Etelä-Suomi Päätös Nro 141/2012/2 Dnro ESAVI/165/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 ASIA HAKIJA Lämpökaivojen rakentaminen Veikkoinkorven yritysalueelle, Vihti Lohikari Oy HAKEMUS Lohikari Oy on aluehallintovirastossa 13.9.2011 vireille panemallaan hakemuksella hakenut vesilain mukaista vesitalouslupaa lämpökaivojen rakentamiseen Vihdin kunnan Kaukolan kylässä korttelin 504 tontille 4. Hankkeen tarkoituksena on suoran sähkölämmityksen sijaan käyttää maalämpöpumppua. Alueella ei ole kaukolämpöä eikä sen tulosta ole mitään tietoa. Alueella on kunnallinen vesijohtoverkko. SUUNNITELMA Tontille sijoitetaan 5 7 lämpökaivoa, joiden syvyys on 200 300 m. Kaivojen halkaisija on noin 160 mm. Kaivot porataan korkeapainevesikäyttöisellä poralla. Maalämmön keräyspiiri varustetaan paineenmittauslaitteistolla, joka yhdistetään kaukovalvontaan. Paineen laskiessa menee hälytys huoltoliikkeeseen. Lämmönsiirtonesteenä käytetään denaturoitua etanolipohjaista Naturet maalämpönestettä, jota käytetään lämmönsiirtoon maaperästä, vesistöistä ja kalliosta. Liuos laimennetaan vedellä 28 p-% suhteeseen. Lämmönsiirtonesteessä ei käytetä korroosionestoinhibiittejä. Nesteen määrä on 3 150 l. Kaivoihin asennettavat muoviputket ovat DN40 PE-muoviputkia. Porattava maa-aines huuhdellaan vedellä, jolloin maaperän lyhytaikainen häiriytyminen lähistöllä on mahdollista. Käytännössä tilanne normalisoituu nopeasti. Pysyviä vaikutuksia ei ole. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Vihdin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 18.11.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut seuraavaa: Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee Veikkoinkorven asemakaavoitetulla teollisuusalueella. Hiidenveden Kopunlahden Kukonkallion alueelta alkava Hiidenvesitunneli kiertää Veikkoinkorven kaava-alueen pohjoisen puolelta noin 600 m:n etäisyydeltä Lohikari Oy:n tonttialueesta. Tontti ei sijaitse tunnelin suoja-alueella. Lohikari Oy:n lämpökaivokenttä on Vihdin Veden Luontolan vedenottamon vesilain mukaisen suoja-alueen kaukosuojavyöhykkeellä noin 1,5 km:n etäisyydellä Luontolan ottamosta. Myös Lankilan Niittylän ja Rataskorven ottamoille on määrätty suoja-alue, jolle ei ole rajattu lähisuojavyöhykettä. Lankilan Rataskorven ottamo sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä lämpökaivokentästä ja Niittylän ottamo hieman etäämmällä. Veikkoinkorven teollisuusalueella Luontolan ja Lankilan suoja-alueet rajautuvat toisiinsa noin 500-600 metrin matkalla. Uudenmaan ELY-keskuksen kannanotto. Lämpökaivokentän rakentaminen Vihdin kunnan vedenhankinnan kannalta tärkeimmälle pohjavesialueelle ja vedenottamon muodostumisalueelle voi aiheuttaa pohjaveden muuttamiskiellossa (VL 1:18) tarkoitettuja seurauksia. Lupaa ei hankkeelle saa myöntää, jos siitä voidaan katsoa aiheutuvan pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja seurauksia. Tärkeällä pohjavesialueella pohjavesi ei saa käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Muunkin ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitetun seurauksen aiheuttaminen on kiellettyä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemusasiakirjoissa ei riittävästi selosteta sitä, miten hankkeen toteuttamisen mahdollisia vaikutuksia voidaan vähentää tai estää erilaisin järjestelyin tai toimenpitein hankealueen todennäköisesti varsin vaikeissa maaperä ja pohjavesiolosuhteissa. Hakemus ei täytä kaikkia niitä sisällöllisiä vaatimuksia, joita luvan myöntämisedellytyksiin liittyvä harkinta tällaiselta hankkeelta edellyttää. Tämän vuoksi ELYkeskus katsoo, ettei hakemukseen tule suostua, vaan hakemus tulee hylätä. Vihdin Veden Luontolan pohjavedenottamolle määrätty suoja-alue on piirretty maastoon siten, että Lohikari Oy:n tonttialue sijoittuu tämän suojaalueen kaukosuojavyöhykkeelle lähelle Veikkoinkorven alueella kulkevaa ulkorajaa. Luontolan suoja-alueen itäpuolella suoja-alue jatkuu yhteisellä
rajalla Nilttylän pohjavedenottamoiden suoja-alueena ja on mahdollista, että Lohikarin Oy:n tonttialue olisikin Niittylän Rataskorven pohjavedenottamon muodostumisalueella sijaitsevana tullut sijoittaa Niittylän suoja-alueen rajojen sisäpuolelle. Tämän suuntainen tulkinta on pohjaveden virtauksista esitetty esimerkiksi Nummelanharjun pohjavesialueen marraskuussa 2009 päivitetyssä suojelusuunnitelmassa. Niittylän suoja-aluetta määrättäessä ei Luontolan suoja-alueen rajoihin kuitenkaan haettu muutosta. Rataskorven pohjavedenottamo sijaitsee vain noin 400 metrin etäisyydellä Lohikari Oy:n tonttialueesta Poriin vievän valtatien toisella puolella. Suoja-alueet eivät sisällä määräyksiä lämpökaivojen rakentamisesta suojaalueella, mikä saattaisi hyvinkin olla tarpeen, sillä maalämpöä hyödyntävien lämpökaivojen määrä on oletettavasti kasvussa myös täällä. Hakemusasiakirjat eivät sisällä kattavaa vedenhankintaselvitystä, josta ilmenisi kaivojen rakennetietojen ohella tiedot kaivojen käytöstä ja omistajista. Toisaalta on todettava, että ainakaan asemakaavoitetuilla alueella omia kaivoja tuskin on enää käytössä eikä uusien rakentamiselle ole tarvetta. Suomen ympäristökeskus on antanut ohjeita maalämmön hyödyntämisestä lämpöaivoilla pientaloissa. Opas ohjaa oikein toteutettuun ja laadukkaaseen kaivorakentamiseen tarkoituksella ehkäistä lämpökaivoihin liittyviä ympäristö- ja toimintaongelmia. Huolimattomasti toteutetut lämpökaivojen rakenteet ovat riski pohjaveden laadulle ja olosuhteista riippuen myös pohjaveden määrälle. Etäisyyttä yksittäisten lämpökaivojen välillä tulisi olla ohjeiden mukaan vähintään 20 m, kiinteistöjen talousvesikaivoihin matkan tulisi olla vähintään 40 m, kiinteistön rajaan 10 m, kiinteistökohtaiseen jätevedenpuhdistamoon 20-30 m, viemäriin ja vesijohtoon 5 m sekä rakennukseen 3 m. Toisen kiinteistön alueelle vaikuttavan suunnitelman toteuttamista ei tulisi hyväksyä. Metrin etäisyydelle rajasta sijoitettava reikä saattaa päätyä 200 300 metrin syvyydessä toisen kiinteistön puolelle, vaikka tarkoitus olisi porata pystyjä reikiä. Vinojen reikien tekoon tontilla on vain rajalliset mahdollisuudet. Hakemuksesta ei selviä millaisiin toimiin häiriötilanteissa ryhdytään, jos lämmönjohtonesteet tai mahdollisesti öljypitoiset sameat huuhteluvedet pääsevät asennusvirheiden ja laitevaurioiden vuoksi leviämään ympäristöön. Vedenhankintakäytössä olevalla pohjavesialueella myös kallioperän pohjavesi kiertää nopeammin ja ne ovat samassa, mutta ehkä hitaammassa kierrossa irtomaakerrosten pohjavesien kanssa. Suojapumppauksiin, jotka saattaisivat olla häiriötilanteissa tarpeen, ei ilmeisesti ole tarkoitus varautua. Kaikki toimenpiteet vahinkotilanteissa tulisi määritellä hakemuksessa tarkasti. Vaikutusten estämisen ja vähentämisen kannalta tällä olisi suuri merkitys. Määräyksiä tarvitaan myös niistä toimenpiteistä joihin ryhdytään poistettaessa lämpökaivoja käytöstä tai kunnostettaessa vanhoja. Vahinkojen syntymiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi rakentamalla useampi toisistaan erillään oleva suljettu lämmönjohtonestekierto. Nesteen kierto on mahdollista saada keskeytymään automaattisesti paineen laskiessa johti- 3
messa. Vesihuuhtelu vaatii moitteettomassa kunnossa olevan huuhtelukaluston. Myös huuhteluveden käsittelystä ja johtamisesta tulee esittää tietoja ja määrätä luvassa. Huuhteluvesi on varsin lietepitoista ja saattaa olla öljyistä. Hakemuksessa ei ole esitetty suunnittelua tukevia tietoja alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakijaa ei ole esittänyt tontin alueelta sellaisia olosuhdeselvityksiä, jollaisia hyvin toimivan lämpökaivokentän suunnittelu ja toteuttaminen näissä olosuhteissa edellyttäisi. Lämpökaivojen rakentamisen kannalta maaperä- ja pohjavesiolosuhteet ovat tontin alueella oletettavasti varsin haastavat. Geologian tutkimuskeskuksen toimesta alueella on suoritettu painovoimamittauksiin perustuva kallioperän aseman ja pinnanmuotojen tulkinta, jonka mukaan irtomaata on tontin alueella ja lähistöllä jopa useita kymmeniä metrejä. Lisäksi alueelle sijoittuu em. tulkinnan perusteella kallioperän heikkousvyöhyke, jossa kallion kiviaines on oletettavasti varsin rikkonaista, myös mahdollisesti hyvinkin vettä johtavaa. Rikkonaiseen kallioon maaputken istuttaminen tiiviisti on vaikeata eikä rakenteista saada helposti vedenpitäviä. Myös korroosio vaikuttaa rakenteiden pitävyyteen. Salpausselkämuodostuman jäätikönpuoleisille rinteille tyypillistä on varsin vaihtelevat maaperäolosuhteet. Savien ja silttien lisäksi alueella saattaa esiintyä hyvin vettä johtavia hiekkaisia ja soraisia välikerroksia, joissa pohjaveden virtaussuunnat ja virtaukset ovat yllätyksellisiä. Näissä olosuhteissa pohjaveden laadun vaihtelut voivat olla suuria ja kaivon rakentaminen pohjaveden paineellisiin olosuhteisiin voi tarjota ikäviä yllätyksiä eri pohjavesikerrosten vesien sekoittuessa toisiinsa kaivon rakentamisen tai purkamisen seurauksena. Olosuhteet asettavat omat vaatimuksensa laitteille. Paksuissa kerroksissa maaputkien materiaalin on oltava normaalia kestävämpää. Myös putkien liitokset joutuvat asennustyön aikana koville. Putki- tai Iiitosrikkoja ei asentamisen yhteydessä saisi tapahtua, muuten putkivuodoilta ei vältytä. Ruostumattoman teräksen käyttö maaputkissa saattaisi olla aivan perusteltua jo pohjaveden laadunkin vuoksi. Vihdin kunnan tekninen ja ympäristökeskus on todennut muistutuksessaan seuraavaa: Ympäristövalvonta on vaatinut, että lupaa ei pidä myöntää. Ympäristövalvonta suhtautuu kielteisesti kaikkiin vedenottamoiden suoja-alueille ehdotettuihin maalämpöjärjestelmiin joiden rakenteet ulottuvat pohjaveteen asti. Perustelut: Maalämpökaivot porataan tarpeesta riippuen 200 300 metrin syvyisiksi. Tällaiseen syvyyteen toteutettuna kaivo ulottuu aina pohjaveteen asti. Tällöin pohjavesi altistuu poraamisesta aiheutuneen uuden kanavan aiheuttamille virtausten muutoksille kuten myös lämmönsiirtonesteen aiheuttamille laadullisille muutoksille. Ympäristöllisen riskin muodostavien toimintojen lupaharkinta tulee pohjautua riittäviin selvityksiin. Lämmönsiirtonesteen vaikutus veteen on teoriassa tutkimuksilla todettavissa. Hakemuksessa on esitetty että denaturoitua lämmönsiirtonestettä tulee järjestelmään 3 150 litraa. Päästessään pohjaveteen se ei ainakaan paranna pohjaveden laatua. 4
Hakemuksessa esitetään myös että lämmönsiirtoneste ei sisältäisi korroosioinhibiittoreita. Kuitenkin Altialta saadun tiedon mukaan, samoin kuin heidän esitteensäkin sen kertoo, Naturet -lämmönsiirtoneste sisältää aina korroosiota inhiboivat ainesosat. Näiden aineiden vaikutuksista pohjaveteen ei ole esitetty tarkempaa tietoa. Nummelanharjun l-lk:n pohjavesialueella vaikuttaa liuotinpäästö, jonka tarkkaa sijaintia ei ole pystytty todentamaan. Päästö vaikuttaa Luontolan vedenottamon raakavedenlaatuun ja vedenlaatua todettujen epäpuhtauksien osalta seurantaankin säännöllisesti. Trikloorieteeniä on viimeksi mitattu 28 µg/l Luontolan vedenottamolle tulevasta raakavedenseurannasta 19.8.2011. Uusien reikien poraaminen voi mahdollisesti pahentaa tätä tilannetta. Kallioperän ominaisuuksien selvittäminen jopa 300 metriin asti sekä maakerroksissa tapahtuvien pohjavesien virtailujen muutoksen selvittäminen porareikien tuloksena, ei ole realistista. Myös Rataskorven vedenottamo sijaitsee noin 6oo metrin etäisyydellä esitetystä lämpökaivojen sijainnista. Vielä voimassaolevan vesilain (264/1961) 9 luvun 8 :n 1 momentin mukaan lupa toimenpiteeseen, joka tarkoittaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamista, saadaan myöntää vain, jos sanotusta toimenpiteestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentin mukaan lupaa toimenpiteeseen ei kuitenkaan saa myöntää jos sen seurauksena pohjavesi tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua tai josta voi aiheutua muu ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettu seuraus. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Muistutuksessa on lisäksi viitattu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 51/10/2, 21.7.2010. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys on muistutuksessaan todennut seuraavaa: Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden (terveydensuojeluviranomainen) näkemyksen mukaan hakijan tulee tarkemmin kartoittaa lämpökaivojen rakentamisen ja käytön aiheuttamat riskit ja määritellä riskinarvioinnin pohjalta keinot riskien hallitsemiseksi. Perustelut: Hakemusasiakirjojen perusteella vaikuttaa siltä, että hakija ei ole riittävästi selvittänyt lämpökaivojen pitempiaikaisia vaikutuksia ja tun- 5
nistanut mikrobiologisia ja kemiallisia riskejä, joita aiheutuu pohjavedelle/kunnan päävedenottamolle, esim. lämmönsiirtoainevuodon tai pintavesien pääsyn seurauksena lämpökaivoihin. Sovelletut oikeusohjeet: Terveydensuojelulaki 763/1994. Vihdin Vesi. On muistutuksessaan todennut seuraavaa: Kohde sijoittuu Luontolan vedenottamon suojavyöhykkeelle Ratastiellä. Luontolan vedenottamo on Vihdin Veden päävedenottamo ja noin 90 % vuosittaisesta tuotannostamme tulee Luontolan vedenottamolta. Vihdin Vesi esittää mielipiteenään, että lupaa ei tule myöntää koska maalämpöjärjestelmän putket porauksineen yltävät pohjavesikerroksiin asti. Lisäperusteluina aluehallintoviraston hylkäävä päätös Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Koy Vuokatin liikekeskuksen lupa-anomukseen vastaavanlaisten lämpökaivojen rakentamisesta pohjavesialueelle. Lämpökaivojen pohjavesiriskit liittyvät pääasiassa pohjaveden pilaantumiseen suoraan tai välillisesti. Riskiä aiheuttavat mahdollinen pintavesien valuminen suoraan pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden taida sekä kallioveden eri kerrosten sekoittuminen. Lämpökaivojen poraaminen saattaa vaikuttaa myös pohjaveden virtausolosuhteisiin. Poraaminen voi myös muuttaa pohjaveden määrää. Poraustyön yhteydessä on myös mahdollista hydrauliikkaöljyjen ja vaseliinien joutuminen poraustankoa pitkin aina pohjaveteen saakka. Hakemuksessa on esitetty että denaturoitua lämmönsiirtonestettä tulee järjestelmään yli 3 000 litraa. Hakemuksessa esitetään että lämmönsiirtoneste ei sisältäisi korroosioinhibiittoreita mutta hakemuksen mukana olleen esitteen mukaan Naturet -lämmönsiirtoneste sisältää aina ko. korroosiota inhiboivat ainesosat. Näiden aineiden pohjavesivaikutuksista ei ole tarkempaa tietoa ja vaikka vuotohälyttimet asennettaisiin, mahdollinen vuoto keruuputkistossa olisi jo aiheuttanut pohjaveden pilaantumisen. Nummelanharjun pohjavesialueella vaikuttaa liuotinpäästö, jonka tarkkaa sijaintia ei ole mittavista selvityksistä huolimatta pystytty todentamaan. Päästö vaikuttaa Luontolan vedenottamon raakavedenlaatuun ja vedenlaatua todettujen epäpuhtauksien osalta seurantaankin säännöllisesti. Uusien reikien poraaminen voi mahdollisesti pahentaa tätä tilannetta. Kallioperän ominaisuuksien selvittäminen jopa 300 metriin asti sekä maakerroksissa tapahtuvien pohjavesien virtailujen muutoksen selvittäminen porareikien tuloksena, ei ole realistista. 6 HAKIJAN SELITYS Selityksessään hakija on todennut vielä käyneensä läpi tätä asiaa ja tulleensa johtopäätökseen, että hakijalla ei ole mahdollisuutta perustella halukkuutta lämpökaivojen asentamisen suhteen aiempaa paremmin. Aiemmissa selvityksissä on osoitettu että työ tehdään järkevästi ja huolellisesti. Tämän lisäksi tarkoitus oli asettaa työn suunnitteluun ja valvontatehtäviin pätevä toteutusorganisaatio. Tarkoituksena oli tehdä taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimiva lopputulos, sekä hakijan että ympäristön kannalta.
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Esitetty ratkaisu on ympäristön kannalta huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin se, että joutuu valitsemaan lämmitysmuodoksi kaasun tai öljyn. 7 Luparatkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Vesilain (264/1961) 9 luvun 8 :n 1 momentin mukaan lupa toimenpiteeseen, joka tarkoittaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamista, saadaan myöntää vain, jos sanotusta toimenpiteestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vesilain (264/1961) 9 luvun 8 :n 2 momentin mukaan lupaa toimenpiteelle ei saa myöntää, jos sen seurauksena pohjavesi tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin oleellisesti huonontua. Lupaa haetaan lämpökaivojen sijoittamiseen yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeälle Nummelanharjun l-lk:n pohjavesialueelle. Lämpökaivokenttä on Vihdin Veden Luontolan vedenottamon vesilain mukaisen suoja-alueen kaukosuojavyöhykkeellä noin 1,5 km:n etäisyydellä Luontolan ottamosta. Myös Lankilan Niittylän ja Rataskorven ottamoille on määrätty suoja-alue, jolle ei ole rajattu lähisuojavyöhykettä. Lankilan Rataskorven ottamo sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä lämpökaivokentästä ja Niittylän ottamo hieman etäämmällä. Veikkoinkorven teollisuusalueella Luontolan ja Lankilan suoja-alueet rajautuvat toisiinsa noin 500 600 metrin matkalla. Pohjavesialueella vaikuttaa liuotinpäästö, jonka tarkkaa sijaintia ei ole pystytty todentamaan. Päästö vaikuttaa Luontolan vedenottamon raakavedenlaatuun. Uusien reikien poraaminen voi mahdollisesti pahentaa tätä tilannetta. Lämmönsiirtoaineena kaivoissa käytettävän etanolin pääsy pohjaveteen vahinkotapauksissa muodostaisi pohjaveden pilaantumisvaaran. Aluehallintovirasto viittaa lisäksi Länsi-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 31/1993/1, 29.4.1993 ja sen kaukosuojavyöhykettä koskeviin määräyksiin. Aluehallintovirasto katsoo, että lämpökaivojen rakentaminen ja käyttäminen Luontolan vedenottamon vesilain mukaisen suoja-alueen kaukosuojavyöhykkeellä voi heikentää pohjaveden laatua ja lisätä merkittävästi pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tästä johtuen toimenpiteestä johtuvan vahingon ja haitan on arvioitu olevan siitä saatavaa hyötyä huomattavasti suurempi. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 9 luvun 8 Muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa muistutukset huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla.
8 KÄSITTELYMAKSU 1 220 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun pohjavettä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 220 euroa. Päätös Lohikari Oy Jäljennös päätöksestä Vihdin kunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vihdin kunnan terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Vihdin Vesi Ilmoitus päätöksestä Asianosaiselle listan dpoesavi-165-04-09-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vihdin kunnan virallisella ilmoitustaululla.
9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Tapio Kovanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Leena Simpanen (puheenjohtaja) ja Tapio Kovanen (esittelevä jäsen). TK/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.7.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.