Rovaniemi Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Lapin Yrittäjät ry, N=279 Kunta, Rovaniemi, N=59 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 6,3 2014 6,5 Kunta 7 20 27 31 14 2 ALUE 2016 6,5 2014 6,5 KOKO MAA 2016 6,7 4 5 6 7 8 9 10 2014 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Lappi, N=279) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue Ranua Ylitornio Tervola Keminmaa Tornio Salla Kemijärvi Kemi Pelkosenniemi Rovaniemi Kittilä Sodankylä Inari Muonio Utsjoki Kolari Enontekiö Pello 6,7 6,5 7,4 7,3 7,2 7,1 6,9 6,8 6,7 6,7 6,3 6,3 6,3 6,2 6,1 6,0 5,8 5,8 5,6 5,5 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 5 5 4 9 7 5 14 16 16 16 16 20 22 22 31 27 26 33 26 30 29 30 35 31 29 29 33 28 18 15 11 2 19 14 33 4 5 6 7 8 9 10 9 2 2 2 3 6,4 6,6 6,7 6,2 6,4 6,5 6,5 6,5 6,7 6,5 6,5 6,8 6,0 6,2 6,3 6,3 6,6 6,7 6,3 6,5 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Rovaniemi, N=59) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen 6,4 6,6 6,2 6,3 6,5 6,6 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka 6,5 6,0 6,3 6,9 2016 2014 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6,3 6,5 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6,3 6,5 9
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 10 21 41 26 2-0,1 0,0 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 9 38 40 12 2-0,4-0,2-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 9 35 35 19 2-0,3-0,1-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 11 39 40 9 2-0,5-0,4-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 23 26 40 9 2-0,6-0,4-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 32 33 33 2-0,9-0,5-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 25 33 30 11 2-0,7-0,4-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 30 28 30 11 2-0,7-0,4-0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0,4 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 12 28 46 11 4-0,3-0,2-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 15 20 37 24 4-0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 8 12 46 34 0,0 0,1 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 7 16 48 26 3 0,0 0,0 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 8 22 51 17 2-0,2-0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 18 28 44 11-0,5-0,4-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 22 24 34 31 36 31 24 21 22 29 32 31 40 48 32 40 22 31 14 3 7 2 12 52 52-1,0-0,5-0,4-0,6-0,3-0,1-0,8-0,6-0,5-0,9-0,6-0,6-0,8-0,4-0,4-0,6-0,5-0,4 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 19 29 42 7 3-0,5-0,3-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 28 38 24 7 3-0,8-0,2-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 22 34 34 7 3-0,6-0,3-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 24 31 39 52-0,7-0,2 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 17 41 33 5 3-0,6-0,3-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Rovaniemi, N=59) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 12 27 44 17-0,3-0,1-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 10 37 37 15-0,4-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 10 31 51 8-0,4-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 19 25 44 10 2-0,5-0,3-0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Rovaniemi, N=59) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan viestintä ja tiedottaminen 45 46 37 47 41 29 29 25 27 19 23 25 33 34 17 27 30 54 78 74 73 Kunta Alue Koko maa 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31
Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32