YLEISIÄ OHJEITA KIRJOITUKSIIN LIITTYEN 1 AIKATAULUT KEVÄÄLLÄ 2013 Pvm Klo Koe Paikka Osall. Huom Kirjallisissa kokeissa kännykät jätetään virta suljettuina salin perällä olevalle pöydälle opiskelijan nimellä merkatun lomakkeen päälle. Laukut/reput jätetään salin perälle. Kuuntelukokeissa laukut/reput jätetään studion sivuseinustalle ja kännykät pöydälle omalla nimellä merkatun lomakkeen päälle. pe 8.2. 9.00-15.00 äidinkielen tekstitaito pieni sali 33 Ota mukaan lyijykyniä ja pyyhekumi. ma 11.2. ti 12.2. 8.30 n. 9.40 8.30 n. 9.40 ruotsin kuuntelu englannin kuuntelu studio 17 Ota mukaan lyijykyniä ja pyyhekumi. studio 19 Ota mukaan lyijykyniä ja pyyhekumi. (Potkiaiset ke 13.2. klo 14.30, penkkarit to 14.2., wanhojen tanssit pe 15.2.) ma 11.3. 9.00 15.00 äidinkieli, esseekoe pieni sali 33 Ota mukaan lyijykyniä ja pyyhekumi. ke 13.3. 9.00 15.00 reaalit: PS, FF, HI, FY, BI pieni sali 16 Laskimet ja taulukot sallittu fysiikassa. Laskimet ja taulukot rehtorille viim. tiistaina. pe 15.3. 9.00 15.00 englanti pieni sali 19 Ei englanninkielisiä etikettejä tai vaatteissa englanninkielisiä tekstejä! ma 18.3. 9.00 15.00 ruotsi pieni sali 17 Ei ruotsinkielisiä etikettejä tai vaatteissa ruotsinkielisiä tekstejä! ke 20.3. 9.00 15.00 matematiikka pieni sali 19 Laskimet ja taulukot rehtorille viim. tiistaina. pe 22.3. 9.00 15.00 reaalit: UE, ET, YH, KE, GE, TE pieni sali 35 Laskimet ja taulukot sallittu GE:ssa ja KE:ssa. Laskimet ja taulukot rehtorille viim. tiistaina. Nimi on laitettava taulukkokirjojen ja laskinten päälle esim. maalarinteipin avullla!
SUULLISET KUULUSTELUT ELI TENTIT 2 Tentit ovat tärkeitä kertaustilaisuuksia ja välitavoitteita luettaessa yo-kokeisiin. Tentteihin ilmoittaudutaan lukion ilmoitustaululla olevaan listaan. Hyvällä osaamisella tentissä voi korottaa aineen kokonaisarvosanaa. Tenteissä käydään läpi aineen koko oppimäärää. Tentit järjestetään pääsääntöisesti tai kokonaan kirjallisia kokeita edeltävällä viikolla. Ilmoittautumislista on lukion ilmoitustaululla. Merkitse aineesi viimeistään pe 1.2. KURSSIT JA TULOKSET Opettajilla on aikaa tarkastaa yo-kokeita yksi viikko, minkä jälkeen heiltä tai rehtorilta voi kysyä alustavaa arvosanaa. 75 kurssia täytyy olla kasassa viimeistään ma 6.5., joten mahdolliset puuttuvat suoritukset on palautettava opettajalle viim. ti 30.4. Lopulliset tulokset tulevat noin 17.5. Saatte tiedon tarkasta päivästä toukokuussa, kun se ilmoitetaan rehtoreille. TÄRKEITÄ ASOITA YO-KIRJOITUKSISSA! - Pukeudu mukavasti! Käytä löysiä vaatteita. Verkkarit ja villasukat ovat mukavat. Salien ja huoneiden lämpötilat voivat vaihdella ulkoilmasta ja kirjoittajamäärästä riippuen. Lisäksi päivän aikana lämpötila voi muuttua. Sali on yleensä aamulla viileämpi ja lämpenee päivän kuluessa, joten collegetakki tai neuletakki ovat mukavia, koska niiden avulla on helppo säädellä pukeutumista. - Äidinkielen tekstitaidon kokeessa uusi vastaus on aloitettava aina uudelta sivulta. - Kielikokeessa tiivistelmässä ja kirjoitelmassa opiskelija merkitsee näkyviin myös kirjoitustehtävien sanamäärän. - Reaalikokeessa ensimmäinen vastaus kirjoitetaan A3-konseptiin. Muut vastaukset kirjoitetaan A4 irtolehtiin, jotka sijoitetaan papereita palautettaessa numerojärjestyksessä A3:n väliin. Uusi vastaus aloitetaan uudelta A4-paperilta! - Reaalikokeessa vastauksen otsikko on aineen nimi kysymyksen numero, esim. GE 3, HI 5 jne. - Matematiikassa vastataan kysymys numero 1 A3-konseptiin ja muut A4 irtolehtiin. Uusi vastaus aloitetaan uudelta paperilta. Jos et vastaa kysymykseen nro 1, niin kirjoitat konseptiin vain henkilötietosi, ja kokoat muut paperit numerojärjestykseen sen väliin.
3 - Käytettäväksi tarkoitetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeistään päivää ennen koetta rehtorille tai omalle matematiikan opettajalle tarkastettavaksi. Laskinten muisti on tyhjennettävä ennen kuin ne tuodaan tarkistettavaksi. KUUNTELUT Kokelaat tulevat ennen kokeen alkua kielistudion luo käytävään, josta heidät kutsutaan nimenhuudolla arvotuille paikoille. KIRJALLISET KOKEET Kokelaat tulevat kirjallisiin kokeisiin klo 8.45 pikkusalin aulaan. Kokelaat kutsutaan nimenhuudolla sisään ja ohjataan arvotuille paikoille istumaan. Kokeet alkavat klo 9.00. Kukin kirjallinen koe on suoritettava kuuden tunnin kuluessa siitä, jolloin kokelas on saanut tehtävän eteensä. Kuitenkin siinä tapauksessa, että kokelas suorittaa kaksi lyhyeen oppimäärään perustuvaa kielikoetta samana päivänä, hänellä on niiden suorittamiseen aikaa yhteensä kahdeksan tuntia. Kokelas ei saa poistua koetilaisuudesta ennen klo 12:ta! Kokelas ei saa itse tuoda mukanaan koetilaan mitään papereita, nenäliinoja tai eväskääreitä. Eväät tuodaan läpinäkyvässä muovipussissa tai tuorekelmuun käärittynä. Astioissa olevat vieraskieliset tuoteselosteet on irrotettava tai peitettävä teipillä tai tussilla. Reput ja laukut jätetään studion sivuseinälle, pikkusalin takaosaan. Matkapuhelimista on VIRTA KATKAISTAVA! Erityisen tärkeää tämä on kuuntelukokeessa, sillä pelkkä äänen vaimentaminen ei estä häiriöäänen tuloa kuulokkeisiin. Salissa kännykät jätetään virta katkaistuna omalla nimellä olevaan paikkaa salin takaosan pöydille. Tupakointitaukojen tms. järjestäminen kokeen aikana ei ole sallittua ja WC:ssä tupakoiminen on ehdottomasti kielletty! Myöhästyminen Jos kokelas myöhästyy kirjallisesta kokeesta, mutta saapuu koululle ennen klo 10:tä, hänen voidaan sallia osallistua kokeeseen. Myöhästyneen kokelaan koe päättyy samaan aikaan kuin muidenkin kokelaiden. Jos kokelas myöhästyy kuuntelusta, hän menee kansliaan ja YTL:stä kysytään kuuntelun jälkeen lupa, saako hänelle järjestää koetilaisuutta. Parempi on siis olla ajoissa paikalla.
Sairastuneen kokelaan, jonka koe lautakunnan kanssa sovitulla tavalla järjestetään sairaalassa tai kokelaan kotona, koeaika alkaa siitä hetkestä, jolloin valvoja antaa koetehtävän hänen suoritettavakseen. Merkintä poikkeavasta aloitusajasta tehdään koepöytäkirjaan. Sairastuneen kokelaan koeaika on sama kuin muidenkin kokelaiden, ellei lautakunta anomuksesta ole myöntänyt hänelle pidennettyä suoritusaikaa. Ota yhteyttä rehtoriin (02061 57846) mahdollisimman nopeasti, jos sairastut niin, että et voi osallistua kirjoituksiin. Käyttäytyminen salissa Kokeen aikana kokelaiden välinen keskustelu on kielletty. Jos kokelas tarvitsee lisää koepaperia, nenäliinan tai pudottaa kynän tai kumin, hän pysyy paikallaan ja nostaa käden ylös, jolloin kokeen valvoja tulee kokelaan luo. Jos kokelas haluaa WC:hen, hän nousee ylös ja kävelee salissa edessä olevan valvojan luo ja luokassa kohti luokan ovea. Valvoja saattaa hänet WC:hen. Vain yksi kokelas vuorollaan voi käydä WC:ssä. Kun kokelas on saanut kokeensa valmiiksi, hän palauttaa kaikki paperit, myös konseptit ja koetilaisuuden alussa saadun henkilökortin edessä olevalle valvojalle. 4 Koepaperit Koepapereina käytetään konseptipapereita (A3 taitettuna) tai niiden puolikkaita, jotka koulu antaa valmiina kokelaille. Koepapereissa on valmiiksi riittävä marginaali. Koepapereissa on koulun nimi ja numero painettuna. Kokelas kirjoittaa paperiin numeronsa, joka on tilaisuuden alussa jaettavassa kortissa. Paperiin tulee myös kokelaan nimikirjoitus ja nimen selvennys (täydellinen nimi), esim. Elimäen lukio Elina Eltsu 1046/088 Elina Emilia Eltsu Muista kirjoittaa nimesi jokaiseen vastauspaperiin! Kielikokeissa käytettäviin optisiin vastauslomakkeisiin kokelaan on merkittävä vastaavat tiedot myös mustaamalla niitä varten lomakkeella olevat soikiot. Kynät ja puhtaaksikirjoitus Koesuoritukset kokelas jättää arvosteltaviksi lyijykynällä kirjoitettuna. Optiset lomakkeet saa täyttää vain sopivan pehmeällä lyijykynällä (HB tai nro 2).
5 Kokelaan tulee kirjoittaa koesuoritukset selvästi ja siististi. Lyijykynän jälki ei saa olla liian himmeä, sopiva lyijykynä on HB tai nro 2. Samoin kuulakynän jäljen on oltava yhtenäinen ja tahraamaton. Virheiden korjaaminen ja konseptit Kunkin kokeen ainekohtaisissa ohjeissa annetaan tarkemmat ohjeet siitä, miten koesuoritukset kirjoitetaan. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Jos kokelas huomaa puhtaaksi kirjoittaessaan tehneensä virheen, hän korjaa virheen siististi ja yksiselitteisesti. Virheen voi korjata pyyhkimällä kohdan kumilla ja kirjoittamalla sen uudelleen. Pitkiä jaksoja korjattaessa on kuitenkin suositeltavampaa viivata poistettavat rivit yli ja kirjoittaa kohta kokonaan uudelleen. Käsialan on oltava luettavaa. Koesuoritusta ei kuitenkaan hylätä pelkästään huonon käsialan vuoksi. Jos vastaus on niin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että siitä ei ilmene, mitä kokelas on tarkoittanut, tulkitaan vastaus huonoimman vaihtoehdon mukaan. Tämä koskee esim. kielikokeissa oikeinkirjoitusta ja taivutuspäätteitä. Vilppi ja tutkintojärjestyksen rikkominen Jos rehtori toteaa luotettavan selvityksen perusteella kokelaan syyllistyneen vilpilliseen menettelyyn, vilpin yritykseen tai tutkintojärjestyksen törkeään rikkomiseen ylioppilastutkinnossa ja tekee riittävän näytön perusteella asiasta päätöksen, kaikki ne kokeet, joihin kokelas on kyseisenä tutkintokertana ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi. Jos vilpillistä tekoa tai tutkintojärjestyksen rikkomista voidaan lisäksi pitää raskauttavana, rehtori voi määrätä, että kokelas ei saa osallistua seuraavankaan tutkintokerran kokeisiin.
ÄIDINKIELEN KOKEET 6 Paperille kirjoitetaan joka riville ja joka sivulle. Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokeessa käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Tekstit kirjoitetaan helposti luettavalla käsialalla niin, että isot ja pienet alkukirjaimet erottuvat toisistaan, yhdyssanojen osat on kirjoitettu selvästi yhteen ja kappalejako on osoitettu selvästi. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa ne tekstit, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Jos kokelas ei jätä koetilaisuudessa mitään suoritusta arvosteltavaksi, katsotaan koko äidinkielen koe keskeytyneeksi. Tekstitaidon koe Tehtäviä on viisi, ja kokelas saa tehdä niistä enintään kolme. Tehtävät liittyvät pohjatekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi myös olla tietyn tekstilajin tuottaminen. Kokelas voidaan ohjata esimerkiksi referoimaan, muuntamaan tai kommentoimaan pohjatekstiä. Kunkin vastauksen sopiva pituus on noin kaksi sivua. Vastaukset voidaan kirjoittaa samalle konseptiarkille. Uusi vastaus on aloitettava aina uudelta sivulta. Kokelaan on annettava kullekin vastaustekstille tarkoituksenmukainen otsikko ja merkittävä sen eteen tehtävän numero. Aineistoon viitataan, mutta sitä ei tarvitse esitellä erikseen. Esseekoe Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4-kokoinen, enintään 16-sivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineistot. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta materiaalia, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia. Tehtävänantona voi olla pelkkä otsikko tai sitä laajempi tehtävän kuvaus. Näkökulma voidaan antaa tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista itse valita näkökulmansa.
Tehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin kokelaan yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. 7 Kirjoituksessa on oltava otsikko, ja sen eteen kokelaan tulee kirjoittaa tehtävän numero. Sopiva pituus on tehtävänannon ja käsialan mukaan 4 5 sivua; tämä sivumäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. REAALIAINEIDEN KOKEET Apuvälineet Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Muissa kokeissa näiden apuvälineiden käyttö on kielletty. Laskin FY-, KE- ja MA-kokeessa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon. Käytettäväksi tarkoitetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeistään päivää ennen koetta rehtorille tai omalle matematiikan opettajalle tarkastettavaksi. Laskinten muisti on tyhjennettävä ennen kuin ne tuodaan tarkistettavaksi. Nimi on laitettava taulukkokirjojen ja laskinten päälle esim. maalarinteipin avullla! Tarkastetut laskimet ja taulukkokirjat palautetaan kokelaille koetilaisuuden alkaessa. Taulukkokirjat Fysiikan, kemian ja maantieteen reaalikokeissa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö: MAOL: Matematiikka, fysiikka, kemia; Taulukot, Otava (sekä vastaava ruotsinnos) Ranta - Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY (sekä vastaava ruotsinnos) Kokeessa on lupa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa.
Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet on lupa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. 8 Reaalikoetehtävien käsittely Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi aineryhmän nimen tai lyhenteen ja tehtävän numeron, esim. Historia 3 tai HI 3 mutta ei itse tehtävää. Kokelas kirjoittaa ensimmäisen vastauksen kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset voidaan kirjoittaa puoliarkeille. Kullekin arkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. Jokaiseen irtolehteen tulee oppilaan numero, allekirjoitus ja nimenselvennys! Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Reaalikoetehtävien arvostelu Suorituksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin. Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit: kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista esitetyt väitteet perustellaan selkeästi asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Heikon vastauksen tunnusmerkit:
suorituksessa on selviä asiavirheitä ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan. 9 Yleisten arvosteluperusteiden lisäksi painotetaan kunkin reaaliaineen luonteen mukaista esitystapaa ja kielenkäytön täsmällisyyttä. MATEMATIIKKA Laskimet ja taulukkokirjat Laskimia ja taulukkokirjoja koskevat samat ohjeet kuin reaalikokeessa. Katso reaalin kohdalla olleet ohjeet. Matematiikan koetehtävien käsittely Tehtävä 1 lasketaan kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut tehtävät lasketaan puoliarkeille. Kullekin puoliarkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saa saman tehtävän käsittelyä jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Tehtävän 1 sisältävän kokoarkin sisään tulevat muut suoritukset numerojärjestyksessä (irtolehtinä). Jokaiseen irtolehteen tulee oppilaan numero, allekirjoitus ja nimenselvennys! Ellei kokelas käsittele tehtävää nro 1, kootaan suoritukset vain nimitiedot sisältävän kokoarkin sisään. Tehtäviin liittyvät kuviot piirretään samalle konseptipaperille suorituksen kanssa. Kuviot on piirrettävä riittävän selvästi ja niissä käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin. Harppia ja viivoitinta on käytettävä näitä edellyttävissä kohdissa. Kaavamaisia omia lyhenteitä tulee välttää, koska lautakunnan sensorit eivät voi olla tietoisia kaikista eri kouluissa käytetyistä omista lyhenteistä. Sen sijaan suositeltavia ovat standardoidut ja oppikirjoissa esiintyvät loogiset merkit, samoin ainakin muutaman sanan mittaiset selitykset tai perustelut, piirrokset ja näihin perustuvat huomautukset. Milloin tehtävän ratkaisu olennaisesti perustuu laskimen käyttöön, on syytä merkitä paperille ainakin käytetyt lähtöarvot, mahdollinen iterointi ja tulos laskimen antamassa muodossa. Erityisempiä selityksiä laskimen käytöstä ei kuitenkaan kaivata silloin, kun on kyse vähäisestä tehtävän suoritukseen liittyvästä osasta (esi-
10 merkiksi tarkan arvon likiarvon laskemisesta) tai laskimissa yleisesti olevista valmiista toiminnoista (esimerkiksi tilastollisten tehtävien keskiarvojen ja hajontojen laskeminen). Jos tehtävä edellyttää numeroarvon ilmoittamista (esimerkiksi jonkun alueen alan tai kulman suuruuden) eikä tehtävässä toisin mainita, on ilmoitettava sekä ns. tarkka arvo (eli neliöjuuria, logaritmeja yms. sisältävä vastaus) että sellainen likiarvo, jota voidaan verrata kuvioon mahdollisten virheiden löytämiseksi tai kysytyn suureen suuruusluokan toteamiseksi. Laskimien antamat moninumeroiset arvot on tällöin syytä ensin viedä loppuun saakka pyöristämättä ja sen jälkeen kirjoittaa sopivasti pyöristetty lopputulos, joka on sopusoinnussa tehtävässä annettujen lukujen tarkkuuden kanssa. Tehtävät on tarkoitettu peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisilla keinoilla ratkaistaviksi. Mikäli kokelas käyttää muunlaisia menetelmiä, on hänen lyhyesti perusteltava ne. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Näitä papereita ei lähetetä lautakuntaan, mutta ne on syytä säilyttää koulussa mahdollisten kyselyjen varalta yhden vuoden ajan. Niihin ei voida myöskään vedota suoritusten arvostelussa paitsi, jos kyseessä on puhtaaksikirjoitusvirhe. Matematiikan arvostelu Hyväksyttävästä suorituksesta tulee käydä selvästi ilmi, millä tavoin kokelas on perustellut ratkaisun sekä mitkä ovat tarvittavat laskut ja lopputulos. Perusteluiden tulee olla lyhyitä, mutta olennaiset asiat sisältäviä. Perusteluissa käytetyt kuviot kuten koordinaatistot, diagrammit, geometriset kuviot, funktioiden kuvaajat yms. on esitettävä selkeästi. Pelkkä vastaus ilman perusteluja ei kelpaa hyväksyttäväksi suoritukseksi. Kokeelliset menetelmät ovat sinänsä käyttökelpoisia, mutta niiden avulla saadun ratkaisun oikeellisuus, yksikäsitteisyys yms. on perusteltava, ellei tehtävässä muuta edellytetä. Laskimista on mahdollista saada suoraan likimääräinen tulos monesta sellaisesta tarkasti ratkaistavissa olevasta tehtävästä, jota on perinteisesti pidetty matematiikan kokeeseen kuuluvana laskutehtävänä (esimerkiksi määrätyn integraalin ar-
11 von laskeminen). Tällainen pelkästään laskimella saatu likimääräinen tulos on hyväksyttävä suoritus vain, jos tehtävässä nimenomaan pyydetään sellaista. KIELTEN KUUNTELUKOKEET Kuullunymmärtämiskokeessa kokelas vastaa tehtävävihkossa annettuihin tehtäviin äänitteen perusteella. Vastausohjeita annetaan sekä äänitteessä että tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esimerkiksi vastauskielen osalta. Tehtävätyypit Kuullunymmärtämiskokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: - monivalintatehtävät tavoite- tai äidinkielellä o A,B,C-vaihtoehdot o A,B,C,D-vaihtoehdot o oikein/väärin-väittämät - avoimet kysymykset tavoite- tai äidinkielellä - täydentämistehtävä - kuullun selostaminen tiivistäen. Monivalintatehtävät Monivalintatehtävissä kokelas valitsee asiayhteyteen parhaiten sopivan vaihtoehdon kolmesta tai neljästä tavoitekielisestä tai äidinkielisestä vastausvaihtoehdosta (A,B,C tai A,B,C,D). Jokaiseen tekstijaksoon liittyy yksi tai useampi tehtävä. Yhtenä monivalinnan muotona voidaan käyttää oikein/väärin-vastausvaihtoehdot (A = oikein, B = väärin tai ei mainita) sisältävää koetyyppiä. Monivalintatehtävien vastaukset merkitään optiseen vastauslomakkeeseen tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan (vrt. liitteenä olevat optisen vastauslomakkeen täyttöohjeet). Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. Mustaamatta jäänyt ympyrä tulkitaan vääräksi vastaukseksi. Avoimet kysymykset Avoimet kysymykset esitetään joko äidinkielellä tai tavoitekielellä, ja kokelas vastaa niihin samalla kielellä kuin kysymys on esitetty, tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Väärällä kielellä kirjoitetusta vastauksesta annetaan 0 pistettä. Jokaiseen tekstijaksoon liittyy yksi tai useampi kysymys. Vastausten on oltava luontevia, pituudeltaan yksittäisistä sanoista pariin virkkeeseen. Niiden tulee
mahtua kielikokeen vastauslomakkeessa kullekin vastaukselle varatuille riveille (vrt. kohta 2.2). Liian pitkä vastaus voi johtaa pistemäärän alentamiseen. 12 Täydentämistehtävä Täydentämistehtävässä kokelas täydentää kuulemansa perusteella pohjatekstissä olevat aukot. Vastaukset kirjoitetaan tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Kuullun selostaminen tiivistäen äidinkielellä tai tavoitekielellä Kuullun selostamisella tiivistäen ymmärretään a) omin sanoin kirjoitettua äidinkielistä tai tavoitekielistä yhtenäistä lyhennelmää, jonka tulee antaa selkeä kuva kuullun esityksen pääajatuksista b) luetteloa kuullun keskeisistä kohdista (esimerkiksi ns. ranskalaisin viivoin). Tehtävävihkossa ilmoitetaan, kumpaa vastausmuotoa edellytetään. Tehtävää koskevat ohjeet annetaan vihkossa samalla kielellä kuin tehtävä on suoritettava. Väärällä kielellä kirjoitetusta tuotoksesta annetaan 0 pistettä. Tehtävä suoritetaan tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi tuotoksen pituudesta annettuja ohjeita on noudatettava. Tuotosta ei tarvitse otsikoida. KIELTEN KIRJALLINEN OSA Kirjallinen osa mittaa tekstin ymmärtämistä ja tuottamista. Tarpeelliset ohjeet kokeen suorittamiseksi ovat tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esimerkiksi vastauskielen osalta. Tehtävätyypit Kirjallisessa osassa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: - monivalintatehtävät tavoite- tai äidinkielellä - oikein/väärin väittämät - avoimet kysymykset tavoite- tai äidinkielellä - monivalinta-aukkotesti - muunnostehtävä - produktiivinen aukkotesti - tiivistelmä / ohjattu tiivistelmä - käännös ja/tai selittäminen sekä tunnistamistehtävä - kirjoitelma ja/tai lyhyet viestinnälliset kirjoitustehtävät.
Monivalintatehtävät 13 Monivalintatehtävissä kokelas valitsee asiayhteyteen parhaiten sopivan vaihtoehdon kolmesta tai neljästä tavoitekielisestä tai äidinkielisestä vastausvaihtoehdosta (A,B,C tai A,B,C,D). Yhtenä monivalinnan muotona voidaan käyttää oikein/väärin vastausvaihtoehtoja (A = oikein, B = väärin tai ei mainita). Kokelas mustaa optisesta vastauslomakkeesta oikeaa vastausta vastaavan ympyrän. Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. Mustaamatta jäänyt ympyrä tulkitaan vääräksi vastaukseksi. Monivalintatehtävien vastaukset merkitään optiseen vastauslomakkeeseen tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan. Avoimet kysymykset Avoimet kysymykset mittaavat tekstin ymmärtämistä, tavoitekieliset myös tekstin tuottamista. Tekstin sisällöstä esitetään joko tavoite- tai äidinkielisiä kysymyksiä. Kokelaat vastaavat samalla kielellä kuin kysymys on esitetty. Väärällä kielellä kirjoitetusta vastauksesta annetaan 0 pistettä. Vastausten on oltava luontevia vastauksia esitettyyn kysymykseen ja enintään parin virkkeen pituisia. Niiden tulee mahtua kielikokeen vastauslomakkeessa kullekin vastaukselle varatuille riveille. Vastausta ei siis saa jatkaa lomakkeen kääntöpuolelle. Liian pitkä vastaus voi johtaa pistemäärän alentamiseen. Monivalinta-aukkotesti Monivalinta-aukkotesti mittaa tekstin ymmärtämisen lisäksi lauseiden, rakenteiden ja sanaston hallintaa. Testin pohjana on yksi tai useampi yhtenäinen teksti tai yksittäisiä virkkeitä, joista on poistettu sanoja. Kokelaat valitsevat kussakin monivalinta-aukkotestin kohdassa annetuista vaihtoehdoista aukkoon sen, joka parhaiten sopii teksti- ja lauseyhteyteen. Vastausvaihtoehtoja on kahdesta neljään (A,B, A,B,C tai A,B,C,D). Valittava vaihtoehto on aina kirjainkoodi, myös silloin kun vastaus on pelkkä viiva [ ] (ei prepositiota, ei konjunktiota tms.). Kokelas mustaa optisesta vastauslomakkeesta oikeaa vastausta vastaavan ympyrän. Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. Mustaamatta jäänyt ympyrä tulkitaan vääräksi vastaukseksi. Kokelas merkitsee monivalintaaukkotestin vastaukset optiseen vastauslomakkeeseen tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan.
14 Muunnostehtävä Muunnostehtävä mittaa tekstin ymmärtämistä ja sen tuottamista. Muunnostehtävässä kokelas muuntaa annetun tavoitekielisen lauseen, virkkeen tai lyhyen tekstikatkelman annettujen vihjeiden mukaisesti (esimerkiksi aikamuodon muutos, sivulause lauseenvastikkeeksi, erillisten lauseiden yhdistäminen, lauseen alku on muutettu ja loppu tuotetaan sen edellyttämällä tavalla). Vastaukset kirjoitetaan tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Produktiivinen aukkotesti Produktiivinen aukkotesti mittaa keskeisten sanojen, sanontojen ja rakenteiden käyttöä. Testin pohjana on teksti/tekstejä tai lauseita, joissa on aukkoja. Kokelaan on teksti- ja lauseyhteyden ja mahdollisen reunavihjeen avulla ratkaistava, mitkä sanamuodot, sanat tai lauseet aukossa tulee olla, ja kirjoitettava ne vastauspaperille tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Vastauspaperille kirjoitetaan vain se, mitä tehtävässä vaaditaan tekstin täydentämiseksi. Vastaukset kirjoitetaan numerojärjestyksessä allekkain. Silloin kun rakenteelle on varattu kaksi tai useampia aukkoja, tulee vastauksesta ilmetä, mitkä osat kuuluvat mihinkin aukkoon (käytetään esimerkiksi merkkejä... tai ). Tiivistelmä / ohjattu tiivistelmä Tiivistelmä on omin sanoin kirjoitettu äidinkielinen tai tavoitekielinen yhtenäinen lyhennelmä, jonka tulee antaa lukijalle selkeä kuva alkuperäistekstin pääajatuksista. Asioiden esittämisjärjestyksen ei tiivistelmässä tarvitse välttämättä noudattaa lähtötekstin rakennetta. Tiivistelmä voi olla myös ohjattu, jolloin sen laatimista tuetaan vihjein. Tiivistelmää koskevat ohjeet annetaan tehtävävihkossa samalla kielellä kuin tehtävä on suoritettava. Väärällä kielellä kirjoitetusta tiivistelmästä annetaan 0 pistettä. Tehtävävihkossa annetaan myös ohjeet tiivistelmän pituudesta. Tiivistelmä kirjoitetaan tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Sitä ei tarvitse otsikoida. Kokelas merkitsee itse tiivistelmänsä loppuun sen sanamäärän. Jos merkintä puuttuu, opettajan tulee laskea sanamäärä. Käännös ja selittäminen sekä tunnistamistehtävä Käännös ja selittäminen mittaavat tekstin ymmärtämistä sekä tavoitekieltä käytettäessä myös tekstin tuottamista.
15 a) Tekstin alleviivattujen kohtien asiatarkka käännös äidinkielelle tai selittäminen tavoitekielellä. Tehtävävihkossa annetuista ohjeista ilmenee tarkemmin, pitääkö kokelaan kääntää vai selittää alleviivatut kohdat vai voiko hän itse valita, mitkä kohdat hän kääntää ja mitkä selittää. Tärkeää on, että alleviivatut kohdat tulkitaan tekstiyhteyteen sopivalla tavalla eikä vain esitetä yksittäisten sanojen merkitystä. b) Tekstijakson asiatarkka käännös äidinkielelle. c) Irrallisen lauseen, virkkeen tai lyhyen tekstikatkelman tarkka käännös tavoitekielelle. Vastaukset kirjoitetaan tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. d) Tunnistamistehtävä. Kirjallinen tuottaminen Kirjallisessa tuottamisessa mitataan kokelaan kykyä tuottaa itsenäisesti tekstiä. Tätä taitoa voidaan mitata kirjoitelmalla tai lyhyillä viestinnällisillä kirjoitustehtävillä. Kirjallisen tuottamisen tehtävät kirjoitetaan konseptipaperille. Sanamäärässä otetaan huomioon kaikki erikseen kirjoitetut sanat, merkit, lyhenteet, artikkelit, prepositiot, numerot jne., ei kuitenkaan välimerkkejä. Sanamäärään ei myöskään lueta valmiiksi muotoiltua otsikkoa tai suoraan kopioitua tehtävänantoa. Kirjoitustehtävän sisällön on vastattava tehtävänantoa. Kirjoitelma Otsikon lisäksi tai sen tilalla tehtävänannossa saattaa olla tarkemmat ohjeet kirjoitelman sisällöstä, esimerkiksi kommentteja, kysymyksiä, juonen alku tai avainsanoja tai maininta siitä, kenelle kirjoitelma osoitetaan. Mikäli toisin ei sanota, otsikko ja ohjaus ovat kokelasta sitovia. Kirjoitelman tulee olla pituudeltaan ohjeiden mukainen. Pitkän ja keskipitkän oppimäärän kielikokeen sekä saamen kielen lyhyen oppimäärän kokeen kirjoitelman pituus on yleensä määritelty 150 200 sanaksi (pitkä englanti 150 250 sanaa), lyhyen oppimäärän kielikokeen 100 150 sanaksi. Kirjoitelman sisällön on vastattava tehtävänantoa. Tekstistä ja selityksistä suoraan jäljennettyjä lauseita pidetään suoritusta huonontavina. Sen sijaan on tietenkin luvallista käyttää hyväksi teksteissä ja tehtävän ohjauksessa esiintyvää sanastoa, sanontatapoja ja rakenteita kirjoitelman tyyliin sopivalla tavalla. Kirjoitelma kirjoitetaan konseptipaperille. Kokelas merkitsee paperiin kirjoitelman otsikon ja numeron sekä kirjoitelmansa sanamäärän. Muussa tapauksessa opettajan tulee tehdä nämä merkinnät.
Lyhyet viestinnälliset kirjoitustehtävät 16 Lyhyillä viestinnällisillä kirjoitustehtävillä mitataan kokelaan kykyä käyttää kieltä kirjallisesti käytännön tilanteissa. Tehtäviä on useita, yleensä kolme, jotka kaikki on suoritettava. Tehtävät ovat ohjattuja. LISÄTIETOA Yksityiskohtaiset ohjeet yo-kirjoituksiin löytyvät täältä: http://www.ylioppilastutkinto.fi YTL löytyy myös Facebookista. Yo-asiaa myös koulun kotisivuilla http://www.edukouvola.fi/elimaenlukio kansiossa Abi-info tai suoraan http://www.edukouvola.fi/elimaenlukio/abiinfo o Sitä kautta löytyy myös tämä opas sähköisessä muodossa. Muista myös YLE:n Abitreenit-sivusto, jossa on oma osionsa yokirjoituksille! http://abitreenit.yle.fi Myös Helsingin Sanomat on julkaissut yo-kysymykset o http://www.hs.fi ja hakulaatikkoon hakusanaksi yo.