10058 Märkätilojen rakenteet. Rakennustieto Oy. Helsinki 2001 RIL 107-2000. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. RIL ry. Helsinki 2000 Tulityöt suojeluohje 2011. Finanssialan Keskusliitto ry. Helsinki. 2011. Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla, Koski Hannu, Kauranen Hannu, VTT Rakennustekniikka. 2000. Liitto RIL. Helsinki. 2006. RIL 250-2011. Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2011. Ratu-kirjallisuus Ratu 0314 Mattotyö, märkätilat. Rakennustieto Oy. Helsinki 2008 Ratu 0315 Massapäällystystyö. Rakennustieto Oy. Helsinki 2008 Ratu 0404 Pintabetonityöt. Rakennustieto Oy. Helsinki 2012 Ratu 0430 Perustusten vedeneristys. Rakennustieto Oy. Helsinki 2015 Ratu 0431 Vedeneristys, vesikaton vedeneristys. Rakennustieto Oy. Helsinki 2015 Liittyvät työt Laatoitus ks. Ratu 0312 Laatoitus Ratu KI-6018 Rakennustöiden turvallisuusohjeet. Raturva 2. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2010. Ratu KI-6016 Rakennustöiden laatu 2014. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu KI-6024 Rakennushankkeen työturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu KI-6022 Rakennuskoneiden käyttöturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2012 Ratu C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. Ratu S-1180 Työmaan laatusuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1997. Ratu S-1200 Märkätilat. Tehtäväsuunnittelu - aliurakka, työkauppa. Helsinki. 2002. Ratu S-1211 Työmaatekniikka, nostot ja siirrot. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2004. Ratu S-1214 Työmaan aputyöt ja huolto. Työmaatekniikka - Rakennusten suojaus, työmaatilojen huolto, työmaakuljetukset, työnaikainen siivous, loppusiivous. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005. Ratu S-1215 Työmaan laadunvarmistus, tarkastukset ja mittaukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2006. Ratu S-1223 Rakennustöiden putoamissuojaussuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. Ratu S-1225 Pölyntorjunta rakennustyössä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. Muita julkaisuja Hietavirta, et al. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2011-2012. Rakennusalan kustantajat RAK. Helsinki. 2011. Merikallio et al. Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Suomen Betonitieto Oy. Helsinki 2008. Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet. Suomen Betonitieto Oy. Helsinki 2008. Materiaalivalmistajien ohjeet