TARHATÖITÄ KOSKEVA OSA

2003-2004 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITON JA PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON VÄLINEN TURKISTARHAUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2003 15.2.2005 TARHATÖITÄ KOSKEVA OSA Ohjeita tämän työehtosopimuksen soveltamisesta antavat ainoastaan allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehet liittojen jäsenille. Jälkipainos ja osittainenkin lainaaminen kielletään.

SISÄLLYSLUETTELO SIVU I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala... 1 2 Järjestäytymisoikeus.... 1 3 Työrauhavelvoite... 2 II TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 4 Työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu. 2 5 Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika... 2 6 Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat...... 3 III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7 Säännöllinen työaika 6 7a Työajan lyhentäminen... 7 8 Ruokailu- ja virkistystauot...... 9 9 Viikkolepo ja vapaapäivät... 10 10 Ylityö... 11 11 Hätätyö.... 11 12 Varallaolo... 11 IV PALKKAUSMÄÄRÄYKSET 13 Ohjetuntipalkat ja palkkaryhmittely.... 12 14 Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat ja koululaiset sekä alle 18-vuotiaat työntekijät... 13 15 Paikkakuntien kalleusluokittelu... 14 16 Suorituspalkat... 14 17 Tulos- ja voittopalkkio... 15 18 Tasoitetut kuukausipalkat... 15 19 Työtehon ja kokemuksen vaikutus tuntipalkkaan.... 15 20 Vuorotyö ja yötyö... 16 21 Kutsunta ja reservin harjoitus... 16 22 Vapaa merkkipäivän ym. yhteydessä... 16 23 Ylityökorvaukset ja sunnuntaityö.. 17 24 Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan...... 17 25 Korvaus hätätyöstä...... 18 26 Palkanmaksu...... 18 27 Keskituntiansio...... 19

V ERINÄISET KORVAUKSET JA LISÄT 28 Arkipyhäkorvaus..... 19 29 Itsenäisyyspäivän palkka...... 20 30 Nahkomisajan lisä... 20 31 Palvelusvuosilisä.... 21 32 Muut lisät... 22 VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 33 Sairaustapaukset ja tapaturmat... 22 34 Kausityöntekijöiden sairaustapaukset...... 27 35 Lääkärintarkastukset......... 27 36 Ryhmähenkivakuutus...... 31 37 Vuosiloma...... 31 VII TYÖTURVALLISUUS 38 Yleisiä määräyksiä... 33 39 Suojavaatetus...... 34 VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 40 Jatkuvan neuvottelun periaate 34 41 Työpaikan yhteistyö... 35 42 Paikallinen sopiminen. 35 43 Luottamusmiehet.... 35 44 Järjestöjen asiamiehet...... 35 45 Jäsenmaksujen perintä.... 36 46 Sopimuksen tulkinta ja erimielisyyksien sovittelu.. 36 47 Sopimuksen voimassaoloaika...... 37 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 38 MAATALOUSALOJEN KOULUTUSSOPIMUS. 47 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS... 52 SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA... 58 PÖYTÄKIRJA VUOSILOMAPALKAN MAKSAMISESTA... 67 TYÖSOPIMUSMALLI... 69 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

1 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITON JA PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON VÄLINEN TURKISTARHAUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2003-15.2.2005 TARHATÖITÄ KOSKEVA OSA I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliiton turkistarhausalalla toimivien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Huom! Tätä sopimusta sovelletaan myös nahoituskeskuksiin sekä tarhan välittömässä yhteydessä toimiviin rehukeskuksiin. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen välistä 1) koulutussopimusta 2) luottamusmiessopimusta ja 3) työsuojelusopimusta. 2 Järjestäytymisoikeus 1. Sopijapuolet suosittelevat järjestäytymistä omiin liittoihinsa. 2. Ammattiliittoon kuuluvia ei saa asettaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan eikä heitä saa painostaa ammatillisen järjestäytymisen takia.

2 3 Työrauhavelvoite 1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. 2. Lakko, saarto, työsulku tai muu siihen verrattava toimenpide, jonka tarkoituksena on muutoksen aikaansaaminen tähän sopimukseen, tämän sopimuksen vastaisen vaatimuksen toteuttaminen tai vastapuolen painostaminen tulkitsemaan sopimusta määrätyllä tavalla on sopimuksen voimassaoloaikana tai neuvottelujen kestäessä kielletty. 3. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä. II TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 4 Työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, kansallisen tai etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). 5 Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika 1. Työnantajalla taikka hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa työhön ja siitä erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta ja jakamisesta. 2. Työsopimus suositellaan aina tehtäväksi kirjallisesti. 3. Työsopimuksessa on määriteltävä, onko sopimus tehty a) määräajaksi vai b) toistaiseksi voimassa olevaksi eli jatkuvaksi. Sopimus on määräaikainen esim. silloin kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kestämisaika muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta.

3 4. Työntekijä, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse tehdä sekä irtisanoa tai purkaa työsopimuksensa. 5. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään neljä kuukautta kestävästä koeajasta, jonka kuluessa kumpi osapuoli tahansa voi asiallisin perustein purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Mikäli työntekijä on aiemmin ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kaksi kuukautta ja hänet otetaan uudelleen samankaltaisiin tehtäviin, ei koeaikaa käytetä. Koeajan käyttäminen edellyttää aina kirjallista työsopimusta. 6. Milloin työsopimus tehdään suullisesti tai tiedot eivät sisälly kirjallisesti tehtyyn työsopimukseen ja työsuhde jatkuu vähintään yhden kuukauden, työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai, jos työsuhde päättyy tätä aikaisemmin, viimeistään työsuhteen päättyessä. 7. Työnantajan on annettava uudelle tai työtehtävästä toiseen siirtyvälle työntekijälle riittävä opastus ja perehdytettävä työntekijä uuteen työtehtäväänsä ja siihen liittyviin työturvallisuusriskeihin. 6 Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat 1. Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetussa työsuhteessa irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään 1 vuoden yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta. Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi.

4 2. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa ilman irtisanomista. Irtisanomisperusteet 3. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 2 :n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä kuin töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Irtisanomisperusteita ovat myös sellaiset työsopimuslain 7. luvun 3 :n tarkoittamat taloudelliset, tuotannolliset tai muut niihin verrattavat syyt, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. 4. Milloin työntekijä on estynyt työstä sairauden tai tapaturman takia, ei työnantaja sillä perusteella saa irtisanoa työsopimusta ellei sairaudesta ole ollut seurauksena työntekijän työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslaissa säädettyyn perhevapaaseen. Irtisanomisen toimittaminen 5. Irtisanominen on suoritettava kirjallisesti tai muuten todistettavasti. Työnantajan puolelta tapahtuvassa työsopimuksen päättämisessä on ilmoitettava irtisanomisen tai työsopimuksen purkamisen syyn. Se päivä, jolloin irtisanominen tapahtuu, luetaan kuuluvaksi irtisanomisaikaan. Pitämättä olevat, kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta kertyneet vuosilomapäivät saadaan sisällyttää irtisanomisaikaan edellyttäen, että työnantaja ja työntekijä siitä keskenään sopivat. Irtisanomis- ja lomautusjärjestys 6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä, että näiden lisäksi otetaan huomioon työntekijän työsuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä.

5 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen ja kuittausoikeus 7. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. 8. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2. luvun 17 :ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. 9. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta. Irtisanominen liikkeen luovutuksen yhteydessä 10. Liikkeen luovutuksen yhteydessä tapahtuvasta irtisanomisesta on säädetty työsopimuslain 7 luvun 5 :ssä. Liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä sovelletaan myös liikkeen osan luovutukseen sekä liikkeen vuokralle antoon. Työsopimuksen purkaminen 11. Edellä 1. ja 2. kohdassa sanotusta riippumatta on työnantajalla ja työntekijällä oikeus purkaa heti työsopimus työsopimuslain 8. luvun 1 :ssä mainituissa tapauksissa. Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun toinen osapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Lomauttaminen 12. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen lomauttamisperusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen kannalta on välttämätöntä. Työnantajan tulee antaa työntekijälle kirjallinen ilmoitus lomautuksesta vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Milloin lomautuksen perusteena on taloudellista tai tuotannollisista syistä johtuva työn

6 väheneminen, on työnantajan lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa saatettava asia työntekijän tai luottamismiehen tietoon, ja mikäli lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, annettava siitä ilmoitus työvoimatoimistoon. III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7 Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 2. Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan viikoittainen säännöllinen työaika järjestää myös niin, että se keskimäärin on 40 tuntia, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. 3. Säännöllinen työaika voi työtuntijärjestelmässä vaihdella kuudesta (6) yhdeksään (9) tuntiin vuorokaudessa ja olla enintään viisikymmentä (50) tuntia viikossa. Työtuntijärjestelmä voidaan laatia enintään kuudentoista (16) viikon ajanjaksoksi. Paikallisesti sopien voidaan vuorokautinen työaika pidentää 10 tuntiin sekä pidentää myös 16 viikon tasoittumisjaksoa. 4. Laadittaessa edellä 2. ja 3. kohdassa tarkoitettua työtuntijärjestelmää työnantaja kuulee työntekijäin luottamusmiestä. Työtuntijärjestelmän on oltava työntekijöiden nähtävänä vähintään kolme (3) päivää ennen tasoittumisjakson alkamista. 5. Laaditun työtuntijärjestelmän muuttamisesta neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Ellei paikallisesti toisin sovita, ilmoitetaan voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisesta työntekijöille, joita muutos koskee, vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta on ilmoitettava viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä. Tilapäiseksi muutos katsotaan silloin, kun se on enintään kahden viikon mittainen. 6. Työviikko alkaa maanantaina klo 7.00. 7. Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä.

7 Keskeytyvässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36,6 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä tasoitus 36,6 tuntiin annetaan tasoitusvapaana ylimääräisen talviloman, seisokkien yms. muodossa. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännöllisen keskeytyvän kolmivuorotyön tunnilta työajan lyhentämisestä johtuvan korvauksen, jonka suuruus on 7,4 % työntekijän keskituntiansiosta. Keskituntiansiota laskettaessa ei työajan lyhentämisestä johtuvaa korvausta oteta huomioon. 7a Työajan lyhentäminen 1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Työajan lyhentämisen edellytyksenä on lisäksi, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai sekä 28. maaliskuuta 1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonaisratkaisun perusteella toteutettu työajan lyhennys. 2. Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1. kohdassa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: Tehdyt säännölliset työpäivät Työajan lyhennyksen määrä vapaapäivinä tunteina vähintään 17 1 8 vähintään 34 2 16 vähintään 51 3 24 vähintään 68 4 32 vähintään 85 5 40 vähintään 102 6 48 vähintään 119 7 56 vähintään 136 8 64 vähintään 153 9 72 vähintään 170 10 80 vähintään 194 11 88 vähintään 212 12,5 100.

8 Vapaasta annetaan enintään 6,5 päivää siten, että työvuoro voidaan lyhentää 4-, 5-, 6- tai 7-tuntiseksi. Loput vapaasta annetaan vapaapäivinä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa aikaisemmin. Työajan lyhentäminen vuorokautista työaikaa lyhentämällä ei muuta kuitenkaan vuotuisen työajan pituutta. Osapuolet toteavat, että työajan lyhentämissopimuksen mukaan käytettävissä oleva (yhteensä 100 tuntia vuodesta 1990 alkaen) työajan lyhennys voidaan paikallisesti sopia muulla tavoin, esim. päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että myös tämä vaihtoehto soveltuu lyhennystavaksi. Lyhennystavasta käytävissä paikallisissa neuvotteluissa tulee ottaa huomioon sekä yrityksen tuotannolliset tarpeet että henkilöstön tarpeet. Soveltamisohje: 1. Mikäli työajan lyhennys on annettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, luetaan nämä päivät tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi. 2. Työajan lyhentäminen ei aiheuta muutoksia työehtosopimuksen ylityötä koskeviin määräyksiin. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Puu- ja erityisalojen liiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin tahi alan työehtosopimusneuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukuntien asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät, kunnes vuosina 1986-90 toteutuvan työajan lyhennyksen yhteismäärä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt. 3. Vapaapäivän tai vapaapäivien antamisesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikko etukäteen, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Mikäli vapaata ei ole pidetty ko. kalenterivuoden aikana, on se annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Työntekijän kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei vapaata pidetä. Työajan lyhennysvapaan korvauksen lisäksi maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä työntekijälle yksinkertainen palkka.

9 Kertynyt vapaa annetaan pääsääntöisesti täysinä työpäivinä. Paikallisesti voidaan sopia vapaan antamisesta edellä sanotusta poiketen. 4. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntiansion mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuukausipalkka ennallaan niinä kuukausina, joiden aikana työaikaa on lyhennetty. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaata ennen kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalle annettua vapaata vastaavan palkan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka. Työajan lyhennys ja vuosiloma Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivän veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä ei ole ollut työssä tämän sopimuskohdan mukaisen vapaan pitämisen vuoksi. 8 Ruokailu- ja virkistystauot 1. Työpäivänä, joka on 6 tuntia tai sitä pitempi, annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä aikana yksi tunnin kestävä ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Paikallisesti voidaan ruokailutauon pituus sopia tuntia lyhyemmäksi, ei kuitenkaan alle 30 minuutin. Ruokailutauon aikana on työntekijä vapaa kaikesta työn suorituksesta ja oikeutettu poistumaan työpaikalta. 2. Työntekijälle on vähintään 8 tunnin pituisen työpäivän kuluessa, työnantajan lähemmin määräämänä aikana, annettava kaksi 12 minuuttia kestävää virkistystaukoa. Päivittäisen työajan ollessa alle 8 tuntia annetaan yksi 12 minuuttia kestävä virkistystauko. Virkistystauko pidetään työpaikalla.

10 Sovellettaessa 7 :n 2. ja 3. kohdassa tarkoitettua työaikajärjestelmää tai 7a :n mukaista työajan lyhennystä siten, että lyhennetään päivittäistä työaikaa, annetaan työntekijälle kaksi 12 minuutin virkistystaukoa, mikäli päivittäinen työaika on vähintään 7 tuntia. 3. Milloin työntekijä joutuu jäämään ylityöhön, pidetään säännöllisen työajan päätyttyä 12 minuuttia kestävä virkistystauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen niin ikään samanpituinen virkistystauko. Virkistystauot luetaan työaikaan. Jos ylityö kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä. 9 Viikkolepo ja vapaapäivät 1. Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Tuotannollisten syiden niin vaatiessa voidaan viikkolepo sopia siirrettäväksi. Vastaava vapaa, joka lyhentää säännöllistä työaikaa, on kuitenkin annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa sen alkuperäisestä ajankohdasta. Mikäli viikkolepoa ei ole edellä mainitulla tavalla annettu, suoritetaan työntekijälle menetetyn viikkolevon korvaus, joka on suuruudeltaan työhön käytetyn ajan palkka. Huom! Paritusaikana voidaan viikkolepopäivät työnantajan ja työntekijän näin sopiessa antaa seuraavan kalenterikuukauden aikana. 2. Töissä, joita laatunsa vuoksi on tehtävä kaikkina arkipäivinä, voidaan lauantain sijasta antaa jokin muu viikon arkipäivä vapaapäiväksi. Tällainen vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen siten, että työntekijä saa kaksi peräkkäistä vapaapäivää. 3. Arkipyhäviikolla ovat kaikki arkipäivät työpäiviä lukuun ottamatta itsenäisyyspäiväviikon, uudenvuodenpäiväviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeistä lauantaita, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

11 10 Ylityö 1. Työntekijää voidaan hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Lisäylityön tekemisestä voidaan sopia paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen, tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä, tai ellei henkilöstön edustajaa ole valittu, työnantajan ja henkilöstön tai henkilöstöryhmän välillä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa jakautuen siten, ettei ensimmäisessä kappaleessa mainittu 138 tunnin enimmäismäärä ylity. 2. Työn tekemisestä ylityönä on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken mahdollisimman selvästi ja todisteellisesti. Tieto ylityöhön jäämisestä on pyrittävä antamaan edellisenä päivänä. Ylityöstä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään ennen varsinaisena työaikana pidettävää lepoaikaa. 11 Hätätyö Hätätyötä voidaan tehdä työaikalain (605/96) 21 :ssä mainituin edellytyksin. 12 Varallaolo 1. Työntekijälle, joka työnantajan kanssa kulloinkin erikseen tehdyn sopimuksen mukaan on säännöllisen työaikansa ulkopuolella velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai sen välittömässä läheisyydessä, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan tällaiselta varallaoloajalta puolet keskituntiansion mukaan määräytyvästä palkasta varallaoloa työaikaan lukematta. 2. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan varallaoloon käytetty aika vaihtaa säännöllisenä työaikana pidettävään vapaa-aikaan, jonka pituus on puolet varallaoloon käytetystä ajasta.

12 IV PALKKAUSMÄÄRÄYKSET 13 Ohjetuntipalkat ja palkkaryhmittely 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat eri palkkaryhmissä ja paikkakuntaluokissa seuraavat: 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta Palkkaryhmä Paikkakunta- Paikkakuntakalleusluokka I kalleusluokka II euroa/t euroa/t 1. 6,60 6,58 2. 6,80 6,78 3. 7,05 7,03 4. 7,27 7,25 5. 7,60 7,58 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta Palkkaryhmä Paikkakunta- Paikkakuntakalleusluokka I kalleusluokka II euroa/t euroa/t 1. 6,79 6,77 2. 6,99 6,97 3. 7,25 7,23 4. 7,48 7,46 5. 7,82 7,80 Palkkaryhmittely Erilaisia töitä suorittavat työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin seuraavasti: 1. palkkaryhmä: Turkistarhojen aputyöntekijät ja harjoittelijat. 2. palkkaryhmä: Työntekijät, jotka eivät ole aputyöntekijöitä mutta joita ei voida sijoittaa alla oleviin palkkaryhmiin.

13 3. palkkaryhmä: Tarhatyöntekijät, joilla on vähintään yhden vuoden kokemus ammatissaan ja jotka pystyvät itsenäisesti suorittamaan heille annetut tehtävät. 4. palkkaryhmä: Turkistarha-alan useimpiin erikoistöihin perehtyneet turkiseläintenhoitajat, jotka ovat käyneet turkistalouskoulun tai joilla on vähintään kolmen vuoden kokemus ammatissaan. Huom! Tarhalla tapahtuvaa rehun valmistusta sekä korjaus- ja rakennustöitä pääasiallisesti suorittavat työntekijät kuuluvat neljänteen palkkaryhmään. 5. palkkaryhmä: Turkiseläinhoitajat, jotka täyttävät 4. palkkaryhmän 1. kohdassa asetetut vaatimukset ja ovat sen lisäksi etumiesasemassa tai työ muutoin vaatii erityistä vastuuta. Huom! Tarhanhoitajien ja varsinaisten työnjohtajien palkoista ja muista työehdoista sovitaan erikseen. 14 Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat ja koululaiset sekä alle 18-vuotiaat työntekijät 1. Alan aikaisempaa työkokemusta vailla olevan oppisopimussuhteisen työntekijän palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintään 85 % 1. palkkaryhmän palkasta ja toisen vuoden osalta vähintään 95 % 1. palkkaryhmän palkasta. Huom! Alan aikaisemman kokemuksen puuttuessa arvioidaan ja otetaan huomioon muilta toimialoilta kertynyt työkokemus palkkaa korottavana tekijänä. Täydennyskoulutuksessa olevan oppisopimusopiskelijan palkka on vähintään 2. palkkaryhmän palkka. Työsuhteen kestäessä aloitettu oppisopimuskoulutus rinnastetaan palkkauksen osalta työntekijän omaan tehtävään. Koulutuksen päätyttyä suoritetaan aina palkkaperusteiden tarkistus.

14 Oppisopimussuhteeseen noudatetaan muiden kuin palkkojen osalta tämän sopimuksen ehtoja. 2. Alan ammattioppilaitoksessa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua työsopimussuhteisena suorittavalle opiskelijalle maksetaan vähintään 75 % 1. palkkaryhmän palkasta. 3. Peruskoulussa tai lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevalle alle 18-vuotiaalle koululaiselle maksetaan vähintään 70 % 1. palkkaryhmän palkasta. 4. Muutoin kuin kohtien 1. 3. perusteella sovellettava alle 18-vuotiaan työntekijän palkka on vähintään 90 % 1. palkkaryhmän palkasta. 15 Paikkakuntien kalleusluokittelu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kuuluvat seuraavat kunnat I kalleusluokkaan: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa, Hyrynsalmi, Kuhmo, Kuivaniemi, Kuusamo, Oulu, Ristijärvi sekä kaikki Ahvenanmaan ja Lapin läänin kunnat. Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan. 16 Suorituspalkat 1. Mikäli työn laatu sen sallii, ja työpaikalla ennen työn aloittamista asiasta sovitaan, voidaan työ tehdä suorituspalkkatyönä. Tällöin tavoitteena on niin tuottavuuden, kuin ansiotasonkin parantaminen. 2. Suorituspalkoilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa joko suorasta urakasta suoritettavaa urakkapalkkaa, tai osaksi ajan, osaksi työsuorituksen mukaan määräytyvää palkkaa. 3. Suorituspalkan hinnoittelusta sovitaan työpaikalla työnantajan ja luottamusmiehen, tai milloin työpaikalla ei sellaista ole, työntekijän ja työnantajan kesken ennen työn aloittamista. Hinnoittelun on kuitenkin perustuttava tämän sopimuksen ohjetuntipalkkoihin. Suora urakka hinnoitellaan siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 25 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi, ja kasvaa työsuorituksen lisääntyessä samassa suhteessa.

15 Muussa suorituspalkkaisessa työssä, jossa osa hinnoittelusta perustuu käytettyyn aikaan ja osa työsuoritukseen, on hinnoittelu suoritettava siten, että ansio tällä tavoin määritettynä nousee 17 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työtehon lisääntyessä myös siihen sidottu palkanosa kasvaa samassa suhteessa. Suorituspalkalla tapahtuvaa työtä voidaan tehdä myös ryhmäurakkana. Työnantaja suorittaa tällöin ryhmän jäsenille tämän pykälän mukaisen urakkapalkan noudattaen ryhmän ilmoittamaa jakoperustetta. 4. Lisäksi voidaan paikallisesti sopia erilaisten tuottavuutta lisäävien palkkiopalkkausmuotojen käyttöönotosta. Niissä ei kuitenkaan sovelleta urakkapalkan perusteita. 17 Tulos- ja voittopalkkio Paikallisesti sopien voidaan palkkausjärjestelmää täydentää esimerkiksi tuottavuuteen, toimintavarmuuteen tai raaka-ainesäästön lisäykseen perustuvilla tulospalkkioilla. Tulospalkkion määräytymisen perusteista sovittaessa sovitaan myös siitä otetaanko tulospalkkio huomioon keskituntiansion laskennassa. Työntekijälle maksettu tulospalkkio otetaan huomioon laskettaessa vuosilomakorvausta ja -palkkaa, mikäli tulospalkkiota ei ole sovittu laskettavaksi keskituntiansioon. Työnantaja voi yhtiön johdon tai yhtiökokouksen päätöksellä maksaa esimerkiksi liikevaihtoon, käyttökatteeseen, jalostusarvoon tai pääoman tuottoon perustuvaa voittopalkkiota. Palkkion jakamisen perusteista työnantaja sopii paikallisesti tai antaa työntekijöille niistä selvityksen. 18 Tasoitetut kuukausipalkat Tasoitettu, kuukaudesta toiseen samansuuruisena maksettava kuukausipalkka lasketaan siten, että tuntipalkka kerrotaan luvulla 172. 19 Työtehon ja kokemuksen vaikutus tuntipalkkaan Sen mukaan, poikkeavatko työntekijän työtaito, koulutus, työteho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 15 % korkeampi palkka.

16 20 Vuorotyö ja yötyö 1. Lämmityksestä ja vartioinnista aiheutuvassa sekä mahdollisessa muussa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää alkaen seuraavasti: vuonna 2003 vuonna 2004 snt/t snt/t iltavuoro 63 64 yövuoro 108 111 2. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään tässä sopimuksessa määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista poiketen, maksetaan klo 22 ja 6 välillä tehdyiltä työtunneilta yövuorolisää vastaava korvaus. 21 Kutsunta ja reservin harjoitus 1. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan taikka valintatilaisuuteen ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle ko. päivän korvauksena yhden työpäivän ansion keskituntiansion mukaan laskettuna. Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta. 2. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa keskituntiansion mukaisen palkan. Edellä sanottu koskee sellaisia kertausharjoituksia, joilta valtio maksaa reserviläispalkan. 22 Vapaa merkkipäivän ym. yhteydessä Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava, keskituntiansion mukaan korvattu vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Samoin perustein on työntekijällä oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.

17 Huom! Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia. Aviopuolisoon verrattavana pidetään myös avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisiä huollettavia lapsia. 23 Ylityökorvaukset ja sunnuntaityö 1. Vuorokautinen ylityö Ylityöstä, jota tehdään 7 :ssä mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 2. Viikoittainen ylityö Sovellettaessa viisipäiväistä työviikkoa korvataan viikoittainen ylityö (viikon kuudentena työpäivänä tehty työ) siten, että siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Milloin säännöllinen työaika on määritelty kahden viikon pituista jaksoa kohti, suoritetaan 80 tuntia jaksossa ylittävältä 16 ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja tämän ylittäviltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 3. Sunnuntaityö Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on vuorokautista säännöllisen työajan lisäksi tehtyä ylityötä, maksetaan siitä lisäksi tämän pykälän 1. kohdassa mainittu ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta. 24 Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan Ylityöstä maksettava palkka voidaan ennen ylityön aloittamista sopia vaihdettavaksi vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin 23 :n säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

18 25 Korvaus hätätyöstä Hätätyöstä, jota tehdään vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 26 Palkanmaksu 1. Palkka maksetaan työntekijälle kahdesti kuukaudessa, jollei toisin ole sovittu. Palkan laskenta-aika on viisi työpäivää kunkin palkkakauden viimeisestä työpäivästä lukien. Palkanmaksun sattuessa pyhäpäivälle maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä. Käytettäessä työtuntijärjestelmän mukaista keskimääräistä työaikaa, voidaan paikallisesti sopia työntekijän palkka maksettavaksi keskimääräisen säännöllisen työajan mukaan. Jos yrityksessä maksetaan palkka em. sääntöä noudattaen kahden viikon välein, ja paikallisesti asiasta sovitaan, voi toinen maksettavista tileistä olla ns. ennakkotili. Työntekijälle on kuitenkin annettava työsopimuslain tarkoittama selvitys lopullisesta palkasta (palkkalaskelma), josta käy ilmi mm. työtuntien ja ansion määrä, vähintään kerran kuukaudessa. Palkanmaksukauden aikana suoritetusta lisä-, yli- ja hätätyöstä on korvaus suoritettava erillisenä varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Jos palkkaukseen sisältyy luontoisetuja, on ne otettava huomioon palkan korotusosia laskettaessa. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää työntekijän peruspalkkaan. 2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä maksettuun rahamäärään sekä laskettuun palkkamäärään nähden heti kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden aikana. 3. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän työpäivän kuluessa. 4. Ellei toisin sovita, palkka maksetaan työntekijän osoittamaan rahalaitokseen.

19 27 Keskituntiansio Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa lähinnä edeltäneen kahden palkanmaksukauden keskimääräistä tuntiansiota. Kun ansion määrä vaihtelee esim. urakkapalkasta johtuen, keskituntiansion laskentajaksona käytetään kuuden palkanmaksukauden jaksoa. Keskituntiansiota laskettaessa otetaan huomioon vuorotyö- ja olosuhdelisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia. Mikäli yrityksessä on käytössä edellä mainitusta laskenta-ajanjaksosta poikkeava keskituntiansion laskenta-ajanjakso, voidaan vallinnutta käytäntöä jatkaa. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli keskituntiansiota ei voida edellä mainitulla tavalla laskea työsuhteen lyhytaikaisuuden takia, lasketaan se työsuhteen viimeiseltä palkanmaksukaudelta. V ERINÄISET KORVAUKSET JA LISÄT 28 Arkipyhäkorvaus 1. Arkipyhältä, joka työssä oltaessa muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, ja työt täksi päiväksi keskeytetään, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus. 2. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä sekä ensimmäinen ja toinen joulupäivä. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle on ennen korvattavaa arkipyhää voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan enintään kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista kertynyt

20 vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde ja joka välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää on ollut työssä vähintään kaksi viikkoa. 4. Työntekijälle, joka on oikeutettu arkipyhäkorvaukseen ensimmäiseltä joulupäivältä, pitkäperjantailta ja toiselta pääsiäispäivältä maksetaan kyseisenä arkipyhänä tehdystä työstä arkipyhäkorvauksen lisäksi palkka kuten sunnuntaityöstä. Muina arkipyhinä tehdystä työstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä. 5. Arkipyhäkorvaus maksetaan viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle vain silloin, kun kyseessä on 4. kohdan luettelon mukaisina arkipyhinä työskentely. 6. Helatorstai on palkallinen vapaapäivä. Tuotannollisista syistä johtuen helatorstaita vastaava palkallinen vapaa voidaan siirtää myöhemmin annettavaksi kuitenkin siten, että se on annettava saman kalenterivuoden aikana. Ellei vastaavaa vapaata ole annettu, maksetaan työntekijälle yhden työpäivän palkkaa vastaava korvaus. Helatorstaiviikon lauantai on vapaapäivä. Mikäli lauantai on työvuoroluettelon mukainen työpäivä, eikä vastaavaa työajan tasoitusvapaata ole annettu, maksetaan lauantaina tehdystä työstä 50 %:lla korotettu palkka. 29 Itsenäisyyspäivän palkka Työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka. Jos työtä tehdään päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, on palkan saamisen edellytyksenä, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä. 30 Nahkomisajan lisä Vakinaiselle aikapalkalla työskentelevälle työntekijälle maksetaan nahkomisaikana lisää seuraavasti: vuonna 2003 vuonna 2004 34 snt tunnille 35 snt tunnille

21 Huom! Nahkomisajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin eläinten tappaminen ja nylkeminen tapahtuvat välittömästi toisiinsa liittyen ja jolloin pääosa eläimistä nahkotaan sekä aikaa, joka käytetään eläinten kylmävarastoimistyöhön myöhemmin tapahtuvaa nahkomista varten. 31 Palvelusvuosilisä Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt. Lisä määräytyy seuraavasti: Työsuhteen kesto Lisän suuruus vuonna 2003 vuonna 2004 euroa euroa 8-11 v. 65,00 66,60 12-15 v. 128,70 132,00 16-19 v. 193,20 198,10 20 v. tai yli 257,40 263,90 Mikäli työntekijällä kyseisenä vuonna on yhtä kuukautta pitempiä työstä poissaoloja lisä maksetaan työssäolokuukausien suhteessa. Työssäoloon rinnastetaan vuosilomalain 3 :n 4. ja 5. momenteissa mainitut työssäolopäivien veroiset päivät tarkasteltuna kalenterivuosittain. Kuitenkin lomautus rinnastetaan koko pituudeltaan työssäoloon. Työsuhteen päättyessä kesken palvelusvuosilisän kertymäkauden työntekijästä riippumattomasta syystä maksetaan lisä kyseisen vuoden työssäolokuukausien suhteessa. Pöytäkirjamerkintä: Lisää ei makseta siinä tapauksessa, että työpaikalla on jo käytössä jokin muu palvelusvuosiin perustuva vähintään vastaavan tasoinen ikälisäjärjestelmä.

22 32 Muut lisät Viemärinpuhdistus- ja jätekaivojen tyhjennystyöstä sekä nylkemis- ja kaapimistyöstä maksetaan lisää seuraavasti: vuonna 2003 vuonna 2004 38 snt/tunnille 39 snt/ tunnille Nylkemis- ja kaapimistöiden suorituspalkkaa (urakkapalkkaa) määriteltäessä ko. lisä tulee ottaa huomioon. VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 33 Sairaustapaukset ja tapaturmat 1. Työnantaja on velvollinen tapaturmavakuutuslain mukaisesti vakuuttamaan tapaturmien varalta kaikki palveluksessaan olevat työntekijät ja tapaturmien sattuessa huolehtimaan ko. lain edellyttämistä tapaturmailmoituksista. 2. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada keskituntiansion mukaan laskettu palkkansa luontoisetuineen säännölliseltä työajalta sen pituisilta ajanjaksoilta kuin seuraavasta käy ilmi. Kun työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, maksetaan täysi palkka enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on vastaava ajanjakso 35 päivää. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta, on vastaava ajanjakso 42 päivää. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso 56 päivää. Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon mutta alle kuukauden, maksaa työnantaja 50 % edellä määritellystä sairausajan palkasta, kuitenkin enintään niiltä työvuoroluettelon mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Omavastuupäivän ja sairauden toteamisen osalta noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.

23 Urakkapalkalla työskentelevälle työntekijälle tämän kappaleen mukainen sairausajan palkka lasketaan henkilökohtaisen aikapalkan perusteella. 3. Jos työkyvyttömyys kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, ei sairausajan palkkaa makseta ensimmäiseltä sairauspäivältä. Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 10 kuukautta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Soveltamisohje: Saman sairauden uusiutuessa työnantaja maksaa sairausajan palkkaa seuraavasti: Mikäli sama sairaus uusiutuu enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin ko. työntekijälle viimeksi suoritettiin sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen heti ensimmäisenä sairauden uusiutumispäivänä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jos kohdassa 2 mainittu ajanjakso ei aikaisemmin ole ehtinyt täyttyä. Sairausajan palkan maksamista jatketaan tässä tapauksessa, kunnes em. työntekijän työsuhteen perusteella määräytyvä enimmäisajanjakso on täyttynyt. Saman sairauden uusiutuessa 30 päivän sisällä voi sairausajan palkan maksuaika koostua useammastakin jaksosta. Mikäli saman sairauden uusiutumisesta on kulunut yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen kuten kyseessä olisi uusi sairaus, eli noudatetaan normaaleja karenssi- ja jaksosäännöksiä. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella. Mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, maksetaan sairausajan palkkaa kuitenkin ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. 4. Tapauksissa, jolloin työntekijä sairastuu tai joutuu tapaturman uhriksi kesken työpäivän, maksaa työnantaja työntekijälle tältä päivältä täyden palkan. Ensimmäinen sairauspäivä on tällöin vasta seuraava päivä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

24 5. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkkaa 30 päivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain 4. luvun 1 :n nojalla tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä alkaen. Milloin naispuolinen työntekijä on synnytyksen vuoksi poissa työstään enintään 12 kuukauden ajan ja hän on tästä poissaolosta sopinut työnantajan kanssa tai poissaolo on aiheutunut synnytykseen liittyneestä sairaudesta, ei hänen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi katsota katkenneen. Miespuolisen työntekijän oikeus saada isyysvapaata määräytyy työsopimuslain, sairausvakuutuslain ja -asetuksen mukaisesti. Tältä ajalta ei makseta palkkaa. 6. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan ajalta palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan. Soveltamisohje: Milloin työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, tulisi ensisijaisena menettely tapana pitää sitä, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivä- tai äitiysrahan tai niihin verrattavan muun korvauksen saamista. 7. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa tai äitiysrahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutus lain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan ja äitiysloman ajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 8. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta tapaturmavakuutuslain tai työntekijän eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen taikka liikennevakuutuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa tai saada määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

25 9. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin esteen arvioidaan päättyvän. 10. Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu hyväksyttävä selvitys. Mikäli työnantaja edellyttää lisätarkastusta työkyvyttömyydestä ja nimeää tarkastusta suorittavan lääkärin, työnantaja korvaa tästä aiheutuvat kustannukset. Lääkärintarkastuksissa sairauden toteamiseksi työntekijän tulee ensisijaisesti käyttää yrityksen työterveyspalveluja, mikäli yrityksen työterveyshuoltosopimus sisältää nämä palvelut. Soveltamisohje: Tätä soveltamisohjetta noudatetaan niissä tapauksissa, joissa sairauspoissaolo aikaisemmin on todistettu yksinomaan lääkärintodistuksella. 1. Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoitusta varten antamalla todistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu. 2. Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin palveluksia ei ole saatavilla siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoitaa. 3. Edellä 2. kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeellisuuteen. Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa todennut edellä 2. kohdassa tarkoitetun tilanteen olemassaolon. 4. Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensi sijassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei

26 onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin. 11. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että äidin tai isän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Soveltamisohje: Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Yleensä tämä merkitsee sitä, että äiti tai isä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimusten karenssiaikaa koskevia määräyksiä. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. 12. Erääntynyt sairaus- ja tapaturma-ajan korvaus maksetaan säännönmukaisesti palkanmaksupäivänä. 13. Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (Vnp sairausvakuutuslain 23d :n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) 1 :n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 23d :ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennustai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolostaan etukäteen työnantajan kanssa.

27 34 Kausityöntekijöiden sairaustapaukset Edellisen pykälän 2. kohdan 2. kappaleessa mainitusta yhden kuukauden työsuhteen kestomääräyksestä poiketen tulee työntekijä, joka toisena työkautena palaa saman työnantajan palvelukseen, 28 päivän sairausajan palkanmaksusäännöksen piiriin 14 päivän kuluttua työsuhteen alkamisesta ja kolmantena työkautena heti työsuhteen alkaessa. Edellytyksenä kuukauden määräajan lyhenemiselle on kuitenkin, että työsuhde jokaisena edellisenä kautena on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta. 35 Lääkärintarkastukset 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hänen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveyden suojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Soveltamisohje: Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa. Ansionmenetyksen korvaamisen lisäksi ei työnantaja ole velvollinen maksamaan kohdassa 1. tarkoitetuilta matkapäiviltä korvausta säännöllisen työajan ylittäviltä matkatunneilta. Kohdassa 1. tarkoitetut lakisääteiset lääkärintarkastukset on pyrittävä järjestämään niin, ettei tarkastus estä työntekijää pitämästä työaikalaissa tarkoitettua viikkolepoa.