Virrat. Kuntaraportti

Samankaltaiset tiedostot
Tampere. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti

Forssa. Kuntaraportti

Nurmes. Kuntaraportti

Salla. Kuntaraportti

Rovaniemi. Kuntaraportti

Kiuruvesi. Kuntaraportti

Kauhajoki. Kuntaraportti

Ilmajoki. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Orivesi. Kuntaraportti

Parkano. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Nokia. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Pälkäne. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Kaarina. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Harjavalta. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Ulvila. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti

Transkriptio:

Virrat Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.201 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 201. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=347 Alue, Pirkanmaan Yrittäjät ry, N=42 Kunta, Virrat, N=1 2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3

Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 201 Aluejärjestön keskiarvotulos 201 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 201 4

Kokonaisarvosana

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 201,2 2014,2 Kunta ALUE 201, 2014,5 KOKO MAA 201,7 4 5 7 8 9 10 2014,

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Pirkanmaa, N=42) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue Lempäälä Pirkkala Ylöjärvi Vesilahti Hämeenkyrö Punkalaidun Mänttä-Vilppula Parkano Valkeakoski Kangasala Pälkäne Sastamala Nokia Tampere Urjala Virrat Ikaalinen Orivesi Akaa Ruovesi 5, 5, 5,4,7, 7, 7, 7,5 7,4 7,1,9,9,8,7,,,,4,4,4,2,0 7

Mittariston koonti osa-alueittain (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 7 14 14 14 14 14 17 29 14 21 21 29 29 33 7 21 14 21 14 29 50 3 3 21 33 29 14 14 14 14 14 17 7 14 4 5 7 8 9 10 7,1,7,7,1,4,5,1,9,7,9,8,8,2,3,3,1,7,7 5,5,4, Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 8 10

Mittariston koonti osa-alueittain (Virrat, N=1) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit,1,5 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys,1,2 Kunnan viestintä ja tiedottaminen,1,0 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka,2,2,0,9 201 2014 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri,1 5,8 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 5,5 5,8 9

1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 38 0,0 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 38-0,2-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 13 47 27 13-0, -0,2-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 38-0,8-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys

Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa -0, -0,3-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 50-0,9-0,5 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä -0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 33 27 27 13-0,8-0,5 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

3 Viestintä ja tiedottaminen

Viestintä ja tiedottaminen (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0,5 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 27 20 40 7 7-0,2-0,2-0, Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 38 0,3 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

4 Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 0,2 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 0,2 0,2 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 0,3 0,0 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 38-0,3-0,3-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

5 Hankintapolitiikka

Hankintapolitiikka (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 20 27 2 38 27 5 44 27-0,7-0,5-0,1-0,1-0,1-0,5-0,5-0, -0, -0, -0,1-0, -0,5 Min Ka Max -2-1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 38-0,8-0,2-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 44-0,5-0,1-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 44-0,3-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 38-0,3-0,1 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 38-0,1-0,3-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Virrat, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä -0,2-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 38-0, -0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 44-0,5-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään -0,9-0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Virrat, N=1) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan hankintapolitiikka Koulutus ja osaaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 22 23 22 34 34 50 45 41 44 48 4 5 81 75 73 Kunta Alue Koko maa Kunnan viestintä ja tiedottaminen 28 30

Tausta-aineistoa

Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 3 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27

Suomen kunnat Suomessa on 3 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.201 28

Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (0 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 08 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 24 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30

Yritysten henkilöstö 35% % Mikroyritykset (1 9 hlöä) 34 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (0 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014.

Yritysten liikevaihto 1,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 3 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 9 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 8 mrd Suuryritykset (0 hlöä) 17 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32