Pk-yritysbarometri syksy

Pk-yritysbarometri syksy

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 EsipuhE Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pkyritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2011 Pk-yritysbarometri perustuu 3 900 pkyrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennakoida talouden suhdannekäänteitä on ollut varsin hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, rahoitustilannetta ja kasvuhakuisuutta. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty yritysten maksuongelmia, työsuhteiden päättämistä ja rekrytointeja, omistajanvaihdosten ajankohtaisuutta sekä näihin vaihdoksiin liittyviä ongelmia. Helsingissä 14.9.2011 Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj Kalle J. Korhonen alivaltiosihteeri Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Tiivistelmä Pk-yritysten odotukset lähiajan talouskehityksestä muuttuivat kesän aikana selvästi aiempaa varovaisemmiksi. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku aleni kevään barometristä 10 yksiköllä lukemaan +24, kun suhdanteiden paranemista odottavien osuus laski selvästi. Muutos näkemyksissä on selvä, vaikka suuri osa barometrin vastauksista saatiinkin ennen kansainvälisen talouden ongelmien kärjistymistä ja osakemarkkinoiden jyrkkää laskua heinä-elokuun vaihteessa. Kannattavuus hiipuu, kustannukset nousevat Nopeutunut inflaatio ja sen kuluttajien ostovoimaa heikentävä vaikutus näkyvät palvelualojen pk-yrityksen liikevaihto-odotuksissa: arvio liikevaihdon kehityksestä heikkeni selvästi ja saldoluku putosi alkuvuodesta seitsemällä yksiköllä. Alan yksinyrittäjistä 15 prosenttia arvioi liikevaihtonsa laskevan. Eniten liikevaihdon näkymät ovat synkentyneet suurimmilla, yli 5 miljoonan euron liikevaihtoon yltävillä pkyrityksillä. Tämä näkemys on yhteinen kaikilla toimialoilla. Kannattavuusodotusten saldoluku +19 on lähes puolet pienempi kuin vuosi sitten. Saldoluvun +20 alittavat kannattavuusodotukset ovat kokonaisuudessaan huolestuttavan matalat. Lisäksi toimialoittaiset erot ovat nyt kannattavuusnäkymissä suhteellisen pienet. Tuotantokustannusten nousu yhtä aikaa epävarman kysynnän kanssa vaikeuttavat pk-yritysten toimintaa kuluvan syksyn ja ensi kevään aikana. Lähes puolet pk-yrityksistä näkee tuotantokustannusten edelleen nousevan, mikä nosti saldolukua viidellä yksiköllä +40:een. Nousu tuli pääosin teollisuudesta. Enemmän varovaisuutta investoinneissa Jo ennestään varovaisten investointiodotusten alamäki jatkui. Odotuksia kuvaava saldoluku pk-yrityksissä yhteensä on nyt pyöreä nolla, kun sekä investointien kasvuun että vähenemiseen varautuvia yrityksiä on 17 prosenttia barometrin vastaajista. Investoinnit ovat yhteydessä työpaikkojen lisäykseen. Pienten pk-yritysten varassa ollut yksityisen sektorin työpaikkojen lisäys ei enää jatku yhtä vahvana kuin tähän asti. Tähän viittaavat pk-yritysten loivasti heikentyneet odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä. Erityisesti kaupan alalla näkymät ovat muuttuneet alkuvuodesta selvästi synkemmiksi. Myös pk-yritysten vientinäkymät heikkenevät. Vientiä harjoittavien pk-yritysten odotuksia peilaava saldoluku aleni keväästä 10 yksiköllä tasolle +24. Vientinäkymät heikkenivät lähes yhtä paljon kaikilla neljällä päätoimialalla. Viime kevään ja alkukesän mittaan kertyneet tiedot kansainvälisen talouden kasvun hidastumisesta ovat vaikuttaneet koko pk-sektoriin. Epävarmuus rajoittaa kasvuhakuisuutta Innovatiiviset ja kasvavat yritykset ovat ratkaisevan tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Yritysten kasvu on tärkeää paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi. Tätä kautta tulevat myös työllistämismahdollisuudet. Lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 42 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Talousnäkymien heikentymisen seurauksena, kasvuhakuisuus on kääntynyt lievään laskuun ja aikaisempaa hieman useampi yritys pyrkii lähitulevaisuudessa vain säilyttämään asemansa. Kehittämistarpeita omaavat pk-yritykset kokevat, että niiden suurimmat tarpeet ovat myynnin ja markkinoinnin alueella. Yrityksen hallitustyöskentelyä ja kansainvälistymistä sekä vientiä pidetään vain harvoin tärkeimpänä kehittämiskohteena. Kova kilpailutilanne koetaan kehittämisen jarruksi erityisesti rakentamisessa ja kaupassa. Sen sijaan kustannustaso nähdään esteeksi etenkin teollisuudessa. Kaupassa ja teollisuudessa suhdannetekijät koetaan hieman muita toimialoja suuremmaksi kehittämisen esteeksi. Vastaavasti ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ei koeta näillä toimialoilla esteeksi samassa laajuudessa kuin muilla aloilla. Rakentamisessa epäterve kilpailu korostuu kehittämisen esteenä. 2

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 Rahoitus vähentynyt, maksuvaikeudet ennallaan Sopeutuminen talouskriisin seurauksiin ja varautuminen talouden uuteen heikkenemiseen ovat vähentäneet pk-yritysten ulkoisen rahoituksen hankintaa. Barometrin mukaan 45 prosentilla pk-yrityksistä on nyt ulkoista rahoitusta, kun aiemmin vastaava osuus pysyi vuosikausia 50 prosentin tasolla. Kokoluokittain oleellisin muutos alkuvuodesta tapahtui aivan pienimmissä, alle 5 hengen yrityksissä. Niistä noin joka kolmannella on enää lainaa, kun osuus edellisessä barometrissa oli vielä 42 prosenttia. Näkemys talouden heikkenemisestä näkyy suunnitellun rahoituksen käyttötarkoituksissa. Käyttöpääoman tarve on jälleen korostunut. Hieman runsas neljännes rahoituksen hakemista suunnittelevista nimeää käyttöpääoman tärkeimmäksi rahoituksen käyttökohteeksi. Suhdanne- ja liiketoimintanäkymien heikkeneminen näkyy myös pk-yritysten kokemissa maksuvaikeuksissa. Niiden väheneminen on pysähtynyt. Barometrin pk-yrityksistä 15 prosenttia raportoi kokeneensa maksuvaikeuksia viimeksi kuluneiden 3 kuukauden aikana. Osuus on täsmälleen sama kuin kevään barometrissa ja edelleen huomattavasti normaalitilannetta korkeampi. Hälyttävin tilanne maksuvaikeuksien yleisyydessä on 20 49 hengen teollisuusyrityksissä, joista joka neljännellä on ollut maksuvaikeuksia. Rekrytointikynnys on korkea että nämä ongelmat vaikuttavat työllistämispäätöksiin erittäin paljon. Pk-yrityksistä lähes viidennes ilmoitti kohdanneensa usein tai toistuvasti vaikeuksia ja lähes puolella oli vähintään yksi kokemus vaikutuksista työsuhteen päättämisessä siksi, että työntekijän osaaminen ja soveltuvuus eivät vastaa odotuksia. Pula jatkajista rajoittaa omistajanvaihdoksia Yli kolmasosa pk-yrityksistä suunnittelee sukupolven- tai omistajavaihdosta. Yrityksistä 25 prosentissa odotetaan sukupolven- tai omistajanvaihdosta seuraavan 5 vuoden kuluessa. Kokonaisosuus on säilynyt parin viime vuoden tasolla. Tarve sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin riippuu vahvasti yrityskoosta ja lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Selkein haaste sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin pk-yrityksissä on sopivan jatkajan tai ostajan löytäminen. Vastaajista 54 prosenttia ilmoitti sen olevan keskeisin haaste ja erityisen merkittäväksi se nousi palvelualoilla. Muina haasteina koettiin rahoitus, jonka 18 prosenttia pk-yrityksistä nimesi suurimmaksi haasteekseen. Rakennusalalla rahoitukseen liittyvät ongelmat olivat lähes kolmanneksen yleisempiä kuin muilla toimialoilla. Verotus koetaan koko vastaajajoukon näkökulmasta rahoitusta pienemmäksi ongelmaksi: vastaajista 12 prosentille se on suurin haaste. Verokysymykset kuitenkin korostuvat suurempien pk-yritysten omistusjärjestelyissä. Työnantajan pelko siitä, ettei hän voi irtisanoa työntekijää, jonka osaaminen ja soveltuvuus eivät vastaa odotuksia, on monien asiantuntijoiden mukaan yksi merkittävä syy siihen, miksi pk-yrityksillä on korkea kynnys palkata työntekijöitä. Näkemykset työsuhteen purkamisen ongelmien yhteydestä rekrytointipäätöksiin ovat pk-yrityksissä kuitenkin hyvin erilaisia. Hieman yli neljännes vastaajista katsoo, että työsuhteen päättämiseen mahdollisesti liittyvillä ongelmilla ei ole vaikutusta työvoiman palkkaamispäätöksiin. Toisaalta yhtä suuri osa vastaajista on sitä mieltä, 3

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Sisällysluettelo PK-YRITYSBAROMETRI Kustantaja: Suomen Yrittäjät ry PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 tämän Raportin ovat laatineet suomen yrittäjien: varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ekonomisti Petri Malinen ympäristöekonomisti Sampo Seppänen Visuaalinen ilme, kannen suunnittelu ja taitto: suunnittelija Lea Hult, Suomen Yrittäjät Painopaikka: Painomerkki Oy, Helsinki Esipuhe...1 Tiivistelmä... 2 Sisällysluettelo... 4 1. Pk-yritysbarometrin aineisto ja ennustekyky... 5 2. Pk-yritykset kansantaloudessa... 7 3. Suhdanteet... 8 3.1 Yleiset suhdannenäkymät... 8 3.2 Liikevaihto... 10 3.3 Kannattavuus... 11 3.4 Vakavaraisuus... 12 3.5 Investoinnit... 13 3.6 Tuotekehitys... 14 3.7 Henkilökunnan määrä... 15 3.8 Vienti... 16 3.9 Tuonti... 17 3.10 Tuotantokustannukset... 18 3.11 Inflaatio-odotukset... 19 4. Toimintaympäristö, kasvuhakuisuus ja kehittäminen... 21 4.1 Pk-yritysten kasvustrategiat... 21 4.2 Pk-yritysten kehittämistarpeet ja -esteet... 22 4.3 Työsuhteeseen palkkamisen esteet... 25 4.4 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset sekä aikeet yritysten ostamiseen... 26 4.5 Ulkoinen rahoitus ja sen käyttö... 28 4.6 Maksuvaikeudet... 31 5. Yhteenveto alueellisista tuloksista... 32 Pk-yritysbarometrin aluejako... 33 4

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 1. Pk-yritysbarometrin aineisto ja ennustekyky Pk-yritysbarometri mittaa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä niiden toimintaan vaikuttavien taloudellisten tekijöiden muutoksista kahdesti vuodessa. Suhdannekysymysten lisäksi barometri luotaa yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä, kuten pk-yritysten kasvustrategiaa, rahoitusta sekä työllistämisen esteitä. Barometrissa käsitellään aina myös ajankohtaisia teemoja tällä kertaa yritysten maksuvaikeuksia sekä haasteita sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Taulukko 1: Aineiston rakenne n = PÄÄTOIMIALA Teollisuus 617 16 Rakentaminen 347 9 Kauppa 736 19 Palvelut 2200 56 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Alle 5 henkilöä 1956 50 5 9 henkilöä 795 20 10 19 henkilöä 545 14 20 49 henkilöä 387 10 50 henkilöä 216 6 LIIKEVAIHTO Alle 0,20 milj. euroa 1267 33 0,20 0,49 milj. euroa 715 19 0,50 1,49 milj. euroa 901 23 1,50 milj. euroa 983 25 ALUE (MAAKUNTA) Helsinki 462 12 Pääkaupunkiseutu 223 6 Uusimaa 338 9 Varsinais-Suomi 285 7 Satakunta 129 3 Kanta-Häme 181 5 Päijät-Häme 110 3 Pirkanmaa 444 11 Kymenlaakso 135 3 Etelä-Karjala 65 2 Etelä-Savo 82 2 Pohjois-Savo 193 5 Pohjois-Karjala 131 3 Keski-Suomi 225 6 Etelä-Pohjanmaa 216 6 Keski-Pohjanmaa 120 3 Pohjois-Pohjanmaa 171 4 Pohjanmaa 182 5 Kainuu 60 2 Lappi 148 4 VASTAAJAN ASEMA Yrittäjä 3320 86 Palkattu toimitusjohtaja 442 11 Muu 101 3 YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI 2005 537 15 2000 2004 459 13 1990 1999 1034 30 1989 1459 42 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS Voimakkaasti kasvuhakuinen 337 9 Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 1583 42 Pyrkii säilyttämään asemansa 1239 33 Ei kasvutavoitteita 551 14 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 79 2 YHTEENSÄ 3900 100 5 Innolink Research Oy teki syksyn 2011 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä heinä-elokuussa 2011. Vastaajina olivat 3 900 suomalaisen pk-yrityksen edustajat. Otantakehikkona on käytetty toimialaluokitusta TOL 2008 sekä Fonecta ProFinder -yritystietokantaa. Tulosten laskentaan aineistoa on oikaistu. Näin aineisto pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin Suomen pkyritysten todellista rakennetta.

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysten odotukset ovat ennakoineet tulevia suhdannekäänteitä suhteellisen hyvin. Barometrin kotimarkkinayrityksiin painottuvassa otoksessa pk-yritysten suhdannevaihtelut ovat yleensä seuranneet suurten vientiteollisuusyritysten kehitystä viiveellä. Tässä barometrissa kaupan ja palvelualojen odotukset heikkenivät kuitenkin eniten. Suomen talouden nousu vuosien 2008 2009 kriisistä jatkui kuluvan vuoden alkupuolelle saakka. Kevään Pk-yritysbarometrin tuloksista oli kuitenkin nähtävissä jo kasvun hidastuminen. Nyt heikkenevän talouskehityksen merkit ovat vielä selvemmät. Myös barometrin ennustekyky työllisyydestä on hyvä. Henkilöstöodotusten kääntyminen nousuun jo syksyllä 2009 ennakoi työpaikkojen varsin hyvää säilymistä pkyrityksissä, mikä toteutui viime vuonna. Kuva 1: Pk-yritysbarometrin ennustekyky, suhdannenäkymät ja bkt Kuva 2: Pk-yritysbarometrin ennustekyky, odotukset henkilöstömäärästä ja työllisyys 6

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 2. Pk-yritykset kansantaloudessa Tilastokeskuksen tuoreimman yritys- ja toimipaikkatilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2009 hieman yli 320 000 yritystä. Ilman maa-, metsä- ja kalatalouden toimialoja yrityksiä oli vajaat 264 000. Edelliseen vuoteen verrattuna yritysten lukumäärän kasvu jäi talouskriisin takia 700:aan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yritysten määrän vuosittainen nettokasvu on ollut keskimäärin 5 000. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli vuonna 2009 lähes 95 prosenttia. Kaikkien pk-yritysten eli alle 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus nousi jälleen kymmenyksellä ja oli 99,8 prosenttia. Suomalaisten yritysten liikevaihtoa kertyi toissa vuonna 336 miljardia euroa. Vuoteen 2008 verrattuna talouskriisi leikkasi liikevaihtoa runsaat 15 prosenttia. Mikroyritysten osuus liikevaihdosta kuitenkin nousi runsaalla prosenttiyksiköllä noin 17 prosenttiin. Koko pk-sektorin liikevaihtoosuus oli 49 prosenttia. Suomalaiset voittoa tavoittelevat yritykset (pl. maatalous) työllistivät toissa vuonna 1 382 000 henkilöä, kun työllisten määrä muunnetaan kokopäiväisiksi työpaikoiksi. Mikroyritysten osuus tästä työllisten määrästä oli tasan neljännes ja koko pk-sektorin runsaat 62 prosenttia. Pk-sektorin osuus yrityksiin syntyneistä työpaikoista aikavälillä 2001 2009 oli lähes 85 prosenttia. Kaikkein eniten henkilöstön määrä kasvoi erittäin pienissä 1 4 henkeä työllistävissä yrityksissä. Suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä, yrityksissä kumulatiivinen henkilöstön lisäys aikavälillä 2001 2009 oli runsaat 4 000 henkeä. Suuryritysten työllisten määrän vähäistä kasvua selittää osaltaan monien toimintojen yhtiöittäminen ja ulkoistaminen. Vertailtaessa erikokoisten yritysten työllistävyyttä on myös muistettava, että yritykset siirtyvät kokoluokasta toiseen kasvun myötä. Kuva 3: Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä aikavälillä 2001 2009. Tilastokeskus. 7

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö 3. Suhdanteet Tässä osiossa tarkastellaan pk-yritysten odotuksia erityisesti koko taloutta koskien: kuinka suhdannetilanteen arvioidaan muuttuvan ja miten pk-yritysten investoinnit sekä henkilökunnan määrä kehittyvät. Tarkastelun kohteena ovat myös yritystalouden tärkeimmät muuttujat kuten liikevaihto, kannattavuus ja vakavaraisuus. 3.1 Yleiset suhdannenäkymät Pk-yritysten odotukset lähiajan talouskehityksestä muuttuivat kesän aikana selvästi aiempaa varovaisemmiksi. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku aleni kevään barometristä 10 yksiköllä lukemaan +24, kun suhdanteiden paranemista odottavien osuus laski selvästi. Muutos näkemyksissä on selvä, vaikka suuri osa barometrin vastauksista saatiinkin ennen kansainvälisen talouden ongelmien kärjistymistä heinä-elokuun vaihteessa. Toimialoista kaupan alan yritykset ovat nyt pessimistisimpiä: 14 niistä näkee suhdanteiden heikentyvän, mikä pudotti alan saldoluvun tasolle +24. Yritysten kokoluokittain erot näkemyksissä ovat varsin pienet. Toiveikkaampia ovat 20 49 henkeä työllistävät ja pessimistisimpiä puolestaan yksinyrittäjät, joita on erityisesti palvelualoilla. Palvelualoilla yksinyrittäjien näkymät ovat selvästi toimialan keskiarvon alapuolella. Saldoluku on vain +16, kun suhdanteiden paranemista odottaa vain 28 prosenttia palveluissa toimivista yksinyrittäjistä. Kuva 4: Suhdannenäkymät, saldoluku 8

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 Taulukko 2: Suhdannenäkymät seuraavan 12 kuukauden aikana Paranevat Pysyvät ennallaan Heikkenevät Saldoluku x / Kaikki yritykset 36 52 12 24 Toimialoittain Teollisuus 42 47 11 31 Rakentaminen 38 50 12 26 Kauppa 38 48 14 24 Palvelut 33 56 11 22 Kasvuhakuisuuden mukaan Voimakkaasti kasvuhakuiset 77 20 3 74 Kasvuhakuiset 48 45 7 41 Asemansa säilyttäjät 22 65 13 9 Ei kasvutavoitetta 12 68 20 8 Toimintansa lopettavat 5 36 59 54 Kokoluokittain alle 5 henkilöä 32 56 12 20 5 9 henkilöä 39 49 12 27 10 19 henkilöä 38 50 12 26 20 49 henkilöä 43 47 10 33 yli 50 henkilöä 39 50 11 28 Perustamisvuoden mukaan ennen 1990 33 55 12 21 1990 1999 34 54 12 22 2000 2004 36 53 11 25 2004 jälkeen 48 43 9 39 X / Saldoluku on laskettu paranevat ja heikkenevät -vastausten osuuksien erotuksena. 9

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö 3.2 Liikevaihto Loiva liikevaihto-odotusten lasku jatkui. Saldoluku aleni kolmella yksiköllä tasolle +40. Teollisuudessa odotukset pysyivät viime kevään tasolla, ja rakentamisessa liikevaihtoodotukset jopa nousivat viidellä yksiköllä. Nopeutunut inflaatio ja sen kuluttajien ostovoimaa heikentävä vaikutus näkyvät palvelualojen pk-yrityksen odotuksissa: arvio liikevaihdon kehityksestä heikkeni selvästi ja saldoluku putosi alkuvuodesta seitsemällä yksiköllä. Alan yksinyrittäjistä 15 prosenttia arvioi liikevaihtonsa laskevan. Eniten liikevaihdon näkymät ovat synkentyneet suurimmilla, yli 5 miljoonan euron liikevaihtoon yltävillä pk-yrityksillä. Tämä koskee kaikkia toimialoja. Esimerkiksi suurista kaupan alan pk-yrityksistä joka neljäs arvioi liikevaihdon laskevan. Talouden tilan synkkeneminen näkyy nopeimmin suurissa yrityksissä. Kuva 5: Liikevaihdon muutosodotukset, saldoluku Taulukko 3: Odotukset liikevaihdon muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Kasvaa Pysyy ennallaan Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 51 38 11 40 Teollisuus 58 33 9 49 Rakentaminen 46 40 14 32 Kauppa 52 35 13 39 Palvelut 48 41 11 37 10

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 3.3 Kannattavuus Pk-yritysten kannattavuus ei ole ehtinyt palautua vuosien 2008 2009 kriisiä edeltäneelle tasolle. Kannattavuusodotukset kävivät vuosi sitten suhteellisen korkealla, mutta ne kuvasivat enemmänkin muutoksen suuntaa, ei senhetkistä kannattavuutta. Kannattavuusodotusten saldoluku +19 on lähes puolet pienempi kuin vuosi sitten. Saldoluvun +20 alittavat kannattavuusodotukset ovat kokonaisuudessaan huolestuttavan matalat. Toimialoittaiset erot ovat nyt suhteellisen pienet. Eniten odotukset alenivat kaupan alalla, jossa muutos alkuvuoteenkin verrattuna on huomattava: saldoluku putosi 13 yksiköllä. Sen sijaan kansainvälisillä markkinoilla toimivilla teollisuuden pk-yrityksillä kannattavuusodotukset ovat vielä toimialan keskiarvon yläpuolella. Kuva 6: Kannattavuuden muutosodotukset, saldoluku Taulukko 4: Odotukset kannattavuuden muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Kasvaa Pysyy ennallaan Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 34 51 15 19 Teollisuus 38 49 13 25 Rakentaminen 34 50 16 18 Kauppa 34 47 19 15 Palvelut 34 52 14 20 11

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö 3.4 Vakavaraisuus Vakavaraisuuden vahvistumisen pitkä, loiva nousutrendi katkesi kolme vuotta sitten alkaneeseen talouskriisiin. Odotukset vakavaraisuuden kehityksestä kohenivat viime vuonna melko nopeasti, mutta kahdessa tuoreimmassa barometrissä suunta on jälleen kääntynyt alaspäin. Alkuvuoteen verrattuna vakavaraisuusodotusten saldoluku on nyt kahdeksan yksikköä alempi. Muutos on suhteellisen suuri, ja odotukset ovat painuneet pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Teollisuuden alihankkijayrityksillä arviot vakavaraisuuden kehityksestä ovat alan keskiarvoa heikommat. Muuten erot toimialoittain ja myös yritysten kokoluokittain ovat varsin pienet. Kuva 7: Vakavaraisuuden muutosodotukset, saldoluku Taulukko 5: Odotukset vakavaraisuuden muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Kasvaa Pysyy ennallaan Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 31 60 9 22 Teollisuus 34 57 9 25 Rakentaminen 34 57 9 25 Kauppa 31 58 11 20 Palvelut 30 62 8 22 12

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 3.5 Investoinnit Jo ennestään varovaisten investointiodotusten alamäki jatkui. Odotuksia kuvaava saldoluku pk-yrityksissä yhteensä on nyt pyöreä nolla, kun sekä investointien kasvuun että vähenemiseen varautuvia yrityksiä on 17 prosenttia barometrin vastaajista. Suurin lasku nähtiin teollisuudessa, jossa saldoluku aleni kahdeksalla yksiköllä. Suurissa, yli 5 miljoonan euron liikevaihdon teollisuusyrityksissä odotukset pysyivät vielä kohtuullisina saldoluvun ollessa +12. Kaupassa investointien vähentämistä suunnittelevia on jo hieman enemmän kuin niiden kasvua tavoittelevia. Painavimmin investointeja jarrutetaan pienissä kaupan alan yrityksissä: alle miljoonan euron liikevaihdon kaupoissa investointiodotusten saldoluku on 4. Kuva 8: Investointien arvon muutosodotukset, saldoluku Taulukko 6: Odotukset investointien arvon muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Kasvaa Pysyy ennallaan Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 17 66 17 0 Teollisuus 20 62 18 2 Rakentaminen 20 61 19 1 Kauppa 17 64 19 2 Palvelut 16 68 16 0 13

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö 3.6 Tuotekehitys Talouden lähiajan näkymät eivät kannusta pk-yrityksiä tuotekehitykseen. Liiketoiminnan uudistustahti uhkaa hidastua. Saldoluku aleni keväästä seitsemällä yksiköllä tasolle +10, mikä on vain puolet normaaliaikojen lukemasta. Eniten odotukset laskivat kaupassa ja teollisuudessa. Kaupan kohdalla lasku on linjassa selvästi heikentyneiden kannattavuusodotusten kanssa. Pienissä teollisuusyrityksissä tuotekehityssuunnitelmat ovat ymmärrettävästi alan suuria yrityksiä vaatimattomampia. Kansainvälisillä markkinoilla toimivissa pk-yrityksissä tuotekehitys pysyy laajempana kuin kotimarkkinoilla toimivissa, mutta odotukset ovat alentuneet keväästä selvästi myös kansainvälisillä yrityksillä. Kuva 9: Tuotekehityspanostusten muutosodotukset, saldoluku Taulukko 7: Odotukset tuotekehityksen muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Kasvaa Pysyy ennallaan Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 20 70 10 10 Teollisuus 22 70 8 12 Rakentaminen 16 72 12 4 Kauppa 17 71 12 5 Palvelut 21 69 1 20 14

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 3.7 Henkilökunnan määrä Työllisyyden nousu hiipuu. Pienten pk-yritysten varassa ollut yksityisen sektorin työpaikkojen lisäys ei jatku yhtä vahvana kuin tähän asti. Tähän viittaavat pk-yritysten loivasti heikentyneet odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä. Erityisesti kaupan alalla näkymät ovat muuttuneet alkuvuodesta selvästi: henkilöstöodotusten saldoluku aleni kahdeksalla yksiköllä, kun henkilöstön lisäysodotukset painuivat hieman heikommiksi kuin muilla kotimarkkina-aloilla. Positiivista on se, että teollisuudessa henkilöstöodotukset jopa nousivat yhdellä yksiköllä edellisestä barometrista. On kuitenkin huomattava, että muutokset kansainvälisen talouden tilassa näkyvät hyvin nopeasti juuri teollisuudessa. Myönteistä on myös se, että kaksi vuotta sitten jyrkästi pudonneet odotukset eivät johtaneet oleelliseen vähenemiseen pk-yritysten todellisessa henkilöstössä. Kuva 10: Henkilöstön määrän muutosodotukset, saldoluku Taulukko 8: Odotukset henkilöstön määrän muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Kasvaa Pysyy ennallaan Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 21 71 8 13 Teollisuus 26 66 8 18 Rakentaminen 23 64 13 10 Kauppa 19 72 9 10 Palvelut 20 73 7 13 15

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö 3.8 Vienti Pk-yritysten vientinäkymät heikkenevät. Vientiä harjoittavien pk-yritysten odotuksia peilaava saldoluku aleni keväästä 10 yksiköllä tasolle +24. Samalla vientiyritysten toimialoittainen rakenne muuttuu: vientiä harjoittavia kaupan alan pk-yrityksiä on hieman viimeaikaista enemmän, mutta teollisuudessa vientiyritysten osuus alitti nyt 60 prosentin rajan. Suhteessa eniten viennin pk-yrityksiä on Helsingin ulkopuolisella pääkaupunkiseudulla sekä Päijät-Hämeessä. Molemmilla alueilla vientiyritysten osuus on barometrin mukaan yli 45 prosenttia. Vientinäkymät heikkenivät lähes yhtä paljon kaikilla neljällä päätoimialalla. Viime kevään ja alkukesän mittaan kertyneet tiedot kansainvälisen talouden kasvun hidastumisesta ovat vaikuttaneet koko pk-sektoriin. Kuva 11: Viennin arvon muutosodotukset, saldoluku Taulukko 9: Vientiyritysten osuus, pk-yrityksistä Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Vientiä harjoittavat 30 59 12 34 23 Palvelut Taulukko 10: Vientiyritysten odotukset viennin arvon muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Kasvaa Pysyy ennallaan Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 35 54 11 24 Teollisuus 41 48 11 30 Rakentaminen 19 72 8 11 Kauppa 33 56 11 22 Palvelut 33 56 11 22 16

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 3.9 Tuonti Tuonnissa odotukset laskivat hieman enemmän kuin viennissä. Laskun suuruus selittyy pääosin kaupan alan yritysten heikentyneistä näkymistä: niiden tuontiodotusten saldoluku aleni keväästä 14 yksiköllä. Muihin toimialoihin verrattuna kaupan tuontinäkymät säilyivät kuitenkin parempina. Kokonaisuudessaan tuontiyritysten odotukset ovat suhteellisen varovaiset. Yleisen talouden tilan nähdään heikkenevän ja kotimaisen kysynnän näkymät ovat samaan aikaan vaisummat kuin vielä puoli vuotta aiemmin. Poikkeuksena yleisestä trendistä on rakennusalan tuontiodotusten nousu viime keväästä. Asuntomarkkinoilla kysyntä on jatkunut suhteellisen vilkkaana, mitä selittää ainakin matalien korkojen jakson pitkittyminen. Kuva 12: Tuonnin arvon muutosodotukset, saldoluku Taulukko 11: Tuontiyritysten osuus, pk-yrityksistä Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Suoraa tuontia harjoittavat 25 43 12 52 12 Palvelut Taulukko 12: Tuontiyritysten odotukset tuonnin arvon muutoksesta Kasvaa Pysyy ennallaan Pienenee Saldoluku Kaikki yritykset 40 51 9 31 Teollisuus 40 54 6 34 Rakentaminen 39 53 8 31 Kauppa 47 44 9 38 Palvelut 32 58 10 22 17

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö 3.10 Tuotantokustannukset Tuotantokustannusten nousu yhtä aikaa epävarman kysynnän kanssa vaikeuttavat pk-yritysten toimintaa kuluvan syksyn ja ensi kevään aikana. Lähes puolet pkyrityksistä näkee tuotantokustannusten edelleen nousevan, mikä nosti saldolukua viidellä yksiköllä +40:een. Nousi tuli pääosin teollisuudesta, jossa tuotantokustannusten saldoluku pomppasi alkuvuodesta peräti 14 yksiköllä. Energian ja raaka-aineiden kalleus ja pelko niiden hintojen nousun jatkumisesta on ilmeinen. Sen sijaan kaupassa ja palveluissa odotukset pysyivät alkuvuoden tasolla. Näiden alojen muuten heikentyneet odotukset johtuvat lähinnä asiakaskunnassa tapahtuvista muutoksista. Kuluttajien ostovoiman heikentymiseen varaudutaan sekä kaupan että palvelualojen pk-yrityksissä. Kuva 13: Tuotantokustannusten muutosodotukset, saldoluku Taulukko 13: Odotukset tuotantokustannusten muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Kasvavat Pysyvät ennallaan Alenevat Saldoluku Kaikki yritykset 47 46 7 40 Teollisuus 56 36 8 48 Rakentaminen 52 40 8 44 Kauppa 42 53 5 37 Palvelut 45 47 8 37 18

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 3.11 Inflaatio-odotukset Odotukset hintojen ja palkkojen nousuvauhdista ovat pkyrityksissä hieman alentuneet alkuvuoden barometrin tuloksiin verrattuna. Muutokset ovat pääosin pieniä, 0,1:n tai 0,2:n prosenttiyksikön luokkaa. Vain rakennusalalla inflaatio-odotukset ovat edelleen nousseet; esimerkiksi palkkojen nousuvauhdin alan pk-yritykset arvioivat nyt yli prosenttiyksikön nopeammaksi kuin vielä alkuvuonna. Kaupan alan pk-yritysten näkemykset oman alan lopputuotteiden hintojen kehityksestä ovat hieman varovaisempia kuin muilla aloilla. Näkemyksen taustalla voivat olla huoli kuluttajien ostovoiman riittävyydestä sekä tiukka kilpailutilanne alan suurten toimijoiden ja pk-yritysten välillä. Kokonaisuudessaan pk-yritysten inflaatio-odotukset ovat varovaisemmat kuin arviot tuotantokustannusten noususta. Paineet kannattavuutta kohtaan jatkuvat. Kuva 14: Inflaatio-odotukset, hintojen muutos- Taulukko 14: Odotukset inflaation tasosta seuraavan 12 kuukauden aikana Lopputuotteet Välituotteet Palkat Kaikki yritykset 3,0 2,8 2,2 Teollisuus 3,1 3,2 2,2 Rakentaminen 3,7 4,4 3,2 Kauppa 2,6 2,8 2,1 Palvelut 3,0 2,4 2,2 19

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Taulukko 15: Odotukset hintojen muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana Nousevat Pysyvät ennallaan Laskevat Saldoluku Lopputuotteet Kaikki yritykset 53 44 3 50 Teollisuus 56 40 4 52 Rakentaminen 60 38 2 58 Kauppa 55 39 6 49 Palvelut 50 48 2 48 Välituotteet Kaikki yritykset 56 42 2 54 Teollisuus 67 31 2 65 Rakentaminen 72 26 2 70 Kauppa 60 37 3 57 Palvelut 48 51 1 47 Palkat Kaikki yritykset 57 42 1 56 Teollisuus 67 32 1 66 Rakentaminen 67 32 1 66 Kauppa 57 41 2 55 Palvelut 52 47 1 51 20

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 4. Toimintaympäristö, kasvuhakuisuus ja kehittäminen Tämä osio käsittelee pk-yritysten toimintaympäristöä: kasvuhakuisuutta sekä kehittämistarpeita ja -esteitä. Lisäksi osiossa tarkastellaan mahdollisten työsuhteen purkamiseen liittyvien ongelmien vaikutusta työsuhteeseen palkkaamisen esteenä. Osiossa kuvataan myös pk-yritysten sukupolven- ja omistajavaihdostilannetta sekä pk-yritysten rahoitusta. Yleisen taloustilanteen epävarmuuteen liittyen jatketaan yritysten maksuvaikeuksien tarkastelua. 4.1 Pk-yritysten kasvustrategiat Innovatiiviset kasvavat yritykset ovat tärkeitä lähteitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Yritysten kasvu on tärkeää paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi, sekä sitä kautta työllistämisvaikutusten mielessä. Lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 42 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Vastaajista 15 prosentilla ei ole lainkaan kasvutavoitteita ja kaksi prosenttia arvioi toimintansa loppuvan seuraavan vuoden aikana. Asemansa säilyttämiseen pyrkiviä on kolmasosa. Talousnäkymien heikentymisen seurauksena, kasvuhakuisuus on kääntynyt lievään laskuun ja aikaisempaa hieman useampi yritys pyrkii vain säilyttämään asemansa. Toistaiseksi mitään suurta muutosta ei kuitenkaan ole nähtävissä yritysten kasvuhalukkuudessa ja kasvuhalukkuus on selvästi parin vuoden takaista aikaa korkeampi. Toimialoittain tarkasteltuna rakennusalalla taloustilanteen muutos on näkynyt kasvuhakuisuuden hiipumisena hieman voimakkaammin kuin muilla aloilla. Muista päätoimialoista poiketen rakennusalalla ilman kasvutavoitetta toimivien yritysten määrä on kääntynyt kasvuun ja ilman kasvutavoitteita olevia rakennusalan yrityksiä on jo lähes viidennes. Positiivista kuitenkin on, että rakennusalallakin on paljon yrityksiä, jotka edelleen pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Palveluissa ja rakentamisessa on muita aloja enemmän yrityksiä, joilla ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Kasvuhakuisuus on yleisempää nuoremmissa ja suuremmissa pk-yrityksissä. Luonnollisesti laajemmilla markkinoilla toimivien yritysten keskuudessa kasvuhakuisuus on yleisempää. Kuva 15: Kasvuhakuisuuden kehitys, pk-yrityksistä 21

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Taulukko 16: Yritysten kasvuhakuisuus Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitetta Toimintansa lopettavat Kaikki yritykset 9 42 33 14 2 Toimialoittain Teollisuus 14 46 29 10 1 Rakentaminen 4 38 39 18 1 Kauppa 8 48 34 8 2 Palvelut 8 39 33 18 2 Kokoluokittain Alle 5 henkilöä 4 36 35 22 3 5 9 henkilöä 8 47 33 10 2 10 19 henkilöä 13 49 31 7 0 20 49 henkilöä 19 49 28 4 0 Yli 50 henkilöä 31 47 18 3 1 Perustamisvuoden mukaan ennen 1990 6 41 37 14 2 1990 1999 8 39 33 17 3 2000 2004 10 46 27 15 2 2004 jälkeen 16 45 25 12 2 4.2 Pk-yritysten kehittämistarpeet ja -esteet Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla jatkuvasti tapahtuvien yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tämän seurauksena myös pk-yritysten on menestyäkseen ja kilpailussa pärjätäkseen kehityttävä. Yllättäen pk-yrityksistä peräti 16 prosenttia kokee, ettei heillä ole minkäänlaisia kehittämistarpeita. Tällaisten yritysten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden takaisesta. Kehittämistarpeita omaavat pk-yritykset kokevat suurimman kehittämistarpeen olevan myynnin ja markkinoinnin alueella. Seuraavaksi eniten tarpeita yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Henkilöstön osaamisen turvaamista ei koeta samassa määrin tärkeäksi teollisuudessa kuin muilla toimialoilla. Myynnin ja markkinoinnin kehittämistä pidetään tärkeänä erityisesti kaupassa, kun taas rakentamisessa sen merkitys nähdään keskimääräistä pienemmäksi. Rakentamisessa sen sijaan pidetään juuri henkilöstön kehittämistä ja koulutusta sekä johtamista hieman keskimääräistä useammin tärkeimpänä kehittämisen kohteena. Tuotannon, tuotekehityksen ja laadun parantaminen sekä verkostoituminen ja alihankinta koetaan asioiksi, joiden alueella yrityksillä on erityisesti kehitystarpeita. Rakentamisessa ja palveluissa verkostoitumisen ja teollisuudessa puolestaan tuotekehityksen merkitys kehittämistarpeena nähdään muita aloja tärkeämmäksi. Yllättävää sen sijaan on se, että rahoituksen merkitys on vähentynyt. Yrityksen hallitustyöskentelyä, jota kysyttiin toisen kerran, ja kansainvälistymistä sekä vientiä pidetään vain harvoin tärkeimpänä kehittämiskohteena. Kansainvälistymistä ja vientiä pidetään teollisuudessa kuitenkin muita aloja useammin tärkeänä. Nuorissa yrityksissä nähdään muita yrityksiä useammin kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä sekä taloushallinnossa ja rahoituksessa. Pienemmissä yrityksissä on enemmän niitä yrityksiä, jotka eivät tunnista kehittämistarpeita, kun taas suuremmissa pk-yrityksissä lähes kaikissa on kehittämistarpeita, joissa painottuvat erityisesti johtaminen sekä henkilöstön kehittäminen ja koulutus. Kotimarkkinayrityksissä nähdään kehitettävää erityisesti henkilöstössä sekä hieman muita useammin myös verkottumisessa ja yhteistyössä. Laajemmilla markkinoilla toimivissa yrityksissä korostuu myynti ja markkinointi. Kasvuhakuisimmista yrityksistä lähes kaikki tunnistavat omaavansa kehittämistarpeita. Tällaisissa yrityksissä erityisesti vientiä ja kansainvälistymistä sekä johtamista 22

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 pidetään keskimääräistä useammin tärkeimpänä kehittämisen kohteena. Lisäksi henkilöstön kehittäminen ja koulutus nähdään muita hieman useammin tärkeäksi. Epävarma suhdannetilanne nähdään kehittämisen pahimmaksi esteeksi aiempaa harvemmin kaikilla toimialoilla. Tästä huolimatta se on tärkein este ja verrattaessa tilannetta aikaan ennen edellistä taantumaa, nähdään epävarma suhdannetilanne selvästi useammin merkittävimmäksi esteeksi. Yksittäisistä tekijöistä ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta pidetään toiseksi ja kireää kilpailutilannetta kolmanneksi merkittävämpänä kehittämisen esteenä. Muista tekijöistä selkeimmin on noussut kustannustason osatekijät, jonka merkitys on kasvanut kolmanneksella. Kova kilpailutilanne koetaan kehittämisen jarruksi erityisesti rakentamisessa ja kaupassa. Kustannustaso nähdään esteeksi etenkin teollisuudessa. Kaupassa ja teollisuudessa koetaan suhdannetekijät hieman muita toimialoja suuremmaksi kehittämisen esteeksi. Vastaavasti niissä ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ei koeta esteeksi samassa laajuudessa kuin muilla toimialoilla. Rakentamisessa sen sijaan työvoiman saatavuus koetaan hieman keskimääräistä useammin esteeksi epäterveen kilpailun lisäksi. Rakentamisessa muita aloja harvemmin puolestaan muut resurssitekijät koetaan kehittämisen esteeksi. Kasvuhakuisimmissa ja nuorissa yrityksissä rahoitus koetaan muita yrityksiä useammin kehittämisen esteeksi. Kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä korostuu suhdannetilanne verrattuna muihin yrityksiin. Keskisuurissa yrityksissä korostuu myös kustannustaso ja epäterve kilpailu. Kotimarkkinayrityksissä sen sijaan kehittämisen esteeksi koetaan erityisesti työvoimakustannusten taso ja epäterve kilpailu. Kuva 16 : Tärkein kehittämistarve, pk-yrityksistä 23

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Taulukko 17: Yrityksen tärkein kehittämistarve Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Johtaminen 4 3 5 4 4 Yrityksen hallitustyöskentely 2 2 2 1 2 Palvelut "Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 15 10 19 14 17 Markkinointi ja myynti 28 23 22 38 27 Vienti ja kansainvälistyminen 4 10 0 3 3 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 7 5 10 8 6 "Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu 9 18 9 6 8 Yhteistyö/ verkottuminen, alihankinta 12 8 14 10 14 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten huomioiminen 3 3 4 3 2 Ei kehittämistarpeita/ei osaa sanoa 16 18 15 13 17 Taulukko 18: Yrityksen kehittämisen pahin este Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yritystoiminnan sääntely 7 5 5 6 8 - Byrokratia 4 3 4 3 5 - Työlainsäädäntö/tesit 2 2 0 1 2 - Muu sääntely 1 0 1 2 1 Kustannustaso 15 19 15 14 14 - Työn sivukulut 6 9 8 7 5 - Palkkataso/ muut tuotantokustannukset Palvelut 6 6 4 5 6 - Verotus 3 4 3 3 3 Kilpailutilanne 15 14 19 18 14 - Kireä kilpailu 10 11 11 11 9 - Epäterve kilpailu 3 2 6 3 3 - Kysynnän riittämättömyys/ epävakaus 2 1 2 4 2 Rahoitus 7 8 6 8 7 - Saatavuus 3 4 1 3 3 - Hinta 1 1 0 1 1 - Vakuuksien puute 3 3 5 4 3 Resurssitekijät 17 16 18 14 19 - Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 11 9 15 9 12 - Muut resurssitekijät 6 6 3 5 7 Suhdanne/maailmantilanne 20 22 20 23 19 Muut tekijät/ei osaa sanoa 19 16 17 17 19 24

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 Kuva 17: Kehittämisen pahin este, pk-yrityksistä 4.3 työsuhteeseen palkkamisen esteet Työsuhteeseen palkkaamisen esteitä tarkasteltiin tällä kertaa näkökulmasta, jossa korostettiin työsuhteen purkamisen mahdollisia ongelmia. Asiantuntijoiden mukaan pkyrityksillä on korkea kynnys palkata työntekijöitä, koska potentiaalisella työnantajalla on pelko vaikeuksista irtisanoa osaamiseltaan ja soveltuvuudeltaan yritykseen sopimaton työntekijä. Näkemykset työsuhteen purkamisen ongelmien yhteydestä rekrytointipäätöksiin ovat pk-yrityksissä hyvin erilaisia. Hieman yli joka neljännes vastaajista katsoo, ettei työsuhteen päättämiseen mahdollisesti liittyvillä ongelmilla ole vaikutusta työvoiman palkkaamispäätöksiin. Toisaalta yhtä suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että nämä ongelmat vaikuttavat työllistämispäätöksiin erittäin paljon. Pk-yrityksistä 26 prosenttia ilmoitti, että ongelmat työsuhteen purkamisessa rajoittavat erittäin paljon työsuhteeseen palkkaamista ja 18 prosenttia vastaajista ilmoitti niiden rajoittavan ainakin jonkin verran työsuhteeseen palkkaamista. Työsuhteeseen palkkaamista rajoittavim- maksi ongelmat koettiin rakentamisessa ja kaupassa. Palveluissa mahdollisten työsuhteen purkamiseen liittyvien ongelmien merkitys työsuhteeseen palkkaamisen esteenä oli hieman muita toimialoja pienempi. Tarkasteltaessa erikokoisia yrityksiä havaittiin, että pienyritykset kokivat ongelmat rajoittavan rekrytointia voimakkaimmin. Yrityksistä, jotka työllistävät 20 49 henkeä, 29 prosenttia kokee työsuhteen päättämisen ehtojen rajoittavan niiden omaa työvoiman lisäystä. Vain 11 prosenttia tämän kokoluokan yrityksistä katsoo, ettei ongelmaa ole. Mikroyrityksissä ongelmat työsuhteen purkamisessa rajoittavat työsuhteeseen palkkaamista vähemmän kuin muissa pk-yrityksissä. Mikroyrityksistä lähes joka kolmas katsoo, että työsuhteen päättämisen vaikeus ei vaikuta yrityksen omiin rekrytointipäätöksiin. Sen sijaan yli 50 hengen yrityksistä vain 13 prosenttia kokee samoin. Selvitettäessä yritysten kokemuksia vaikeuksista, pk-yrityksistä 18 prosenttia ilmoitti kohdanneensa usein tai toistuvasti vaikeuksia työsuhteen päättämisessä siksi, että työn- Kuva 18: Työsuhteen purkamiseen liittyvät ongelmat rajoittavat rekrytointia, pk-yrityksistä 25

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö tekijän osaaminen ja soveltuvuus eivät vastaa odotuksia. Vähintään yksi kokemus edellä kuvatunlaisista syistä johtuvista ongelmista löytyi lähes puolelta pk-yrityksiä. Teollisuudessa ja erityisesti rakennusalalla pk-yrityksillä on selvästi kauppaa ja palveluja enemmän kokemuksia vaikeuksista päättää työsuhde silloin kun työntekijä osoittautuu yritykseen sopimattomaksi siksi, että työntekijän osaaminen ja soveltuvuus eivät vastaa odotuksia. Palveluissa huonoja kokemuksia oli vähemmän kuin muilla toimialoilla ja erityisen suuri ero palvelujen eduksi oli toistuvissa tai usein koetuissa ongelmissa. Toimialoittaisia eroja selittää osaltaan se, että jotkut toimialat, kuten rakennusala kärsivät toistuvasti suhdanteista johtuvista eroista työvoiman saatavuudessa. Tilanteessa, jossa alalla on akuutti työvoimapula, rekrytointi on erityisen haastavaa. Kokoluokittain tarkasteltuna keskisuurissa yrityksissä oli selvästi enemmän kokemuksia vaikeuksista päättää työsuhde niissä tapauksissa kun työntekijän osaaminen ja soveltuvuus eivät vastaa odotuksia. Keskisuurista yrityksistä ainoastaan reilu 10 prosenttia ei ollut koskaan törmännyt ongelmaan. Mikroyrityksissä vastaavasti tilanne oli lähes päinvastainen, eli niistä yli puolella ei ole ollut koskaan vastaavia ongelmia. Syy eroon on itsestään selvä, sillä rekrytointien määrän kasvu lisää tutkimusten mukaan riskiä epäonnistua. Toisaalta tutkimusten mukaan mikroyritysten rekrytointi tapahtuu monasti sellaisten henkilöiden piiristä, jotka yrittäjä tuntee. Kuva 19: Kokemukset ongelmista työsuhteen päättämisessä, pk-yrityksistä 4.4 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset sekä aikeet yritysten ostamiseen Yli kolmasosa pk-yrityksistä suunnittelee sukupolven- tai omistajavaihdosta. Yrityksistä 25 prosentissa odotetaan sukupolven- tai omistajanvaihdosta seuraavan 5 vuoden kuluessa. Kokonaisosuus on säilynyt parin viime vuoden tasolla. Tämä vuonna kysyttiin ensimmäistä kertaa myös hieman pidemmän aikavälin arviota. Pk-yrityksistä 13 prosenttia suunnittelee sukupolven- tai omistajanvaihdosta, joka tapahtuu myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa. Vastaajista 54 prosenttia ei ainakaan tietoisesti suunnittele sukupolven- tai omistajanvaihdosta lähivuosina oman yrityksen kohdalla. Tarve sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin riippuu vahvasti yrityskoosta ja lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Yksinyrittäjistä vain 16 prosenttia tunnistaa tarpeen seuraavan viiden vuoden aikana, mutta muissa pk-yrityksissä tarve on noin neljänneksellä. Yksinyrittäjien tarve sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin lähimmän viiden vuoden aikana on kasvanut, mutta muiden yrityskokojen kohdalla ei merkittävää muutosta ole tapahtunut. Omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi erityisesti keskisuurissa teollisuuden pk-yrityksissä. Vähiten tarvetta sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin on palvelusektorilla. Tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä tilannetta, havaitaan tilanteen tasoittuvan sekä erikokoisten yritysten että eri toimialojen välillä. Yrittäjien ikärakenne on selvästi vinoutuneempi kuin palkansaajien. Väestön ikääntymisen seurauksena sukupolven- tai omistajanvaihdoksia tai vaihtoehtoisesti yritystoiminnan päättymisiä onkin tulevina vuosina odotettavissa runsaasti. Mikäli nämä tapahtuisivat ennakoidussa aikataulussa, merkitsisi se vuosittain noin 10 000 sukupolven- tai omistajanvaihdoksen mahdollisuutta ja tarvetta lähivuosina. Selvitettäessä sukupolven- tai omistajavaihdoksiin liittyviä haasteita ja syitä tarkemmin, nousivat esiin laaja kirjo erilaisia syitä. Selkein haaste sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin pk-yrityksissä on sopivan jatkajan tai ostajan löytäminen. Vastaajista 54 prosenttia ilmoitti sen olevan keskeisin haaste ja erityisen merkittäväksi se nousi palvelualoilla. Muina haasteina koettiin rahoitus, jonka 18 prosenttia pk-yrityksistä nimesi suurimmaksi haasteekseen. Rakennusalalla rahoitukseen liittyvät ongelmat olivat lähes kolmanneksen yleisempiä kuin muilla toimialoilla. Yrityksen matala markkina-arvo tai siihen liittyvä epävarmuus oli merkittävin haaste 14 prosentille vastaajista. 26

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 Kuva 20: Suunnitteilla olevan sukupolven- tai omistajanvaihdoksen odotettavuus, pk-yrityksistä Verotus koetaan koko vastaajajoukon näkökulmasta rahoitusta pienemmäksi ongelmaksi. Vastaajista 12 prosentille se on suurin haaste, mutta verokysymykset korostuvat suurempien pk-yritysten omistusjärjestelyissä. Yli 5 miljoonan euron liikevaihtoon yltävistä yrityksistä, joissa omistajanvaihdos on suunnitteilla, lähes 20 prosenttia pitää ankaraa verotusta pahimpana ongelmana. Lisäksi kaksi prosenttia pk-yrityksistä kertoi suurimman haasteen olevan yrityksen vaikea markkina-asema alihankkijana. Yritystoiminnasta luopuminen tapahtuu ensisijaisesti eläköitymisen vuoksi. Pk-yritysten sukupolven- tai omistajanvaihdoksissa peräti 88 prosentissa syynä on yrittäjän eläkkeelle jäänti. Huomion arvoista vastauksissa on myös se, että yrityksen tarvitsemia investointeja ei pelätä. Investointitarpeeseen liittyvien liian suuriksi koettujen riskien vuoksi yrittäjyydestä luopuu vain kuusi prosenttia yrittäjistä ja kohtuuttoman kovan kilpailun vuoksi neljä prosenttia yrittäjistä. Harmaalla taloudella ja sen määrän kasvulla on nähtävissä vaikutus yrittäjyydestä luopumiseen. Lähivuosina omistajanvaihdosta tai yritystoiminnasta luopumista suunnittelevista pk-yrityksistä kaksi prosenttia ilmoitti syyksi yritystoimintaa vaikeuttavan harmaan talouden. Harmaasta taloudesta johtuvat ongelmat ovat rakennusalalla hieman yleisempänä syynä omistajanvaihdoksiin kuin muilla toimialoilla. Aikeita yrityksen ostamiseen selvitettiin samalla kun kartoitettiin sukupolven- tai omistajanvaihdoksia. Noin 10 prosentilla pk-yrityksiä on suunnitelmissa yrityksen ostaminen lähivuosina. Kiinnostus kohdistui pääasiassa muihin kuin rakennusalan yrityksiin. Osuutta voidaan pitää kohtuullisen merkittävänä, ja se kertoo pk-yritysten luontaisesta uusiutumishalusta. Ostohaluja löytyi ennen kaikkea kasvuhaluisimmilta yrityksiltä. Näille yrityksille yrityskaupat ovat yksi keskeinen kasvun väline. Kuva 21: Sukupolven- tai omistajanvaihdoksen keskeisin haaste, pk-yrityksistä 27

Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö 4.5 Ulkoinen rahoitus ja sen käyttö Sopeutuminen talouskriisin seurauksiin ja varautuminen talouden uuteen heikkenemiseen ovat vähentäneet pk-yritysten ulkoisen rahoituksen hankintaa. Barometrin mukaan 45 prosentilla pk-yrityksistä on nyt ulkoista rahoitusta, kun aiemmin vastaava osuus pysyi vuosikausia 50 prosentin tasolla. Eniten rahoitusta ovat vähentäneet teollisuuden pkyritykset, joista vielä alkuvuonna lähes 70 prosentilla oli lainaa rahoituslaitoksilta. Nyt enää 57 prosentilla. Myös kaupan alalla ulkoisen rahoituksen yleisyys on vähentynyt poikkeuksellisen selvästi. Kokoluokittain oleellisin muutos alkuvuodesta tapahtui aivan pienimmissä, alle 5 hengen yrityksissä. Niistä noin joka kolmannella on enää lainaa, kun osuus edellisessä barometrissa oli vielä 42 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä tasan puolet on ottanut viime aikoina ulkoista rahoitusta: Osuus on jopa hieman suurempi kuin alkuvuonna. Muuten rahoituksen hankinnan yleisyys on vähentynyt sekä toimialoittain että kokoluokittain, eniten 10 19 hengen yrityksissä. Näkemys talouden heikkenemisestä näkyy suunnitellun rahoituksen käyttötarkoituksissa. Käyttöpääoman tarve on jälleen korostunut. Hieman runsas neljännes rahoituksen hakemista suunnittelevista nimeää käyttöpääoman tärkeimmäksi rahoituksen käyttökohteeksi. Alkuvuonna vastaava osuus oli 4 prosenttiyksikköä alempi. Taulukko 19: Ulkoisen rahoituksen yleisyys Toimialoittain Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut On lainaa rahoituslaitoksista 45 57 51 43 41 Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuisuuden mukaan Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintaansa lopettavat On lainaa rahoituslaitoksista 59 47 44 34 27 alle 5 henkilöä Kokoluokittain 5 9 henkilöä 10 19 henkilöä 20 49 henkilöä yli 50 henkilöä On lainaa rahoituslaitoksista 34 51 54 63 67 Taulukko 20: Ulkoisen rahoituksen ottamisen yleisyys Toimialoittain Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Ottanut rahoitusta 26 33 34 26 24 Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuisuuden mukaan Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintaansa lopettavat Ottanut rahoitusta 50 27 24 15 16 alle 5 henkilöä Kokoluokittain 5 9 henkilöä 10 19 henkilöä 20 49 henkilöä yli 50 henkilöä Ottanut rahoitusta 18 29 33 43 50 28

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 Heikentyneet investointinäkymät vähentävät rahoituksen tarvetta lähimmän 12 kuukauden aikana. Rahoituksen hakemista kone- ja laiteinvestointien laajennuksiin kaavailee 4 prosenttiyksikköä pienempi joukko kuin alkuvuodesta. Myös korvausinvestointien rahoitusaikomukset vähenivät hiukan. Sen sijaan rakennusinvestointeihin tarvitsee rahoitusta samat 15 prosenttia kuin edellisessä barometrissa. Vaikka varovaisuus ulkoisen rahoituksen käytössä on lisääntynyt, ei rahoituksen rakenteessa ole tapahtunut mainittavaa muutosta: pk-yritykset suunnittelevat hakevansa rahoitusta ensisijaisesti pankeista sekä Finnverasta. Muiden rahoittajien joukosta pääomasijoittajien rooli on edelleen hienokseltaan vahvistunut. Toimialoista teollisuuden ja rakennusalan rahoitussuunnitelmien muutokset menivät nyt ristiin: teollisuuden pk-yritykset aikovat pankkien sijasta turvautua entistä useammin Finnveraan, kun taas rakennusalalla rahoituksen pankkikeskeisyys näyttää vahvistuvan entisestään. Kaupan alalla kiinnostus pääomasijoittajia kohtaan vahvistui edellisestä barometristä kolmella prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin. Suurimmat lyhyen ajan muutokset rahoitussuunnitelmissa tapahtuivat voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä: pankkien osuus aiottuna rahoituksen lähteenä näissä yrityksissä aleni ja osuuttaan nostivat ELY-keskukset ja pääomasijoittajat. Taulukko 21: Ulkoisen rahoituksen ottamisaikomukset Kaikki yritykset Toimialoittain Teollisuus Rakentaminen Kauppa Aikoo ottaa rahoitusta 23 35 28 22 20 Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuisuuden mukaan Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitetta Palvelut Toimintansa lopettavat Aikoo ottaa rahoitusta 47 25 19 9 16 alle 5 henkilöä Kokoluokittain 5 9 henkilöä 10 19 henkilöä 20 49 henkilöä yli 50 henkilöä Aikoo ottaa rahoitusta 14 26 27 37 47 Kuva 21: Ulkoisen rahoituksen tärkein käyttötarkoitus, yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana 29