Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä Ulkoistamalla tehokkuutta ja säästöä mutta myös uusia työpaikkoja. Näin kävi, kun Iso- Britannian julkinen terveydenhuolto ulkoisti hankintansa ja logistiikkansa DHL:lle. Iso-Britannian julkisen terveydenhuollon piirissä on yli 55 miljoonaa ihmistä. Yksistään sairaaloiden ja terveysasemien käyttämien tarvikkeiden markkinat, lääkkeet poisluettuina, ovat viiden ja puolen miljardin euron luokkaa. Koska terveydenhuollon tarpeet väestön ikääntyessä lisääntyvät entisestään, maan hallitus ryhtyi 2000-luvun alkupuolella etsimään keinoja säästää kuluissa. Päätettiin ulkoistaa terveydenhuollon hankinnat ja logistiikka. Kaksi vuotta kestänyt tarjouskilpailu alkoi vuonna 2004 ja siihen osallistui kaikkiaan 45 yhtiötä. -Voitimme tarjouskilpailun ja syyskuussa 2006 solmimme sopimuksen 10 vuodeksi NHS:n (National Health Service) kanssa. Kyseessä on yksi arvoltaan suurimmista ulkoistamissopimuksista, mitä koskaan on tehty, kertoo toimitusjohtaja Nick Gerrard, joka DHL:ssä vastaa NHS-toimitusketjusta. Ulkoistamisen tavoitteena oli aikaansaada hankinnoissa ja logistiikassa säästöjä, jotta NHS:lle budjetoidut varat riittäisivät paremmin huolenpitoon ihmisistä. DHL:lle asetettiin tavoitteeksi saavuttaa sopimusajan loppuun mennessä 1,2 miljardin euron säästö. Joulukuussa 2012 säästöä oli kertynyt jo 650 miljoonaa euroa. Valtavat tavaravirrat Ennen ulkoistamista NHS:n valtavat tavaravirrat olivat kulkeneet kuuden itsenäisesti toimineen jakelukeskuksen kautta. Erillään jakelukeskuksista toimi NHS:n oma hankintaorganisaatio. Järjestelmässä oli paljon päällekkäisyyksiä. Toimittajia kilpailutettiin erikseen, mistä koitui myös heille paljon ylimääräistä työtä. Yksinomaan laskutuksen hoitaminen nieli runsaasti NHS:n resursseja. -Yhdistimme hankinnat ja logistiikan perustamaamme palvelukeskukseen, joka toimii kuten verkkokauppa. Se palvelee luotettavasti sekä asiakkaitamme että toimittajiamme, ja sitä yhtä helppo käyttää kuin esimerkiksi Amazon-verkkokauppaa, Gerrard sanoo. DHL on investoinut uuteen järjestelmään 140 miljoonaa euroa, mukaan lukien tarvitut ITinvestoinnit. NHS-toimitusketjun laajuutta kuvaa, että tarjolla on yli 600 000 tuotetta. Hankintojen parissa työskentelee 200 ostajaa, toimittajia on 650. Tilauksia toimitetaan vuosittain yli neljä ja puoli miljoonaa noin 22 000 osoitteeseen. Jakelua varten on perustettu eri puolille maata seitsemän jakelukeskusta, joissa kuljetuskalustoa on 220 ajoneuvoa.
-Asiakkaamme ovat enimmäkseen sairaaloita ja ensihoitoyksiköitä. Mutta emme kuljeta vain tuotteita sairaaloihin vaan myös potilaille kotiin samoin kuin hoidamme potilaskuljetuksia, Gerrard huomauttaa. Yksinkertaisempaa ja järkevämpää Toimitusketjun hallintaa DHL on sekä kehittänyt monelta kantilta. Esimerkiksi sairaalan tilaamat tuotteet lajitellaan osastokohtaisesti. Tämä säästää hoitotyöntekijöiden aikaa. Toisaalta tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Monet sairaaloissa käytettävät laitteet ovat kalliita investointihyödykkeitä. Hyvä esimerkki on magneettikuvauslaite, joka maksaa yli miljoona euroa. -Kun ostajamme tietävät, mitä isoja hankintoja sairaala aikoo lähivuosina tehdä, he pystyvät ajoittamaan ostonsa järkevästi ja säästämään sairaalalle koituvia kuluja, Gerrard sanoo. Mutta suuria säästöjä on syntynyt myös pienistä asioista. Esimerkiksi sairaanhoitajilta kysyttiin, minkä kokoisiin pakkauksiin steriilit haavasiteet kannattaisi pakata. Kun pakkauskokoa muutettiin heidän toiveidensa mukaiseksi, säästyi rahaa mutta myös ympäristöä, sillä käyttämättömien mutta pois heitettävien ei enää steriilien siteiden määrä väheni roimasti. Yhteistyötä tehdään myös toimittajien kanssa. Esimerkiksi kertakäyttöisistä suojahansikkaista, joita hoitotyössä kuluu valtavat määrät, kehitettiin edullisempi versio. Tuotteesta tuli nopeasti hyvin suosittu. DHL:n virtaviivaistamassa toimitusketjussa paperityö on karsittu minimiin. Sekä asiakkaiden että toimittajien aikaa säästyy, koska DHL laskuttaa vain kerran viikossa. Toimittajat voivat luottaa, että laskut myös maksetaan ajoissa. Lisäksi he säästävät varsinkin myyntiponnisteluissaan. Kun on päässyt DHL:n palveluun toimittajaksi, ei tarvitse erikseen kaupata tuotteitaan sairaaloille ja muille alan toimijoille. Säästöt ovat olleet merkittäviä erityisesti pk-yrityksissä. -Toimintamme on kaikilta osin hyvin läpinäkyvää. Asiakkaamme pystyvät koko ajan seuraamaan kulujensa kehitystä ja arvioimaan kuinka paljon ovat säästäneet, Gerrard sanoo. Poliittisesti arka asia Julkisen terveydenhuollon ulkoistamisaikeet ovat poliittisesti arkoja asioita niin Isossa Britanniassa kuin Suomessa. NHS:n hankintojen ja logistiikan ulkoistamispäätöksen teki silloinen työväenpuoleen johtama hallitus, joka halusi modernisoida julkista terveydenhuoltoa. -Vaati todella rohkeutta ja edistyksellistä ajattelua lähteä ajamaan tällaista uudistusta silloisessa poliittisessa ympäristössä. Varsinkin ammattiyhdistysliikkeessä pelättiin
työpaikkojen puolesta, Gerrard kertoo. Työpaikkakato ei kuitenkaan käynyt toteen. DHL:n palvelukseen siirtyi NHS:stä 1600 työntekijää. Muutamassa vuodessa on palkattu 700 työntekijää lisää. DHL ei perinyt NHS:n asiakkaita, sillä tehty ulkoistamissopimus ei velvoita julkisen terveydenhuollon toimijoita käyttämään DHL:n rakentamaa palvelua. Toisaalta DHL:n toimintaa säätelee liiketoiminnan tulokselle asetettu katto. Yhtiö ei voi kääriä kuinka suuria voittoja tahansa julkisesta terveydenhuollosta. Gerrads kertoo, että DHL:n toiminta julkisen terveydenhuollon hankintojen ja logistiikan hoitajana on herättänyt myös akateemista mielenkiintoa. Cranfieldin yliopistossa on meneillään hanke, jossa tutkitaan ja seurataan tämän ulkoistamisen tuomaa arvoa.