Turvallisuusasiakirja VNa 205/2009 8 Rakennustyöt Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: yleinen hätänumero 112 myrkytystietokeskus Härkätien terveyskeskus, Lieto (09) 471 977 (suora) tai (09) 4711 (vaihde) +358 (0)2 487 377 (vaihde) TYKS Turun alueen yhteispäivystys 02 313 8800 (vaihde) Liedon vesi 4.3.2016
TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (16) Sisältö 1 Johdanto 4 1.1 Säädösperusta ja turvallisuusasiakirjan tarkoitus 4 1.2 Turvallisuusasiakirjan laadinta 4 2 Eri osapuolten turvallisuustehtävät 4 2.1 Rakennuttajan turvallisuustehtävät 4 2.2 Urakoitsijan turvallisuustehtävät 5 2.3 Muiden osapuolten turvallisuustehtävät 5 3 Urakan turvallisuusperiaatteet 5 3.1 Yleistä 5 3.2 Turvallisuusasioiden dokumentointi 6 3.3 Turvallisuussuunnittelu ja -seuranta 6 3.4 Tilaajan valvontaoikeudet 7 3.5 Määräykset ja ohjeet työturvallisuudesta 7 4 Yksityiskohtaiset turvallisuustiedot 7 4.1 Kohteen ominaisuuksista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät 7 4.1.1 Mittasuhteet 7 4.1.2 Vaativuus 8 4.2 Kohteen olosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät 9 4.2.1 Työympäristö 9 4.2.2 Työskentelyolosuhteet 9 4.2.3 Poikkeukselliset olosuhteet 10 4.3 Kohteen luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät 10 4.3.1 Tiedonkulku 10 4.3.2 Aikataulu 10 4.3.3 Työaika 10 4.3.4 Kohteen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuus- ja työterveystiedot 10 4.3.5 Fysikaaliset tekijät 10 4.3.6 Kemialliset tekijät 10 4.3.7 Biologiset tekijät 11 4.3.8 Mekaaniset tekijät 11 4.3.9 Muut työturvallisuus- ja terveystiedot 11 4.4 Vaaralliset työt (Vna 205/2009) 11 4.4.1 Säiliötyö 11 4.4.2 Palosuojelu 12 4.4.3 Putoamissuojaus, telineet ja kulkutiet 13 4.4.4 Nostot ja siirrot 13 4.4.5 Purkutyöt 13 4.4.6 Asbesti, kemikaalit ja vaaralliset aineet 13 4.5 Poistumistiet 14 4.6 Henkilösuojaimet 14 4.7 Ensiapu ja pelastusvälineistö 14 4.8 Menettelytapaohjeet 14 5 Päätoteuttajalle kuuluvat turvallisuussuunnittelutehtävät urakassa 14 5.1 Työmaa-alueen käytön suunnittelu 14
TURVALLISUUSASIAKIRJA 3 (16) 5.2 Turvallisuussuunnitelma, ennen töiden aloittamista 14 5.3 Vaarallisten töiden turvallisuussuunnittelu 15 5.4 Työmaan turvallisuusseuranta 15 5.4.1 Vastaanottotarkastus 15 5.4.2 Käyttöönottotarkastus 15 5.4.3 Työmaan kunnossapitotarkastukset 16 5.4.4 Turvallisuustiedon dokumentointi 16
TURVALLISUUSASIAKIRJA 4 (16) 1 Johdanto 1.1 Säädösperusta ja turvallisuusasiakirjan tarkoitus 1.2 Turvallisuusasiakirjan laadinta 2 Eri osapuolten turvallisuustehtävät 2.1 Rakennuttajan turvallisuustehtävät Tämä turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston asetukseen rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) 8 :ään. Turvallisuusasiakirja sisältää tietoja tähän urakkaan sisältyvien töiden ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä ongelmista. Turvallisuusasiakirja sisältää tilaajan antamia turvallisuusvelvoitteita ja - menettelytapoja, joita urakoitsijan ja hänen aliurakoitsijansa on noudatettava urakkaan kuuluvissa töissä. Tässä turvallisuusasiakirjassa urakkaan kuuluvista erillisistä työkokonaisuuksista käytetään nimitystä kohde. Turvallisuusasiakirja perustuu työturvallisuusriskien arviointiin. Turvallisuusasiakirja ei ole rakentamisen yleinen vaara- tai haittaluettelo. Työn tilaaja on laatinut rakennuttajan roolissa turvallisuusasiakirjan. Kohde on valmisteltu toteutettavaksi yhtenä urakkana, joten tässä urakassa ei sovelleta rakennuttajan osalta VNa 205/2009:n 5 4 mom. edellyttämiä rakennuttajan yhteensovitusvelvollisuuksia. Rakennuttajan on varmistettava, että päätoteuttajana toimiva urakoitsija on laatinut VNa 205/2009 10 :ssä tarkoitetut rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat sekä 11 :ssä tarkoitetut rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelmat. Varmistaminen edellyttää, että urakoitsija esittää rakennuttajalle suunnitelmat ja asiasta tehdään merkintä työmaakokouksen pöytäkirjaan. Tämän korvaava muu menettely voi olla "nähnyt" -merkintä suunnitelmassa ja merkintä työmaapäiväkirjassa. Vastaavasti menetellään, kun urakoitsija esittää luettelon työmaalla työskentelevien henkilöiden tiedoista. Rakennusaikana tilaajan velvoitteita kohteen työturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä hoitaa rakennuttajan nimeämä rakennustyön aikainen turvallisuuskoordinaattori Petri Virtanen / Ramboll Finland Oy, puh. 040 567 8005.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 5 (16) 2.2 Urakoitsijan turvallisuustehtävät Tämän urakan saanut urakoitsija toimii päätoteuttajana ja hänen on huolehdittava niistä turvallisuustehtävistä, jotka on määrätty turvallisuusmääräyksissä päätoteuttajalle. Päätoteuttajan tulee huolehtia työnantajia velvoittavien riskikartoitusten tekemisistä, työntekijöiden perehdyttämisistä ja lakisääteisten tarkastusten suorittamisista. Päätoteuttajan on luovutettava rakennuttajalle tiedoksi VNa 205/2009 10 :ssä esitettyjen ja riskikartoituksen perusteella selvitettyjen vaarallisten töiden suunnitelmat. Urakoitsija nimeää ennen töiden aloittamista työsuojeluorganisaation ja pätevän vastuuhenkilön, joka vastaa päätoteuttajan turvallisuustehtävien toteuttamisesta urakassa. Tilaajalla on oikeus olla hyväksymättä vastuuhenkilöä, mikäli esitetty henkilö ei täytä tässä vastuunalaisessa tehtävässä edellytettyjä vaatimuksia. Urakoitsijan on tehtävä urakasta ennakkoilmoitus Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle ja toimitettava ilmoitus tiedoksi myös rakennuttajan edustajalle. Ennakkoilmoitus on pantava selvästi näkyville työmaan kokoontumispaikalla ja pidettävä se tarpeellisilta osin ajan tasalla. 2.3 Muiden osapuolten turvallisuustehtävät 3 Urakan turvallisuusperiaatteet 3.1 Yleistä Päätoteuttaja vastaa, että jokaisella aliurakoitsijalla tulee olla nimettynä ennen töiden aloittamista pätevä vastuunalainen henkilö, joka huolehtii aliurakoitsijoiden osalta turvallisuustehtävistä ja töiden turvallisuudesta. Aliurakoitsijan on noudatettava tilaajan antamia turvallisuussääntöjä ja - ohjeita. Urakan sopimuskatselmuksessa käydään läpi turvallisuusasiakirjan tiedot ja urakan turvallisuuden kannalta muut oleelliset seikat. Urakoitsijan (päätoteuttajan) velvollisuus on huolehtia näiden turvallisuusasioiden tiedottamisesta ja varmistamisesta myös aliurakoitsijoidensa ja itsenäisten työnsuorittajiensa osalta. Tilaajalla on oikeus antaa myöhemminkin urakkaa koskevia tarkempia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Yhdyshenkilöt: Tähän hankkeeseen kuuluvien osapuolten yhdyshenkilöiltä saa tietoja työhön liittyvistä asioista:
TURVALLISUUSASIAKIRJA 6 (16) 3.2 Turvallisuusasioiden dokumentointi 3.3 Turvallisuussuunnittelu ja -seuranta - Liedon Vesi / Liedon kunta: vesihuoltopäällikkö Aki Teini, puh. 050 461 6428 (rakennuttaja/tilaaja) - Ramboll Finland Oy: Timo Murtojärvi, puh. 040 718 8513 (valvonta) Päätoteuttajaksi määritetty urakoitsija ylläpitää työturvallisuusmääräysten mukaisia tiedostoja urakkaan liittyvistä turvallisuusdokumenteista, mm. vaarallisiksi luokiteltujen töiden suunnitelmista, tarkastuksista, kokouksista ja perehdyttämisistä. Urakoitsijan on dokumentoitava lisäksi hankkeella sattuneet työtapaturmat ja vaaratilanteet ( vähältä piti - tapaukset kirjataan vaaratilanteina) sekä ympäristövahingot. Tilaajalla on oikeus saada nähtäväkseen urakkaan liittyvät turvallisuusdokumentit ja niiden sisältö käydään läpi työmaakokouksissa, kun tiedoissa tapahtuu muutoksia tai kun on tehty työkohtaisia turvallisuussuunnitelmia. Urakoitsijan on ennen työkokonaisuuksien aloittamista suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä niiden ajoitus siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti aiheuttamatta vaaraa urakassa työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Urakan turvallisuussuunnittelussa tarvittavat lähtötiedot käyvät ilmi pääasiassa urakan suunnitelma-asiakirjoista ja muusta tarjouspyyntöaineistosta. Urakoitsijaksi hankintapäätöksellä valittu tarjoaja laatii tarkentavan turvallisuussuunnitelman urakkaneuvotteluun mennessä tämän turvallisuusasiakirjan kohdan 4 mukaisten asioiden hoitamisesta. Urakoitsijan laatimat muut työturvallisuusmääräyksissä mainitut suunnitelmat on saatettava tilaajalle tiedoksi. Esitetyt asiakirjat käsitellään työmaakokouksissa. Tilaajalla on oikeus esittää muutosvaatimuksia suunnitelmien sisältöön. Urakoitsijan on laadittava muun muassa seuraavista vaarallisista töistä ja työvaiheista kirjalliset suunnitelmat (ks. VNa 205/2009 10-11 ): Urakoitsijan on varmistettava urakassa käytettävien koneiden ja laitteiden kunto sekä soveltuvuus kulloinkin kyseessä oleviin käyttötarkoituksiin. Urakoitsijan on tehtävä koneille, laitteille, teline- ja nostokalustolle sekä nostoapuvälineille lakisääteiset vastaanotto- ja käyttöönottotarkastukset. Urakoitsijan on huolehdittava myös jatkuvasta turvallisuusseurannasta ja - valvonnasta niin, että mm. työmenetelmien, -ympäristön, työkoneiden ja - laitteiden turvallisuus voidaan varmistaa koko urakan ajan. Päätoteuttajan (pääurakoitsijan) on huolehdittava siitä, että jokaisella urakkaalueella työskentelevällä sekä urakoitsijan omalla että alihankkijan työntekijällä on urakka-alueella liikkuessaan näkyvillä työturvallisuuslain 52 a :n mu-
TURVALLISUUSASIAKIRJA 7 (16) 3.4 Tilaajan valvontaoikeudet kainen henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Urakoitsijan tulee ylläpitää ajan tasalla olevaa kulkulupaluetteloa em. henkilöistä sekä toimittaa se kuukausittain tiedoksi tilaajalle. Luvussa 5 on esitetty luettelo urakan eri turvallisuussuunnitelmien sisällöstä. Tilaajan nimeämillä edustajilla, kuten urakan valvojalla, turvallisuuskoordinaattorilla ja turvallisuusasiantuntijoilla on oikeus milloin tahansa pitää turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia ja katselmuksia niissä työkohteissa, joissa tehdään urakkaan kuuluvia töitä. Tilaajan edustajalla on oikeus asettaa määräaika työturvallisuutta vaarantavien laiminlyöntien korjaamiseksi. Jos laiminlyöntiä ei korjata annetussa määräajassa, tilaaja voi keskeyttää työt ja antaa asian työsuojeluviranomaisten käsiteltäväksi. Tilaajan edustajan esille tuoma turvallisuutta vaarantava puute on korjattava välittömästi, samoin puute, joka voi aiheuttaa vaaraa tai vakavaa haittaa muille työkohteen vaikutuspiirissä oleville osapuolille. Turvallisuusvelvoitteiden tai ympäristövaatimusten laiminlyöntien seuraamukset on esitetty urakkasopimuksen kohdassa "Muut sanktiot". 3.5 Määräykset ja ohjeet työturvallisuudesta 4 Yksityiskohtaiset turvallisuustiedot Urakoitsijan on noudatettava toiminnassaan muiden tahojen ja yhteisöjen antamia seuraavia turvallisuusohjeita: - Liedon kunnan järjestyssäännöt - kaapeleiden, johtojen ja laitteiden omistajien ohjeet 4.1 Kohteen ominaisuuksista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät 4.1.1 Mittasuhteet Liedon vesitorni sijaitsee Piispalantiellä Liedon kunnassa. Vesitorni on valmistunut 1985 ja sen korkeus maanpinnasta kattotasolle on noin 24 m. Tornin jalan halkaisija on 8 m. Vesisäiliön ulkopuolinen halkaisija on yläpäästä 30 m. Säiliön tilavuus on noin 1500 m 3. Tornin kantavat rakenteet ovat paikallavalettuja teräsbetonirakenteita. Vesikattona toimivat teräsbetoniset elementit. Sekä säiliön alaosa että katto on verhottu betonisilla kuorielementeillä. Kuorielementtien alla on lämmöneristeenä 70 mm paksu polyuretaanieriste. Perustuksena toimii paikalla valettu teräsbetoniantura, joka on perustettu kallion varaan. Kohteen alkuperäiset suunnitelmat on laatinut Maa ja Vesi Oy.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 8 (16) Vesitornissa on vuokralla 3 laiteomistajaa; DNA, Elisa ja Härkätien puhelin. Korjausurakka käsittää vesitorniin tehtävät korjaustoimenpiteet, joita ovat: Vesisäiliön sisäpuoliset korjaustyöt: Vesisäiliön tyhjennys ja pesu Vesisäiliön sisäpintojen suihkupuhdistus Vesisäiliön sisäpuolisen katon ruiskubetonointi Säiliön sisäpintojen pinnoitus Vesisäiliön alapinnan korjaustyöt: Kauluspeltien irrotus ja uusintamaalaus Kuorilaattojen suihkupuhdistus Korroosiovaurioiden korjaus Kuorielementtien saumaus Kuorielementtien pinnoitus Vesisäiliön yläpinnan korjaustyöt: Vesikatolla olevien varusteiden irrotus Vesikaton betonilaattojen purku lohkoissa Lämmön- ja vedeneristeiden poistaminen Eristysalustan hiekkapuhallus Vedeneristyksen teko Vesikourun rakentaminen Lämmöneristyksen asennus Ukkosenjohtimien tarkistaminen ja mahdollinen uusiminen Pintalaatan raudoitus ja valu lohkoissa Pintalaattojen välisten liikuntasaumojen saumaus Pintalaattojen pinnoitus maalaamalla Varusteiden ja kauluspeltien asentaminen paikalleen Korjaustoimenpiteet on esitetty tarkemmin korjaussuunnitelmassa. 4.1.2 Vaativuus Korjaustyön toteutus vaatii huolellista ennakkosuunnittelua. Vesisäiliöön on vain yksi kulkureitti jota kautta on kuljetettava sekä telineet, purkujätteet että rakennusmateriaalit. Vesitornin katolla ei saa säilyttää purkujätteitä, rakennusmateriaaleja eikä työkaluja. Suurin sallittu pintakuorma vesitornin katolla rakentamistöiden aikana on 300kg/m 2. Vesitornin katolla työskenneltäessä on huolehdittava riittävästä putoamissuojauksesta joko kaiteilla tai telineillä. Mikäli vesisäiliön päälle rakennetaan telineet, ne on tuettava kantavien elementtien palkkien päältä. Kolmannet osapuolet
TURVALLISUUSASIAKIRJA 9 (16) Laitteiden omistajiin tulee ottaa yhteyttä hyvissä ajoin, jotta laitesiirrot voidaan toteuttaa ennen rakennustyön aloittamista. Hankalat tai vaativat työt - nostotyöt - sisä- ja ulkopuoliset telinetyöt - betoni- ja teräsrakenteiden purkamiset ja puhdistukset - raudoitus- ja valutytöt - vedeneristystyöt - betonipintojen pinnoitus- ja saumaustytöt - vesisäiliön tyhjennys- ja pesutyöt - vesisäiliön sisäpintojen suihkupuhdistusyöt - ruiskubetonointityöt Kaikissa työvaiheissa on huomioitava työntekijöiden turvallisuusnäkökulma ja ympäristövaikutukset. Osa korjaustöistä vaatii riittävän ilmanvaihdon järjestämistä esimerkiksi happilaitteilla. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota riittävään putoamissuojaukseen. 4.2 Kohteen olosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät 4.2.1 Työympäristö 4.2.2 Työskentelyolosuhteet Kohteen olosuhteista johtuen, on turvallisuussuunnitelmassa huomioitava: - putoamisvaara - telineet ja suojaukset - kaluston siirrot ja säilytys - työalue on umpinainen ja pimeä (vesisäiliö). Vesisäiliöön on vain yksi kulkureitti. - vaaralliset työvaiheet ja työt sekä niihin liittyvät suunnitteluvelvoitteet - materiaalien varastointi - työpisteet, asennusalueet - sosiaalitilat, ensiapuvälineet, työmaan osoite pelastuslaitokselle - jätehuolto, jätteet, vaaralliset jätteet - johdot, kaapelit ja putket/putkistot Työskentelyolosuhteissa on turvallisuussuunnitelmassa kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: - valaistus, riittävä ilmanvaihto - kirkkaus, pimeys, häikäisy - lämpötila, kylmyys ja kuumuus - pöly, melu, tärinä - tuuli ja sade - työn kuormittavuus, työn raskaus, pitkät työvuorot - työskentelyn erityispiirteet (ahtaissa paikoissa, telineillä) - työskentelyrajoitukset (rakenteet)
TURVALLISUUSASIAKIRJA 10 (16) 4.2.3 Poikkeukselliset olosuhteet Tilanteita, jotka voivat aiheuttaa poikkeukselliset olosuhteet työmaalla ovat: - onnettomuudet ja tapaturmat, vaaratilanteet, pelastusliikenne - sähkö- ja tietoliikennekatkot 4.3 Kohteen luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät 4.3.1 Tiedonkulku 4.3.2 Aikataulu 4.3.3 Työaika - putoamisvaara - hapen puute - purkutyöt - mahdollisten johtojen ja kaapeleiden siirtäminen - tiedonkulku päätoteuttajan ja aliurakoitsijoiden välillä - tiedonkulku päätoteuttajan ja rakennuttajan välillä - töiden yhtäaikaisuus - kriittiset työvaiheet - työkatkot - rajoitukset - työaika - työraot, seisokit, katkot 4.3.4 Kohteen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuus- ja työterveystiedot 4.3.5 Fysikaaliset tekijät 4.3.6 Kemialliset tekijät - työilman epäpuhtaudet - hapenpuute - pölylähteet - melulähteet - sähköjännitteet, sähkölähteet - lämpötilaolosuhteet - terveydelle vaaralliset aineet ja materiaalit - terveydelle vaaralliset jätteet (lyijy) Ks. tilaajan teettämän kuntotutkimusraportin liitteiden 5 ja 6 tutkimustulokset.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 11 (16) 4.3.7 Biologiset tekijät 4.3.8 Mekaaniset tekijät - työn kuormittavuus - ergonomiahaitat - pitkät työvuorot 4.3.9 Muut työturvallisuus- ja terveystiedot 4.4 Vaaralliset työt (Vna 205/2009) 4.4.1 Säiliötyö Tapaturman sattuessa ota yhteyttä: - Myrkytystietokeskus p. (09) 471 977 - Aluehälytyskeskus p. 112 - Tyks T-sairaala, Savitehtaankatu 1, Turku, p. 02 313 8800 Urakkaan liittyviä vaarallisia työvaiheita ovat: - Työt, joissa työntekijöihin kohdistuu putoamisen vaara - Työskentely telineillä tai henkilönostimissa - Rakenteiden, rakenneosien tai materiaalien purkutyöt ja purkumateriaalien siirrot - Palovaaraa aiheuttavat työt (tulityöt) - Nostotyöt - Terveydelle haitallisten aineiden ja materiaalien käyttö ja käsittely Kunkin urakoitsijan on osaltaan hoidettava portaat, kulkusillat, käytävät ja lattiat siten, että niissä ei ole putoamis-, liukastumis- tai kompastumisvaaraa. Kaasu- ja nestepullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen turvallisuuskoordinaattorin kanssa. Kaikkien urakoitsijoiden on toimitettava työmaalla käytettävistä terveydelle vaarallisista aineista käyttöturvatiedotteet työmaalle. Suljetusta työstä tehtävällä työturvallisuussuunnitelmalla ja säiliötyöluvalla varmistetaan työn turvallinen suoritus sekä tiedon kulku työmaan johdon, valvojan ja suljetussa tilassa työtä tekevien henkilöiden välillä. Suljetun tilan työ edellyttää aina erillistä säiliötyölupaa, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti, mille työlle suunnitelma on laadittu sekä määrätään tarvittavat varmistus-, turvallisuus- ja suojaustoimenpiteet. Päivän työsuunnitelman yhteydessä tarkistetaan, tarvitaanko työturvallisuussuunnitelmaan muutoksia työolosuhteiden mahdollisen muuttumisen vuoksi. Kirjallisen säiliötyöluvan antaa työnjohtaja, joka myös toimii säiliötyön valvojana.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 12 (16) Hyväksytty säiliötyölupa tarkistuksineen kiinnitetään säiliön sisäänmenoaukon viereen niin, että kaikki säiliöön menevät voivat sen nähdä. Nähtävillä oleva lupa poistetaan kun säiliötyö on lopetettu tai luvan voimassaoloaika on päättynyt. Ennen työn alkua työntekijöille on tiedotettava työhön liittyvistä vaaroista ja turvallisuustoimenpiteistä. Työn valvojan on huolehdittava siitä, että määrätyt turvallisuustoimenpiteet tulevat ymmärretyksi ja niitä noudatetaan. Työtä ei saa aloittaa ennen kuin kaikki suljetun tilan työstä laaditusta työturvallisuussuunnitelmassa määritellyt varmistus- ja suojaustoimenpiteet on tehty. Suljetussa tilassa työskentelevien turvallisuutta valvomaan on järjestettävä tarvittaessa varmistushenkilö, joka nimetään työturvallisuussuunnitelmaan. Tällöin työn aikana säiliön ulkopuolella on jatkuvasti varmistushenkilö, joka valvoo ja pitää yhteyttä työskenteleviin henkilöihin, sekä hälyttää apua tarvittaessa. Varmistushenkilöllä on oltava jatkuva mahdollisuus hälyttää apua, esim. radiopuhelimella. Lisäksi hänellä tulee olla valmius ryhtyä välittömiin pelastustoimiin. Turvallisuustoimenpiteistä voidaan luopua vasta sitten, kun kaikki työntekijät ovat poistuneet säiliöstä, ovi suljettu ja työ täysin päättynyt. Kaikille suljetussa tilassa työskenteleville on annettava erityisperehdytys työn vaaroista, riskeistä, työskentelytavoista sekä tarvittavista erityislaitteista. Ennen työn alkua ja työn aikana tulee ilmanvaihdolla huolehtia, että säiliössä ei ole kaasuja, höyryjä, usvaa tai pölyä terveydelle haitallisessa määrin tai, että siellä ei voi esiintyä hapen puutetta tai räjähdysvaaraa. Luotettavasti voidaan säiliön vaarattomuus todeta vain mittaamalla. Jos riittävä ilmanvaihto ei ole käyttö teknisin toimenpitein mahdollista, on säiliössä tehtävä työ suoritettava ympäristöilmasta riippumattomia hengityssuojaimia käyttäen. Työskentely suodatinnaamaria käyttäen on sallittu vain, jos happea on riittävästi, eikä ylitetä suodattimen suodatusarvoja. Säiliön ilmanvaihto, johon on sekoitettu happea, on kielletty. 4.4.2 Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan vastuualueellaan niin, että tulipalon vaaraa ei synny ja noudattamaan muissa urakka-asiakirjoissa annettuja yleisiä ohjeita, myöhemmin työmaalle laadittavia ja viranomaisten antamia suojeluohjeita. Päätoteuttaja huolehtii työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta, alkusammuttimien hankinnasta sekä työmaan yleispalovartioinnista. Kaikilla työmaa-alueella tulitöitä suorittavilla on oltava kirjallinen tulityölupa päätoteuttajalta. Päätoteuttajalta edellytetään oikeutta myöntää tulityölupia.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 13 (16) Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava asianmukainen tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi voimassa oleva Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tulityökortti. 4.4.3 Putoamissuojaus, telineet ja kulkutiet 4.4.4 Nostot ja siirrot 4.4.5 Purkutyöt Päätoteuttaja vastaa, että työskentelytasot, kulkutiet ja telineet sekä putoamissuojaus toteutetaan työmaalla VNA:n 205/2009 mukaisesti (ks.27-32 ja 51-68 ) rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Päätoteuttajan tulee huolehtia, että kulkutiet ovat turvalliset liikkua ja vapaat kaapeleista ja letkuista. Putoamisvaarallisista töistä on laadittava kirjalliset suunnitelmat. Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä työntekijöiden mahdolliset putoamisvaarat että putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttamat vaarat. Telineet on suunniteltava ja rakennettava siten, että niillä on riittävä lujuus, jäykkyys ja seisontavakuus kaikissa pystytys- ja purkuvaiheissa sekä telineen käytön aikana. Telineet on tarkastettava säännöllisesti. Tikkaiden ja A-tikkaiden käyttö työskentelyyn on kohteessa kielletty. Rakennustarvikkeiden purku ja lastauspaikat on suunniteltava siten että rakennustarvikkeita ei nosteta työntekijöiden ylitse. Nostureiden ja muiden nostolaitteiden nostopaikkojen ja nostettavien tavaroiden purku- ja lastauspaikkojen maapohjan kantavuus on erityisesti varmistettava ennen nostolaitteen pystyttämistä. Tilaaja hankkii ja asennuttaa kustannuksellaan päätoteuttajan käyttöön torninosturin, malli Betox 200, puomin pituus 44 m. Päätoteuttaja vastaa nosturille ennen sen käyttöönottoa tehtävistä tarkastuksista ja rakennusaikana nosturille tehtävistä tarkastuksista. Urakoitsijan tulee laatia kattorakenteiden purkutöistä erillinen purkutyösuunnitelma. Purkujäte on varastoitava ja toimitettava jätteenkäsittelykeskukselle ohjeiden ja määräysten mukaisesti (jätelaki 646/2011). 4.4.6 Asbesti, kemikaalit ja vaaralliset aineet Ks. tilaajan teettämän kuntotutkimusraportin liitteiden 5 ja 6 tutkimustulokset. Asbestia ei ole kohteesta löydetty kuntotutkimuksen yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan. Vaarallisten aineiden käytön osalta tulee noudattaa niiden valmistajan julkaisemia käyttöturvallisuustiedotteita.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 14 (16) 4.5 Poistumistiet 4.6 Henkilösuojaimet 4.7 Ensiapu ja pelastusvälineistö 4.8 Menettelytapaohjeet Asianmukaiset poistumistiet on otettava huomioon työmaasuunnitelmia tehtäessä. Väliaikaiset kulkutiet on merkittävä selkeästi ja poistumistiet on pidettävä vapaana kaikesta rakennusmateriaalista, jotka voivat estää tai vaikeuttaa poistumisteiden käyttöä mahdollisissa hätä- ja palotilanteissa. Työt on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville. Lisäksi henkilösuojainten käytön osalta noudatetaan mitä asetuksessa VNA 205/2009 71 säädetään. Ks. VNA 20572009 74. Päätoteuttajan tulee huolehtia, että työmaan henkilöstön käytössä on asianmukaiset ensiapuvarusteet sekä ensiapukoulutuksen saanut henkilö. Päätoteuttaja on velvollinen kertomaan työntekijöille perehdyttämistilaisuudessa, missä ensiaputarvikkeet sijaitsevat ja kuka on työmaalla ensiapukoulutuksen saanut henkilö. Päätoteuttajan tulee tarvittaessa ylläpitää ja täydentää ensiapuvarustusta; mikäli varustus on vaillinainen, vanhentunut tai kohteessa tehdään erityisvarustuksen vaatimia erikoistöitä. Urakan menettelytapaohjeet on kuvattu turvallisuussäännöt ja menettelytapaohjeissa. 5 Päätoteuttajalle kuuluvat turvallisuussuunnittelutehtävät urakassa 5.1 Työmaa-alueen käytön suunnittelu Työmaa-alueen käytön suunnittelu tehdään esim. tukikohta-alueen käytöstä. Alueella on erilaisia varasto- ja toimistotiloja. Alueen käytön suunnittelussa esitetään mm.: - raskaiden ajoneuvojen ja muiden liikkujien käyttämät reitit - toimisto-, henkilöstö- ja varastotilojen määrä ja sijainti - koneiden ja laitteiden sijoitus - ulkovarastotilat - jätteiden kerääminen, säilyttäminen, poistaminen ja hävittäminen - palontorjunta - työmaavalaistus - työmaapysäköinti. 5.2 Turvallisuussuunnitelma, ennen töiden aloittamista Päätoteuttaja laatii kirjallisen työturvallisuutta koskevan suunnitelman ennen rakennustöiden aloittamista, jossa on mm. huomioitu rakennuttajan antaman turvallisuusasiakirjan tiedot, turvallisuussäännöt ja riskienarviointi (VNa 205/2009). Asiat on esitettävä kirjallisesti esimerkiksi laatu- tai projektisuunnitelmassa.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 15 (16) Sisältö: - työmaan järjestelyt eri rakennusvaiheissa - sähköistys ja valaistus - työmaaliikenne - työmenetelmät - koneiden ja laitteiden käyttö - nostot ja siirrot - putoamissuojaukset - työ- ja tukitelineet - suurten rakenteiden asennukset - purkutyöt ja työnaikainen suojaus - tiedottaminen - perehdyttäminen - tulityöt - töiden yhteensovittaminen - turvallisuusvalvonta 5.3 Vaarallisten töiden turvallisuussuunnittelu 5.4 Työmaan turvallisuusseuranta 5.4.1 Vastaanottotarkastus 5.4.2 Käyttöönottotarkastus Töitä ovat muun muassa: - korkealta putoamisen vaaraa aiheuttavat työt - työt telineiltä tai nostimilta - nostotyöt ja siirrot - purkutyöt - työt suljetussa tilassa (ilmanvaihto) Työmaan turvallisuusseurannan pöytäkirjat ovat merkittävä osa työmaan turvallisuusseurantaa. Vaarallisten töiden suunnitelmien lisäksi lakisääteisten tarkastusten pöytäkirjat ovat osa turvallisuusasiakirjan päivittämistä. Työmaan lakisääteiset tarkastukset laaditaan esimerkiksi työsuojeluviranomaisten laatimille lomakkeille. Jokaiselle työmaalle tulevalle työkoneelle ja tekniselle laitteelle tehdään vastaanottotarkastus. Koneille ja laitteille tehdään vastaanottotarkastus ennen kuin ne otetaan käyttöön. Tarkastus ja siinä mahdollisesti havaitut puutteet sekä niiden korjaukset dokumentoidaan. Tarkastuksissa todetut työturvallisuuspuutteet korjataan välittömästi ja aina ennen työkoneen, työtelineen tai teknisen laitteen käyttöönottamista. Mm. nostokalustolle, telineille ja työkoneille tehdään käyttöönottotarkastus. Tarkastus ja siinä mahdollisesti havaitut puutteet sekä niiden korjaukset dokumentoidaan. Lisäksi on huomioitava kalustokohtaiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset. Tarkastuksissa todetut työturvallisuuspuutteet korjataan välittömästi ja aina ennen työkoneen, työtelineen tai teknisen laitteen käyttöönottamista.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 16 (16) 5.4.3 Työmaan kunnossapitotarkastukset 5.4.4 Turvallisuustiedon dokumentointi Rakennuskohteessa tarkastus pidetään viikoittain. Kunnossapitotarkastus tehdään TR-mittari 2010 mukaisesti. Noudatetaan kohdan 3.2 menettelyjä Lähteet Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen
Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet (VNa 205/2009) Liedon Vesi 4.3.2016
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 2 (22) Sisältö Keskeiset käsitteet 4 Johdanto 6 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden velvoittavuus 6 Turvallisuussääntöihin ja menettelyohjeisiin liittyvät muut turvallisuusvaatimukset ja -ohjeet 6 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden päivittäminen 7 Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet 8 1 Päätoteuttajan nimeäminen 8 2 Aliurakoinnin järjestämisen menettelyt 8 2.1 Tilaajavastuulain velvoitteet 8 2.2 Aliurakoitsijoita koskevat turvallisuusvaatimukset 8 3 Ennakkoilmoitus 8 4 Turvallisuusjohtaminen ja turvallisuushallinnan tavoitteet 8 5 Turvallisuussuunnittelu 8 5.1 Yleistä 8 5.2 Työsuojeluorganisaatio 9 5.3 Työturvallisuutta koskevat ja työmaa-alueen käytön suunnitelmat 9 6 Toimenpiteet ja menettelyt turvallisuuden varmistamiseksi 10 6.1 Työntekijöihin liittyvät menettelyt 10 6.1.1 Perehdyttäminen 10 6.1.2 Turvallisuuspätevyydet ja -koulutus 11 6.1.3 Henkilöluettelo ja henkilötunnisteet 11 6.1.4 Kulunvalvonta 12 6.1.5 Henkilösuojainten ja varoitusvaatetuksen käyttö 12 6.2 Käytettävät koneet ja laitteet 12 6.3 Kemikaalien käyttö 13 6.4 Työskentelyalueet 13 6.5 Työnaikaiset liikenteenjärjestelyt ja liikenneturvallisuus 13 6.6 Työmaan siisteys ja järjestys 14 6.7 Töiden ajoittaminen 14 6.8 Työhygieenisiä mittauksia koskevat menettelyt 14 6.9 Menettelyt varottavien laitteiden ja rakenteiden lähellä työskentelyyn 14 6.10 Varautuminen ja toimintaohjeet vaara- ja onnettomuustilanteita varten 15 6.11 Käyttö- ja huolto-ohjeet 15 7 Erityisiä työmenetelmiä koskevat ohjeet 15 7.1 Työmaan putoamissuojausten järjestäminen 15 7.2 Telineet ja työvälineet sekä niiden yhteiskäyttö 15 7.3 Kaivu- ja täyttötyöt 16 7.4 Nostotyöt 16 7.5 Elementtityöt 16 7.6 Muottityöt 17 7.7 Purkutyöt 17
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 3 (22) 7.8 Sähkötyöt ja sähkötapaturmavaaran torjuminen 17 7.9 Hukkumisvaaralliset työt 18 7.10 Tunneleissa tehtävät työt 18 7.11 Räjäytys- ja louhintatyöt 18 7.12 Paloturvallisuus ja tulityöt 18 7.13 Melu, tärinä ja pöly 18 8 Keskeiset yhteensovittamisen ja yhteistoiminnan menettelyt 19 8.1 Turvallisuusasioihin liittyvä tiedonkulku ja tiedottaminen 19 8.2 Turvallisuusasioiden käsittely kokouksissa 19 8.3 Yhteistyö ja tiedonkulku tieliikennekeskuksen ja liikenteenohjauksen kanssa 19 8.4 Hoitovastuut 19 8.5 Samanaikaisesti ja peräkkäin tehtävien töiden turvallisuuden varmistaminen 19 9 Turvallisuusseuranta ja -tarkastukset 20 9.1 Yleistä 20 9.2 Työnantajia velvoittavat riskikartoitukset 20 9.3 Turvallisuusdokumenttien ylläpito 20 9.4 Turvallisuusseurannan menettelyt 20 9.4.1 Lakisääteiset tarkastukset 20 9.4.2 Turvallisuuspoikkeamat ja tapaturmataajuus 21 9.4.3 Rakennuttajan valvonta 22 10 Viitteet 22
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 4 (22) Keskeiset käsitteet Aliurakoitsija pääurakoitsijaan sopimussuhteessa oleva, pääurakkaan kuuluvaa työtä suorittava urakoitsija. Itsenäinen työnsuorittaja urakkaa, aliurakkaa, hankintaa tai muuta sellaista työsuoritusta tarkoittavaa työtä tekevä, jolla ei kyseessä olevalla työmaalla ole palveluksessaan työntekijöitä ja työtä tehdään muun kuin työsopimuksen perusteella. Päätoteuttaja Pääurakoitsija Rakennuttaja Sivu-urakoitsija Tilaaja Turvallisuusasiakirja sopimusasiakirjoissa nimetty urakoitsija, jolle kuuluvat sopimuksen mukaisessa laajuudessa päätoteuttajan turvallisuusvelvoitteet. Useimmiten päätoteuttajana toimii pääurakoitsija. Mikäli nimeämistä ei ole tehty, vastaa tilaaja (rakennuttaja) myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. tilaajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija, jolle sopimuksen mukaisessa laajuudessa kuuluvat urakan johtovelvollisuudet. henkilö tai organisaatio, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muu, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta tai jos edellä mainittuja ei ole, tilaaja. Tässä asiakirjassa rakennuttajalla tarkoitetaan yleensä tilaajaa. tilaajaan suorassa sopimussuhteessa oleva, yhteisellä rakennustyömaalla pääurakkaan kuulumatonta työtä suorittava urakoitsija. Vastuu töiden yhteensovittamisesta ja yhteistoiminnan järjestämisvelvoitteista on tilaajaan suorassa sopimussuhteessa olevalla päätoteuttajalla (yleensä pääurakoitsija). urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen. Toimii urakoissa VNa 205/2009 2 :n määrittelemänä rakennuttajana. VNa 205/2009 8 :n mukainen asiakirja, jossa rakennuttaja esittää rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä sen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot. Turvallisuuskoordinaattori rakennuttajan VNa 205/2009 5 :n mukaisesti rakennushankkeeseen nimeämä tehtävistään vastuullinen edustaja, joka huolehtii hankkeen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä rakennuttajalle säädetyistä toimenpiteistä ja velvoitteista. Turvallisuusselvitys Turvallisuusselvityksessä kuvataan hankkeen suunnittelun aikainen keskeinen turvallisuustieto. Turvallisuusselvityksessä esitetään suunnittelun aikana tunnistetut ei-hyväksyttävät ja toimenpiteitä vaativat rakentamisvaiheen työturvallisuusriskit, eri liikennemuodoille aiheutuvat turvallisuusriskit sekä käyttöönoton/liikenteelle oton ja lopputilanteen (käyttövaiheen) turvallisuusriskit suunnitteluvaiheen mukaisella tarkkuustasolla. Turvallisuusselvityksessä esitetään myös em. riskeille sovittuja riskienhallintatoimenpiteitä. Turvallisuusselvitystä käytetään lähtötietona, kun hankkeelle laaditaan VNa 205/2009:n mukaiset turvallisuusasiakirja sekä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet.
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 5 (22) Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet VNa 205/2009 8 :n mukainen asiakirja, jossa rakennuttaja esittää turvallisuushallinnan tavoitteet ja toimenpiteet, ohjeet turvallisuusseurantaan ja tarkastuksiin, yhteistoimintaan ja työmaakokouksiin, henkilötunnisteen käyttöön ja kulkulupaan, osapuolten hyväksyntää edellyttävien turvallisuussuunnitelmien käsittelyyn sekä ohjeita töiden ajoitukseen, erityisiä työmenetelmiä koskevia vaatimuksia, aliurakoinnin järjestämisen menettelyt ja työhygieenisiä mittauksia koskevat menettelyt. Urakoitsija VNa 205/2009 tilaajan tai pääurakoitsijan sopimuskumppani, joka on sitoutunut suorittamaan sopimusasiakirjoissa määritellyt tehtävät/ työt. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, jota sovelletaan maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon sekä näihin liittyvään asennustyöhön, purkamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakentamista koskevaan suunnitteluun. Lisäksi asetusta sovelletaan näitä töitä koskevan rakennushankkeen valmisteluun ja suunnitteluun. Yhteinen rakennustyömaa työpaikkaa, jolla tehdään VNa 205/2009 1 :ssä tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja.
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 6 (22) Johdanto Valtioneuvoston asetus 205/2009 /1/ asettaa rakennushankkeen osapuolille yleiset velvollisuudet, joiden mukaan rakennuttajan (tilaajan), suunnittelijan, urakoitsijan ja itsenäisen työnsuorittajan on yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville, eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Kyseistä asetusta sovelletaan laaja-alaisesti rakentamiseen sisältäen mm. kunnossapito- ja ylläpitotyöt. Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet täydentävät tai tarkentavat työturvallisuuslainsäädännön vaatimuksia. Tietyiltä osin turvallisuussäännöissä ja menettelyohjeissa on esitetty myös työssä noudatettavia lainsäädännön vaatimuksia. Rakennuttajalle (tilaajalle) ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakkaasiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan velvoitteita. Rakennuttajan tavoitteena on, että urakoissa noudatetaan nolla tapaturmaa - ajattelua. Nolla tapaturmaa -ajattelun visiona on kehittää suomalaisia työpaikkoja työturvallisuudessa maailman kärkeen ja vaikuttaa siihen, että työpaikoilla ajatellaan ja toimitaan niin, että tapaturmat ovat vältettävissä. Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden velvoittavuus Pääurakoitsijan, aliurakoitsijoiden, itsenäisten työnsuorittajien sekä mahdollisten sivu-urakoitsijoiden (myöhemmin tekstissä termi urakoitsija käsittää edellä mainitut) on otettava huomioon turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden sekä turvallisuusasiakirjan tiedot urakkatarjousta laatiessaan sekä suunnitellessaan ja toteuttaessaan urakkaan/hankkeeseen kuuluvia töitä. Tämä asiakirja sisältää velvoitteita ja menettelytapoja, joita urakoitsijoiden on noudatettava työssään. Päätoteuttajan tulee varmistaa, että kaikilla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä urakoitsijoilla on tiedossaan nämä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet sekä urakan/hankkeen turvallisuusasiakirja liitteineen Turvallisuussääntöihin ja menettelyohjeisiin liittyvät muut turvallisuusvaatimukset ja -ohjeet Urakkaan on laadittu turvallisuusasiakirja, jossa on esitetty tietoja ko. kohteeseen ja urakkaan kuuluvien töiden toteuttamiseen liittyvistä vaaroista ja haitoista, jotka urakoitsijoiden on huomioitava suunnitellessaan urakan/hankkeen toteutusta ja laatiessaan työturvallisuutta koskevia suunnitelmia. Turvallisuusasiakirja ja tämä Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet -asiakirja ovat toisiaan täydentäviä asiakirjoja. Rakennuttajalla on oikeus antaa urakkaa koskevia tarkempia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita myös myöhemmin. Lisäksi rakennuttajalla tai rakennuttajan nimeämillä edustajilla on oikeus antaa soveltamisohjeita ja tulkintoja. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että tilaajan rakennuttajan roolissa antamat muut turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja ohjeet välitetään myös muille urakoitsijoille.
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 7 (22) Mikäli päätoteuttaja antaa henkilöstölleen ja aliurakoitsijoilleen tarkempia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita rakennuttajan antamiin turvallisuusmääräyksiin ja -ohjeisiin nähden, ne eivät velvoita rakennuttajaa tai rakennuttajan nimeämiä edustajia, ellei asiasta ole erikseen sovittu. Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden päivittäminen Hankkeeseen rakennuttajan toimesta nimetty rakennustyön aikainen turvallisuuskoordinaattori päivittää turvallisuussääntöjä ja menettelyohjeita sekä turvallisuusasiakirjaa tarvittaessa vastaamaan työmaan tilannetta ja olosuhteita sekä mahdollisesti muuttuvia lakeja, määräyksiä, viranomaisohjeita tmv. Päätoteuttaja on vastuussa omalta osaltaan turvallisuussääntöihin ja menettelyohjeisiin tarvittavien päivitysten tmv. tietojen antamisesta turvallisuuskoordinaattorille. Tehdyt päivitykset ja täydennykset käsitellään työmaakokousten tmv. yhteydessä. Päätoteuttajan on välitettävä muuttuneet tiedot muille urakoitsijoille tiedoksi.
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 8 (22) Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet 1 Päätoteuttajan nimeäminen 2 Aliurakoinnin järjestämisen menettelyt 2.1 Tilaajavastuulain velvoitteet Päätoteuttaja nimetään urakkasopimusasiakirjoissa. Mikäli nimeämistä ei ole tehty, vastaa rakennuttaja päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Päätoteuttajan turvallisuustehtävät on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009). Päätoteuttaja on velvollinen tarkistamaan aliurakoitsijoidensa tilaajavastuulain (1233/2006) /2/ mukaisten velvoitteiden hoitamisen. 2.2 Aliurakoitsijoita koskevat turvallisuusvaatimukset Aliurakoitsijoihin liittyvät ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt on esitetty muissa urakan sopimusasiakirjoissa. Aliurakoitsijoille asetettavat turvallisuus- ja pätevyysvaatimukset ovat samat kuin päätoteuttajalla. 3 Ennakkoilmoitus Päätoteuttajan on tehtävä työmaasta ennakkoilmoitus VNa 205/2009 4 :n mukaisesti. Ennakkoilmoitus tulee toimittaa Lounais-Suomen aluehallintovirastoon (p. 0295 018 000). Ennakkoilmoitus on annettava tiedoksi myös rakennuttajalle. Lisäksi se on pantava näkyville työmaalla ja se on pidettävä tarpeellisilta osin ajan tasalla. 4 Turvallisuusjohtaminen ja turvallisuushallinnan tavoitteet 5 Turvallisuussuunnittelu Rakennuttajan asettamia turvallisuustavoitteita urakassa ovat: millekään osapuolelle ei aiheudu työn aikana onnettomuuksia 5.1 Yleistä Rakennuttajan ja päätoteuttajan edustajat käsittelevät yhdessä turvallisuusasiakirjan, turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden tiedot sekä muut urakan turvallisuuden kannalta oleelliset tiedot urakan urakkaneuvottelussa. Päätoteuttajan velvollisuus on huolehtia näiden turvallisuusasioiden tiedottamisesta muille yhteisellä rakennustyömaalla toimiville urakoitsijoille. Ennen töiden aloittamista on suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä niiden ajoitus siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti aiheuttamatta vaaraa urakassa työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Kunkin urakoitsijan on osaltaan huolehdittava, ettei heidän toiminnastaan ole vaaraa muille urakan alueella työskenteleville tai ulkopuolisille henkilöille.
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 9 (22) 5.2 Työsuojeluorganisaatio Turvallisuussuunnittelussa ja siihen liittyvissä menettelyissä tulee noudattaa turvallisuuslainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Päätoteuttajan on nimettävä pätevä vastuuhenkilö ja hänelle varahenkilö huolehtimaan turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä urakka-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Rakennuttajalla on oikeus olla hyväksymättä vastuuhenkilöt, mikäli esitetyt henkilöt eivät täytä tässä vastuunalaisessa tehtävässä edellytettyjä vaatimuksia. 5.3 Työturvallisuutta koskevat ja työmaa-alueen käytön suunnitelmat Päätoteuttajana toimivan urakoitsijan on laadittava VNa 205/2009 10 :ssä tarkoitetut urakan työturvallisuutta koskevat suunnitelmat (yleinen turvallisuussuunnitelma, riskikartoituksen perusteella vaarallisiksi todettujen töiden suunnitelmat sekä VNa 205/2009 liitteen 2 mukaisten, erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävien, töiden suunnitelmat) sekä 11 :ssä tarkoitetut työmaa-alueen käytön suunnitelmat ottaen huomioon rakennuttajan urakkaasiakirjoissa esitetyt turvallisuusvaatimukset. Urakoitsijan tulee ottaa turvallisuusseikat huomioon hankkeen suunnitteluvaiheessa (VNa 205/2009 7 ja 8 ) laaditun turvallisuusasiakirjan mukaisesti.. Urakoitsijan on toimitettava vaaditut turvallisuutta koskevat suunnitelmat tilaajalle tiedoksi neljä (4) vuorokautta ennen töiden aloittamista. Tilaajalla on tällöin oikeus antaa tarkempia ohjeita turvallisuussuunnitelmiin. Urakoitsijan tulee täydentää ja päivittää laatimiaan suunnitelmia työvaiheiden tarkentumisen mukaan hankkeen edetessä. Työturvallisuutta koskevat suunnitelmat on käytävä läpi ko. työhön tai työvaiheeseen osallistuvien työntekijöiden kanssa. Suunnitelmien läpikäynti toimii samalla perehdyttämisenä ko. työhön. Turvallisuussuunnitelma ei ole yleinen selostus esimerkiksi turvallisuustehtävistä (ei työmaaohje), vaan se on urakkakohtainen suunnitelma, jossa kuvataan miten ja milloin havaitut turvallisuussuunnittelua edellyttävät asiat ko. hankkeessa/urakassa hoidetaan. Turvallisuussuunnitelma muodostaa yhteenvedon, jossa kuvataan ennen töiden aloittamista periaatteet/ tiedot seuraavista: - työmaan osoite ja muut yhteystiedot - työsuojeluorganisaatio - hankkeessa/urakassa vaadittavat turvallisuuspätevyydet ja niiden seuranta - toimintatavat ja -ohjeet tapaturma- ja onnettomuustilanteissa, ensiapuvalmiudet - vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen - riskienarviointi, täydennetty riskienhallintasuunnitelma - turvallisuusasiakirjatietojen huomioon ottaminen
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 10 (22) - turvallisuussuunnittelua edellyttävät työt ja työvaiheet sekä tieto niihin liittyvistä suunnitelmista - riskien arvioinnin perusteella vaarallisiksi todetut työt ja työvaiheet - erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävät työt ja työvaiheet, VNa 205/2009 liite 2 - liikennettä haittaavat tai sen turvallisuutta vaarantavat työt ja työvaiheet sekä näihin liittyvät liikenneturvallisuussuunnitelmat - työmaa-alueen käyttösuunnitelmat sisältäen mm.: - työmaa- ja tukikohta-alueen sekä mahdollisten varastoalueiden järjestelyt sekä ko. alueiden sähköistys- ja valaistus - toimisto-, henkilöstö- ja varastotilojen määrä ja sijainti - ajoneuvojen pysäköinti - raskaiden ajoneuvojen ja muiden liikkujien käyttämät kulkureitit, erikoiskuljetukset - ensiapu- ja pelastus- sekä palontorjuntavarusteiden sijainnit - koneiden ja laitteiden sijoitus - jätteiden kerääminen, säilyttäminen, poistaminen ja hävittäminen - kemikaalit ja vaaralliset aineet sekä säteilyn lähteet ja näiden säilytys - mahdolliset kääntymiskiellot vasempaan maantiellä - hiekka- ja kalliosiilot - järjestelyt liikenteen ja työmaalla työskentelevien turvallisuuden varmistamiseksi (mm. työskentelyalueiden erottaminen) - työnaikainen liikenne - vaaraa aiheuttavat putkistot ja kaapelit tmv. rajoitteet - pölyn, melun ja tärinän vähentäminen - henkilönsuojainten käyttötarpeet - työhygieenisten mittausten menettelyt - töiden ja työvaiheiden ajoitus, yhteensovitus - toiminnan edellyttämät luvat - vaarallisten aineiden kuljetukset. 6 Toimenpiteet ja menettelyt turvallisuuden varmistamiseksi 6.1 Työntekijöihin liittyvät menettelyt 6.1.1 Perehdyttäminen Rakennuttajan edellyttämät riskienarvioinnin ja turvallisuuden hallinnan menettelyt käydään yhdessä läpi urakan urakkaneuvottelussa, ja samalla varmistetaan, että ne tulevat huomioitua työn aikana. Lisäksi hankkeen edetessä rakennuttaja tiedottaa päätoteuttajaa muuttuneista ohjeista ja määräyksistä työmaakokousten tai erillisten turvallisuuspalaverien yhteydessä. Päätoteuttajan tehtävänä on huolehtia perehdyttämällä ja opastamalla, että kaikilla urakan työntekijöillä tai sen alueella (yhteisellä rakennustyömaalla) toimivilla urakoitsijoilla on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja siitä, että he tuntevat kyseisen työkohteen vaara- ja haittatekijät sekä niistä aiheutuvien riskien poistamiseen/pienentämiseen tarvittavat toimenpiteet. Päätoteuttaja vastaa siitä, että ennen töiden aloittamista jokaisella urakoitsijalla on nimettynä pätevä vastuunalainen henkilö, joka huolehtii osaltaan urakoitsijoiden turvallisuustehtävistä ja töiden turvallisesta toteuttamisesta.
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 11 (22) 6.1.2 Turvallisuuspätevyydet ja -koulutus 6.1.3 Henkilöluettelo ja henkilötunnisteet Jokainen urakoitsija vastaa osaltaan omien työntekijöidensä ja aliurakoitsijoidensa perehdyttämisestä työtehtäviin. Annettu perehdyttäminen on dokumentoitava. Kaikki perehdyttämistiedot tulee säilyttää työmaalla ja toimittaa rakennuttajalle tai rakennuttajan nimeämille edustajille pyydettäessä. Lisäksi jokaisen urakoitsijan tulee huolehtia turvallisuusmääräyksistä ja -ohjeista tiedottamisesta edelleen omille työntekijöilleen ja valvoa osaltaan niiden noudattamista. Kaikkien urakassa toimivien urakoitsijoiden työntekijöillä tulee olla työn ja urakka-asiakirjojen edellyttämät turvallisuuspätevyydet. Muussa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa suoritettujen vastaavien koulutusten hyväksymisestä päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Em. turvallisuuspätevyyksien lisäksi päätoteuttajan tulee varmistaa, että työmaalla on ensiaputaitoisia henkilöitä niin, että työkohteessa tai -vuorossa on vähintään yksi (1) ensiaputaitoinen henkilö 25 työntekijää kohti /4/. Urakkaohjelmassa ja turvallisuusasiakirjassa on esitetty tarkemmin eri tehtävissä toimivilta henkilöiltä vaadittava koulutus ja tehtäväpätevyydet. Jokainen urakoitsija vastaa käyttämänsä työvoiman ja aliurakoitsijoiden osalta turvallisuus- ja tehtäväpätevyyksien toteutumisesta ja riittävien turvallisuusohjeiden antamisesta. Päätoteuttajan on osaltaan valvottava yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien urakoitsijoiden sekä heidän työntekijöidensä pätevyysvaatimusten täyttymistä. Tarvittaessa rakennuttajalla on oikeus järjestää urakoitsijoille turvallisuuskoulutusta. Lisäksi rakennuttajalla on oikeus antaa lisävaatimuksia turvallisuus- ja tehtäväpätevyyksiin liittyen. Rakennuttajalla on myös oikeus vaatia päätoteuttajan järjestämään turvallisuuskoulutusta, mikäli työkohteessa on ollut turvallisuuden kannalta merkittäviä puutteita tai on sattunut tapaturmia, liikenneonnettomuuksia tai vakavia vaaratilanteita. Päätoteuttaja vastaa tämän turvallisuuskoulutuksen järjestelykustannuksista. Päätoteuttajan tulee ylläpitää ajan tasalla olevaa henkilöluetteloa urakassa työskentelevistä henkilöistä (ml. aliurakoitsijoiden työntekijät). Päätoteuttajan tulee varmistaa, että luettelosta ilmenevät henkilöiden turvallisuus- ja tehtäväpätevyydet ja se, milloin perehdyttäminen hankkeeseen ja työmaahan on annettu. Luettelo tulee päivittää aina muutostilanteissa ja toimittaa rakennuttajalle tiedoksi työmaakokousten yhteydessä tai erikseen pyydettäessä. Päätoteuttaja varmistaa, että jokaisella urakassa työskentelevällä työntekijällä tai urakan alueella toimivalla urakoitsijalla on urakka-alueella liikkuessaan näkyvillä työturvallisuuslain 52 a :n mukainen henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Työturvallisuuslaki edellyttää, että ko. tunnisteessa tulee olla näkyvissä myös veronumero.
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 12 (22) 6.1.4 Kulunvalvonta Kulunvalvontaan liittyvät vaatimukset on esitetty urakkaohjelmassa. Urakkaohjelmassa esitettyjen vaatimusten lisäksi päihteiden nauttiminen työaikana ja niiden vaikutuksen alaisena työskenteleminen tai työkohteeseen saapuminen on ehdottomasti kielletty. Päätoteuttaja vastaa siitä, että päihteiden (alkoholi, huumeet) vaikutuksen alainen henkilö poistetaan työmaalta välittömästi. 6.1.5 Henkilösuojainten ja varoitusvaatetuksen käyttö 6.2 Käytettävät koneet ja laitteet Päätoteuttajan tulee varmistaa, että työmaalla noudatetaan voimassa olevia työntekijöiden suojaamista koskevia asetuksia ja työsuojelumääräyksiä. Vastuu käsittää myös työssä käytettävien aineiden ja materiaalien osalta ympäristön suojelun huomioonottamisen. Hankkeessa toteutettavat työt on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville. Jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voi välttää tai rajoittaa riittävästi teknisillä työolosuhteisiin kohdistuvilla suojelutoimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on hankittava työntekijöiden käyttöön henkilönsuojaimet /5/. Työhön liittyvät olosuhteet (esim. sääolosuhteet, pakkanen ja tuuli) on myös huomioitava työntekijöiden suojauksessa ja työhön soveltuvan vaatetuksen valinnassa. Työmaalla on aina käytettävä CE-hyväksyttyjä henkilökohtaisia turvavarusteita. Työmaalla on aina käytettävä suojakypärää, varoitusvaatetusta ja turvajalkineita sekä rakennustyössä silmäsuojaimia. Kuhunkin työvaiheeseen liittyvien henkilönsuojainten, mm. hengityssuojainten valinnan ja käytön tulee perustua urakoitsijan suorittamaan vaaranarviointiin. Liikennealueilla työskenneltäessä tulee ottaa huomioon varoitusvaatetuksesta annetun standardin SFS-EN -471:1994 /6/ tai standardin SFS-EN ISO 20471 /7/ vaatimukset. Liikenteenohjaajan tehtävässä tulee käyttää luokan 3 varoitusvaatetusta, muissa tiellä tehtävissä töissä luokan 2 varoitusvaatetusta. Henkilökohtaisten suojainten käytöstä kieltäytyminen johtaa henkilön poistamiseen työmaalta. Työmaan vierailijoiden tulee aina käyttää kypärää ja varoitusvaatetusta sekä mahdollisuuksien mukaan turvajalkineita. Mikäli vierailijat eivät käytä turvajalkineita, tulee turvallisuus varmistaa kulkureittien valinnalla. Urakassa käytettävien maantieliikenteen ajoneuvojen on oltava liikenteeseen soveltuvia ja rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallisia sekä ajoneuvoja koskevien säännösten mukaisia. Ajoneuvon rakenne, varusteet ja ulkopuolinen muoto eivät saa aiheuttaa vaaraa. Ajoneuvon omistaja (luovuttaessaan varmistaa ja huolehtii korjauksista sekä huolloista) sekä ajoneuvon kuljettaja (ilmoitusvelvollisuus vioista, joita ei voi itse korjata) ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen. /8/