Kuopion lukiot Karttulan lukio Leppävirran lukio Nilsiän lukio Siilinjärven lukio Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Kuopion konservatorio Kuopion talouskoulu Pohjois-Savon opisto Savon ammatti- ja aikuisopisto Opintoja yli oppilaitosrajojen Kuopion alueen toisen asteen yhteistyö Lukio-opintoja ammattiin opiskeleville Ammatillisia opintoja lukiolaisille Lukuvuosi 2009-2010
Sisällysluettelo 1. Opintojen yhdistämisen monet mahdollisuudet 3 2. Mitä kahden tutkinnon koulutus on? 3 3. Opiskelijavalinta kahden tutkinnon koulutukseen 4 4. Kahden tutkinnon vaihtoehdot 5 4.1. Ammatillinen tutkinto ja lukion oppimäärä 137 opintoviikkoa 5 (sosiaali- ja terveysalalla 147 ov) 4.2. Ammatillinen tutkinto 120 opintoviikkoa, johon sisältyy lukio-opintoja 6 40 ov (sosiaali- ja terveysalalla 30 ov) 4.3. Muut vaihtoehdot 6 5. Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto 7 5.1. Lukion tuntijako 7 5.2. Ylioppilastutkinto 8 6. Opiskelu kahden tutkinnon koulutuksessa 9 7. Todistukset 10 8. Jatko-opinnot 10 9. Kahden tutkinnon opiskelijoiden kommentteja 11 Kysy lisää opinto-ohjaajilta! 14 Koulujen www.sivut 15 2
1. Opintojen yhdistämisen monet mahdollisuudet Lukion tai ammatillisen oppilaitoksen opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita opintoja muista toisen asteen oppilaitoksista. Lukion opiskelijana voit - opiskella ammatillisia kursseja yhteistoiminta-aikoina (tiistaisin ja torstaisin klo 13.30-16.30) - opiskella kokonaisia jaksoja ammatillisessa oppilaitoksessa - valita kursseja muista lukioista - suorittaa lukiokursseja iltaopintoina aikuislukiossa - suorittaa lukiokursseja kesäopintoina aikuislukiossa Toisessa oppilaitoksessa suorittamasi opinnot voit lukea hyväksi lukiotutkintoosi. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijana voit - opiskella ammatillisia opintoja toisessa ammatillisessa oppilaitoksessa tai toisella koulutusalalla - opiskella yksittäisiä lukiokursseja päivälukioissa tai aikuislukiossa - suorittaa yo-tutkinnon ammatillisen tutkinnon ohella, jolloin voit keskittyä opiskelemaan kirjoitusaineita - suorittaa lukion oppimäärän Joillekin aloille on räätälöity kahden tutkinnon koulutusta yhteistyölukioiden kanssa. Näihin koulutuksiin haetaan yhteishaussa omilla hakukoodeilla. Ammatillista perustutkintoa suorittavat voivat liittää tutkintoonsa lukio-opintoja suunnittelemalla opinto-ohjelmansa oppilaitoksensa opinto-ohjaajan kanssa. 2. Mitä kahden tutkinnon koulutus on? Lukion päättötodistus ja ammatillinen tutkintotodistus ovat rinnasteisia toisen asteen todistuksia, joista vain toinen tarvitaan jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseksi ja jatkoopintoihin haettaessa. Kahden tutkinnon suorittaminen vahvistaa ammatillista osaamista, yleissivistystä sekä jatko-opintovalmiuksia ja osaamista työelämän eri tehtävissä. Suorittaessaan sekä ammatillisen perustutkinnon että lukion oppimäärän opiskelija saa kaksi erillistä todistusta. Osa lukio-opinnoista hyväksiluetaan ammatilliseen tutkintoon ja osa ammatillisista opinnoista lukiotutkintoon. Yo-kirjoitukset hyväksytysti läpäisseet saavat lisäksi yo-tutkintotodistuksen. Yo-tutkintotodistuksen saamiseksi ei välttämättä vaadita koko lukion oppimäärän suorittamista. 3
3. Opiskelijavalinta kahden tutkinnon koulutukseen Kahden tutkinnon koulutukseen haetaan yhteishaun kautta. Hakija hakee ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaksi ja kahden tutkinnon opintolinjoilla on yhteishaussa omat hakukoodit. Syksyllä 2010 alkava kahden tutkinnon koulutus: 1541 Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio 494 Hotelli- ja ravintola- ja cateringalan perustutkinto ja lukio - hotellivirkailija, kokki ja tarjoilija 330 Liiketalouden perustutkinto ja lukio - merkonomi 259 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja lukio - lähihoitaja 193 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto ja lukio - sähköasentaja 147 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto ja lukio - ICT-asentaja 1517 Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Toivala Kaikilla perustutkintoaloilla on mahdollista suorittaa samanaikaisesti ylioppilastutkinto tai merkonomin tutkinto. Valintaperusteet ovat ammatillisen tutkinnon valintaperusteet. Joillakin aloilla järjestetään valinta- / soveltuvuuskokeita (esim. sosiaali- ja terveysala; valintakoe ja keskiarvoraja samantasoinen kuin lukioissa). Menestyäkseen lukio-opinnoissa hakijan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon tulisi olla suurin piirtein sama kuin lukioihin haettaessa. Myös muilla kuin em. aloilla on mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja. Tällöin opintojen järjestelyistä sovitaan hyvissä ajoin rehtoreiden ja opinto-ohjaajien kanssa. Kyseisen lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaajiin kannattaa olla yhteydessä jo yhteishakuvaiheessa. 4
4. Kahden tutkinnon vaihtoehdot 4.1 Ammatillinen tutkinto, lukion oppimäärä ja yo-tutkinto 137 opintoviikkoa (sosiaali- ja terveysalalla 147 ov) - ov = opintoviikko (opiskelijan 40 tunnin työpanos, joka voi sisältää lähi- ja etäopiskelua sekä itsenäistä työskentelyä) - opintojen rakenne: o ammatillisia opintoja 80 opintoviikkoa (sosiaali- ja terveysala 90 ov) o lukio-opintoja 57 kurssia + 18 kurssia hyväksiluetaan ammatillisista opinnoista, yht. 75 kurssia - opiskeluaika on n. 4 vuotta - ammatilliseen tutkintoon kuuluvat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (20 ov) opiskellaan lukiossa: o äidinkieli 4 ov o englanti 2 ov o ruotsi 1 ov o matematiikka 2 ov o fysiikka 1 ov o kemia 1 ov o liikunta 1 ov o terveystieto 1 ov o yhteiskunta-, yritys-, työelämätieto 1 ov o taide- ja kulttuuri 2 ov + valinnaisia opintoja 4 ov - Esimerkkinä liiketalouden kahden tutkinnon opintojen opintopolku: Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Kaikille pakollinen tutkinnon osa: Asiakaspalvelu Koulutusohjelman valinnaiset osat: Kaupan palvelu ja myynti Talouspalvelut Kaikille valinnaiset tutkinnon osat: 20 ov 20 ov 20 ov Toiminnan kannattavuuden suunnittelu 10 ov Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat: Lukio-opinnot 10 ov lukiosta Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat pakolliset opinnot 16 ov lukiosta valinnaiset opinnot 4 ov lukiosta Vapaasti valittavat opinnot 10 ov lukiosta Yhteensä 120 ov 5
- lisäksi lukiossa opiskellaan vapaasti valittavat opinnot 10 ov ja ammatillisia valinnaisia opintoja 10 ov (ei sosiaali- ja terveysala) - käytännössä esim. kirjoitusaineista opiskellaan kaikki pakolliset kurssit ja lisäksi syventäviä kursseja, jotta 57 kurssia lukiosta tulee täyteen - yo-tutkintoon tähtäävän kannattaa / pitää suorittaa syventäviä kursseja kirjoitusaineissa päästäkseen hyviin tuloksiin, koska yo-kirjoitukset pohjautuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin - yo-kokeen voi suorittaa myös yksittäisissä aineissa, jolloin siitä tulee erillinen todistus 4.2 Ammatillinen tutkinto, johon sisältyy lukio-opintoja 40 ov (sosiaali- ja terveysalalla 30 ov) ja mahdollisuus osallistua yo-tutkintoon 120 opintoviikkoa - opintojen rakenne: o ammatillisia opintoja 80 opintoviikkoa (sosiaali- ja terveysala 90 ov) o lukio-opintoja 40 kurssia (sosiaali- ja terveysala 30 kurssia) - opiskelija saa ammatillisen tutkintotodistuksen - opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, mutta voi halutessaan osallistua yotutkintoon - yo-tutkintoon osallistuvien kannattaa / pitää suorittaa vähintään yo-kirjoitusaineiden pakolliset kurssit, koska yo-kirjoitukset pohjautuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin - yo-kokeen voi suorittaa myös yksittäisissä aineissa, jolloin siitä tulee erillinen todistus 4.3 Muut vaihtoehdot Em. vaihtoehtojen lisäksi opiskelija voi valita 120 ov:n ammatilliseen tutkintoon pelkästään yksittäisiä lukioaineita vahvistamaan osaamistaan ja jatko-opintovalmiuksiaan. Lukiossa suoritetut opinnot hyväksiluetaan ammatillisen tutkinnon yhteisiin opintoihin, vapaasti valittaviin opintoihin tai ammatillisiin valinnaisiin opintoihin. Ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ammatillisiin tutkintoon sisältyviä valinnaisia opintoja voi suorittaa paitsi lukiossa, myös jollakin toisella ammattialalla. Joillakin aloilla on mahdollista suorittaa kaksi ammatillista tutkintoa neljässä vuodessa, esimerkkinä artesaani-merkonomi Ingmanin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Näistä vaihtoehdoista on aina keskusteltava rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. 6
Myös lukiolainen voi valita yksittäisiä kursseja tai kokonaisen jakson ammatillisista oppilaitoksista. Lisätietoja tarjolla olevista opinnoista saa opinto-ohjaajilta. 5. Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto 5.1 Lukion tuntijako Nuorille annettavan opetuksen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä opintoina tarjottavien kurssit valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet (valittava väh. 5) 5 Liikunta 2 3 Musiikki 1-2 3 Kuvataide 1-2 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 7
Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opintoohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. 5.2 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintoon kuuluvat seuraavat kokeet : Äidinkielen koe, pakollinen kaikille - Lisäksi kolme seuraavista pakollisina aineina: Toisen kotimaisen kielen koe Vieraan kielen koe Matematiikan koe Reaalikoe Ylioppilaskokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen suorittaakseen tutkinnon. Pakolliset kokeet ovat äidinkielen koe kaikille pakollisena aineena ja lisäksi kolme seuraavista pakollisina aineina: toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe. Reaalikoe uudistui kevään 2006 tutkinnosta alkaen. Reaalikoe uudistettiin siten, että nykyinen reaalikoe jaetaan yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta alkavan, kaikille yhteisen kielen (A-kielen) oppimäärään perustuvaa koetta. Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilaskirjoitusten kokeeseen, kun hän ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista lukiokurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi ko. aineen lukiokurssia. Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja sen kokeisiin myös silloin, kun hän on suorittanut vähintään kahden ja puolen vuoden ammatilliset opinnot. Kokeet laaditaan kunkin oppiaineen valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Jotta opiskelija pääsee hyvään tulokseen ylioppilaskirjoituksissa, on suositeltavaa opiskella mahdollisimman paljon yokirjoitusaineiden valtakunnallisia syventäviä kursseja. 8
Tutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Myös tämän jälkeen on mahdollista täydentää tutkintoa tai uusia yo-kokeita. Hyväksytysti suoritetun kokeen saa uusia yhden kerran, hyväksytyn reaalikokeen saa kuitenkin uusia kaksi kertaa. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jos kokelas on hylätty pakollisessa vaativamman tason kokeessa, hän saa hylättyä koetta uusiessaan osallistua saman oppiaineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Lyhyempään oppimäärään perustuvan kokeen suorittaminen katsotaan alkuperäisen kokeen uusimiseksi. Siten kokelas, joka esimerkiksi on hylätty pakollisessa pitkän matematiikan kokeessa, voi hylättynä kokeena uusia lyhyen matematiikan kokeen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että kokelaan pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe. Ylioppilaskirjoituksiin liittyviin sääntöihin ja ohjeisiin voi tutustua osoitteessa: http://www.ylioppilastutkinto.fi 6. Opiskelu kahden tutkinnon koulutuksessa Opiskelu tapahtuu tavallisimmin etukäteen sovittuina vuorojaksoina ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa. On myös mahdollista, että lukion opintoja ja ammatillisia opintoja on samassa jaksossa. Osan opinnoista voi suorittaa myös kesällä (esim. kesälukio, joillakin aloilla työssäoppiminen), iltaopintoina aikuislukiossa tai etälukiossa. Ammatillisilla jaksoilla opiskellaan ammatillisia pakollisia opintoja n. 8 ov / jakso ja lukiojaksoilla lukion opintoja n. 5-7 kurssia / jakso. Lukion opinnot rakennetaan niin, että ne antavat valmiudet yo-tutkintoon osallistumiseen ja samalla tukevat ammatillista tutkintoa, esim. sähköalan opiskelijat opiskelevat laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa, hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat vieraita kieliä. Kahden tutkinnon opiskelijoilla on kaksi ryhmänohjaajaa, toinen lukiossa, toinen ammatillisessa oppilaitoksessa. Molemmissa oppilaitoksissa on kahden tutkinnon opiskelijoista vastaava opinto-ohjaaja. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat seuraavat opintojen etenemistä sekä ohjaavat opiskelijaa opinnoissa, kurssivalinnoissa ja jatkoopintoihin hakeutumisessa. Kahden tutkinnon koulutukseen valituille ilmoitetaan ajankohta, jolloin tehdään kurssivalinnat ja lukujärjestykset. Kurssivalinnat ensimmäiselle vuodelle tehdään lukion rehtorin ja opinto-ohjaajan ohjaamana. Opiskelun aikana kurssivalinnat tehdään hyvissä ajoin ennen seuraavan lukiojakson alkua. Kunkin lukion käytänteet selviävät tarkemmin ko. lukion opinto-oppaasta. 9
Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskellaan ko. tutkinnon pakolliset / yhteiset ammatilliset opinnot, tällöin opiskelijan ei tarvitse tehdä mitään kurssivalintoja. Opiskelija saa ammatillisen jakson lukujärjestyksen ennen ko. jakson alkua. Vähintään 20 opintoviikkoa ammatillisista opinnoista suoritetaan työssäoppimalla työpaikoilla. Työssäoppimisjaksoja voi suorittaa myös ulkomailla. Eri koulujen käytänteistä saa tarkempaa tietoa ko. koulun opinto-ohjaajilta, opintooppaista ja www-sivuilta. 7. Todistukset Suorittaessaan sekä ammatillisen perustutkinnon että lukion oppimäärän opiskelija saa kaksi erillistä päättötodistusta; 1) ammatillisen tutkintotodistuksen, johon osa on hyväksiluettu lukioopinnoista 2) lukion päättötodistuksen, johon osa on hyväksiluettu ammatillisista opinnoista. Yo-tutkinnon suorittaneet saavat lisäksi yo-tutkintotodistuksen. Hyväksiluettaessa lukion kursseja ammatilliseen tutkintoon arvosanat muunnetaan seuraavasti: Lukio 10 9 8 7 6 5 Ammatillinen oppilaitos 3 3 2 2 1 1 Yleensä opiskelija ottaa molemmat päättötodistukset yhtä aikaa, mutta on mahdollista ottaa todistukset myös eri aikaan, jos vaaditut 120 ov (ammatillinen tutkinto / ammatillinen tutkinto ja lukion oppimäärä) tai 75 kurssia (lukio) tulevat täyteen. 8. Jatko-opinnot Jatko-opintoihin hakeutuessaan opiskelija voi valita käyttääkö hän ammatillista tutkintotodistusta, lukion päättötodistusta tai ylioppilastutkintotodistusta. 10
Esim. ammattikorkeakouluun haetaan joko ammatillisella todistuksella, lukion päättötodistuksella tai yo-todistuksella. Yliopistojen valintamenettelyissä on eroja ja ne kannattaa tarkistaa kunkin yliopiston ja koulutusohjelman osalta. Koulutusalakohtaisia lisätietoja jatko-opinnoista on luettavissa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valintaoppaista seuraavalta www-sivulta: http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat Valintaoppaita on lainattavissa myös opinto-ohjaajilta ja työvoimatoimistojen tietopalveluista. 9. Kahden tutkinnon opiskelijoiden kommentteja Kahden tutkinnon opinnot olivat minulle varsin mukava ratkaisu, kun molemmissa kouluissa näkee ja tapaa uusia kavereita. Hain kaksoistutkintoon, koska tähtään jatkoopinnoissa ammattikorkeakouluun ja silloin lukion matematiikasta sekä fysiikasta tulee olemaan hyötyä. Opinnot ovat sujuneet ihan kivasti, kunhan ei ota stressiä. Kaksoistutkintoa minulle suosittelivat ystävät ja vanhemmat. Itse suosittelen kaksoistutkintoa niille, jotka tykkäävät tehdä ja rakennella erilaisia asioita. Pekka, sähköala ja lukio Tulin suorittamaan kahden tutkinnon koulutusta koska siten saan suoritettua opinnot nopeammin ja saan ammatin samalla kun valmistun ylioppilaaksi. On helpompaa panostaa lukio-opintoihin kun on saanut välillä ottaa opiskelun rennommin Savoniassa, jossa opiskellaan enemmän käytäntöä mikä on parempi kuin pelkkä lukeminen kirjoista. Kesällä suoritan yhden työharjoittelujakson koska saan sitten syksyllä yhden lukiojakson lisää. Aion hakea jatko-opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulusta. Marjut, hotellivirkailija ja lukio Olen vasta aloittanut kahden tutkinnon opinnot. Aluksi lukioon on ollut totuttelemista ammatillisen jakson jälkeen, mutta onneksi opo ja rehtori ovat antaneet selkeää informaatiota kuinka toimia. On mukavaa kun on saanut paljon kavereita amiskan puolelta ja lisää lukiosta. Opiskelut ovat tähän mennessä edenneet hyvin. Sari, kauneudenhoitoala ja lukio Tutkinnon valitsin, koska en osannut päättää tahdonko opiskella pelkästään ammattiin vai lukiossa. Pelkkä lukio ei jaksanut innostaa, koska en usko, että lähden opiskelemaan mihinkään yliopistoon ja ylioppilaslakilla ei taida paljon töihin päästä. Joten kun nyt käyn ammatin ja lukion, voin halutessani hakea töitä tai jos siltä tuntuu, lähteä ihan uudelle alalle. Kaksoistutkinnon suorittaminen on vaihtelevaa. Välillä joutuu tekemään tosissaan töitä lukiossa ja ammatillisella puolella jotkut jaksot ovat hyvinkin käytännönläheisiä ja mielekkäitä, mutta pitkiin koulupäiviin on syytä varautua. Uskon, että kaksoistutkinnon suorittanut, valmistunut alan ammattilainen herättää mielenkiinnon työnantajissa. Uskoisin, 11
että se kertoo ihmisestä ainakin sen, että sisukkuutta löytyy ja ihminen on työtä pelkäämätön, valmis ottamaan vastaan haasteita. Ainakin minä olen ollut erittäin tyytyväinen valintaani! Titta, hotellivirkailija ja lukio Yhdeksännen luokan keväällä kun piti päättää minne kouluun hakea, minulla oli valinnan vaikeus. Kaikki ajatukseni ja päätökseni on pohjautunut poliisikoulun vaatimuksiin ja edellytyksiin. Sinne haettaessa täytyy olla joko toisen asteen ammatillinen koulutus, lukion päättötodistus tai ylioppilastodistus. Näin ollen ajattelin, että entäpä jos minulla olisi kaikki nuo. Ajatuksiani vahvisti, kun kuulin ja otin selvää, että kaksoistutkinnossa ei tarvitse käydä niin paljon lukion kursseja. Normaalisti kursseja täytyy käydä 75, meidän vain 57. Mikä helpotus Onko kaksoistutkinto rankkaa, minulta kysytään melkein aina kun kerron tällaisesta opiskelumuodosta. Aivan selkeää vastausta siihen ei ole, voin vaan sanoa, että välillä on, välillä ei. Jos jaksaa lukea ja ponnistella, tehdä kaiken ajallaan, ei se kovin rankkaa ole. Selkeä päämäärä motivoi paljon opiskelemaan. Tietenkin opintoja helpottaa myös, jos on jonkinlaista lahjakkuutta lukion käyntiin ja aitoa kiinnostusta lähihoitajan työhön. Suosittelen kaksoistutkintoa lämpimästi kaikille, joilla riittää sisua ja halua. Johanna, lähihoitaja ja lukio Valitsin kaksoistutkinnon, koska en halunnut pelkästään lukioon, se tuntui ajanhukalta, sillä sen jälkeen olisi vielä pakko hankkia joku ammatti. Pelkkä merkonomilinja tuntui taas liian helpolta. Piti saada haastetta! Vaihtelevuus tuo mielekkyyttä opiskeluun ja auttaa jaksamaan. Jos lukiossa on rankkaa, tietää että Kopiksella helpottaa. Toisinaan on taas kiva saada lukea ja opiskella vähän tarkemmin. Lukiosta saa kielitaidon, joka jäisi ammatillisella puolella vähälle. On myös mielenkiintoista lukea reaaliaineita! Ainoa negatiivinen puoli on ollut varmaan se, että kirjoitusten alla meni melko rankaksi, kun oli Kopisjakso ja samalla olisi pitänyt lukea kirjoituksiin (+työt). Mutta sehän oli tiedossa jo etukäteen. Omista asioistaan saa pitää huolen ja olla itse aktiivinen opintojensa edistymisen suhteen. Tässä koulutuksessa saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli ammatti ja lisähöystönä yleissivistystä ja kielitaitoa! Suosittelen kaikille niille, jotka ovat valmiita ottamaan haasteita vastaan ja kantamaan vastuuta opinnoistaan. Pitää olla ahkera ja tunnollinen (ja hyvin motivoitunut), että kaikki sujuu kerralla ja kurssit menee läpi. Mutta ei tämä ole niin rankkaa kuin väitetään!! Marju, liiketalous ja lukio Opiskelen ravintolakokki-lukio kaksoistutkintoa Savon ammatti- ja aikuisopistossa, lukiojaksot suoritan Siilinjärven lukiossa. Hakeuduin kaksoistutkintoon, koska se vaikutti tosi järkevältä vaihtoehdolta. Siinä saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla lähes samassa ajassa kuin pelkän ammatillisen tutkinnon tai lukio-opinnot. Mukavinta tässä koulumuodossa on vaihtelu. Lukiojakson jälkeen on mukava siirtyä amiskalle käytännön hommiin ja päinvastoin. Keväällä olin työssäoppimassa Englannissa Royal Victoria hotelissa. Sain harjoitella käytännössä englannin taitojani ja oli mukava nähdä miten muualla asiat tehdään. Lähden myös kesäksi töihin Englantiin. Tämän tutkinnon jälkeen aion hakeutua lukemaan ravitsemustieteitä Kuopion yliopistoon tai restonomin opintoja Haaga-instituuttiin. Ulla, ravintolakokki ja lukio 12
Savoniaan opiskelemaan tulin, koska olin pienestä pitäen haaveillut työstä ja ammatista hotelli- ja ravintola-alalla. Savonia oli siis haaveiden toteuttamisen alkuaskel. Olen kaksoistutkintolainen eli suoritan Savonian opintojen mukana myös lukion kursseja. Valmistun kolmen ja puolen vuoden opintojen jälkeen hotellivirkailijaksi ja ylioppilaaksi. Tarkoitukseni olisi pyrkiä työelämään heti koulun loputtua tai toisena, mutta pienempänä vaihtoehtona suorittaa tarjoilijan tutkinto oppisopimuksella. Opiskelu Savoniassa on ollut mukavaa ja käytännönläheistä. Lukio on teoriaopintoja ja on mukava tulla Savoniaan lukiojakson jälkeen. Toisinaan opiskelu on raskasta ja päivät Savonialla ovat pitkiä. Mutta jokaisella alalla ja jokaisessa opiskelussa on hyvät ja huonot puolensa. Anni, hotellivirkailija ja lukio 13
Kysy lisää opinto-ohjaajilta! Toisen asteen yhteistyön koordinointi Veikko Tervonen 044 785 3330 veikko.tervonen@sakky.fi Anne Sivén 044 718 4528 anne.siven@kuopio.fi Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1, Yhteiskuntatieteiden, kaupan ja hallinnon ala Sanna Vuorinen 044 785 4911 sanna.vuorinen@sakky.fi Sairaalakatu 6-8, Sosiaali- ja terveysala Anne Rautaparta 044 785 8808 anne.rautaparta@sakky.fi Sammakkolammentie 2, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Marianne Honkonen 044 785 4811 marianne.honkonen@sakky.fi Presidentinkatu 3, Tekniikka ja liikenne, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala Satu Miettinen 044 785 3085 satu.miettinen@sakky.fi Veikko Tervonen 044 785 3330 veikko.tervonen@sakky.fi Hanna Linnilä 044 785 3093 hanna.linnila@sakky.fi Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Taina Sariola 020 720 5843 ingman@ingmanedu.fi Kuopion konservatorio Seija-Liisa Mönkkönen (opinto-ohjaaja) 040 556 1321 seija-liisa.monkkonen@kuopionkonservatorio.fi Ritva Miettinen (opintosihteeri) 017 182 389 ritva.miettinen@kuopionkonservatorio.fi Kuopion talouskoulu Marja-Leena Komu 044 035 5603 marja-leena.komu@kuopiontalouskoulu.fi Pohjois-Savon opisto Päivi Jäntti 017 289 2510 paivi.jantti@psko.fi Kallaveden lukio Anne Sivén 017 184 528 anne.siven@kuopio.fi Kuopion aikuislukio Tiina Kaljunen 044 718 1239 tiina.kaljunen@kuopio.fi Kuopion klassillinen lukio Markku Ukkonen 044 7184 555 markku.ukkonen@kuopio.fi Kuopion Lyseon lukio Leena Ståhlberg 017 184 566 leena.stahlberg@kuopio.fi Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio Hetti Rytsy 044 7184 648 hetti.rytsy@kuopio.fi 14
Minna Canthin lukio Heikki Huuhka 017 184 628 heikki.huuhka@kuopio.fi Karttulan lukio Anne Harjama 017 495 330 anne.harjama@karttula.fi Leppävirran lukio 017-570 9348 markus.harald@leppavirta.fi Markus Harald Nilsiän lukio Mika Levy 044 7482 348 mika.levy@nilsia.fi Siilinjärven lukio Nina Enkkela 017 401 324 nina.enkkela@siilinjarvi.fi Koulujen www.sivut: Kallaveden lukio Kuopion aikuislukio Kuopion klassillinen lukio Kuopion Lyseon lukio Minna Canthin lukio http://www.peda.net/veraja/kuopio/kallavedenlukio http://www.koulut.kuopio.fi/aikuislukio http://www.koulut.kuopio.fi/klassikka/ http://www.koulut.kuopio.fi/lyseo/ http://www.koulut.kuopio.fi/minluk/ Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio http://www.koulut.kuopio.fi/muslukio/ Karttulan lukio Leppävirran lukio Nilsiän lukio Siilinjärven lukio http://www.peda.net/veraja/karttula/lukio http://www.leppavirta.fi/index.php?id=29 http://www.nilsia.fi/koulut/lukio http://www.peda.net/veraja/siilinjarvi/lukio Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos http://www.ingmanedu.fi Kuopion konservatorio Kuopion talouskoulu Pohjois-Savon opisto Savon ammatti- ja aikuisopisto http://www.kuopionkonservatorio.fi http://www.kuopiontalouskoulu.fi http://www.psko.fi http://www.sakky.fi 15