Kontokki Petrov/Petroff Osa 1

Kontokki Petrov/Petroff Osa 1 1800-luvulla kylän suurimpiin kuului suku, joka käytti itsestään venäläistä sukunimeä Petrov. 1 1. Petrov Petri Kon.P. 1 1.1. Petrov Hariton Kon.P. 1 1.1.1. Petrov Ivan Haritoninpoika Kon.P. 2 1.1.2. Petrov Savastjan Haritoninpoika Kon.P. 2 1.1.3. Petrov Vasili Haritoninpoika Kon.P. 3 1.1.4. Petrov Ivan Haritoninpoika Kon.P. 4 1.1.1.1. Petrov Evdokija Ivanantyttö Kon.P.1. 4 1.1.1.2. Petrov Teppana Ivaninpoika Kon.P.2. 4 1.1.1.3. Rugojeva Varvana Ivanintyttö Kon.P.3. 5 1.1.1.4. Petrov Vasili Ivaninpoika Kon.P.4. 6 1.1.1.5. Petrov Ortjo Ivaninpoika Kon.P.5. 6 1.1.3.1. Petrov Gligeria Vasilintyttö Kon.P.1. 6 1.1.3.2. Petrov Simana Vasseleinpoika Kon.P.2. 7 1.1.3.3. Petrov Nikifor Vasilinpoika Kon.P.3. 8 1.1.3.4. Petrov Hilippä Vasseleinpoika Kon.P.4. 8 ------------------------------------------------------------------------------------------------- 8 Vuokkiniemen Iljinskin kirkon tiedot Kontokin talonpoikien kirkon toimituksien suorittamisesta. (Ehtoolisella ja syntejään päästämässä) v.1793 Kirkossa ja ehtoollisella käyneet Kontokkilaiset 1793. Leski Matrona Timofeeva 54 v. hänen lapsi Andron 19 v. Peotr Ivanov 45 v. hänen vaimo Paraskeva 37 v. heidän lapset: Fevronia 15 v, Matrona 12 v, Irina 10 v ja Jekaterina 5 v. Peotr Timofeev 34 v. hänen äiti, leski Feodosia 72 v. (Andreevan tytär). Feodor Ivanov 69 v. hänen vaimo Tatjana 61 v. heidän lapset: Mosei 34 v. Karp 26 v. Afanasij 21 v. Karpan vaimo Darja 20 v. 2 1. Petrov Petri Kon.P. Lapset: Hariton 1.1. Petrov Hariton Kon.P. (Hariton Petrovits Petrov) Synt. n. 1800 Puoliso: Tatjana Uljanova Synt. n. 1789 Lapset: Ivan, Savastjan, Vasili, ja Ivan Vasilij 23v. 3

Kontokki v.1890, talo 467 Leski Elena Dmitr Perova 59 v. Lapset (Vasiljeva) Semeon 26 v. Nikifor 21 v. Gligeria 29 v. Leski Tatjana Perova 99 v. 4 1.1.1. Petrov Ivan Haritoninpoika Kon.P. (Ivan 1. Haritonovits Petrov) Synt. n. 1825, Kontokki 1 Puoliso: Vatanen Elena Trohkimantyttö Kos.V.1.1.3. (Elena Trofimovna Vadajev). Synt. n. 1832, Kostamus Vihitty 11.06.1846 Lapset: Evdokija 2 Puoliso: Agafja Fomina Synt. n. 1832 Lapset: Stefan, Varvana, Vasilij ja Artemij 11 kesäkuuta 1849 vihitty: Ivan Haritonovits Petrov 24-v Kontokin kylästä, Vuokkiniemen pitäjästä ja Elena 17-v, talonpoika Trofim Ivanovin-tytär, Kostamuksen kylästä, Vuokkiniemen pitäjästä. Kumpikin ensimmäiseen avioliittoon. 5 Vasilij 23v. 6 Kontokki v. 1890, Talo 466 Ivan Harit. Petrov 66 v. 2 Vaimo Agafja Fomina 58 v. Lapset Stefan 39 v. Vasilij 29 v. Artemij 16 v. Stef. v. Parakeva Ivan. 29 v. Lapset Aleksej 1 v. Ksenia 8 v. Agafia 5 v. Vas. v. Anastasia Timof. 25 v. Lapset Marina 4 v. Maria 1 v. 7 1.1.2. Petrov Savastjan Haritoninpoika Kon.P. (Savastj Haritonovits Petrov) Synt. n. 1823, Kontokki Vasilij 23v. 8

1.1.3. Petrov Vasili Haritoninpoika Kon.P. (Vasilij Haritonovits Petrov) Synt. n. 1827, Kontokki Puoliso: Valtanen Ol ona Tomenteintyttö Luj.V. Synt. n. 1831, Luvajärvi Kuollut 1901 Lapset: Gligeria, Semeon, Nikifor ja Hilippä(6 lasta) Vasilij 23v. 9 Kontokki v.1890, talo 467 Leski Elena Dmitr Perova 59 v. Lapset (Vasiljeva) Semeon 26 v. Nikifor 21 v. Gligeria 29 v. Leski Tatjana Perova 99 v. 10 Olona, Vassilein vaimo Laulanut Boreniukselle. 11 Vassilein vaimo Olona; Kont. Ontreisen Tomenttien tytär Luvajärvestä. Meni 22-vuotiaana naimisiin Kontokkiin Vassileille, 12:nnelle kosijalle. Oli kuuden lapsen äiti, joita leskeksi tultuaan sai elättää savujen kirjoituksella (kerjuulla) Venäjällä, Sungun seuduilla. Mutta pojat kun tulivat miehiksi, pitivät äitinsä leivässä, jotta O. viimeisellä oli hyvissäkin varoissa. O. oli pieni tietäjä, kuten naisien hätiin, veren salpaantaan; puun vihat hän sattoi ottaa, oli puapoloina (kätilönä). Kuoli korkeassa iässä v. 1901. 12 Simanan äiti oli kotoisin Luvajärvestä. Hän oli Ontreisen Tomenttein tytär (sukunimeltä Valtasia), siis Vatsun akan (Kivijärvestä), Lesoni Joakon akan (Kivijärvestä) ja Miina Huovisen akan Iron (Hietajärvestä) sisar. 13 Petrovin sukua oli myös se Vasselei, jonka vaimo Ol onalta A.A.Borenius 9.8.1872 pani talteen Aino- runon. Runomuistiinpano ei ole Kontokin murretta, vaan pehmeämpää Luvajärven murretta; Ol ona Tomentein tytär oli näet syntyisin Luvajärvestä, sukujaan Valtasia. Miehen kuoltua Ol onalle jäi 6 lasta, ja toimeentulo oli vaikeaa: Kun hän jäi leskeksi, niin hänen täytyi lapsijoukkoaan elättää savujen kirjoituksella (= kerjuulla) Veneähellä, Sungun seudulla. Mutta kun vanhin pojista kasvoi niin isoksi, että pääsi kaupoilla Pietari luoksi, niin jo poika ensi talvena kirjoitti äidilleen, että elä mäne moamo Venehelle ja lähetti ensikerralla viitosen. Sen jälkeen Ol onan ei tarvinnut leipähuolissa elää, vaan pojat kun tulivat poikkoit, niin pitivät äitinsä leivässä, jopa viimeisellä Oi ona eli hyvissäkin varoissa. Nykyään (ts. vuonna 1908) Ol onan talossa eletään hyvin. Ol ona oli pieni tietäjä kuten naisien hätih, veren salpoantah, puun vihat hiän suatto ottoa, oli puapoloinen. Ol ona kuoli korkeassa ilässä 1901. Ol onan sisar oli Hietajärven kuulun tietäjän Miina Huovisen vaimo Iro; sisarista kaksi oli naitu Kivijärveen. 14

Olona Tomenttein tyttö syntynyt Luvajärvellä, meni 22 vuotiaana naimisiin Kontokiin Vasseleille 12 toista kosijalle. Kaikki kosjojat (kosijat) käytih julkisesti, ei niin kuin nykyään peitokkali, vaan räystäs rämähytettih (ammuttiin talon ikkunan alla, johon sulhasiksi tultiin). Olona oli 6 lapsen äiti. Kun hän jäi leskeksi, niin hänen täytyi lapsijoukkoaan elättää savujen kirjoituksella Veneähellä, Sungun seudulla. Mutta kun vanhin pojista kasvoi niin isoksi, että pääsi kaupoilla Pietari luoksi, niin jo poika ensi talvena kirjoitti äidilleen, että elä mäne moamo Venehelle ja lähetti ensikerralla viitosen. Sen jälkeen Ol onan ei tarvinnut leipähuolissa elää, vaan pojat kun tulivat poikkoit, niin pitivät äitinsä leivässä, jopa viimeisellä Oi ona eli hyvissäkin varoissa. Nykyään Ol onan talossa eletään hyvin. Ol ona oli pieni tietäjä kuten naisien hätih, veren salpoantah, puun vihat hiän suatto ottoa, oli puapoloina. Ol ona kuoli korkeassa ijässä 1901. 15 1.1.4. Petrov Ivan Haritoninpoika Kon.P. (Ivan 2. Haritonovits Petrov) Synt. n. 1829, Kontokki Vasilij 23v. 16 1.1.1.1. Petrov Evdokija Ivanantyttö Kon.P.1. (Evdokija Ivanovna Petrova) Synt. n. 1849, Kontokki Vasilij 23v. 17 Kontokki Talo 20 Sallinpää 1.1.1.2. Petrov Teppana Ivaninpoika Kon.P.2. (Stefan Ivanovits Petrov) Synt. n. 1851, Kontokki Puoliso: Parakeva Ivanintyttö Synt. n. 1861 Lapset: Oleksi, Kauro, Iivana ja Oksenie, Okahvie, Marija, ja Outi (kaikkiaan 7 lasta) Lopultaki piäsimmä Kontokkih. Mänimmä kortterilla Teppana Petrovin taloh. Miun Ontipanakka-ämmö (mummo) oli naitu Kostamukseh tästä samaisesta suvusta, Teppana cikko. Sukulaisie. 18 Kontokki v. 1890, Talo 466 Ivan Harit. Petrov 66 v.

2 Vaimo Agafja Fomina 58 v. Lapset Stefan 39 v. Vasilij 29 v. Artemij 16 v. Stef. v. Parakeva Ivan. 29 v. Lapset Aleksej 1 v. Ksenia 8 v. Agafia 5 v. Vas. v. Anastasia Timof. 25 v. Lapset Marina 4 v. Maria 1 v. 19 Kostamus Talo 16 Jyrkilä, Sirkeinen 1.1.1.3. Rugojeva Varvana Ivanintyttö Kon.P.3. (Varvara Ivanovna Petrova) Synt. n. 1852, Kontokki Puoliso: Rugojev Ontippa Sirkeinpoika Kos.R.2.1. (Antip Sergejevits Rugojev) Synt. n. 1847, Kostamus Lapset: Selvana, kaksoset Ontrei ja Iivana, Iro, Palaka, Moarie, ja Okahvie 2.Kostamuksen kyläneuvostoon (Kostamuksen kylä) vuodelta 1850 on merkitty perhe: Nikifor Ivanovits Rugojev vuonna 1834 oli 36v, kuoli 1839 hänen veljensä Sergej Ivanovits 45v Sergein vaimo Sofija Filippova 38v Sergej Ivanovitsin pojat: Vasilij 9v Egor 2v Antip 4v Sergej Ivanovitsin tytöt: Marija 18v Vasilista 16v Vasilista 14v Irina 6v 20 28 kesäkuuta 1874 vihitty: Antip Sergeevits Rugojev 27-v Kostamuksen kylästä ja Varvara Ivanovna Petrova 22-v Kontokin kylästä, Vuokkiniemen pitäjästä. Kumpikin ensimmäiseen avioliittoon. 21 Kostamus, v. 1890, Talo 431 Anania Ser. Rugojev 44 v. Vaimo Varvara Lapset Stepan 14 v., Maria 9 v. Pelagia 7 v. ja Agafia 2 v. 22 Kostamus, v. 1910, Talo 228 Leski Varvara Iv. Rugojeva 51 v. Lapset (Antipa) Silvan 34 v. Andrei 18 v. Joann 18 v. ja Irina 16 v. Sil. v. Gligeria Sergieva 29 v. Lapset Evgenia. 23 Ontippa (vaimo Varvana Kontokista) Ontipan lapsia olivat pojat Selvana (vaimo Lukki oli Akonlahden Kuikalta Sirkei Simananpoika Huotarisen ja Jehrimäisen Iivanan tyttären Outin tytär, tunnetun perinteentaitajan Nasti Huotarisen sisar), kaksoset Ontrei (vaimo Iro oli Poavilaisen Marttinan tyttö Vatalasta) ja Iivana (vaimo Anni oli»pienen Huotarin» tyttö Vatalasta) ja tytöt Palaka Ontipantyttö Rugojev, synt. 1881, oli Vatasen Mikon eli Leskisen Vasselein Mikon vaimona Kostamuksen Vatalassa, mutta v.1968 hän jo eli Vuokkiniemen Remsulanpään takana yksinäisessä pikku talossa. Siinä isännöi Jouki Poltikin venäläisen miehensä kanssa. Moarie (Ol'okan Poavilan vaimona Vuokkiniemessa.,

»Rempsulampeäh männessä»), Okahvie (Joakko Peksujevin vaimo eli»mikitän Joakon akka»; asui Suojärvessa., myöhemmin Uhtuassa poikansa Iivanan luona; häneltä kirjailija Jaakko Rugojev on kirjoittanut muistiin Kostamuksen perinnettä.) ja Iro (»Makin Karpan naini» Kostamuksen Voaralta). 24 Lopultaki piäsimmä Kontokkih. Mänimmä kortterilla Teppana Petrovin taloh. Miun Ontipanakka-ämmö (mummo) oli naitu Kostamukseh tästä samaisesta suvusta, Teppana cikko. Sukulaisie. 25 Mari Vatanen muisti myös Kostamukaen praasniekkoja. Hän kertoi, että Ontippa Rugojevin talon luona oli ollyt hyvä kenttä, oiken stadion`,jolla praasniekkoja vietettiin. Sillä Ontipan pihamaalla tai sen vieressä olleella kentällä oli kuulemma oikein hyvät mahdollisuudet kisata, vetää köyttä eli nuorraa`, heittää nuolia ja pelata kyykkää. Saattapa olla, että I. K. Inhan kuuluist kuvat Kostamuksen sroitsan eli helluntain praasniekalta onkin kuvattu Ontipan Iro-ämmön eli Irja mummin isoisän pihamaalla ja parhaassa tapauksessa niissä on mukana Ontipan tyttö, 1881 syntynyt Palaga, Leskisen Vasselein Mikon vaimo (jos vain osaisi tunnistaa ) 26 1.1.1.4. Petrov Vasili Ivaninpoika Kon.P.4. (Vasilij Ivanovits Petrov) Synt. n. 1861, Kontokki Puoliso: Anastasia Timontyttö Synt. n. 1865 Lapset Marina ja Maria Kontokki v. 1890, Talo 466 Ivan Harit. Petrov 66 v. 2 Vaimo Agafja Fomina 58 v. Lapset Stefan 39 v. Vasilij 29 v. Artemij 16 v. Stef. v. Parakeva Ivan. 29 v. Lapset Aleksej 1 v. Ksenia 8 v. Agafia 5 v. Vas. v. Anastasia Timof. 25 v. Lapset Marina 4 v. Maria 1 v. 27 1.1.1.5. Petrov Ortjo Ivaninpoika Kon.P.5. (Artemij Ivanovits Petrov) Synt. n 1874, Kontokki Kontokki v. 1890, Talo 466 Ivan Harit. Petrov 66 v. 2 Vaimo Agafja Fomina 58 v. Lapset Stefan 39 v. Vasilij 29 v. Artemij 16 v. Stef. v. Parakeva Ivan. 29 v. Lapset Aleksej 1 v. Ksenia 8 v. Agafia 5 v. Vas. v. Anastasia Timof. 25 v. Lapset Marina 4 v. Maria 1 v. 28 1.1.3.1. Petrov Gligeria Vasilintyttö Kon.P.1. (Gligeria Vasiljevna Petrova) Synt. n. 1861, Kontokki Kontokki v.1890, talo 467 Leski Elena Dmitr Perova 59 v. Lapset (Vasiljeva) Semeon 26 v. Nikifor 21 v. Gligeria 29 v. Leski Tatjana Perova 99 v. 29

Kontokki Talot 7-8 Kyläniemi 1.1.3.2. Petrov Simana Vasseleinpoika Kon.P.2. (Semeon Vasiljev Petrov) Synt. n. 1864, Kontokki Puoliso: Lesonen Anni Olekseintyttö Kij.L.1.5. Synt. 14.11.1873, Kivijärvi, Kylä (Juokkosen) Lapset: Paro, Palaka ja Anni Kontokki v.1890, talo 467 Leski Elena Dmitr Perova 59 v. Lapset (Vasiljeva) Semeon 26 v. Nikifor 21 v. Gligeria 29 v. Leski Tatjana Perova 99 v. 30 16/3 Kortti n:o 86. Petroff Simo 59 v. Kontokki. 16/3 Kortti n:o 86. Petroff Palaka 17 v. Kontokki. 31 18) 20/5 Semen Petroff 59 v. Kontokki, Kontokki kk. Mukana hevonen. 32 Simanan vaimo Anni oli Kivijärvestä Joakksen Oleksein eli Oleksei Iivananpoika Lesosen ja tämän vaimon Stepanie Iivanantyttö Lipkinin tytär, Opettaja Vivi Vuoristo jonka äiti Olona oli Anni Olekseintytön sisar, kävi sukulaistalossa Enonsuussa kesällä 1912 tätinsä, opettaja Nasto Lesosen kanssa. Tuo pariviikkoinen vierailu jäi pysyvästi hänen mieleensä. 33 Simanalla ja Annilla oli kolme tyttöä: Palaka, Paro eli Paraska ja Anni. 34 Simana Petrov oli maanviljelijä ja hyvin menestynyt kauppias. Hänen talonsa oli rikas Petrova. 35 Toisesta Juakkosen suvun morsiamesta puhuttiin myös paljon. Okun veljen, kuuluisan Juokkosen Oleksein tytär Anni meni naimisiin Kontokin Petrovan Simanalle, rikkaalle kauppiaalle. Karjalaisen tavan mukaan Simanakin kävi kauppaa, mutta liikuskeli Piiterin puolessa. Kaiketi hän ansaitsi hyvin, sillä suurellista oli hänen elämänsä Kontokissa. Siellä hän rakensi vanhan kotitalonsa rinnalle uuden uhkean talon. Arvolleen sopivaa morsianta katsellessaan Simana sai kuulla, että Kivijärven Juakkosessa oli tyttäriä vaikka valita. Niin hän sitten tapasi Annin Akonlahden Marttinassa eräällä Petrun pruasniekalla ja kosi tyttöä. Heimokunnan mielestä liitto oli kaikin puolin edullinen ja niin häät vietettiin aitoon karjalaiseen tapaan. Mosiammen veljet saapuivat Turusta saakka juhlistamaan tilaisuutta tuoden mukanaan häävarustuksia. Äitini on kertonut, että Annin prituaniet, myötäjäiset laskettiin julkisesti Juakkosen pirtin pöydällä ja Simana oli oikein pännä koprassa pannut kaiken visusti muistiin, jotta voisi sitten kotona Kontokissa ylpeillä rikkaalla ja hyvällä morsiammella. Paljon Annilla oli ollut kuten toisillakin Juakkosen tyttärillä prituaneita, mutta asian julkisuuden takia joukkoon oli vielä lisätty sisarien ja veljien vaimojenkin vaatekappaleita. Petrovan Simana oli Juakkosen Olekseille mieluinnen vävy. Kun Anni ja Simana tulivat vierailulle, Oleksei meni tuohus kädessä heitä vastaan. Aterialla, kun Simana istahti ruokapöytään, käytettiin ensimmäisen kerran Kivijärvessä veitsiä ja haarukoita. Aina muulloin oli syöty sormin. Simanan erikoisista ja suurellista tavoista kerrottiin paljonkin. Hän ei esimerkiksi antanut Annin kulkea arkenakaan lakkipaikassa, vaan aina piti olla päässä lakkani, kaunis koristeellinen pyhäpäähine.simanalla oli myös sellainen tapa, että hän kerran talvessa hyvän rekikelin aikana teki Annin kera matkan Kontokista Akonlahden kautta Kivijärveen. Siellä kostittiin muutama päivä appelassa ja sitten jatkettiin matkaa Vuokkiniemen pokossalle sikäläisiä rikkaita kauppiaita tapaamaan ja omaa komeutta näyttämään Komeata kaikki olikin: aisakello pompotti ja Annin kultasorokka hohti kirkaassa talviaurigossa. Äitini kertoi, että Simana asteli oikein käsikynkää

Annin kera Vuokkiniemen kirikkoh ja sitäkös ihan ihmeenä pidettiin. Vuokkiniemestä ajettiin sitten Kenttijärven ja Kostamuksen kautta kotiin Kontokkiin. 36 Anni Lesosen nai Simana Vasseleinpoika Petrov Kontokista. Perhe eli vauraasti, heillä oli kaksi suurta taloa Kontokissa (toisessa talossa toimi venäläinen koulu) ja kauppa Pietarissa. Nuorten liitto oli kummankin heimokunnalle mieluinen. Joakkosen Olekseissa vietettiin uljaat häät: Annin kauppiasveljet toivat häävarustukset Turun puolesta, ja myötäjäiset, jotka ladottiin häävieraiden katseltaviksi Joakkosen pirtin pöydälle, olivat runsaat. Jotta myötäjäispöytä näyttäisi vieläkin uhkeammalta, panivat Annin sisaret ja veljen vaimo joukkoon myös omia vaatekappaleitaan, jotka he häiden jälkeen tietenkin ottivat takaisin itselleen. Simana Petrov oli Joakkosen Olekseille mitä mieluisin vävy. Vivi Vuoristo kertoo, että kun Anni ja Simana tulivat Kontokista appelaan, niin Oleksei meni tuohus kädessä heitä vastaan, ja että Simanan vieraillessa käytettiin ruokapöydässä veitsiä ja haarukoita, tiettävästi ensimmäisen kerran Kivijärvessä. - Annin kuoltua hänen nuorempi sisarensa Olona oli vähän ennen Suomeen lähtöänsä nähnyt Simanan. Tapaaminen oli ollut pettymys: >>Kaikki mahti oli Simanasta männyn, oli Simanan nenäsulat laskeutun>>, oli Olona kertonut tyttärelleen Vivi Vuoristolle. 37 1.1.3.3. Petrov Nikifor Vasilinpoika Kon.P.3. (Nikifor Vasiljevits Petrov) Synt. n. 1869, Kontokki Kontokki v.1890, talo 467 Leski Elena Dmitr Perova 59 v. Lapset (Vasiljeva) Semeon 26 v. Nikifor 21 v. Gligeria 29 v. Leski Tatjana Perova 99 v. 38 Kontokki Talo 9 Kyläniemi 1.1.3.4. Petrov Hilippä Vasseleinpoika Kon.P.4. (Filipp Vasiljev Petrov) Synt. n. 1860, Kontokki Puoliso: Vatanen Outi Iivanantyttö Kos.V. (Evdokia Ivanovna Vadajeva) Synt. n. 1861, Kostamus Lapset Uljana, Fedosia,. Marina ja Anna Kontokki v. 1890, Talo 468 Leski Evdokija Petrova 54 v. Poika Filipp 30 v. Vaimo Evdokia Ivanova 29 v. Lapset Uljana 11 v. Fedosia 9 v. Marina 6 v. Anna 2 v. 39 Hilipän Akka Outi; Kont. = Outi Petroff, Hilipän naini. N. Lesojeff kutsuu häntä Kontokin äänellä itkijäksi (n. 109). Outi uskoi varmasti tietoihinsa, kuten seuraavat lauseet todistavat: Viimeksi piässin Ohvon Ullin, hän oli kiroloissa. Äijän olen piästän mie (n. 77). Suavan lesen tyttö palo kokonah, niin mie kuin kävin tietäjinä, ka paikalla tuska loppu tai pareni. Monta tietäjiä oli pietty, vain ei voitu parentua. 40 kun taas hänen veljensä talo oli keyhä Petrova Ilmeisesti tässä Kontokin osassa asui Engelbergin v. 1903 haastattelema Hilippä Petroff. Hilipän vaimo Outi oli kotoisin Kostamuksesta; hän oli ja tietäjä; Petri ja Nasto Lesonen ovat panneet muistiin hänen loitsuja (1905 ja 1911). 41 -------------------------------------------------------------------------------------------------

Lähdeluettelo: 1 Pöllä, Matti 1995: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800-luvulla, s. 153. Suomalaisen Krjallisuuden Seuran Toimituksia 635. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki. Tammer-Paino Oy. Tampere, 1995. ISBN 951-717-893 x. ISSN 0355-1768. 353 sivua. 2 Petroskoin Arkisto: Seuraavat tiedot Läykkujeff in (Laukkanen) ja Peksujev in perheistä on löydetty Vuokkiniemen kirjoista Kontokin seurakunnan (itsenäinen alk. v. 1894) -, Kemin piirin, Arkangelin läänin kirkkoviraston kirjoista. Valokopiot: Väestörekisteristä (Reviskaja skaska) Vuokkiniemen alueelta, v. 1850 ja kopiot papereista Kostamuksen historia. Ilmoitamme, että arkistossamme on kirkon kirjoja Vuokkiniemeltä (myöhemmin Kontokin) alue v. 1819-1829, 1831, 1833-1834, 1837-1841, 1843, 1846-1849, 1851, 1854-1860, 1866-1867, 1873-1916. Tietoja Läykkujeffien ja Peksujevien perheistä on annettu edellä mainittujen papereiden perusteella. 20.7.1995 Arkiston johtaja Ishistjakov. 3 Aunuksen läänin dokumenteissa, Arkangelin läänin, Kemin kihlakunnan, Vuokkiniemen kunnan vuodelta 1850 4 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 5 Kaikki tässä todistuksessa mainitut henkilöt ovat valtion talonpoikia, ortodokseja. Päivämäärät ovat vanhan ajanlaskun mukaan. Karjalan tasavallan kansallisarkistossa on Vuokkiniemen piirin (joka kuului Arkangelin läänin Kemin kihlakuntaan) kirkkoherran kirjat vain vuodelta 1850. Vuokkiniemen piirinkirjoissa vuosina 1819-1919 on merkitty: Arkiston johtaja O.G. Tsistjakov Sihteeri T.H. Semenova. 6 Aunuksen läänin dokumenteissa, Arkangelin läänin, Kemin kihlakunnan, Vuokkiniemen kunnan vuodelta 1850 7 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 8 Aunuksen läänin dokumenteissa, Arkangelin läänin, Kemin kihlakunnan, Vuokkiniemen kunnan vuodelta 1850 9 Aunuksen läänin dokumenteissa, Arkangelin läänin, Kemin kihlakunnan, Vuokkiniemen kunnan vuodelta 1850 10 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 11 Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 1. Kalevalan-Aineiset Kertovaiset runot. Toisinnot 1-700. Julkaissut Helsinki 1908 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon osakeyhtiö, s. XXXVI. 12 Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. Loitsuja: Toisinnot 822-2132. Lisiä Toisinnot 2133-2543. Elämänkerrallisia tietoja runojen laulajista Hakemistoineen. Julkaissut Helsinki 1921 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon OY, s 1182. 13 Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 225. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1972. ISBN 951-26-0179-6 (sid). ISBN 951-26-0180-X (nid). 263 sivua. 14 Virtaranta, Pertti 1978: Vienan kyliä kiertämässä, Kontokki, s 257-258. 15 Virtaranta, Helmi 1975: Castrenianumin Toimitteita 12, Vienan runonlaulajia ja tietäjiä, s 32. Helsinki 1975. Vammala 1975. Vammalan Kirjapaino Oy. Offset. ISBN 951-45-0646-4. 72 sivua. Aatu Kuronen v. 1907 / s. 7 12. Petri Lesonen v. 1908 / s. 15-42 Iivana Marttinen v.1908 / s. 49 67. 16 Aunuksen läänin dokumenteissa, Arkangelin läänin, Kemin kihlakunnan, Vuokkiniemen kunnan vuodelta 1850 17 Aunuksen läänin dokumenteissa, Arkangelin läänin, Kemin kihlakunnan, Vuokkiniemen kunnan vuodelta 1850 18 Rugojev, Jaakko. Iivanan ulkomaanmatka, Punalippu n:o 5/1989, s. 39-40. 19 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 20 Aunuksen läänin dokumenteissa, Arkangelin läänin, Kemin kihlakunnan, Vuokkiniemen kunnan vuodelta 1850 21 Kaikki tässä todistuksessa mainitut henkilöt ovat valtion talonpoikia, ortodokseja. Päivämäärät ovat vanhan ajanlaskun mukaan. Karjalan tasavallan kansallisarkistossa on Vuokkiniemen piirin (joka kuului Arkangelin läänin Kemin kihlakuntaan) kirkkoherran kirjat vain vuodelta 1850. Vuokkiniemen piirinkirjoissa vuosina 1819-1919 on merkitty: Arkiston johtaja O.G. Tsistjakov. Sihteeri T.H. Semenova 22 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 23 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1910 24 Virtaranta, Pertti. Vienan kyliä kiertämässä. Kostamus. s.210-211. Kirjayhtymä, Helsinki 1978. 25 Rugojev, Jaakko. Iivanan ulkomaanmatka, Punalippu n:o 5/1989, s. 39-40. 26 Vatanen, Mari. Haastattelu 10-11.8.2001. Haastattelija Kai Paajaste. 27 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 28 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 29 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 30 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 31 Pakolaisluettelo: Kerälän jakopiirissä olevista Karjalan pakolaisista 16.3.1922. 32 Sotkamon jakelupiiristä saapuneita ja Kuhmonniemeltä passituksensa saaneita. 33 Virtaranta, Pertti 1978: Vienan kyliä kiertämässä, s 194. 34 Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 225. 35 Virtaranta, Pertti 1978: Vienan kyliä kiertämässä, Kontokki, s 257. 36 Vuoristo, Vivi 1983: Ikävä Omia Maita. s. 256. Muisteluksia vanhasta Vienan-Karjalasta. Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset Keuruu 1983. ISBN 951-1-07210-2. 284 sivua.

37 Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 225. 38 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 39 Pölla, Matti. Petroskoin Arkisto: Kostamuksen kylän rippikirja v. 1890 40 Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. Loitsuja: Toisinnot 822-2132. Lisiä Toisinnot 2133-2543. Elämänkerrallisia tietoja runojen laulajista Hakemistoineen. Julkaissut Helsinki 1921 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon OY, s 1084. 41 Virtaranta, Pertti 1978: Vienan kyliä kiertämässä, Kontokki, s 257.