KIERTOKIRJE KOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1953 N:o 66 N :o 66 Kiertokirje pohjoismaisesta pikatiedotussopimuksesta. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä ovat asianomaisten maiden hallinnot tehneet seuraavan sopimuksen, joka liitteineen on voimassa 1 päivästä maaliskuuta 1952 kuitenkin niin, että liitteissä mainitut maksut on osittain muutettu 1 päivästä toukokuuta 1953 lukien. SOPIMUS Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja sopimuksen mainittujen maiden välisestä Tanskan lennätinhallinnot ovat niille annet- pikatiedotusliikenteestä. tujen valtuutusten nojalla tehneet seuraa van 1 artikla Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen Lennätinliikenteeseen sovelletaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedotussopimuksen ja sen lennätinohjesäännön määräyksiä huomioon ottaen ne poikkeukset, jotka ilmoitetaan alempana 2 4 artiklassa sekä 22 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 2 artikla Sähkösanomien jälkeen- ja edelleenlähettä min en I LUKU Lennätinliikennettä koskevia määräyksiä 1. Suomessa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa (Färsaaret mukaanluettuina) lähetettäväksi jätetty tai suomalaiselta, islantilaiselta, norjalaiselta, ruotsalai 3489 53. selta tai tanskalaiselta laivalta jonkin sanotuissa maissa olevan rannikkoaseman kautta välitetty sähkösanoma voidaan 'maksutta kerran jälkeen- tai edelleenlähettää näissä maissa tai näiden maiden välillä, edellyttäen, että sähkösanoma tällöin säilyttää alkuperäisen lähettämisjärjestyksensä eikä kulje muiden kuin mainittujen maiden kautta. 2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun jälkeen- tai edelleenlähetyksen ollessa kysymyksessä pdetään, että sähkösanoma lähetettäisiin alkuperäistä suuremmalla etuoikeudella, peritään tästä ainoastaan mainittuihin eri lähetystapoihin sovellettavien maksujen välinen erotus. 3. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös sähköpostiosoituksiin huolimatta siitä, että osoitusmäärä muunnetaan uuden osoitemaan rahaksi.

2 3 artikla Kotimaisten sähkösanomien kauttakuljetus linjavian sattuessa Keskeytyksen tai vaikeahkon linjavian sattuessa Suomen, Norjan, Ruotsin tai Tanskan lennätin johdoilla voidaan kunkin maan kotimaisia sähkösanomia kauttakulkumaksua suorittamatta välittää lennätin johdoilla, jotka kuuluvat jollekin muulle näistä maista. 4 artikla Skandinavian maiden välisten sähkösanomien kauttakuljetus Jos kolmeen Skandinavian maahan (Norja, Ruotsi ja Tanska) kuuluvan kahden maan välillä lähetetään sähkösanomia kolmannen kautta, kauttakulkumaalle on maksettava kultakin taksasanalta 1.5 sentimin korvaus, mikä lähtömaan tulee suorittaa. ' II LUKU Lennätintilaajaliikennettä (telexliikennettä) koskevia määräyksiä 5 artikla Yhdysliikenne 1. Telexliikenne sallitaan Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan telexkeskuksiin liitettyjen tilaajien välillä. 2. Telexyhteys aikaansaadaan, mikäli teknilliset laitteet sallivat, siten että lähtömaan päätetoimipaikka valitsee suoraan osoitemaassa halutun tilaajan, osoitemaan päätetoimipaikan osallistumatta yhdistämiseen tai tekemättä telexyhteydestä merkintää. 3. Tilatut telexyhteydet välitetään tilausajan mukaisessa vuorojärjestyksessä. Erikoistapauksissa voivat kuitenkin kysymyksessä olevien maiden asianomaiset päätetoimipaikat sopia tähän sääntöön tehtävistä poikkeuksista. 6 artikla Maksujen laskeminen Telexyhteydestä kannetaan puolet samaan aikaan samojen paikkakuntien välillä toimitetun yhtä pitkän puhelun maksusta. 7 artikla Maksu samanaikaisesti useille vastaanottajille järjestettävästä telexyhteydestä Telexyhteydestä samanaikaisesti useille vastaanottajille kannetaan a) perusmaksu maksuyksiköltä, laskettuna telexyhteydestä kunkin maan kauimpana sij aitsevaan osoitetoimipaikkaan, b) 0.60 kultafrangin suuruinen maksu maksuyksiköltä kunkin osoitetoimipaikan osalta, lukuunottamatta kunkin maan kauimpana sijaitsevaa toimipaikkaa, sekä c) 0.40 kultafrangin suuruinen lisämaksu kunkin vastaanottavan tilaajan osalta, riippumatta telexyhteyteen käytetyn ajan pituudesta. 8 artikla Skandinavian maiden välisten telexyhteyksien välittäminen keskeytyksen tai liikäkuormituksen sattuessa yhteyksillä Milloin keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa kolmeen Skandinavian maahan (Norja, Ruotsi ja Tanska) kuuluvan kahden maan välisillä suorilla yhteyksillä telexyhteyksiä näiden kahden maan välillä poikkeuksellisesti välitetään kolmannen kautta, suoritetaan kauttakulkumaalle kultakin maksuyksiköltä 0.20 kultafrangin suuruinen korvaus, minkä lähtö- ja osoitemaa suorittavat yhtä suurin osin. Jos sellainen kiertoteitse suuntaaminen jatkuu pitemmän ajan, kauttakulkumaalla on kuitenkin oikeus vaatia suurempaa kauttakulkumaksua. 9 artikla Tilitykset Tilitykset telexliikenteestä tehdään samojen sääntöjen mukaan kuin puhelinliikenteestä. Osoitemaan hallinnon hyväksyttyä kuukausi-ilmoitusten loppusummat ne merkitään eri otsakkeen kohdalle neljännesvuositileihin.

3 III LUKU Puhelinliikennettä koskevat määräykset 10 artikla Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen puhelinliikenteeseen sovelletaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedotussopimuksen ja sen puhelinohjesäännön määräyksiä sekä niitä kansainvälisen neuvoa-antavan puhelinkomitean suosittelemia ohjeita, jotka asianomaiset hallinnot ovat hyväksyneet, huomioon ottaen ne lisäykset ja poikkeukset, jotka ilmoitetaan alempana 11 17 artiklassa sekä 22 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. Toisaalta Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan, toisaalta Islannin välisessä puhelinliikenteessä ovat voimassa tähän sopimukseen kuuluvan eri liitteen määräykset. 11 artikla Vyöhyke jako 1. Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisten puhelujen maksujen määräämistä varten nämä maat jaetaan vyöhykkeisiin seuraavasti: Suomi Vyöhyke A käsittää Ahvenanmaan maakunnan puhelintoimipaikat verkkoineen; Vyöhyke B käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat Suomen mantereella eteläpuolella 62 pohjoista leveyttä ja länsipuolella Greenwichin 26. meridiaania; Vyöhyke G käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat eteläpuolella 62 pohjoista leveyttä ja itäpuolella Greenwichin 26. meridiaania; Vyöhyke D käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat 62 ja 64 30' välillä pohjoista leveyttä; Vyöhyke E käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat pohjoispuolella 64 30' pohjoista leveyttä. Norja Vyöhyke A käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat eteläpuolella 61 pohjoista leveyttä sekä itäpuolella Greenwichin 8. meridiaania, paitsi Kristiansandia S verkkoineen. Tähän vyöhykkeeseen kuuluvat lisäksi Nybergsund ja Rena verkkoineen; Vyöhyke B käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat 61 ja 64 30' välillä pohjoista leveyttä sekä itäpuolella Greenwichin 8. meridiaania, paitsi Nybergsundia ja Renaa verkkoineen. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu lisäksi Rörvik verkkoineen; Vyöhyke C 1 käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat eteläpuolella 61 pohjoista leveyttä ja länsipuolella Greenwichin 8. meridiaania sekä Kristiansandin S verkkoineen; Vyöhyke C 2 käsittää verkkoineen ne pupuhelintoimipaikat, jotka ovat pohjoispuolella 61 pohjoista leveyttä ja länsipuolella Greenwichin 8. meridiaania; Vyöhyke D 1 käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat 64 30' ja 68 välillä pohjoista leveyttä, paitsi Rörvikiä verkkoineen. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu lisäksi Hamaröy verkkoineen; Vyöhyke D 2 käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat pohjoispuolella 68 pohjoista leveyttä, paitsi Hamaröytä verkkoineen. Ruotsi Vyöhyke A käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat eteläpuolella 57 30' pohjoista leveyttä, paitsi Gotlannin toimipaikkoja; Vyöhyke B 1 käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat 57 30' ja 61 välillä pohjoista leveyttä ja länsipuolella Greenwichin 15. meridiaania; Vyöhyke B 2 käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat 57 30' ja 61 välillä pohjoista leveyttä ja itäpuolella Greenwichin 15. meridiaania, sekä Gotlannin toimipaikat; Vyöhyke G käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat 61 ja 64 30' välillä pohjoista leveyttä, sekä Vilhelminan verkkoineen; Vyöhyke D käsittää muut puhelintoimipaikat verkkoineen.

4 Tanska joka tilataan vähintään koko kalenterikuukaudeksi, jos puhelu toimitetaan klo 23 ja Tanska muodostaa yhden ainoan vyöhykkeen. klo 7 välillä ja kestää vähintään 15 minuuttia, kolmasosa tavallisesta yksityispuhelusta 2. Toisaalta Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan, toisaalta Islannin välisessä puhelinliikenteessä muodostaa kukin maa yhden täyden taksan aikana perittävästä maksusta. maksuvyöhykkeen. 16 artikla 12 artikla Maksujen kokoonpano Kunkin maan maksuosuudet määrätään asianomaisten hallintojen välisillä sopimuksilla ja ilmoitetaan 22 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 13 artikla Alennetun taksan aika Alennettu taksa on voimassa Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä klo 18 klo 9; toisaalta Norjan, Ruotsin ja Tanskan, toisaalta Suomen välisessä liikenteessä klo 19 klo 8 (lähtömaan aikaa). 14 artikla Salamapuhelut Salamapuheluista kannetaan Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä yhtä pitkän samaan vuorokauden aikaan samojen paikkakuntien välillä vaihdetun tavallisen puhelun viidenkertainen maksu. 15 artikla Tilauspuhelut Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä kannetaan tilauspuhelusta, Maksu puhelukutsun toimittamisesta sähkösanomien kantoalueen ulkopuolelle Puhelukutsupuheluun kuuluvan kutsun toimittamisesta sähkösanomien kantoalueen ulkopuolelle kannetaan Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä puheluilmoitusmaksun lisäksi 0.50 kultafrangin suuruinen lisämaksu kilometriltä puhelintoimipaikasta laskettuna, ja välimatka lasketaan linnuntietä tai kuljettua tietä osoitemaassa käytännössä olevan tavan mukaan. 17 artikla Skandinavian maiden välisten puhelujen välittä?ninen keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa yhteyksillä Milloin keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa kolmeen Skandinavian maahan (Norja, Ruotsi ja Tanska) kuuluvan kahden maan välisillä suorilla yhteyksillä puhelut näiden kahden maan välillä poikkeuksellisesti välitetään kolmannen kautta, suoritetaan kauttakulkumaalle kultakin maksuyksiköltä 0.40 kultafrangin suuruinen korvaus, minkä lähtö- ja osoitemaa suorittavat yhtä suurin osin. Jos sellainen kiertoteitse suuntaaminen jatkuu pitkähkön ajan, kauttakulkumaalla on kuitenkin oikeus vaatia suurempaa kauttakulkumaksua. IV LUKU Radioliikennettä koskevia määräyksiä 18 artikla Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen Radioliikenteeseen sovelletaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedotussopimuksen ja sen ohjesääntöjen määräyksiä huomioon ottaen ne poikkeukset, jotka ilmoitetaan alempana 19 artiklassa sekä 22 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 19 artikla Radiosanomien suuntaaminen. Suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten tai tanskalaisten laivojen radioasemilla on

5 oikeus, käyttäessään lennätinliikenteessä jaksolukuja 415 525 k j/s :n alueelta, lähettää laivan kotimaassa olevalle lähimmälle rannikkoasemalle tähän maahan osoitetut radiosanomat, ehtona että laiva on vähintään 25 meripeninkulman päässä jokaisesta muusta yleiselle sähkösanomien vaihdolle avatusta rannikkoasemasta; että laivan etäiss kysymyksessä olevasta rannikkoasemasta ei ole suurempi kuin mistä tahansa toisesta, muussa maassa kuin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa sijaitsevasta rannikkoasemasta, joka on avoinna yleiselle sähkösanomien vaihdolle; että lähetys keskeytetään heti, jos jokin lähempänä sijaitseva rannikkoasema, jonka liikennettä lähetys häiritsee, sitä vaatii. 20 artikla Radiopuhelujen taksa. Radiopuhelu, joka välitetään toisaalta suomalaisen, norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen laivan, toisaalta Suomen, Norjan, Ruotsin tai Tanskan välillä, jossakin näistä maista sijaitsevan rannikkoaseman kautta, hinnoitetaan seuraavien sääntöjen mukaan: 1. Seuraavaa vesialueiden vyöhykejakoa sovelletaan: Vyöhyke 1 (rannikkovyöhyke) käsittää kunkin maan osalta noin 150 meripeninkulman etäisdelle maan rannikoilta ulottuvan alueen, ottaen huomioon, että Itämeri, siihen luettuina Suomenlahti ja Pohjanlahti, katsotaan kuuluvaksi niin hyvin Suomen kuin Ruotsin ja Tanskankin rannikkovyöhykkeisiin sekä että Tanskan ja Norjan rannikkovyöhykkeiden, kysymyksen ollessa liikenteestä tanskalaisten tai norjalaisten kalastaja-alusten kanssa, katsotaan käsittävän myös Pohjanmeren kalastussärkät; vyöhyke 2 käsittää kunkin maan osalta maan rannikkovyöhykkeen ulkopuolella olevan alueen viivalle Ouessant Lands End Irlannin länsirannikko, josta raja jatkuu pitkin Greenwichin länsipuoleista 10. pituusastetta 60. pohjoiselle leveysasteelle sekä edelleen 60. leveysastetta pitkin länteen Grönlannin eteläkärkeen saakka; vyöhyke 3 käsittää muut vesialueet. 2. Jonkin yllä mainitun maan rannikkoaseman toimittamasta saman maan ja suomalaisen, norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen laivan välisestä puhelusta, laivan ollessa maan rannikkovyöhykkeellä, kannetaan yhdistettynä rannikko- ja lankamaksuna 1.80 kultafrangia maksuyksiköltä, kuitenkin niin että kullakin maalla on oikeus alentaa tätä määrää puheluista, joita sen omat laivat vaihtavat omien rannikkoasemien kautta. 3. Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan rannikkoaseman toimittamasta jonkin mainitun maan ja suomalaisen, norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen laivan välisestä puhelusta, laivan ollessa rannikkoaseman sijaintimaan 2. vyöhykkeellä, tai tällaisen sanotun sijaintimaan rannikkovyöhykkeellä olevan laivan ja kolmen muun edellä mainitun maan välisestä puhelusta kannetaan yhdistettynä rannikko- ja lankamaksuna 4.20 kultafrangia maksuyksiköltä. 4. Suomen, Norjan Ruotsin tai Tanskan rannikkoaseman toimittamasta jonkin mainitun maan ja suomalaisen, norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen laivan välisestä puhelusta, laivan ollessa 3. vyöhykkeellä, kannetaan yhdistettynä rannikko- ja lankamaksuna 8.40 kultafrangia maksuyksiköltä. 5. Pikapuhelusta kannetaan lisämaksu, jonka suuruuden 2 mom. mainitussa tapauksessa määrää kukin maa erikseen ja joka 3 ja 4 mom. mainituissa tapauksissa on 2.40 kultafrangia maksuyksiköltä. 6. Jos puhelu on osoitettu laivalle, on puheluilmöitus pakollinen mutta maksuton; laivalta tilatusta puhelusta kannetaan puhe- luilmoituksesta 1 minuutin maksu (laiva-, rannikko- ja lankamaksu). 7. Tilityksessä käsitellään tässä artiklassa mainitut radiopuhelut rannikkoaseman ja lähtö- tai osoitemaan kesken välitettyinä puheluina. Maalta laivalle osoitetusta puhelusta velkoo rannikkoaseman hallinto tarvittaessa lähtömaalta kokonaismaksun, josta on vähennetty osallistuneiden maiden lankamaksu.

V LUKU Yleisiä määräyksiä 21 artikla Konferenssit Sopimushallintojen edustajien tulee, ellei toisin sovita, vuosittain kokoontua konferenssiin tarkastamaan tai täydentämään sopimusta ja sen liitteitä sekä käsittelemään muita pikatiedotuskysymyksiä, jotka ovat maille yhteisesti tärkeitä. 22 artikla Erikoissopimukset Tähän sopimukseen kuuluu liitteinä erikoissopimuksia, jotka kysymyksessä olevat eri hallinnot ovat tämän sopimuksen yhteydessä keskenään tehneet. Kunkin sellaisen sopimuksen voivat ne hallinnot, jotka sen ovat tehneet, muuttaa siinä mainitussa järjestyksessä. 23 artikla Sopimuksen voimassaoloaika. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1952 ja korvaa heinä/marraskuussa 1946 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä tehdyn sopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi, ja kukin sopimushallinto voi sen irtisanoa; siinä tapauksessa se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua irtisanomisesta lukien. Sopimusta on tehty viisi kappaletta: yksi suomen kielellä, yksi islannin kielellä, yksi norjan kielellä, yksi ruotsin kielellä ja yksi tanskan kielellä; kukin hallinto on ottanut omalla kielellään laaditun kappaleen ja toimittanut siitä jäljennöksen muille hallinnoille. Kööpenhaminassa 25 päivänä heinäkuuta 1952. Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1952. K. J. Jensen S. J. Ahola K. Lomholdt Urho Talvitie Reykjavikissa 20 päivänä helmikuuta 1952. Oslossa 12 päivänä kesäkuuta 1952. Lennätinhallitus G. J. Hliddal Sv. Rynning-Tonnesen Einar Pälsson Leif Larsen Tukholmassa 18 päivänä tammikuuta 1952. Kunink. lennätinhallitus Håkan Sterky Artur Onnermark

Liite m o l Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen pikatiedotussopimukseen vuodelta 1952. 7 SOPIMUS Suomen ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä*) sopimuksen Suomen ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä. Kuvasähkösanomista, joita vaihdetaan yksinomaan molempien maiden välillä Heisin- Kuvan koko Kuvasähkösanomaliikenne 1 artikla gin ja Kööpenhaminan kuvalennätinasemien kautta, peritään seuraavat maksut: Suomen osuus kultafrangeina Ruotsin osuus kulta frangeina Maksu kuvasta Tanskan osuus kultafrangeina Suomen posti- ja lennätinhallitus, Tanskan posti- ja lennätinhallitus sekä Ruotsin lennätinhallitus ovat tehneet seuraavan erikois- Kokonaismaksu kultafrangeina enintään 120 cm2...... 11.85 5.60 8.25 25.70 121 234 em2...... 14.65 8.40 9.25 32.30 235 360 cm2...... 17.45 11.20 10.25 38.90 yli 360 cm2...... 20.25 14.00 11.25 45.50 Puhelinliikenne 2 artikla 4 artikla Puheluja, joita välitetään yksinomaan molempien maiden kesken, ei osoitemaan rajatarkastustoimipaikka tarkasta, ja se merkitsee ne vain niin laajasti kuin toimituksen kannalta on välttämätöntä. 3 3 artikla Suomelle, Tanskalle ja Ruotsille maksuyksiköltä tulevat osuudet puheluista, joita välitetään yksinomaan Suomen ja Tanskan välillä Ruotsin sekä Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen vedenalaisen kaapelin kautta, määrätään seuraaviksi: k ui ta frangia S u om i... 2,80 Tanska... 1,00 Ruotsi... 2,80 ) Voimassa 1. 5. 1953 lukien. Lähtömaan hallinto lähettää jokaiselta kuukaudelta osoitemaan hallinnolle hyväksyttäväksi ilmoituksen lähtevistä puheluista ilmoittaen kustakin puhelulajista osoitemaalle ja Ruotsille tulevat määrät. Osoitemaan hallinto lähettää allekirjoitetun kappaleen kutakin hyväksyttyä kuukausitilitystä Ruotsin lennätinhallinnolle. Hyväksyttyjen kuukausitilien kokonaismäärät otetaan neljännesvuositilityksiin. Tämä sopimus, jota on tehty kolme kappaletta, joista yksi suomen, yksi tanskan ja yksi ruotsin kielellä, tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1953. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se voidaan ottaa tarkastettavaksi, milloin jokin sopimuspuolista esittää toisille sellaisen pn

8 nön. Se lakkaa olemasta voimassa vuoden, kuluttua siitä päivästä lukien, jolloin jokin sopimuspuolista on sen irtisanonut. Tällä sopimuksella kumotaan Suomen ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä 22/27 päivänä sskuuta/2 päivänä lokakuuta 1948 tehty sopimus. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1953. S. J. Ahola Kööpenhaminassa 15 päivänä huhtikuuta 1953. K. J. Jensen Urho Talvitie K. Lomholdt Tukholmassa 8 päivänä huhtikuuta 1953. Kunink. lennätinhallitus Håkan Sterky Artur Onnermark

Liite n :o 4 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen pikatiedotussopimukseen vuodelta 1952. 9 SOPIMUS Suomen ja Norjan välisestä puhelinliikenteestä Suomen, Norjan ja Ruotsin lennätinhallinnot ovat tehneet seuraavan erikoissopimuksen Suomen ja Norjan välisestä puhelinliikenteestä. 1 artikla Puheluja, jotka vaihdetaan yksinomaan molempien maiden välillä, ei osoitemaan rajatarkastustoimipaikka tarkasta, ja se merkitsee ne vain niin laajasti kuin toimituksen kannalta on välttämätöntä. 2 artikla Puheluista, jotka vaihdetaan yksinomaan Suomen ja Norjan välillä ja joita ei alempana olevan 3 artiklan mukaan katsota rajapuheluiksi, kannetaan seuraavat osuudet maksuyksiköltä: I. Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen vedenalaisen kaapelin kautta Suomen OSUUS: kultafrangia vyöhyke A... 0.80*) vyöhyke B... 2.40*) vyöhyke C... 2.40*) vyöhyke D... 2.40*) vyöhyke E... 2.40*) Norjan osuus: a) Norrtäljen Charlottenbergin tai Norrtäljen Kornsjiin kautta: vyöhyke A... 1.00 vyöhyke B... 2.00 vyöhyke C l... 2.00 vyöhyke C 2... 2.00 vyöhyke D 1... 2.00*) vyöhyke D 2... 2.00*) b) Norrtäljen Storlienin kautta: vyöhyke A... 2.00 vyöhyke B... 1.00 ) Voimassa 1. 5. 1953 lukien. kultafrangia vyöhyke C l... 2.00*) vyöhyke C 2... 2.00*) vyöhyke D l... 2.00 vyöhyke D 2... 2.00*) e) Norrtäljen Riksgränsenin kautta: vyöhyke A... 2.00*) vyöhyke B... 2.00*) vyöhyke C l... 2.00*) vyöhyke C 2... 2.00*) vyöhyke D l... 2.00*) vyöhyke D 2... 1.00 Ruotsin osuus: lähtö- tai osoitetoimipaikasta riippumatta a) Norrtäljen Charlottenbergin tai Norrtäljen Kornsj0n kautta... 2.00*) b) Norrtäljen Storlienin kautta 2.80*) c) Norrtäljen Riksgränsenin kautta... 4.00*) II. Maajohtoja myöten, joko Ruotsin välityksellä tai suoraan Suomen osuus: vyöhyke A... 5.00 vyöhyke B... 2.00*) vyöhyke C... 2.00*) vyöhyke D... 2.00 vyöhyke E... 0.80*) Norjan osuus: a) Haaparannan Riksgränsenin kautta: vyöhyke A... 2.00*) vyöhyke B... 2.00*) vyöhyke C 1... 2.00*) vyöhyke C 2... 2.00*) vyöhyke D l... 2.00*) vyöhyke D 2... 1.00

10 b) Haaparannan Storlienin kautta: kultafrangia vyöhyke A... 2.00 vyöhyke B... 1.00 vyöhyke C 1... 2.00*) vyöhyke C 2... 2.00*) vyöhyke D 1... 2.00 vyöhyke D 2... 2.00*) c) Haaparannan Charlottenbergin tai Haaparannan Kornsjbn kautta: vyöhyke A... 1.00 vyöhyke B... 2.00 vyöhyke C 1... 2.00 vyöhyke C 2... 2.00 vyöhyke D 1... 2.00*) vyöhyke D 2... 2.00*) d) Kangasniemen Karasuokin, Kilpisjärven Skibotnin tai Utsjoen^ Sirman kautta: vyöhyke A... 2.00*) vyöhyke B... 2.00*) kultafrangia vyöhyke C 1... 2.00*) vyöhyke C 2... 2.00*) vyöhyke D 1... 2.00*) vyöhyke D 2... 1.00 Ruotsin osuus: lähtö- tai osoitetoimipaikasta riippumatta a) Haaparannan Riksgränsenin kautta... 1.60*) b) Haaparannan Storlienin kautta... 2.80*) c) Haaparannan '-Charlottenbergin tai Haaparannan Kornsj^n kautta... 3.20*) 3 artikla Rajapuheluista eli puheluista, jotka välitetään alempana mainittujen Suomen ja Norjan raja-alueiden välillä näitä alueita varten määrättyjä suuntausteitä käyttäen, kannetaan alempana mainitut alennetut maksut: Maksu Välitystie ' 3 minuutilta *12 I kultafrangia I. K a n g a sn iem en K a ra sjo k in kau tta - c r 1. Suomen toimipaikkojen Karigasniemi, Niittyvuopio, Outakoski, Outakosken posti ja Rovasuanto toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Karasjok, Nattvatn ja Äsnes Karasjok... b) Skoganvarre ja Yaljok... c) Austerbotn, Hamnbukt, Lakselv, Levajok, Sirma ja Stabbursnes... d) Muut Norjan D 2 vyöhykkeen toimipaikat...a...,... 2. Suomen toimipaikkojen Aittijoki, Akujärvi, Angeli, Garnjarga, Guttorm, Inari, Ivalo, Jalve, Jurmukoski, Kaamanen, Kaava, Karsimutka, Koppelo, Ivostejoki, Laanila, Leppälä,TMenesjärvi, MieroslompoloyNellim, Nivajoki,^"Nuorgam, Nuvus, Palkisoja, Palomaa, Pihtijoki, Ranttila, Repojoki, Riutula,J Talvitupa, Tirro, TsieskuljekiVTörmänen, Utsjoki, Uutela, Veskoniemi, Vetsikko, Viekonelo, Välimaa ja Yläköngäs toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Karasjok, Nattvatn ja Äsnes Karasjok... b) Skoganvarre ja Yaljok... c) Austerbotn, Hamnbukt, Lakselv, Levajok, Sirma ja Stabbursnes... d) Muut Norjan D 2 vyöhykkeen toimipaikat... II. K ilp isjä rven S kibotnin kautta 1. Suomen toimipaikkojen Iitto, Kilpisjärvi, Ropinsalmi ja Saarenpää toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: Birtavarre, Heggelund, Kvalvik Lyngen, Kvesmenes, K ä f j orddalen, Langnesbukt, Lyngseidet, Nordkjosbotn, Nordmannvik, Nordnes Lyngen, Olderdalen K äfjord, Rasteby, Samuelsberg, Sand0ra Lyngen, Signalnes, Skibotn, Slettnes Balsfjord, Storsteinnes Balsf jord, Vassdal Signaldalen ja 0vergard... 2. Suomen toimipaikkojen Jatuni, Karesuanto, Kurkkioniska, Markkina, Palojoensuu ja Vähäniva toiselta sekä yllä 1. kohdassa lueteltujen Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen... 0.40 0.60 1.00 1.20 0.60 0.80 1.20 1.40 0.60 0.80 III. U tsjoen Sirm an kautta 1. Suomen toimipaikkojen Garnjarga, Guttorm, Nivajoki, Nuorgam, Utsjoki, Vetsikko ja Välimaa toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: *) Voimassa 1. 5. 1953 lukien.

Maksu Välitystie 3 minuutilta kultafrangia J a) Bildam, Bäteng, Levajok, Sirma ja Skipagurra... 0.40 A ' b) Seida ja Valjok... 0.60 *.ln o) Austertana, Bugdyfjord, Bugjiynes, Ekkeroy, Karasjok, Kariel, Karlebotn, Kiby, } / \ Krampenes, Langnes Tana, Leirpollskogen, Masjok, Mortensnes, Nattvatn, Nesseby, Nyborg, Salttjern, Sandlia, Skallelv, Skoganvarre, Smalfjorden, Tana, j y k Vadsa, Vestertana, Vestre Jakobselv, Äsnes Karasjok ja 0stre Bonakes... d) Muut Norjan D 2 vyöhykkeen toimipaikat.../^...... 2. Suomen toimipaikkojen Aittijoki, Akujärvi, Angeli, Inari, Ivalo, Jalve, Jurmukoski, Kaamanen, Kaava, Karigasniemi, Karsimutka, UKoppelo, Kostejoki, Laanila, Leppälä, Menesjärvi, Mieroslompolo, Nellim/fNiittyvuopio, Nuvus, Outakoski, Outakosken posti, Palkisoja, Palomaa, Pihtijoki, Banttila, Repojoki, Riutul%jj Rovasuanto, Talvitupa, Tirro, Taieskukjefer; Törmänen, Uutela, Veskoniemi, Viekonelo, ja Yläköngäs toiselta ja seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Bildam, Bateng, Levajok, Sirma ja Skipagurra... 0.60 b) Seida ja Valjok... 0.80 e) yllä 1. c) kohdassa luetellut Norjan toimipaikat... 1.20 d) Muut Norjan D 2 vyöhykkeen toimipaikat... 1.40 1.00 1.20 11 tre? <A 4 artikla 3 artiklassa mainituista rajapuheluista ovat lisäksi voimassa seuraavat erikoismääräykset : 1. Maksu peritään 3 minuutin puhelu,jaksolta, ja alkanut puhelujakso lasketaan tällöin kokonaiseksi. 2. Samat maksut ovat voimassa koko vuorokauden. 3. Puheluilmoitusmaksu on 20 kultasentimiä. 4. Puhelukutsun perilletoimittamisesta osoitetoimipaikan sähkösanomien kantoalueella kannetaan 50 kultasentimin suuruinen lisämaksu. Puhelukutsun toimittamisesta osoitetoimipaikan kantoalueen ulkopuolelle lasketaan lisämaksu pääsopimuksen 16 artiklassa mainitulla tavalla. Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1952. S. J. Ahola 5. Puheluja ei merkitä tileihin, vaan lähtömaa pitää kokonaan näistä puheluista kantamansa maksut. Tämä sopimus, jota on tehty kolme kappaletta, yksi suomen, yksi norjan ja yksi ruotsin kielellä, tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1952. Sanotusta päivästä lukien lakkaa olemasta voimassa Suomen ja Norjan välisestä puhelin- ja, tilaajalennätinliikenteestä elokuun 29/sskuun 8/lokakuun 1 päivänä 1947 tehty sopimus. Sopimusta voidaan muuttaa aina, milloin kaikki asianosaiset siitä sopivat. Jos joku asianosaisista irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona irtisanominen on tapahtunut. Oslossa 13 päivänä helmikuuta 1952. Lennätinhallitus Sv. Rynning-Tonnesen Urho Talvitie Leif Larsen Tukholmassa 21 päivänä helmikuuta 1952. Kunink. lennätinhallitus Håkan Sterky Artur Onnermark

12 Liite n :o 5 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen pikatiedotussopimukseen vuodelta 1952. v SOPIMUS Suomen ja Ruotsin välisestä puhelinliikenteestä Suomen posti- ja lennätinhallitus sekä Ruotsin lennätinhallitus ovat telineet Suomen ja Ruotsin välisestä puhelinliikenteestä seuraavan erikoissopimuksen. 1 artikla Puheluja, jotka vaihdetaan yksinomaan molempien maiden välillä, ei osoitemaan rajatarkastustoimipaikka tarkasta, ja se merkitsee ne vain niin laajasti kuin toimituksen kannalta on välttämätöntä. 2 artikla Puheluista, jotka vaihdetaan yksinomaan molempien maiden välillä ja joita alempana olevan 3 artiklan mukaan ei katsota rajapuheluiksi, kannetaan seuraavat osuudet maksuyksiköltä. A. Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen 'vedenalaisen kaapelin kautta Suomen osuus: vyöhyke A... 0.80*) vyöhyke B... 2.40*) vyöhyke C... 2.40*) vyöhyke D... 2.40*) vyöhyke E... 2.40*) Ruotsin osuus: vyöhyke A... 1.60*) vyöhyke B 1... 1.60*) vyöhyke B 2 1. Norrtäljen, Tukholman ja Östhammarin taksa-alueet a) liikenteessä Suomen A-vyöhykkeen kanssa... 0.80*) b) liikenteessä muiden Suomen vyöhykkeiden k a n ssa... 1.20*) 2. Muut toimipaikat... 1.20*) vyöhyke C... 1.60*) vyöhyke D... 1.60*) B. Maajohtoja myöten Suomen osuus: vyöhyke B... 2.00 vyöhyke C... 2.00 vyöhyke D... 2.00 vyöhyke E...;... 0.80*) Ruotsin osuus: vyöhyke A... 3.60*) vyöhyke B 1... 3.60*) vyöhyke B 2... 3.60*) vyöhyke C... 2.40*) vyöhyke D... 0.80*) 3 artikla Rajapuheluista eli puheluista, jotka välitetään alla mainittujen, rajan molemmin puolin sijaitsevien alueiden välillä näitä alueita varten määrättyjä suuntausteitä käyttäen, kannetaan alla mainitut alennetut maksut: 1) 30 kultasentimiä kokonaiselta tai aloitetulta 3 minuutin puhelu jaksolta Tornion ja Haaparannan, Ylitornion ja Övertorneän, Suomen Pellon ja Ruotsin Pellon sekä Karesuannon ja Karesuandon välisistä puheluista, 2) 60 kultasentimiä kokonaiselta tai aloitetulta 3 minuutin puhelu jaksolta muista rajapuheluista. j Voimassa 1. 5. 1953 lukien.

13 Välitystie Suomen puoleinen rajaliikennealue Ruotsin puoleinen rajaliikennealue 1. Tornio Haaparanta J Toimipaikat Aapajoki, Aavasaksa, A js jskikylii, Alaniemi, Alapaakkola, Antiorova, Armassaari, Arpela, Hailuoto, Haukipudas, Hoikkaniemi, li, Jaatilap"JÄäEgääsiSä»* ), Juoksenki, Kaakamo, Kainuunkylä, Kankaanpää (Turtola), Kantojärvi, Kantomaanpää, Karunki, Kauliranta, Kauvosaari, Kello, Kemi, Kivilompolo, Koivu, Konttajärvi, Korpikylä (Karunki), Kuivakangas, Kuivaniemi, Kyläjoki, Könölä, Lampsijärvi, Lankojärvi, /Kaor-ila, d bsa im m m a t, Lehto järvi, Liedakkala,?Loäijä»en;.JEteläpää, Lohijärvi, Loue, Länsikoski, ^Maksniemj/ Mellakoski, Meltosjärvi, Muurola, Mämmilä, Männistö, Mäntyj ä»??; Hiskanperä, Nivankylä, Nivanpää, OlJigya, OraJjärvi (Pello), Oulu, Pakisjärvi, Pekanpää, Pello, Portimojärvi, -ft» ielraanujärven Ylipää, Raanujärvi, Ratasjärvi, fltaumo, Rovaniemi, JRyt ikäni/- Röyttä, Saukkoriipi, Simo, Simoniemi, Sinettä, Sonka, Sonkajoki, Suolijoki, Tapio, Tenkeliö, Tervola, Tornio, Tuhnaja, Turtola, Turtolan Sirkka, Törmäsjärvi, Yarejoki, Vojakkala (Alatom io), Vähäjoki, Ylipaakkola ja Ylitornio 2. Ylitornio Övertor- Toimipaikat Aapajoki, Aavasaksa, Alapaakkola, Antiorova, Armassaari, Arpela, /Hirvas) Hoikkaniemi, neå Jaatila, Juoksenki, Kaakamo) Kainuunkylä, Kanj kaanpää (Turtola), Kantojärvi, Kantomaanpää, Ka- runki, Kauliranta, Kauvosaari, Kemi, Kivilompolo, 3. Suomen Pello Ruotsin Pello Koivu, Konttajärvi, Korpikylä (Karunki), Kuivakangas, Kyläjoki, Könölä, Lampsijärvi, Lanko järvi, f f t niriln.) JAuitinsaa rij. Lehtojärvi, Liedakkala, /LahL jäxvän- -Eteläpää) Lohijärvi, Loue, Länsikoski, Mellakoski, Meltos järvi, Muurola, Mämmilä, Männistö, Mäntyjärvi, Niekanperä) Nivankylä, Nivanpää, Pakisjärvi, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärven Y lipää, Raanujärvi, Ratasjärvi, Raumo, Rovaniemi, Ryt.i kuri, Röyttä, Saukkoriipi, Sinettä, Sonka, Sonkajoki,1Suolijoki, Tapio, Tenkilö, Tervola, Tornio, Tuhnaja, Turtola, Turtolan Sirkka, Törmäsjärvi, Värejoki, Vojakkala (Alatornio), Vähäjoki, Ylipaakkola ja Ylitornio Toimipaikat Aavasaksa, Aitamännikkö, Alakylä (K ittilä), Antiorova, Helppi, Hietasenkylä, Hoikkaniemi, Jarhoinen, Jeesiö, Juoksenki, Jääskö, j Kallo, Kankaanpää (Turtola), Kantomaanpää, Kat- I tilanmaa, Kaukonen, Kauliranta, Kaunisto, Kauvosaari, Kierinki, ^fhrlanki* Kinisjärvi, Kittilä, K ivilompolo, Koivumanranta, Kolari, Konttajärvi, Koskela, Kuivakangas, Kurtakko, Laajala, Lampsijärvi, Lankojärvi, Lappea, Lehtojärvi, Liinajavuoma, /Lohi j ärvon Ktel-ärpää Lohijärvi, Lohiniva, Luovatus, Mar rasjarvi, Maunujärvi, Mellakoski, Meltos järvi, Mikkola, Molkojärvi, Murtomaa, Mämmilä, Männistö, Mäntyjärvi, Nietiniemi, Nivankylä, Nivanpää, Orajärvi (Pello), Osma, Pakisjärvi, Pasma järvi, Patokoski, Pello, Perttaus, Perävaara, Pohjasenvaara, Portimojärvi, Raanujärven Ylipää, Raanujärvi, Ratasjärvi, Rattosjärvi, Riipi, Rovaniemi, Ruokojärvi (K olari), Ruuhijärvi (Turtola), Sammalvaara, Sassali, Saukkoriipi, Sieppijärvi, Sinettä, Sodankylä, Sonka, Sonkajoki, Syväjärvi, Taapajärvi, Tapio, Ta- pojärvi, Tenkeliö, Tuhnaja, Turtola, Turto- I laja Sirkka, Tuuliharju, Törmänki, Törmäsjärvi, Unari, Unarin Luusua, Vaalajärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Väylänpää, Ylisieppi järvi, Ylitornio, Ylläsjärvi, Äkäsjoki ja Äkäslompolo Taksa-alueet Boden, Haaparanta, Kalix, Luleå, Mor j ärv, Räneå, Överkalix ja Övertorneå M /4^> (fj k Taksa-alueet Haaparanta, Överkalix ja övertorneå f Taksa-alueet Korpilombolo, Pajala, Över kalix ja övertorneå /

14 Välitystie Suomen puoleinen rajaliikennealue Ruotsin puoleinen rajaliikennealue 4. Muonio Muodos- Toimipaikat Aitamännikkö, Alakylä (K ittilä), Enon- Taksa-alueet lompolo tekiö, Eskelinen, Hanhimaa, Helppi, Hietasenkylä, Korpilombolo ja Pajala Jatuni, Kallo, Kangosjärvi, Karesuanto, Kattilanmaa, Kaukonen, Kaunisto, Kihlanki, Kittilä, Koivumaanranta, Kolari, Koskela, jkurkkioniskf, Kurtakko, Kutuniva, Kätkäsuvanto, Köngäs, Laajala, Lappea, Lohiniva, Lompolo, Luovatus, Mielmukkavuoma, Muonio, Muotkajärvi, Neitiniemi, Pallastunturi, Palojoensuu, Pasmajärvi, Perävaara, Pohjasenvaara, Pulju, Pöntsö, Rauduskylä, Rauhala, Ruoko- / ' ' / 1 / a, järvi (Kolari), Sammalvaara, Sieppijärvi, Sirkka, u x Sonkamuotka, Taapajärvi, Tapojärvi, Tepasto, Tuuliharju, Yaattojärvi, Venejärvi, Vähäniva, Väylänpää, Ylimuonio, Ylisieppijärvi, Ylläsjärvi, Äkäsjoki, Äkäsjärvi ja Äkäslompolo 5. Karesuanto Kate- Toimipaikat Aitamännikkö, Alakylä (K ittilä), Enon- Taksa-alueet suando tekiö, Eskelinen, Hanhimaa, Helppi, Hietasenkylä, Iitto, Jatuni, Kallo, Kangosjärvi, Karesuanto, Kattilanmaa, Kaukonen, Kaunisto, Kihlanki, Kilpisjärvi, Kittilä, Koivumaanranta, Kolari, Koskela, Kurkkioniska, Kurtakko, Kutuniva, Kätkäsuvanto, Köngäs, Kiruna ja Vittangi Laajala, Lappea, Lohiniva, Lompolo, Luovatus, Markkina, Maunu, Mielmukkavuoma, Muonio, Muotkajärvi, Neitiniemi, Pallastunturi, Palojoensuu, Pasmajärvi, Perävaara, Pohjasenvaara, Pulju, Pöntsö, Rauduskylä, Rauhala, Ropinsalmi, Ruoko järvi (K o lari), Saarenpää, Sammalvaara, Sieppijärvi, Sirkka, Sonkamuotka, Taapajärvi, Tapojärvi, Tepasto, Tuuliharju, Vaattojärvi, Venejärvi, Vähäniva, Väylänpää, Ylimuonio, Ylisieppi järvi, Ylläsjärvi, Äkäsjoki, Äkäsjärvi ja Äkäslompolo 4 artikla 3 artiklassa mainituista rajapuheluista ovat lisäksi voimassa seuraavat erikoismääräykset. 1. Maksu peritään 3 minuutin puhelujaksolta, ja alkanut puhelu jakso lasketaan tällöin kokonaiseksi. 2. Samat maksut ovat voimassa koko vuorokauden. 3. Puheluilmoitusmaksu on 20 kultasentimiä. 4. Puhelukutsun perilletoimittamisesta osoitetoimipaikan sähkösanomien kantoalueella kannetaan 50 kultasentimin suuruinen lisämaksu. Puhelukutsun toimittamisesta osoitetoimipaikan kantoalueen ulkopuolelle lisämaksu lasketaan pääsopimuksen 16 artiklassa mainitulla tavalla. Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1952. S. J. Ahola Urho Talvitie 5. Puheluja ei oteta huomioon tileissä, vaan lähtömaa pitää kokonaan näistä puheluista kantamansa maksut. Tämä sopimus, jota on tehty kaksi kappaletta suomen ja kaksi kapapletta ruotsin kielellä, tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1952, mistä päivästä lukien Suomen ja Ruotsin välisistä puhelin- ja tilaajalennätinyhteyksistä 13/30 päivänä marraskuuta 1946 tehty sopimus lakkaa olemasta voimassa. Tätä sopimusta voidaan muuttaa aina, milloin molemmat puolet asiasta niin sopivat. Jos sopimus irtisanotaan jommaltakummalta puolelta, se lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin irtisanominen on tapahtunut. Tukholmassa 18 päivänä tammikuuta 1952. Kunink. Lennätinhallitus Hakan Sterky Artur Onnermark

15 Liite n :o 7 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen pikatiedotussopimukseen vuodelta 1952. SOPIMUS puhelinliikenteestä toisaalta Islannin, toisaalta Tanskan sekä (Tanskan kautta) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä v. 1952 tehdyn sopimuksen johdosta ovat asianomaiset lennätinhallinnot tehneet seuraavan erikoissopimuksen asianomaisten maiden välisestä puhelinliikenteestä: 1 artikla Maksuyksikkö on välityksen tapahtuessa radioyhteydellä Kööpenhamina Reykjavik 13.50 kultafrangia - yhteydellä Suomi Islanti 18.00 kultafrangia, joka jaetaan seuraavasti : Yhteydellä Islanti Tanska: Islannin osuus kultafrangia : 6.75 Tanskan osuus JJ 6.75 Yhteydellä Islanti--Suom i: Islannin osuus kultafrangia: 6.615 Tanskan osuus 6.615 Ruotsin osuus }} 2.57 Suomen osuus 2.20 Yhteydellä Islanti Norja: Islannin osuus kultafrangia: 5.55 Tanskan osuus > 6.75 Norjan osuus >} 1.20 Yhteydellä Islanti- Ruotsi: Islannin osuus kultafrangia: 5.55 Tanskan osuus 6.35 Ruotsin osuus 1.60 Tilausmaksu on radioyhteydellä Kööpenhamina Reykjavik välitettäessä 2.25 kultafrangia yhteydellä Suomi Islanti 3 kultafrangia, joka jaetaan seuraavasti: Yhteydellä Islantir--Tanska: Islannin osuus kultafrangia: 1.125 Tanskan osuus 1.125 Yhteydellä Islanti Suomi: Islannin osuus kultafrangia: 1.10 Tanskan osuus 1.10 Ruotsin osuus 0.43 Suomen osuus 0.37 Yhteydellä Islanti- -N orja: Islannin osuus kultafrangia: 0.92 Tanskan osuus 1.13 Norjan osuus 0.20 Yhteydellä Islanti- -Ruotsi: Islannin osuus kultafrangia: 0.92 Tanskan osuus 1.06 Ruotsin osuus 0.27 2 artikla Hinnoittelu tapahtuu niiden sääntöjen mukaan, joita sovelletaan valtamerentakaisilla radiopuhelinyhteyksillä. Puheluilmoituksista ja maksuttomalla kantoalueella toimitettavista puhelukutsuista ei kanneta lisämaksua, milloin puhelut on voitu välittää. Ellei tilaus johda puheluun, kannetaan tilausmaksu C. C. I. F :n suosittelemien ohjeiden mukaisesti. 3 artikla Ainoastaan tavalliset valtionpuhelut ja tavalliset yksityispuhelut ovat sallittuja. 4 artikla Puheluaika voidaan rajoittaa 12 minuutiksi, milloin muita puhelutilauksia on odottamassa. Tästä ovat poikkeuksena valtionpuhelut. 5 artikla Tätä sopimusta voidaan muuttaa, milloin jokin hallinnoista tekee siitä ehdotuksen ja kaikki muut hallinnot suostuvat siihen. Tämä sopimus, jota on tehty 5 kappaletta, joista yksi suomen, yksi islannin, yksi norjan, yksi ruotsin ja yksi tanskan kielellä, tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1952. Jos jokin halinnoista irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona irtisanomisesta on ilmoitettu muille hallinnoille.

16 Tällä sopimuksella kumotaan 25 päivänä kesäkuuta/5/7/20/31 päivänä heinäkuuta 1937 tehty sopimus puhelinliikenteestä toi- saalta Islannin, toisaalta Tanskan sekä Tanskan kautta Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä. Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1952. S. J. Ahola Reykjavikissa 21 päivänä maaliskuuta 1952. G. J. Hliddal Urho Talvitie Einar Pälsson Oslossa 12 päivänä kesäkuuta 1952. Lennätinhallitus Sv. Rynning-Tonnesen Tukholmassa 20 päivänä kesäkuuta 1952. Kunink. lennätinhallitus Hakan Sterky Leif Larsen Artur Onnermark Kööpenhaminassa 18 päivänä heinäkuuta 1952. K. J. Jensen K. Lomholdt Tällä kiertokirjeellä kumotaan posti- ja ja siihen muutoksena annettu kiertokirje n :o lennätinliallituksen kiertokirje n :o 141/1937 148/1941. Helsingissä huhtikuun 30 päivänä 1953. Pääjohtaja S. J. Ahola. Johtaja Urho Talvitie. Helsinki 1953. Valtioneuvoston kirjapaino