Salla. Kuntaraportti

Samankaltaiset tiedostot
Rovaniemi. Kuntaraportti

Forssa. Kuntaraportti

Nurmes. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti

Kiuruvesi. Kuntaraportti

Kauhajoki. Kuntaraportti

Ilmajoki. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti

Kemijärvi. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Kaarina. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Harjavalta. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Ulvila. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti

Raahe. Kuntaraportti

Taivalkoski. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Rautalampi. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti

Transkriptio:

Salla Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.-.3.16 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 14 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 14 ja 16. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Lapin Yrittäjät ry, N=279 Kunta, Salla, N= 2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3

Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 16 Aluejärjestön keskiarvotulos 16 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 16 4

Kokonaisarvosana

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 16 6,8 14 5,9 Kunta 40 ALUE 16 6,5 14 6,5 KOKO MAA 16 6,7 4 5 6 7 8 9 14 6,6 6

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Lappi, N=279) Keskiarvot 4- Koko maa Alue Ranua Ylitornio Tervola Keminmaa Tornio Salla Kemijärvi Kemi Pelkosenniemi Rovaniemi Kittilä Sodankylä Inari Muonio Utsjoki Kolari Enontekiö Pello 6,7 6,5 7,4 7,3 7,2 7,1 6,9 6,8 6,7 6,7 6,3 6,3 6,3 6,2 6,1 6,0 5,8 5,8 5,6 5,5 7

Mittariston koonti osa-alueittain (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 11 12 50 44 38 40 25 22 50 50 12 40 22 12 4 5 6 7 8 9 7,1 6,6 6,7 6,6 6,4 6,5 6,8 6,5 6,7 6,4 6,5 6,8 7,0 6,2 6,3 6,9 6,6 6,7 7,0 6,5 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8

Mittariston koonti osa-alueittain (Salla, N=) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4- Elinkeinopolitiikka ja resurssit 5,7 7,1 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 5,7 6,6 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 6,1 6,8 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka 6,4 6,4 6,1 7,0 16 14 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6,9 7,2 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6,1 7,0 9

1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 0,0 0,1 0,7 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 40 50-0,2-0,1 0,3 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 11 11 22 56-0,1-0,1 0,2 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 70-0,1-0,4-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys

Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 40 40-0,4-0,3 0,2 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 70-0,2-0,5-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 40-0,4-0,3 0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa -0,4-0,4 0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

3 Viestintä ja tiedottaminen

Viestintä ja tiedottaminen (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max 0,5 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 60-0,3-0,2-0,1 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 50-0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

4 Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 80-0,2 0,0 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 50-0,4 0,0 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 80-0,3-0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 40-0,1-0,4-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

5 Hankintapolitiikka

Hankintapolitiikka (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 40 40 40 40 50 60-0,5-0,4-0,3-0,3-0,1-0,4-0,6-0,5-0,1-0,6-0,6-0,4-0,4-0,1-0,5-0,4 0,0 0,0 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 70-0,3-0,2 0,1 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 50-0,2-0,1 0,6 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 40 40-0,3-0,2 0,1 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 60-0,2 0,0 0,4 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 50-0,3-0,2 0,1 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Salla, N=) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 60-0,1-0,1 0,2 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 50 40-0,2-0,2 0,3 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 70-0,2-0,2 0,3 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 70-0,3-0,3 0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Salla, N=) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Koulutus ja osaaminen Kunnan viestintä ja tiedottaminen 19 23 33 34 27 45 46 50 47 41 40 70 74 73 70 Kunta Alue Koko maa Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 29 25 25

Tausta-aineistoa

Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 0 27

Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 001-50 000 001-000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.16 28

Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset ( 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 14

Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset ( 49 hlöä) 1 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 14. 31

Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset ( 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 14. 32