Ranuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien Yleiset, jätelain 17 nojalla annetut jätehuoltomääräykset 1 Sen lisäksi, mitä on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty, on jätteen keräilyssä, kuljetuksessa ja käsittelyssä noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Määritelmät 2 Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: Betoni- ja tiilijätteellä rakennusjätteestä erilleen lajiteltua puhdasta, betonista tai tiilistä koostuvaa jätettä. Biojätteellä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa ja myrkytöntä jätettä. Hyötyjätteellä sellaista osaa jätteestä, jota voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai, jonka sisältämä raaka-aine tai energia voidaan hyödyntää. Erityisjätteellä jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta jotka eivät ole ongelmajätteitä. Erotuskaivolietteillä rasvanerotus-, öljynerotus- ja hulevesien hiekanerotuskaivojen, autokorjaamoiden sekä pesuhallien hiekanerotuskaivon hiekka- tai lietejätettä. Keräyskartongilla paperi-, kartonki- ja aaltopahvia, kuten maito-, mehu-, muro- ja keksipaketteja, paperipusseja, talouspaperihylsyjä, munakennoja, puhdistettuja paperipohjaisia kerta-astioita. Keräyslasilla puhtaita lasista valmistettuja tuotteita lukuun ottamatta ikkunalasia. Keräyspahvilla puhdasta, kuivaa ruskeaa pahvia. Keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa paperia. Kompostoinnilla eloperäisen jätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa nopeutetaan. Kyllästetyllä puujätteellä rakennus- ja purkutoiminnassa tai puunjalostuksessa syntynyttä kupari-, kromi-, arseeni-, kreosootti- tai muulla kyllästeaineella käsiteltyä puujätettä. Lajittelemattomalla yhdyskuntajätteellä =sekajätteellä yhdyskuntajätettä, josta hyödynnettävät jätteet on lajiteltu siitä erilleen. Lantajätteellä lantaa tai lannan ja eloperäisen kuivikkeen seosta. Metallijätteellä kokonaan metallista valmistettua tuotetta tai metallia sisältävää tuotetta tai raaka-ainejätettä sekä erilliset metalliosat. Metallisella juomatölkillä metallivalmisteisia tölkkejä. Muovilla kierrätettäviä muovipulloja sekä energiahyötykäyttöön tai raaka-aineen uusiokäyttöön soveltuvaa muovituotetta. Ongelmajätteellä, jätteitä jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Puujätteellä rakennus- ja purkutoiminnassa, metsätaloudessa tai puunjalostuksessa syntynyttä käsittelemätöntä ja puhdasta puujätettä. Puutarhajätteellä puistojen, pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyvää puhdasta, biologisesti hajoavaa jätettä. Rakennusjätteellä rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä. Riskijätteellä terveydenhuollon laitosten tartuntavaarallisia, viiltäviä ja pistäviä jätteitä, kudosjätteitä tai näihin verrattavia. Rekisteristä poistettavalla ajoneuvolla haltijan käytöstä poistamaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa. Renkaalla moottorikäyttöisen, hinattavan tai muun ajoneuvon tai laitteen käytöstä poistettavaa rengasta. Romuajoneuvolla käytöstä poistettua moottorikäyttöistä ajoneuvoa.
Saastuneella maalla maa-aineksia, jotka sisältävät haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Sähkö- ja elektroniikkaromulla käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Vaatejätteellä käytöstä poistettuja keräyskelpoisia vaatteita ja tekstiilejä. Yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä ei kuitenkaan ongelmajätettä. Ylijäämämaalla puhdasta maa-ainesta, joka ei sisällä puun kantoja eikä rakennusjätteitä. 2.1 Alueet, joilla on jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus Jätteen kuljetus on järjestetty jätelain mukaisena järjestettynä jätteenkuljetuksena koko kunnan alueella. 3 Jätteiden keräys Kaikkien yhdyskuntajätteitä tuottavien on järjestetyn jätteenkuljetuksen alueella liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. 3.1 Keräystä koskevat yleismääräykset Jätteenhaltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä keräysvälineitä. Keräysvälineiden, -paikkojen ja -tilojen tulee olla jätteiden säilyttämiseen, kuormaukseen ja kuljetukseen sopivia eikä niistä saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on pakattava ennen keräysvälineeseen sijoittamista niin, etteivät ne aiheuta roskaantumista, likaantumista tai muuta haittaa. Käsin siirrettävät jätteen keräysvälineet on sijoitettava sellaiseen paikkaan, että jäteautoilla on esteetön pääsy vähintään kymmenen metrin päähän. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräilyvälineille johtavasta kulkuväylien puhtaudesta ja niiden aukiopidosta sekä talviaikaisesta liukkaudenestosta. Keräysvälineen omistajan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jäteastiat ja jätesäiliöt tulee pestä vähintään kerran vuodessa. Biojätteen keräysvälineet tulee pestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tuhkaa ja nokea saa laittaa yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen ja toimittaa vastaanottopaikkaan vain tiiviissä, kestävässä pakkauksessa. Silloinkin tuhkan on oltava kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä. 3.2 Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä tapahtuvaa keräystä koskevat lisämääräykset Keräyspaikkojen ja tilojen on täytettävä viranomaisen hyväksymät tekniset vaatimukset. Keskinäisen sopimuksen perusteella voivat kiinteistöt käyttää myös yhteisiä keräysvälineitä. Keräysvälineen yhteiskäytöstä on tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaisen ohjeiden mukaan. Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä eivätkä aiheuta terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. 3.2.1 Yhdyskuntajätteen keräysvälineet Yhdyskuntajätteiden keräysvälineinä saadaan vaihtoehtoisesti käyttää: 1)enintään 700 litran kannellisia, ensisijaisesti pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 2) muita kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle; 3) maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon, tai joihin sijoitettu jätesäiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen;
4) poikkeuksellisten jäte-esineiden ja suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä, kuten vaihtolavoja; 5) myös pahvirullakoita, paalaimia ja jätepuristimia; Biojätteen keräysvälineinä tulee käyttää kannellisia, koneelliseen kuormaukseen soveltuvia jäteastioita joihin haittaeläinten pääsy on estetty ja joiden tilavuus on enintään 360 l tai syväkeräyssäiliöitä joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon, tai joihin sijoitettu jätesäiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen. Kiinteistön jätteenkeräysvälineet on valittava siten, että ne vastaavat tarkoituksen mukaista jätehuollon järjestämistä ja että ne tyhjennysväli huomioon ottaen ovat aina suljettavissa. 3.3 Keräysvälineiden värisuositukset Keräysvälineiden värisuositukset eri jätelajeille ovat seuraavat: Harmaa: lajittelematon yhdyskuntajäte (sekajäte) Vihreä: keräyspaperi Ruskea: biojäte Sininen: metallijäte, keräyslasi Punainen: ongelmajäte Sininen (Keltainen): keräyskartonki Keräysväline on varustettava riittävän suurella keräilyvälineen käyttötarkoitusta osoittavalla tekstitarralla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnosta ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä ja vaaraa aiheuttamatta. Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle ja ne voidaan suojata näköesteellä, kuten katoksella, aitauksella tai istutuksin. Biojätteen keräysvälineet on suojattava suoralta auringonvalolta. Sijoituspaikalla on oltava riittävä valaistus. Jäteauton kuormauspaikka ei saa olla siten kalteva, että esimerkiksi konekuormauskontin (pikakontin) tai syväkeräyssäiliön kuormaus ei ole turvallista ja ajoneuvo ei liukkaalla kelillä pysy paikallaan. Paikkojen, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia, tasaisia ja väljiä. Ne eivät saa olla liukkaita. Milloin keräysvälineet sijoitetaan asuinrakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä ilmanvaihto. Tarvittaessa jätehuoneeseen on järjestettävä erillinen sisäänkäynti. Biojätteet on pakattava biohajoavaan materiaaliin ennen kiinteistön biojätteen keräysvälineeseen sijoittamista. Kiinteistön biojätteen keräysvälineessä on käytettävä biohajoavasta materiaalista valmistettua suojasäkkiä. 3.4 Jätteet keräysvälineissä Jätteet on sijoitettava kiinteistöillä niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voida laittaa keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen jätteelle varattuun paikkaan tai pakottavissa tapauksissa sen ulkopuolelle selvästi jätteenä poiskuljetettavaksi merkittynä. Lajittelemattomaan yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa panna: 1) palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä 2) nestemäisiä jätteitä 3) esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tms. syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista 4) ongelmajätettä 5) hyötyjätteitä 6) tuottajavastuunalaisia jätteitä eikä 7) muita aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa, tartuntaa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3.5 Hyödynnettävien jätteiden keräystä koskevat lisämääräykset
Betoni- ja tiilijäte on toimitettava luvalliseen käsittelypaikkaan tai jätehuoltoviranomaisen osoittamaan betoni- ja tiilijätteen käsittelypaikkaan vastaanotto-ohjeiden mukaan lajiteltuna. Biojäte on mahdollisuuksien mukaan kompostoitava. Jos kiinteistön asuinhuoneistojen lukumäärä on asemakaavaalueella 5 tai enemmän tai jos biojätettä syntyy kiinteistöllä 20 kg viikossa tai enemmän on kiinteistön liityttävä biojätteen erilliskeräykseen. Mikäli biojätteen kompostointi on kiinteistöllä asianmukaisesti hoidettu ei liittymisvelvollisuutta erilliskeräykseen ole. Erotuskaivolietteet, sako-, umpikaivo- ja jätevesilietteet on toimitettava Ranuan kunnan jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan tai muuhun luvanvaraiseen paikkaan. Rasvanerotuskaivoliete ja hiekanerotuskaivon hiekka- tai lietejäte on toimitettava jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan. Öljynerotuskaivojen jäte on toimitettava ongelmajätekäsittelyyn. Keräyskartongit on toimitettava yleisiin kartonkipakkausten keräyssäiliöihin tai kiinteistön omaan säiliöön tai toimitettava hyötykäyttöön, mikäli kunnan alueella on järjestetty keräyskartongin vastaanotto. Keräyslasi, palautuspullot on toimitettava kierrätykseen. Lasijäte on toimitettava yleisiin lasinkeräyspisteisiin tai kiinteistön omaan lasinkeräyssäilöön. Väritön ja värillinen lasijäte on kerättävä samaan säiliöön. Keräyspahvi on pidettävä muusta yhdyskuntajätteestä erillään ja sijoitettava kiinteistöllä olevaan keräysvälineeseen tai toimitettava hyötykäyttöön mikäli kunnan alueella on järjestetty keräyspahvin vastaanotto. Keräyspaperi, keräyskelpoinen paperijäte on pidettävä muusta yhdyskuntajätteestä erillään ja kerättävä kiinteistöllä olevaan keräysvälineeseen hyötykäyttöön toimittamista varten tai toimitettava sille varattuihin alueellisiin keräyspisteisiin Lantajäte on käsiteltävä asianmukaisesti tai toimitettava jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan. Metallijäte on toimitettava hyödynnettäväksi. Palautustölkit on toimitettava kierrätykseen tai jätehuoltoviranomaisen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Muovi, palautuskelpoiset muovipullot on toimitettava kierrätykseen. Polttokelpoista muovia voi hyödyntää energiana. Puujäte on hyödynnettävä aineena tai energiana tai toimitettava jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan. Rakennustoiminnasta syntyvät jätteet, rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet sekä käyttämättä jääneet ainekset on lajiteltava ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Rakennustoiminnan maa-aines on hyödynnettävä tai toimitettava jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan tai muuhun luvalliseen paikkaan. Renkaat, käytöstä poistetut renkaat on toimitettava renkaan myyjän tai tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Vaatejäte, kierrätyskeskukset ja kirpputorit ottavat vastaan ehjiä ja käyttökelpoisia vaatteita. 3.6 Ongelma- ja erityisjätteiden keräystä koskevat lisämääräykset Ongelmajätteet on toimitettava asiamukaisesti käsiteltäväksi luvalliseen vastaanottopaikkaan tai jätehuoltoviranomaisen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Ongelmajätteet on pakattava erikseen, mieluiten alkuperäispakkaukseen ja merkittävä pakkauksen sisältö tarpeeksi selkeästi ongelmajätteen luovutusta, kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Jos kiinteistön haltija on järjestänyt ongelmajätteen keräyksen kiinteistöllä, tulee kerättäville ongelmajätteille olla erillinen lukittava tila tai tilassa sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei saa vapaasti poistaa (keräyspiste). Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Kiinteistön omistajan tai haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistön omistajan tai haltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava säännöllisesti, vähintään vuoden välein keräämiensä ongelmajätteiden toimittamisesta käsiteltäviksi. Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä ja ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä. Asbestijäte kuljetetaan Kuusiselän kaatopaikalle tai sen voi luovuttaa käsiteltäväksi muuhun hyväksyttyyn vastaanottopisteeseen Erityis- ja riskijätteet on kuljetettava erikseen lajiteltuna jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan tai käsiteltävä muulla hyväksytyllä tavalla.
Saastunut maa-aines on toimitettava luvalliseen käsittelypaikkaan tai jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan. Teurasjäte on toimitettava Kuusiselän kaatopaikalle tai haudattava asianmukaisesti jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan. 3.7 Eräiden tuottajavastuun alaisten jakeiden lisämääräyksiä Kyllästetty puujäte on toimitettava kyllästetyn puun myyjän tai tuottajan osoittamaan keräyspaikkaan tai toimitettava jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan. Romuajoneuvo ja rekisteristä poistettava ajoneuvo on toimitettava luvalliseen vastaanottopaikkaan tai jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan. Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) on toimitettava tuottajayhteisön järjestämään vastaanottopaikkaan tai jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan. 4 Sekajäteastioiden tyhjennys 4.1 Astioiden tyhjennystä koskevat yleiset määräykset Keräysvälineet on tyhjennettävä ja jätteet kuljetettava asianomaiseen vastaanottopaikkaan. Häiritsevää melua aiheuttava jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöllä tai sen läheisyydessä on sallittu arkisin kello 7.00-22.00 välisenä aikana. 4.2 Astioiden tyhjennystä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa koskevat lisämääräykset Lajittelematonta yhdyskuntajätettä (sekajätettä) sisältävä keräysväline on tyhjennettävä 15.toukokuuta - 30. syyskuuta välisenä aikana vähintään kerran kahdessa viikossa ja 1. lokakuuta - 14. toukokuuta välisenä aikana vähintään kerran neljässä viikossa. Mikäli keräysvälineessä oleva yhdyskuntajätteen määrä on vähäinen tai jätteiden erillään pidon mm. kompostoinnin tai keräysvälineen alhaisen lämpötilan seurauksena laadultaan sellaista, että sen pitempiaikainen säilyttäminen keräysvälineessä ei aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle voidaan keräysastia tyhjentää harvemmin. Keräyspaperi on noudettava kiinteistöltä ja alueellisista keräyspaikoista niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu roskaantumista ja keräyspaperin sijoittamista muiden jätteiden keräysvälineisiin. 5 Jätteiden kuljetus ja toimittaminen käsittelyyn ja hyödynnettäväksi Jätteitä, joita ei käsitellä tai käytetä hyödyksi kiinteistöllä, saa toimittaa vain yleiselle jätteidenkäsittely- ja hyötykäyttöpaikalle tai toiselle kiinteistölle, jolla niiden käsittely, varastointi tai hyötykäyttö jätelain ja ympäristönsuojelulain sekä näiden jätehuoltomääräysten mukaan on sallittu. Jätteiden yleinen loppusijoituspaikka on Kuusiselän kaatopaikka ja Ranuan jäteasema. Jätteen toimittamisessa käsiteltäväksi on otettava huomioon vastaanottoehdot. Jätteiden leviäminen ympäristöön kuljetuksen aikana on estettävä. Jätesäkkejä lukuun ottamatta sekajätteitä saa kuljettaa vain umpinaisessa korissa / pakkaavassa kuljetusvälineessä tai keräysvälineenä käytettävissä umpinaisissa jätesäiliössä. Kemiallisten käymälöiden käymäläjäte on toimitettava kunnalliseen jätevesiviemäriin. 6 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6.1 Yleiset jätteiden käsittely- ja hyötykäyttöpaikat Yleisille jätteiden loppusijoitus- ja hyötykäyttöpaikoille jätteitä saa toimittaa vain niiden aukioloaikoina. Tuotaessa jätettä sijoitettavaksi Kuusiselän kaatopaikalle ja Ranuan jäteasemalle on jätteen haltijan tai muun tuojan annettava tiedot jätteen alkuperästä ja noudatettava vastaanotto-ohjeita. Pyydettäessä tiedot on annettava kirjallisena jätteen luokittelusta sekä tarvittaessa jätteen siirtoasiakirja. Teollisuusjätettä, lietettä tai erityisjätettä kaatopaikalle tuotaessa on esitettävä selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Tarvittavista analyysikustannuksista vastaa jätteen haltija. Jos kaatopaikalle tuodaan toistuvasti saman jätteen tuottajan samanlaatuista jätettä, riittää että asiakirjat annetaan ennen kuin ensimmäinen jäteerä toimitetaan kaatopaikalle. Liikuttaessa yleisellä jätteiden loppusijoitus- tai vastaanottopaikalla on noudatettava siellä olevan henkilöstön ohjeita
sekä olosuhteisiin nähden muutoinkin riittävää varovaisuutta. Jätteet on sijoitettava henkilöstön osoittamaan paikkaan. Jätteiden keräys yleisellä jätteiden loppusijoitus- tai vastaanottopaikalla sekä niiden poiskuljettaminen on sallittu vain ympäristöluvan mukaisen toiminnanharjoittajan luvalla. 6.2 Jätteiden käsittely ja hyötykäyttö kiinteistöllä Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Biojätteen ensisijainen käsittelymenetelmä kiinteistöllä on kompostointi. Taloudesta tulevaa biojätettä ja käymäläjätettä saa kompostoida vain asianmukaisessa / lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä. Säiliö on suojattava haittaeläinten pääsyltä eikä kompostiin saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostointia. Sivutuoteasetuksen mukaiset entiset elintarvikkeet saa käsitellä kuten kompostijätteet. Kompostointi on sijoitettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kotitalouksien piha- ja puutarhajätteitä saa kompostoida vapaasti. Käymäläjätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle, joka antaa tarvittaessa täydentäviä määräyksiä kompostoinnista. Nämä määräykset eivät koske kompostointia, johon on myönnetty ympäristölupa. Puutarhajätteiden hautaaminen maahan on sallittu. Muunlaisen jätteen maahan hautaaminen on kielletty. Yksittäisen eläimen ruhon voi haudata maahan terveysvalvontaviranomaisen ohjeiden mukaan. 7 Muut määräykset Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys ja kuljetusjärjestelyistä. Jätehuoltoviranomainen voi antaa näitä jätehuoltomääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. Jätteiden avopoltto on kielletty, kuitenkin puutarhajätteiden kuten oksien ja risujen polttaminen on sallittu muualla kuin asemakaava-alueella. 8 Voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.12.2008 ja niillä kumotaan aiemmin annetut jätehuoltomääräykset.