Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y. P a p i l l o n & P h a l è n e J a l o s t u k s e n t a v o i t e o h j e l m a 2010 2 0 1 4 1
Papillon & Phalène Hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisessä toimikunnassa 19.10.2010 Työryhmä: Kaisa Kangas Kaija Kelorita Henna Laakkonen Anja Niiranen Heidi Rentola Pertti Sukuvaara Raija Sukuvaara 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto 4 2. Rotujen tausta 6 2.1. Rotujen synty ja kehittyminen 6 2.2. Käyttötarkoitus 9 2.3. Tavoite: ulkomuoto ja luonne 9 2.4. Rotujen kehitys Suomessa 10 3. Järjestöorganisaatio 10 3.1. Yhdistyksen historia 10 3.2. Hallitus 12 3.3. Jalostustoimikunta 12 4. Nykytilanne 13 4.1. Populaation koko ja rakenne 13 4.1.1. Papillon 14 4.1.2. Phalène 19 4.1.3. Papillon- ja phalènepopulaatiot muissa maissa 22 4.2. Luonne 23 4.3. Terveys 25 4.3.1. Terveyskysely 27 4.3.2 Muut roduilla esiintyvät merkittävät sairaudet 39 4.3.3. Yhteenveto muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista 43 4.4. Ulkomuoto 44 5. Yhteenveto aiemman jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) toteutumisesta 45 6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat 45 6.1. Visio 45 6.2. Rotujärjestön tavoitteet 45 6.2.1. Populaation koko ja rakenne 45 6.2.2. Terveys 47 6.2.3. Ulkomuoto 47 6.3. Rotujärjestön strategia 47 6.3.1. Suomen Kennelliiton määräykset 48 6.3.2. Kasvattajan ja uroksen omistajan vastuu 48 6.3.3. Lyhyen aikavälin strategiat 48 6.3.4. Pitkän aikavälin strategiat 50 6.4. Uhat ja mahdollisuudet 51 6.5. Varautuminen ongelmiin 52 6.6. Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi 53 7. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta 55 8. Lähdeluettelo 56 9. Liitteet 56 3
1. YHTEENVETO Papilloneita ja phalèneita edustava rotuyhdistys perustettiin 1970 - luvun loppupuolella Suomen Kääpiö- ja seurakoirayhdistyksen alajaostoksi. Alajaostosta yhdistys rekisteröityi vuonna 1981 rotua harrastavaksi yhdistykseksi. Vuonna 2001 papillon - ja phalèneyhdistyksen haave täyttyi, ja se sai luvan toimia omana rotujärjestönään. Tämän myötä on tullut monille harrastajille ja uusille kasvattajille mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen suurin tavoite on kerätä tietoja ja pitää huolta rotujemme terveydestä. Molemmat rodut ovat kymmenien vuosien ajan olleet erittäin terveitä ja hyvinvoivia. Yhdistyksen jalostustoimikunta on järjestänyt jalostustarkastuksia, pitänyt yllä jalostusuroslistaa sekä pentuvälitystä. Yhdistys on järjestänyt myös polvi- ja silmätarkastuksia ja pyrkinyt siten saamaan mahdollisimman monia koiria tutkittaviksi. Samalla jalostustoimikunta on pystynyt keräämään tietoja tarkastusten tuloksista. Alun perin tarkastettiin lähinnä vain polvia, patellaluksaation (polvilumpion sijoiltaanmeno) varalta. Silmien laajamittaisempi tutkiminen alkoi vasta, kun Ruotsista tuli tietoa PRA- tapauksista roduissamme. Ennen vuotta 1990 tutkittiin naapurimaassamme etenkin papilloneita paljon, siksi myös diagnosoitujen PRA - sairaiden määrä lisääntyi nopeasti. Sen seurauksena Suomessa käytettiin kohtuullisen paljon molempia rotuja silmätarkastuksissa, mutta PRA - tapauksia on tullut esille vain muutamia. Silmätarkastukset ovat tuoneet esille myös muutamia perinnöllisiä kaihitapauksia (HC) ja RD- tapauksia. On siis edelleen hyvin tärkeää tarkastaa koiria näiden perinnöllisten sairauksien varalta. Papillon ja phalène ovat kaksi eri rotua FCI- maissa, vaikka niillä onkin yhteinen rotumääritelmä. Näiden muunnelmien tietoista risteyttämistä Suomessa ei pidetä tavoiteltavana, eikä populaatioiden koot huomioiden, tarpeellisena. Risteyttämisen näkyvimpänä ongelmana koetaan korvien asento-ongelmien lisääntyminen. Geenipohjaa laajentaa osittain se, että papillonpentueisiin syntyy phalèneita ja phalènepentueisiin papilloneja, jotka vaihtavat rotuaan ensimmäisessä virallisessa näyttelyssä. Eli näin saadaan papillonlinjoja phalèneen ja päinvastoin. Jalostuskoirien saaminen ulkomailta on ollut mahdollista. On huomioitava, että lähimmissä naapurimaissamme on paljon Suomesta lähtöisin olevia jalostuskoiria ja kasvatustyö tapahtuu samoista verilinjoista, joten tämä on hyvä ottaa huomioon tuotaessa koiria naapurimaista Suomeen. Ruotsiin viedyt suomalaiset koirat ja niiden jälkeläiset ovat aika pieni riski. Suurempi riski on, että Ruotsista on tuotu suuri määrä jalostuskoiria Suomeen, jotka ovat läheistä sukua toisilleen. Muista maista kuin Ruotsista saadaan hyvin vähän terveystietoja. 4
Papillonit ja phalènet ovat terveitä ja iloisia seurakoiria. Ne ovat aktiivisia ja oppivaisia. Säilyttääkseen perhosmaisen olemuksensa niille on tarjottava virikkeitä ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Rotujen hyvät ominaisuudet viisaina ja nopealiikkeisinä harrastuskoirina agilityssä ja tottelevaisuuskoulutuksessa ovatkin jo päässeet esille. Papillonit ja phalènet ovat koiria, jotka nauttivat kaikenlaisesta tekemisestä. Tällöin ne myös säilyvät iloisina, terveinä ja pitkäikäisinä seuralaisina. Jotta rotumme säilyisivät jatkossakin tällaisina, terveystietojen kerääminen ja tilastojen ylläpito ja tiedottaminen korostuvat. Tavoitteena on myös saada lisää silmä- ja polvitarkastettuja koiria. Jalostusuroslistalle tulisi saada lisää jalostuksen tavoiteohjelman täyttäviä uroksia. Astutusten suunnittelussa tulisi jalostusmateriaalia käyttää mahdollisimman tasaisesti ja välttää yksittäisten koirien ja sukujen liikakäyttöä, jolloin sukusiitosasteet voidaan pitää alhaisina. Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä. Lehdessä julkaistaan kerran vuodessa kaikki silmä- ja polvitarkastustulokset sekä kaksi kertaa jalostusuroslista. Yhdistys julkaisee myös vuosikirjaa, johon on koottu kaikki ko. vuoden näyttelyarvostelut, silmä- ja polvitarkastustulokset, sinä vuonna syntyneet pentueet vanhempineen ja valionarvon saavuttaneet koirat. Yhdistyksen nettisivuilla on tietoa toimihenkilöistä, rodusta, jalostuksesta, näyttelytuloksista ja harrastamisesta. Mikäli tietoon on saatu vakavia sairaustapauksia esim. PRA:ta sairastavia koiria, asiasta on tiedotettu yhdistyksen nettisivuilla. Yhdistys on järjestänyt ja järjestää jalostustarkastuksia sekä silmien ja polvien joukkotarkastuksia. Jäsenistöllä on kiinnostusta jalostamiseen, terveystarkastuksiin sekä tulosten seuraamiseen sekä erilaisia visioita omaa jalostustoimintaa silmälläpitäen. Kennelliiton KoiraNet- jalostustietojärjestelmä on toiminut hyvänä tiedonsaantikanavana. Papillon- ja Phalèneyhdistyksen hallitus ja jalostustoimikunta ovat myös vastanneet jäseniltä saatuihin kysymyksiin sähköpostitse. Kasvatustyön ongelmina roduillemme nähdään "matadori"- urokset, korkea sukusiitosaste, ulkomuodon ajautuminen väärään suuntaan ja ns. kaupalliset kasvattajat. Syynä "matadori"- urosten liialliseen käyttöön voi olla uroksen saannin helppous, mikäli uroksen omistaja ei rajaa vastaanotettavien narttujen määrää tai vaadi nartulta jalostusohjesäännön täyttymistä niin silmä- kuin polvitarkastustulosten osalta. Geenipohja pienenee, johtuen pienestä siitoskoiramäärästä. Seurauksena geenipoolin kaventumisesta on erilaisten immunologisten ongelmien lisääntyminen (kuten tulehdukset, allergiat, autoimmuunisairaudet yms.). Roduissamme tehdään yhdistelmiä, joissa sukusiitosaste on korkea. Syynä voi olla kasvattajan tietämättömyys tai välinpitämättömyys asiaan. Usein sekä matadori 5
urokset ja korkea sukusiitosaste vielä liittyvät yhteen ja vaikuttaakin siltä, että näissä tapauksissa tavoitteena on enemmän määrä kuin laatu. Näyttelyissä ulkomuototuomareilla on tärkeä asema rotumääritelmän tulkitsemisessa, jottei muotivirtausten mukana näyttelytähteys ja pelkkä ulkomuoto korostuisi jalostustavoitteena. Kaupallisista kasvattajista osalla tavoitteena on pelkästään myytävien pentujen lukumäärän lisääminen. Kasvattamiseen on käytetty yksilöitä, joita ei ole terveystarkastettu. Tarkastukset ovat olleet vapaaehtoisia ja vastuullisesti kasvatustyöhön suhtautuvat ovat teettäneet niitä koirilleen normaalina osana kasvatustyötään. Vapaaehtoisuus on koettu toistaiseksi parhaimmaksi vaihtoehdoksi, sillä tutkimuspakko todennäköisesti nostaisi rekisteröimättömien pentujen lukumäärää. Silmiä tarkastavia eläinlääkäreitä on suurimmissa taajamissa melko paljon, mutta harvaan asutuilla alueilla toistaiseksi vähän ja osa koiran omistajista ei halua tai pysty viemään koiraansa joskus jopa satojen kilometrien päähän ko. tarkastukseen. Yhdistys on järjestänyt muutamia silmätarkastuksia erikoisnäyttelyiden yhteydessä. n pyrkimyksenä on säilyttää rotumme elinvoimaisina jatkossakin. Rotuyhdistyksen ja kasvattajien on mahdollista saavuttaa tämä tavoite yhteistyöllä, avoimuudella ja tiedon hankkimisella ja sekä välittämisellä. On luotettava siihen, että rotuyhdistyksen jalostuksen tavoiteohjelmaa ja jalostusohjesääntöä noudattavat kasvattajat pyrkivät tekemään parhaansa rodun hyväksi. 2. ROTUJEN TAUSTA 2.1. Rotujen synty ja kehittyminen Kun puhutaan papillonien historiasta, puhutaan samalla myös phalèneiden historiasta. Phalèneita on ollut olemassa jo kauan ennen papillonien ilmestymistä. Èpagneul nain continental papillon (mannermainen kääpiöspanieli papillon) on papillonin ja épagneul nain continental phalène vastaavasti phalènen virallinen nimitys. Mannermaisiksi niitä kutsutaan siksi, että ne erotettaisiin englantilaisista kääpiöspanieliroduista kingcharles ja cavalierkingcharles, joilla on molemmilla sama tausta rotukehityksessään. Papillon ja phalène on virallisesti määritelty ranskalais-belgialaisiksi roduiksi, mutta niiden alkuperän katsotaan pohjautuvan Italiaan. Ruotsalainen papillon- ja phalène- 6
asiantuntija, jo edesmennyt Suzanne Tamm kertoi phalèneiden olevan muinaisten kääpiöspanieleiden ja 1700-luvulla sukupuuttoon kuolleiden cayanne-koirien jälkeläisiä. Ensimmäiset tiedot phalènesta, joka on rotujen yhteinen kantamuoto, on aikakirjoihin merkitty jo 1500-luvun alkupuoliskolla. Phalèneiden historiaa on kartoitettu käyttäen apuna vanhoja maalauksia, joissa phalèneita esiintyykin usein vanhojen mestareiden tallentamana. Tiziano Vecellio (1490 1579) maalasi kaiketi eniten tauluja, joissa kyseinen rotu esiintyy. Samoin myös Paolo Veronalainen (1528 1588) lisäsi rodun tunnettavuutta maalauksillaan. Phalèneita on esiintynyt myös sellaisten kuuluisuuksien kuten Murillon, Velasquezin, Goyan, Van Dyckin ja Rubensin tauluissa. Viimeksi mainitulla kerrotaan jopa olleen oma phalène. Rodun kuuluisimmat vaiheet alkavat 1500-luvun alusta, jolloin Ranskan kuningas Frans I toi phalèneita omaan hoviinsa sotaretkeltään Italiasta. Pian phalènesta kehkeytyikin Ranskan hovien sylikoira numero yksi. Phalènet olivat erittäin arvostettuja lahjoja ja pääasiassa juuri hovit huolehtivat rodun kasvattamisesta, koska ne olivat ainoita joilla oli varaa kasvattaa koiria pelkästään seuran vuoksi. Ranskan hovissa, Ludwig XIV:n perheestä maalatussa taulussa, esiintyy jo selvästi tunnistettavissa oleva phalène -tyyppinen koira. Aurinkokuningas oli niin syvästi ihastunut rotuun, että hänen koirillaan oli oma erityinen kamaripalvelija. Myös Aurinkokuninkaan kaikilla tyttärillä oli oma phalène. Aurinkokuninkaan jälkeen valtaistuimelle nousseen Ludwig XV:n rakastajattarella, Madame Pompadourilla oli kaksi phalènea: Inez ja Mimi, joiden katsotaan edustaneen rodun kantamuotoa. Marie Antoinette oli myös phalèneiden omistaja. Legendan mukaan hän otti koiran mukaan giljotiinille ojentaen sen teloittajalle vain vähän ennen kuin Marie Antoinetten kohtalo tuli sinetöidyksi. Espanjaan, Englantiin, Flanderiin ja Saksaan phalènet kotiutuivat hovien välisinä lahjoina tai naimakauppojen yhteydessä. Espanjan kruununprinsessa Isabella olikin yksi rodun tunnetuimmista kasvattajista. Saksan ruhtinashovit tuottivat phalèneita Italiasta jo 1500-luvun puolivälissä. On todettava, ettei saksalainen, vanhaa veronalaista spanielityyppiä muistuttava rotutyyppi ollut aivan yhtä hienostunut ja elegantti kuin samaan aikaan Ranskassa ja flaamilaisissa maissa esiintyneet tyypit. Phalèneita tuotiin runsaasti Saksan kautta myös Puolan hoviin, josta ne prinsessa Katarina Jagellonican mukana saapuivat Ruotsiin. Mielenkiintoinen seikka ainakin suomalaisnäkökulmasta on se, että Katarina Jagellonica tuli Juhana III:n vaimoksi, kun Juhana III oli vielä prinssi ja Suomen herttua ja jolloin pariskunta asutti Turun linnaa. Heidän poikansa Sigismund Wasa on ikuistettu 2-vuotismaalauksessa phalène vierellään. 7
Ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné oli kiinnittänyt huomiota erikoisen näköiseen pieneen koiraan. Hän kirjoittaa Tukholmassa vuonna 1747 ilmestyneessä kirjoituksessaan Länsi-Göötanmaan Matka: Espanjalainen koira näytti tältä: Hän oli pieni ja kevytrunkoinen, mutta korvat erottivat hänet tarkoin muista; sillä ne olivat riippuvat ja niissä oli pitkä kiharainen villa, ja niin suuret, että molemmat olisivat voineet peittää koko pään. Lisäksi Linné kuvaili: Polvikoira on erittäin pieni, tuskin oravaa suurempi. Rouvasväki rakastaa sitä niin suuresti, että sitä ei vain kanneta kainalossa mukana joka paikkaan, vaan se saa nukkua heidän sängyssään, kun he nukkuvat ja heidän polvellaan, kun he istuvat. Vuosisadan vaihteen aikoihin esiintyy ensimmäinen ruotsalainen papillon kuninkaallisessa perhemaalauksessa kuningatar Sofian perheestä. Tämän yksilön on todettu olleen aito, nykyaikainen papillon tyyppi, hyväturkkinen ja luultavasti valko-musta. Mutaation katsotaan olevan todennäköisin syy sille, miksi luppakorvaisista phalèneista alkoi yhtäkkiä syntyä pystykorvaisia yksilöitä, eli nykyisiä papilloneja. Tosin jo 1600 1700 -lukujen maalauksissa oli silloin tällöin esiintynyt myös pystykorvaisia kääpiöspanieleita. 1800-luvun lopun Belgiassa pystykorvaista muunnosta alkoi esiintyä yhä enenevässä määrin. Ensimmäiset rotukuvaukset ovat kirjoittaneet vuonna 1896 herra van der Snickt ja vuonna 1897 kreivi Henry de Byland. Vuonna 1898 rodusta todettiin olevan kaksi erilaista muunnosta papillon ja pieni oravakoira. Mielenkiintoista onkin, että vuonna 1900 papillon-nimitys varattiin luppakorvaiselle ja pieni oravakoira puolestaan pystykorvaiselle tyypille. Tämä johtui siitä, että juoksevan phalènen korvat muistuttavat lentävän perhosen siipiä. Vuonna 1902 van der Snickt kuitenkin otti papillon -nimityksen käyttöön pystykorvaiselle tyypille. Papillon -muunnoksen esivanhemmiksi on kirjallisuudessa nimetty vuonna 1914 syntynyt pystykorvainen Gamin ja vuonna 1919 syntynyt mannermainen kääpiöspanieli Lily. Niiden jälkeläisistä useimmat olivat pystykorvaisia. Belgian kennelklubin näyttelyssä vuonna 1922 esitetyt kolme pientä papillonia herättivät yleisössä sensaatiomaista huomiota. Ranskan kennelklubi on rekisteröinyt ensimmäisen papillonin vuonna 1919. Se oli belgialaissyntyinen Champion Bellotte. Vuonna 1934 kokoontui lukuisa määrä rodun kasvattajia Ranskasta ja Belgiasta Lilleén kongressiin, jossa yksityiskohtainen rotumääritelmä laadittiin. Kongressi päätti hyväksyä pystykorvaisesta muunnoksesta käytettäväksi nimitystä papillon ja riippuvakorvaisesta alkukantaisemmasta muunnoksesta edelleen nimeä mannermainen kääpiöspanieli. Vasta vuonna 1955 nimi phalène vakiintui yleiseen käyttöön. Samana vuonna se hyväksyttiin FCI:ssä riippuvakorvaisen muunnoksen rotunimeksi. Rotumääritelmiä on sen jälkeen uusittu ja tarkennettu. 8
Kennelmaailmassa on kautta aikojen ollut paljon rotujen menneisyydestä kiinnostuneita koiraihmisiä ja siitä syystä näitä historioita on samankin rodun kohdalla useita ja toisistaan poikkeavia. Koska on myös niin, että monet aikaisemmilla vuosisadoilla eläneet koirarodut ovat jääneet meille tuntemattomiksi tai olleet vain jollakin maailman kolkalla paikallisia rotuja ja kuolleet ehkä sukupuuttoon, on erittäin vaikea kenenkään sataprosenttisella varmuudella tietää mitä, kuinka monia ja millaisia esivanhempia kunkin rodun menneisyyteen liittyy. Monilla nykypäivän tunnetuilla roduilla tiedetään olleen yhteisiä esivanhempia. Jatkuva, voimallinen koirarotujen jalostustyöhän tuo koko ajan esiin uudenlaisia koiratyyppejä erilaisten ihmisryhmien käyttötarpeisiin. Papillon- ja phalènerodut ovat sikäli onnellisessa asemassa, että entisajan tunnetut taiteilijat ja valtiomiehet ja -naiset kiinnittivät tähän pieneen kääpiöspanieliin niin suurta huomiota, että siitä on jäänyt konkreettisia todisteita meille jälkipolvienkin koiraihmisille. Rodun tiedetään siis varmuudella olevan 300 400 vuoden ikäinen, mikä ei olekaan koiramaailmassa aivan vähän. Kaiken edellä esitetyn tietäen voimme siis kuvitella kodissamme liikkuvan pienen papillonin tai phalènen omaavan pisaran 1500 1700 lukujen Ranskan, Italian ja Saksan hovien älykkyyttä ja siroutta, Puolan hovin Sigismundin aikaista oveluutta ja Tanskan sekä Ruotsin hovien kautta saatua pohjoismaista sisukkuutta ja voimakastahtoisuutta. (Lähde:1.) 2.2. Käyttötarkoitus Nykyinen käyttötarkoitus: erittäin elegantti, runsasturkkinen ja iloinen kääpiökoira, joka sopeutuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Vaikka rodut ovat ennen kaikkea seurakoiria, ne ovat erittäin kiinnostuneita oppimaan, ovat rohkeita ja työhaluisia. Voidakseen hyvin, ne tarvitsevat tekemistä. Molemmat rodut sopivat erinomaisesti agilityyn ja tottelevaisuuteen. 2.3. Tavoite: ulkomuoto ja luonne Tavoitteena on ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen papillon tai phalène. Erityisesti tulee huomata, etteivät papillon ja phalène eroa toisistaan muutoin kuin korvien asennon perusteella. FCI on hyväksynyt rotumääritelmän 17.9.1990 ja Suomen Kennelliitto on hyväksynyt suomenkielisen käännöksen 26.7.1994. Rotumääritelmä ja sen tulkinta ovat liitteenä. (Liite 1. 2. ja 3.) Papillonin ja phalènen tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, itsevarma ja eloisa. Niissä ei saa esiintyä arkuutta eikä vihaisuutta. Tavoitteena on yhteiskuntakelpoisen seurakoiran luonne. 9
2.4. Rotujen kehitys Suomessa Suomeen papillonit tulivat jo vuonna 1961. Puutarhuri Antti Seppälä, Capella-kennel, tuotti vuonna 1960 Ruotsista uroksen Moustique SKKR- 20679/60, jonka isovanhemmat olivat Belgiassa kasvatettuja ja sieltä Ruotsiin tuotuja. Seuraavana vuonna Seppälä tuotti Norjasta nartun Tit NKK- 7662/61. Tit oli suvultaan täysin brittiläinen. Sen isä ja samalla emän isä oli Int Ch Ringlands Fircrest Figaro, runsasturkkinen ja erittäin komeahapsuinen punavalkea uros. SF MVA Tit sai neljä pentuetta. Pennuista valion arvon saavuttivat ainakin Capella Anu, Capella Rita, Capella Jekku ja Capella Tom. Rouva Heli Loukkumäki ja herra Hokkanen Jyväskylästä tuottivat vuonna 1964 Englannista rouva D. C. Harrikselta yhteensä neljä papillonia. Seuraavina vuosina he tuottivat sieltä vielä puolenkymmentä papillonia. Vuonna 1976 rouva Siv Lundgren kävi visiitillä rouva N. Staffin Ringlands-kennelissä Englannissa. Seuraavina vuosina rouva Lundgren tuotti useita brittisyntyisiä papilloneja Suomeen. Herra Oiva Myllynen Oulusta tuotti useita brittisyntyisiä papilloneja Suomeen 1970 80 lukujen vaihteessa. Voidaan perustellusti todeta, että 1960-, 1970- ja 1980-lukujen jalostusmateriaali on melkein yksinomaan Englannista. Tuonti Ruotsista käynnistyi merkittäväksi 1980 90 lukujen vaihteessa. Ruotsalaisten koirien perimä pohjautuu englantilaisiin, belgialaisiin ja jonkin verran myös hollantilaisiin papilloneihin. Suomeen tuotetut yksilöt ovat olleet keskimääräistä runsaammin sukulaisia keskenään ja lähes poikkeuksetta ahtaasti sukusiitetyistä isovanhemmista. Kannan perimää rasittaa peruskantaa runsaammin silmäsairaus PRA (progressiivinen retinan atrofia eli verkkokalvon etenevä surkastuminen.) 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO 3.1. Yhdistyksen historia Ensimmäisen papillonin toi maahan 1961 puutarhuri Antti Seppälä, kennel Capella. Tällä nimellä esitettiin myös ensimmäisiä kasvattajaryhmiä ja Suomessa kasvatettuja valioita. Vähitellen kiinnostus rotua kohtaan lisääntyi ja rekisteröintiluvut kasvoivat. Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys perustettiin 22.4.1977 Siv Lundgrenien, Leila Eklundin ja Laila Kanonin toimesta. Toiminta aloitettiin Suomen Kääpiö- ja seurakoirayhdistyksen (SKKY) alajaostona. 10
7.5.1981 se muuttui rekisteröidyksi yhdistykseksi ja hyväksyttiin 4.6.1981 SKKY:n jäsenyhdistykseksi jatkamaan alajaoston toimintaa. Piirinsä puoltavan lausunnon myötä yhdistys hyväksyttiin 5.8.1981 SKL-FKK:n jäsenyhdistykseksi. Yhdistyksen logosta ehdotuksen on tehnyt Lasse Luomanen vuonna 1982 ja siitä on edelleen kehitetty yhdistyksen logo, joka esittää molempien rotujen päitä yhdistettynä perhoseksi ja joka hyväksyttiin yhdistyksen viralliseksi merkiksi 5.11.1984. Rotua harrastavaksi yhdistykseksi Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y. hyväksyttiin 8.2.1983. Siv Lundgren Finnwin kennel, oli myös yhdistyksen puheenjohtaja vuoteen 1981. Siv Lundgrenin jälkeen puheenjohtajaksi tuli Esko Koskenmäki 1982 ja häntä seurasi Hans Lehtinen 1983-1984. Hans Lehtinen on arvostettu kaikkienrotujen tuomari ja yhdistyksen kunniajäsen. Marjatta Heinonen Tiny-Dolls kennelistä otti puheenjohtajuuden vastaan 1985. Marjatta Heinonen oli jo aiemmin perustajajäsen mm Suomen Chihuahua sekä Suomen Bichon yhdistyksissä. Marjatta Heinonen toimitti myös yhdistyksen lehteä. Vuodesta 1988 vuoteen 1991 yhdistyksen johdossa oli Juhani Paasio Millan kennel. Syksyllä puheenjohtajaksi valittiin Jukka Kukkonen kennel Silemalito s ja hän hoiti tehtäviä vuoteen 1992. Lauri Huotari Maiskun kennel, alkoi johtaa yhdistystä 1992 ja johti vuoteen 1994. Vuonna 1995 tuli vuoroon Olli Huikuri joka työkiireittensä ja ulkomaan komennusten vuoksi luopui puheenjohtajuudesta syksyllä 1995 ja niin puheenjohtajaksi tuli Kai Tallnäs kennel Zalina s Vuoden 1997 syyskokous valitsi puheenjohtajaksi Pertti Sukuvaaran Pietarinjängän kennel. Pertti Sukuvaaran aikana tuli todeksi pitkäaikainen haave tulla omaksi Rotujärjestöksi. Rotujärjestön oikeudet yhdistys sai vuonna 2001 Kennelliiton Valtuuston syyskokouksessa ja päätös astui voimaan heti. Näin ollen saimme Kennelliiton Valtuustoon oman edustajan, joka oli Pertti Sukuvaara ja varajäsenenä Ritva Poikolainen. Perustajajäsenmäärä 1977 oli kolme ja siitä 10v:n kuluttua oli jäsenmäärä 1987 kasvanut 1075:een. Yhdistyksen jäsenmäärä on selvästi sidoksissa rekisteröintimääriin. Jäsenmäärä, aivan kuin rekisteröinnitkin kasvoivat nopeasti vuosina 1987-1992, minkä jälkeen se lähti laskuun. Nyt jäsenmäärä on vakiintunut 500-600. Jäsenvaihtuvuus on vuositasolla 10 15%, kokonaisjäsenmäärän pysyessä lähes vakiona. Alajaostosta rotujärjestöksi: Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen alajaosto: 1977-1981. Aluksi toimittiin Suomen Seura- ja Kääpiökoira yhdistyksen alaisena jaostona. Seurakoira-lehdessä julkaistiin Papillon- ja Phalène palstaa. Lisäksi vastattiin jalostustiedusteluihin, opastettiin ja neuvottiin kiinnostuneita kirjeitse. 11
Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen, Helsingin Seudun Kennelpiirin ja Suomen Kennelliiton jäsenyhdistys: 1981 1983 Vastuu kasvoi rodusta ja sen kehittämisestä rekisteröitymisten myötä. Suurista linjoista on päätetty sääntöjen mukaisesti syys- ja kevätkokouksissa. Yhdistys alkoi myös julkaista omaa lehteä. Alkuun lehteä tehtiin vaatimattomana kopioniteenä, joka keskittyi lähinnä näyttelytuloksiin ja yhdistyksen viralliseen toimintaan. Rotua harrastava yhdistys: 1983 2001 Helsingin Seudun Kennelpiirin ja Suomen Kääpiökoirayhdistykseksi muuttuneen yhdistyksen alaisuudessa ja Suomen Kennelliiton tunnustamana rotua harrastavana yhdistyksenä rotujemme kehitystä vietiin eteenpäin vaihtelevalla intensiteetillä. Tämä aika oli voimakasta kasvun aikaa niin yhdistyksenä kuin myös rotujemme suosion ja rekisteröintien osalta. Tänä aikana tultiin myös huipulta alas rekisteröintien ja kasvattajamäärien valossa. Lehti kasvoi ja kehittyi tuoden esille koko rotujemme harrastuskirjon perhekoirasta monipuoliseen harrastuskoiraan. Vuodesta 1998 on yhdistyksellämme ollut myös kotisivut tiedotuskanavana käytössään. Suomen Kennelliiton Rotujärjestö: Vuodesta 2001 yhdistyksemme on toiminut suoraan Suomen Kennelliiton alaisena, itsenäisenä roduistamme vastaavana rotujärjestönä, joka vastaa rotujemme kehityksestä ja niiden terveydestä huolehtien samalla myös rotujemme ulkomuototuomareiden koulutuksesta. Vuodesta 2002 on yhdistys kokoontunut yhteen vuosikokoukseen (sääntöuudistus hyväksyttiin 17.11.2001 syyskokouksessa.) 3.2. Hallitus Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistyksen hallituksen valitsee vuosikokous. Vuosikokous pidetään kerran vuodessa maaliskuun loppuun mennessä. Vuosikokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja, joka on samalla yhdistyksen puheenjohtaja. Toimikausi on yksi vuosi. Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta ja varajäsenten yksi vuosi. Hallituksen sihteeri valitaan vuosittain hallituksen jäsenistä. Sihteeri voi olla myös hallituksen ulkopuolelta. Vuosittain erovuorossa on kolme jäsentä, joiden tilalle valitaan vuosikokouksessa uudet. 3.3. Jalostustoimikunta Yhdistyksen koirankasvatuksellista selvitys- ja jalostusneuvontatyötä hoitaa yhdistyksen jalostustoimikunta. Jalostustoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä (4) varsinaista 12
jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä. Jalostustoimikunta valitaan vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jalostustoimikunta valitsee keskuudestaan sihteerin, joka toimii kolme vuotta kerrallaan. Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisuudessa ja yhdistyksen kokouksen hyväksymän voimassaolevan jalostusohjesäännön mukaisesti. (Jalostustoimikunnan toimintaohje liite3) 4. NYKYTILANNE 4.1. Populaation koko ja rakenne Papilloneiden ja phalèneiden rekisteröinnit Suomessa Suomessa KoiraNetin mukaan rekisteröityjä papilloneja on syntynyt vuoden 2008 loppuun mennessä 12 389 kpl ja phalèneita 2 441 kpl. Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa se, mitä ja minkä sukuisia yksilöitä käytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon kutakin jalostuskoiraa jalostukseen käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran perimä kannassa ei saisi muodostua kohtuuttoman suureksi. Jotta populaation geenipohja pysyisi mahdollisimman laajana, tulisi jalostukseen käyttää mahdollisimman monia eri yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, ja niitä tulisi käyttää jalostukseen mahdollisimman tasaisesti. Tehollinen populaatiokoko määrittää jalostuspohjan laajuutta. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste kasvaa ja geenit homotsygoituvat. Tehollisen populaatiokoon tulisi minimissään olla noin 150 200 jalostuskoiraa. Jalostuspohjaa voi laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä sekä useita uroksia että narttuja. Tehollinen populaatiokoko (Ne) lasketaan kaavalla Ne = 4*Nm*Nf/(Nm+Nf). Kaavassa Nm = lisääntyvien urosten määrä ja Nf = lisääntyvien narttujen määrä. Edellisen kaavan mukaan ihannepopulaatiolle laskettu tehollinen populaatiokoko on kuitenkin erittäin ylioptimistinen arvio, jossa laskukaava olettaa kullakin yksilöllä olevan suunnilleen sama määrä jälkeläisiä, yksilöt pariutuvat keskenään sattumanvaraisesti eikä huomioida mm. käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Koirien ollessa toisilleen läheisiä sukulaisia on tehollinen populaatiokoko todellisuudessa huomattavasti pienempi. 13
Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että toisilleen sukua olevat koirat saavat keskenään jälkeläisiä. Mitä läheisempää sukua koirat ovat, sitä suurempi on jälkeläisten sukusiitosprosentti. Sukusiitosprosentin tulisi olla enintään 6,25 %, mikä vastaa serkusten yhdistämistä. Sukusiitosasteen laskenta perustuu yksilöiden välisiin sukulaisuuksiin. Sukulaisuus eli sukulaisuusaste puolittuu aina kun siirrytään yksi polvi taaksepäin. Eli vanhemman ja jälkeläisen sukulaisuusaste on 0,50 eli 50 %. Isovanhemman ja jälkeläisen sukulaisuusaste 0,25 eli 25 % ja isoisovanhemman ja jälkeläisen 0,125 eli 12,5 % jne. Täyssisarusten sukulaisuusaste on myös 50 % ja puolisisarusten vastaavasti 25 %. Yksilön sukusiitosaste on puolet sen vanhempien sukulaisuusasteesta eli ensin pitää laskea vanhempien keskinäinen sukulaisuusaste ja sitten saadaan selville yksilön sukulaisuusaste. Yksilön sukusiitosasteen laskenta vaatii siis sukulaisuusasteiden laskentaa ja sitä varten on kehitetty ns. taulukkomenetelmä. Menetelmässä lasketaan kaikkien eläinten väliset sukulaisuudet ja sukusiitosasteet ja tästä muodostuu ns. sukulaisuusmatriisi. Menetelmän laskentaperiaate on yksinkertainen, mutta laskutoimituksia on paljon, jos sukutaulu on laaja. 4.1.1. PAPILLON TAULUKKO 1. Papillonit vuosiyhteenveto 1999 2008: Vuositilasto rekisteröinnit 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 Pennut (kotimaiset) 286 302 288 341 259 288 342 238 268 324 Tuonnit 15 6 13 9 8 6 7 2 6 1 Rekisteröinnit yht. 301 308 301 350 267 294 349 240 274 325 Pentueet 113 106 107 116 94 106 115 90 99 109 Pentuekoko 2,5 2,8 2,7 2,9 2,8 2,7 3,0 2,6 2,7 3,0 Kasvattajat 68 68 62 74 58 63 64 61 65 68 Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki 56 51 51 61 47 55 52 46 61 67 - kotimaiset 45 41 37 45 37 46 42 35 46 52 - tuonnit 8 9 10 11 7 7 9 9 14 13 - ulkomaiset 3 1 4 5 3 2 1 2 1 2 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 8 kk 4 v 1 kk 3 v 11 kk 4 v 10 kk 5 v 1 kk 5 v 1 kk 5 v 5 kk 4 v 8 kk 4 v 5 kk 4 v 4 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki 101 101 99 113 87 98 107 83 94 104 14
- kotimaiset 94 95 90 103 82 95 102 81 92 97 - tuonnit 7 6 9 10 5 3 5 2 2 7 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 9 kk 3 v 10 kk 3 v 3 kk 3 v 7 kk 3 v 5 kk 3 v 9 kk 3 v 9 kk 3 v 6 kk 4 v 1 kk 3 v 6 kk Isoisät 111 98 105 110 87 95 102 92 100 109 Isoäidit 142 129 131 137 111 125 132 110 128 143 Sukusiitosprosentti 2,12 % 2,77 % 2,83 % 2,83 % 3,50 % 3,07 % 2,42 % 3,10 % 3,98 % 3,57 % Vuositilasto jalostuspohja 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 Per vuosi - pentueet 113 106 107 116 94 106 115 90 99 109 - jalostukseen käytetyt eri urokset 56 51 51 61 47 55 52 46 61 67 - jalostukseen käytetyt eri nartut 101 101 99 113 87 98 107 83 94 104 - isät/emät 0,55 0,50 0,52 0,54 0,54 0,56 0,49 0,55 0,65 0,64 - tehollinen populaatio 144 136 135 158 122 141 140 118 148 163 (64 %) (64 %) (63 %) (68 %) (65 %) (67 %) (61 %) (66 %) (75 %) (75 %) - uroksista käytetty jalostukseen 7% 7% 9% 7% 12% 12% 8% 8% 13% 7% - nartuista käytetty jalostukseen 5% 16% 31% 19% 24% 32% 28% 29% 26% 23% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet 442 423 423 431 405 410 413 430 483 534 - jalostukseen käytetyt eri urokset 148 142 143 131 116 123 136 154 178 187 - jalostukseen käytetyt eri nartut 285 270 281 266 260 258 264 286 317 359 - isät/emät 0,52 0,53 0,51 0,49 0,45 0,48 0,52 0,54 0,56 0,52 - tehollinen populaatio 390 372 379 351 321 333 359 400 456 492 (44 %) (44 %) (45 %) (41 %) (40 %) (41 %) (43 %) (47 %) (47 %) (46 %) - uroksista käytetty jalostukseen 7 % 9 % 10 % 10 % 10 % 10 % 9 % 9 % 10 % 9 % - nartuista käytetty jalostukseen 18 % 22 % 26 % 26 % 28 % 29 % 26 % 24 % 23 % 23 % Ajanjakson 1999 2008 keskimääräinen sukusiitosprosentti on 3,02 % (syntyneiden pentujen keskimääräinen sukusiitosprosentti.) Taulukosta huomataan myös, että papillonien tehollinen populaatiokoko on laskenut alle 150. Tutkittaessa kumpaakin rotua koskevien käytetyimpien urosten listaa, voidaan todeta, että tiettyjä uroksia on käytetty paljon jalostukseen ja eräät käytetyistä uroksista ovat myös sukulaisia keskenään, joten tehollinen populaatio on vieläkin pienempi. Sukusiitosasteen voidaan todeta laskeneen vuoden 1999 3,57 prosentista vuoden 2008 2,12 prosenttiin. 15
Kasvattajien tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei käytettäisi samoja uroksia ja eikä uusittaisi samoja yhdistelmiä, jotta populaation geenipohjan monimuotoisuus ei pienenisi. 4.1.1. PAPILLON TAULUKKO 2. Käytetyimmät urokset 1999-2008 sekä niiden sukusiitosprosentit (KoiraNet:in mukaan laskentaperusteena 5 sukupolvea), alla uroksen vanhemmat ja uroksen isän Suomessa rekisteröidyt jälkeläiset. Nimi Pentueet Urokset Nartut Yhteensä Lisähuomiot: LILYBUD'S OBEISSANT 7,16% (s. 1997) Pepejas Born To Be A Star ( x Macrodahls Romantica) 32 46 67 Vuonna 1998 rekisteröity 113 4 pentuetta 16 pentua 13 17 20 37 RIUKUN KÖKÖ 0,00% (s. 1996) 26 39 45 84 Ticomilou 17 31 27 58 (x Miska) SILENZIO'S CANSAS LORD 19 33 28 61 0,80% (s. 2003) tuonti Silenzio's Hamilton 3 2 1 3 (x Silenzio's Boogie) EXALTED VINSKI VALPAS 15 33 22 55 0,00% (s.2003) Lilybud's Obeissant 36 53 76 129 (x Exalted Adel-Miina) GOLDEN THING'S TOP 17 33 21 54 TRICOLOUR 3,98% (s.1996) Pierosas Nightmare 27 37 26 63 (x Sasis Atomi) JOUTSENLAMMEN VERTTI 0.20% (s.1996) Mustangin Indiana-Jones 6 9 8 17 (x Joutsenlammen Cirma) EXALTED LEO-NARDO 0.41% (s. 1994) 20 25 27 52 Millan Minos 36 52 57 109 ( x Exalted Enne-Evastina) PIENENKORVEN JESPERI 0,99% (s. 1998) Vuonna 1998 rekisteröity 5 pentuetta 23 pentua Vuonna 1997 rekisteröity 16 29 24 53 1 pentue 2 pentua 21 29 31 60 Koivuahon Jaska 13 15 19 34 (x Pienenkorven Ulffiina) GOLD HONEY'S NON STOP 0,20 % (s. 1997) 17 22 29 51 Major Wheat Filleul 14 23 18 41 Vuosina 1995-1998 rekisteröity 12 pentuetta 45 pentua 16
(x Gold Honey's VG Janette) JOCO'S TRI CONNECTION 0,00 % (s. 1997) tuonti Skies Desperado (x Joco's Tuinluv Treasure) 16 28 21 Vuonna 1998 rekisteröity 491 pentue 3 pentua 1 1 0 1 SILENZIO'S SUNNY BOY 0,00% (s. 1993) tuonti Smaragdens Poker Face ( x Silenzio's Mac Lobella) CONNECTION HOCUS POCUS 1,17% (s. 1997) 12 19 23 42 Pepejas Born To Be A Star 13 17 20 37 (x Connection Like Art Made) ARZILLO SATURDAY NIGHT 7,42% (s. 1996) Pepejas Night Surprice (x Mango's Golden Norwegian Girl) 14 9 13 22 BEAU SAVAGE FIRESTAR 0,20% (s. 1997 ) 11 16 18 34 Connection Uno of Unique (x Pepejas Fly with Me) 7 7 11 18 EXALTED ELMO EMIL 13,75% (s. 1994) 10 12 22 34 Exalted Leo-Nardo (x Exalted Nana Nakero) 20 25 27 52 PICARDO PLAYBOY VOM CAVALIERCHEN 9 16 17 33 0.00% (s.2006) tuonti Denemore Noble Perfection (x Jollie-Coeur Vom Cavalierchen) 7 3 4 7 CARNEVAL'S JUST FOR YOU 0,78% (s. 1997) Carneval's Firefox ( x Soljans Klare-Luna) 2 2 4 6 CONNECTION HOPE OF TAIRON 0,00% (s.1998) 11 20 13 33 Joco's Tuinluv Connection (x Sasis Alfa-Beetta) 10 14 11 25 MAJOR WHEAT BIENVEILLANT 0,20% (s.2003) 11 17 14 31 Connection Uno of Unique (x Linnanhaltijan Evening Star) 7 7 11 18 QUEEN BLESS JP ROMANEE- CONTI 0,20 % (s.1998 ) tuonti 8 17 14 31 Lamonia's Nicklas (x Silenzio's Silky-Rubin) 16 22 23 Vuosina 1995-1998 45 rekisteröity 5 pentuetta 14 pentua 2 2 2 4 11 13 22 35 Yksi tuontikoira syntynyt 1998 1998 rekisteröity kaksi pentuetta 10 16 17 33 6 pentua 6 6 3 9 17
4.1.2. PHALÈNE TAULUKKO 1. Phalènet vuosiyhteenveto 1999 2008: Vuositilasto - rekisteröinnit 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 Pennut (kotimaiset) 156 162 145 165 146 105 102 101 106 89 Tuonnit 10 2 5 6 3 7 3 1 2 3 Rekisteröinnit yht. 166 164 150 171 149 112 105 102 108 92 Pentueet 49 52 51 53 45 38 38 33 34 32 Pentuekoko 3,2 3,1 2,8 3,1 3,2 2,8 2,7 3,1 3,1 2,8 Kasvattajat 29 31 23 27 29 22 26 20 22 20 Jalostukseen käytetyt eri urokset kaikki 30 30 26 30 24 20 19 17 18 16 kotimaiset 22 21 18 22 18 13 13 11 12 10 tuonnit 8 9 8 7 4 5 5 4 6 6 ulkomaiset 0 0 0 1 2 2 1 2 0 0 keskimääräinen 3 v 4 v 3 v 2 v 3 v 2 v 3 v 4 v 4 v jalostuskäytön ikä 10 kk 4 kk 8 kk 11 kk 2 kk 9 kk 7 kk 3 v Jalostukseen käytetyt eri nartut kaikki 47 46 46 50 42 35 36 33 32 27 kotimaiset 42 41 44 41 36 30 33 30 31 24 tuonnit 5 5 2 9 6 5 3 3 1 3 keskimääräinen 3 v 3 v 3 v 3 v 3 v 3 v 3 v 3 v 4 v 4 v jalostuskäytön ikä 10 kk 7 kk 3 kk 3 kk 9 kk 11 kk 5 kk 5 kk Isoisät 51 56 50 52 44 38 44 36 37 40 Isoäidit 63 71 59 59 58 48 48 43 40 46 Sukusiitosprosentti 1,22 % 2,67 % 2,74 % 2,70 % 2,51 % 2,23 % 3,75 % 4,50 % 3,08 % 2,09 % Vuositilasto - jalostuspohja 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 Per vuosi pentueet 49 52 51 53 45 38 38 33 34 32 jalostukseen käytetyt eri urokset 30 30 26 30 24 20 19 17 18 16 jalostukseen käytetyt eri nartut 47 46 46 50 42 35 36 33 32 27 isät / emät 0,64 0,65 0,57 0,60 0,57 0,57 0,53 0,52 0,56 0,59 73 73 66 75 61 51 50 45 46 40 tehollinen populaatio (74 %) (70 %) (65 %) (71 %) (68 %) (67 %) (66 %) (68 %) (68 %) (62 %) uroksista käytetty jalostukseen 5 % 8 % 15 % 10 % 11 % 15 % 14 % 16 % 15 % 18 % 18
nartuista käytetty jalostukseen 2 % 9 % 19 % 27 % 26 % 37 % 36 % 25 % 22 % 28 % Per sukupolvi (4 vuotta) pentueet 205 201 187 174 154 143 137 127 126 112 jalostukseen käytetyt eri urokset 83 74 63 59 57 53 53 55 58 54 jalostukseen käytetyt eri nartut 129 125 120 110 94 87 89 86 89 84 isät/emät 0,64 0,59 0,52 0,54 0,61 0,61 0,60 0,64 0,65 0,64 202 186 165 154 142 132 133 134 140 131 tehollinen populaatio (49 %) (46 %) (44 %) (44 %) (46 %) (46 %) (49 %) (53 %) (56 %) (58 %) uroksista käytetty jalostukseen 9 % 11 % 13 % 12 % 14 % 15 % 16 % 18 % 17 % 16 % nartuista käytetty jalostukseen 14 % 20 % 27 % 31 % 31 % 31 % 28 % 28 % 30 % 33 % Ajanjakson 1999 2008 keskimääräinen sukusiitosprosentti on 2,75 % (syntyneiden pentujen keskimääräinen sukusiitosprosentti). Taulukosta huomataan, että phalèneiden tehollinen populaatiokoko nousee hitaasti ja ylittää nyt 70. Tutkittaessa kumpaakin rotua koskevien käytetyimpien urosten listaa, voidaan todeta, että tiettyjä uroksia on käytetty paljon jalostukseen ja eräät käytetyistä uroksista ovat myös sukulaisia keskenään, joten tehollinen populaatio on vieläkin pienempi. Sukusiitosasteen voidaan todeta laskeneen vuoden 1999 2,09 prosentista vuoden 2008 1,22 prosenttiin. Kasvattajien tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei käytettäisi samoja uroksia ja eikä uusittaisi samoja yhdistelmiä, jotta populaation geenipohjan monimuotoisuus ei pienenisi. 4.1.2. PHALÈNE TAULUKKO 2. Käytetyimmät urokset 1999-2008 sekä niiden sukusiitosprosentit (KoiraNet:in mukaan laskentaperusteena 5 sukupolvea), alla uroksen vanhemmat ja uroksen isän Suomessa rekisteröidyt jälkeläiset. Nimi Pentueet Urokset Nartut Yhteensä Lisähuomiot YÖNKUNINGATAR BOSS 2,15% (s. 2000) 15 35 23 58 Happinessin Love Me Do 6 8 8 16 (x Vertiida's Aurora) SCANDYLINE BEL AMI 0.00% (s. 1999) tuonti 16 27 28 55 Connection Mac Memory 37 51 26 (x Connection Tuoddar Na'sti) 77 Isä papillon KLÄPPHÄLLANS ROBIN HODD 3,32% (s.1998) 14 25 26 51 19
Lupus Gåårs Östen (x Lupus Gåårs Alva) CONNECTION MONEY TALKS 0,00% (s. 2002) Connection Mac Memory (x Queen Bless Jp World Explore) QWALLEY'S ASHEN SPOTS 0,98% (s. 2001) Amyllon Casanova (x Elpaho's Hearty Honey) EXALTED MANU MAINIO 0,00% (s.1999) Lilybud's Obeissant (x Exalted Jane-Jessica) OLIZEN DES GENETS D'ARMOR 0,00% (s.1998) tuonti Dandy V. Picolora Home (x Marzhenn des Genets d'armor) SORSERY BARCLAY 0,00% (s. 2000) tuonti Connection Getting Serious (x Pamparix Charmant Blanche ) HAPPINESSIN JUST IN TIME 8,59% (s.2002) Happinessin New Generaton (x Elpaho's Just A Minute) BLICCI'S VALDEMAR 0,00% ( (s.2002) tuonti Blicci's Nougat Wonder (x Crown's Best Inga of Nikolas & Kira) JERRY DU PONT DES AMOURS 6,25% (s. 1998) tuonti Lionel De La Haute Roome (x Hello Baby Des Ailes De La Nuit) LOUHENKUJAN LAKU LAIKKA 6,33% ( s. 2001) Exalted Manu Mainio (x Louhenkujan Cinde-Capriina) QWALLEY'S ART OF DEVILS 0,59% (s. 2001) Amyllon Casanova (x Qwalley's Brunetta) HAPPINESSIN SOFT SATIN 0,39% (s.2002) Olizen Des Genets D'Armor (x Elpaho's Opal As A Gift) 3 3 0 3 11 25 25 50 37 51 26 77 Isä papillon 14 16 30 46 9 9 19 28 13 23 22 45 36 53 76 129 Isä papillon 12 19 18 37 2 2 0 2 15 19 23 42 1 1 0 1 Isä papillon 7 21 14 35 7 7 11 18 11 16 17 33 2 2 0 2 9 19 12 311998 yksi pentue 4 pentua 2 1 1 2 6 17 14 31 13 23 22 45 7 17 11 28 9 9 19 28 6 14 13 27 12 19 18 37 20
RAJARITAN VILHELM 1,76% (s.1991) Millan Mokke (x Matinsuon Lilliput) FLY AWAY'S CORVETTE 0,60% (s. 2004) Silenzio's Cansas Lord (x Beau Savage Jo Flying Away) PIA'S NICKE LILLTROLL 0,00% ( s.1999) tuonti Pia's Viktor (x Macrodahls Chanel) VERTIIDA'S CUPIDO 0,59% (s.1997) Amyllon Casanova (x Vertiida's Adiitrev) CANIFELIS KASPER 0,00% (s. 2005) tuonti Haremet's Snowball (x Canifelis Qola) MUDDLEHEAD'S LOVER BOY 0,98% (s.2005) Happinessin Don Huan (x Muura's Niisku-Neiti) KOJAK DU PONT DES AMOURS 3,13% (s.1998) tuonti Gavroche du Pont des Amours (x Lorraine de la Haute Roome) 1996-1997 kolme pentuetta 8 7 17 9 26 pentua 10 15 14 29 9 9 16 25 19 33 28 61 8 7 15 22 1 1 0 1 7 10 13 23 9 9 19 28 7 13 10 23 1 1 0 1 7 11 11 22 5 10 3 13 6 12 8 20 1 1 0 1 Rodusta toiseen siirrot: Siirretty papillon phalèneksi 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 6 4 5 1 2 4 0 4 3 2 4 Siirretty phalène papilloniksi 0 0 4 3 2 2 7 5 3 2 3 Perusperiaatteena terveelle kannalle on, että papillonuroksissa jälkeläismäärä ei nousisi yli 3% raja-arvon, joka muodostuu neljän peräkkäisen vuoden rekisteröinneistä. Tavoitteena on, että koiria, joiden jälkeläismäärät ylittävät tuon 3 % rajan, ei tulisi käyttää enää jalostukseen. 21
Vuosina 2005 2008 oli rekisteröity papilloneita yhteensä 1 217 kpl. JTO:n mallin mukainen suositus on, että jalostusmateriaalin eli geenipoolin lisäämiseksi uroksella ei saisi olla enempää kuin 37 jälkeläistä. Phalène populaation ollessa pienempi kuin papillonien, jälkeläismäärän ei tulisi ylittää 5% raja-arvoa, joka muodostuu neljän peräkkäisen vuoden rekisteröinneistä. Tavoitteena on, että koiria, joiden jälkeläismäärät ylittävät tuon 5 % rajan, ei tulisi käyttää enää jalostukseen. Vuosina 2005-2008 oli rekisteröity phalèneita yhteensä 628 kpl. JTO:n mallin mukainen suositus on, että jalostusmateriaalin eli geenipoolin lisäämiseksi uroksella ei saisi olla enempää kuin 32 jälkeläistä phalèneilla. Kumpaakin rotua koskevien käytetyimpien urosten listaa tutkittaessa voidaan todeta, että tiettyjä uroksia on käytetty paljon jalostukseen ja eräät käytetyistä uroksista ovat myös sukulaisia keskenään. Tällainen matadori-urosten käyttäminen aiheuttaa nopeasti geenipoolin pienenemistä. Jalostukseen käytettävien urosten määrä tulisi olla mahdollisimman suuri, mutta myös jalostukseen käytettävien narttujen määränkin tulisi olla suuri. Lisäksi laajan geenipoolin ylläpitäminen vaatii, että mahdollisimman monen eri pentueen pentuja tulisi käyttää hyödyksi jalostuksessa. Kaikkien käytettävissä oleva Kennelliiton KoiratNet -jalostustietojärjestelmä on hyvä tiedonlähde niin koiranomistajille kuin koiran hankintaa suunnitteleville. Ao. tietokantaa tutkitaan tarkasti ja terveystuloksia seurataan, samoin sukusiitosasteita. 4.1.3. Papillon- ja phalènepopulaatiot muissa maissa (pennut/vuosi) Johtavat papilloneiden ja phalèneiden kasvattajamaat ovat Ruotsi, USA ja Englanti. Myös Japani on viime vuosina noussut varsinkin papilloneissa johtavaksi kasvattajamaaksi. Japanin rekisteröintitietoja ei ole saatavissa. Papillon Ruotsi: 2000 389 kpl ja siitä eteenpäin vuosittain n. 500-600 kpl ( 2008 620 kpl ) Tanska: Vuosittain keskimäärin 100 kpl USA: Vuosittain n. 5000 (phalènet mukaan lukien) Englanti: Vuosittain n. 700 (phalènet mukaan lukien) Norja: 2000 167 kpl ja siitä eteenpäin n. 200 koiraa vuosittain (2008 254 kpl) (Lähde 4.) 22
Phalène Rekisteröintitietoja muista maista on vähäisesti saatavissa: Ruotsi: 2000 rekisteröitiin 125 kpl, siitä eteenpäin vuosittain n. 120 kpl (2008 155 kpl) Tanska: 2000 rekisteröitiin 17 kpl, siitä eteenpäin vuosittain n. 20 kpl Norja: 2000 61 kpl, siitä eteenpäin vuosittain n. 40 kpl (2008 99 kpl) 4.2. LUONNE Molemmat rodut ovat ystävällisiä ja sosiaalisia koiria, joilla on luontaisena taipumuksena halu oppia. Lisäksi ne tarvitsevat toimintaa voidakseen hyvin. Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y.:n kaikille jäsenille lähetettiin joulukuussa 2004 keskiaukeamaliitteenä yhdistyksen lehdessä terveyskyselylomake. Jäseniä oli silloin 700 ja heiltä otaksuttiin saatavan tietoja 1000 koirasta. Vastauksia saatiin 120 papillonista ja 48 phalènesta. Suurin osa luonnehti koiraansa sosiaaliseksi ja reippaaksi. Monet vastaajat käyttivät koirastaan useampaa kuin yhtä luonnetta kuvaavaa vaihtoehtoa. Muutamat olivat luonnehtineet koiransa olevan arka tai ujo vieraita kohtaan, mutta reipas muuten. Aggressiivisia koiria ei ollut. Luonteenarviointi papillonit: Lähde: terveyskysely 2004 23
Luonteenarviointi phalènet: 14 12 10 8 6 nartut urokset 4 2 0 arka ujo varautunut tavallinen reipas sosiaalinen Phalènen kohdalla kiinnittää huomiota se, että nartut näyttävät olevat reippaampia ja sosiaalisempia. Tosin otos on niin pieni, että sen perusteella koirien käyttäytymisestä on vaikea vetää johtopäätöksiä. Vaikka rotumääritelmässä ei ole mainintaa luonteesta, luonteen tulee olla sekä seurakoiralle että hyvälle yhteiskuntakelpoiselle koiralle sopiva. Arkuus ja vihaisuus ovat pahoja virheitä. Rotujärjestö asettaa tavoitteeksi rotujen rakenteen ja perhosmaisen olemuksen mukaisesti näille koirille voimakkaan miellyttämishalun, ystävällisyyden ja vilkkauden puolesta myös sopivan iloisuuden. Jalostustietojärjestelmän mukaan vuosina 1988-2008 virallisesti luonnetestattuja papilloneja on 9 kpl ja phalèneita 7 kpl. Yleisin kommentti tempperamenttina on ollut "vilkas" ja luoksepäästävyydessä "hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin " ja terävyydessä "pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua". Pisteet ovat vaihdelleet 71-244 välillä. Virallisesti luonnetestattuja koiria on vähän, mutta niiden saamat arviot ovat yhteneväisiä roduista vallalla oleviin mielikuviin eli toimintakyky on hyväksyttävällä tasolla ja seurakoirallekin tärkeä hermorakenne toivottavalla tasolla. Sama koskee myös muita testattuja ominaisuuksia. Jalostukseen ei tule käyttää arkaa ja/tai vihaista koiraa. Sekä papillon että phalène sopivat erittäin hyvin agilityyn ja tottelevaisuuteen. Vuoteen 2008 mennessä agilityvalion arvon on saavuttanut kuusi ja tottelevaisuusvalion arvon kaksi koiraa. 24
Agility valiot Suomessa Papillon FIN MVA FIN AVA Irina FIN AVA Kassaralahden Beautifull Tottelevaisuus valiot Suomessa Papillon FIN TVA Hanlait Pipsa FIN TVA Jaki FIN AVA FIN MVA Major Wheat King Quickstep FIN AVA Pikku Mäntylän Amulet FIN AVA Pikku Piskin Benjamin Phalène FIN MVA FIN AVA Pikku Mäntylän Aceminios 4.3. TERVEYS Koiran terveydellä on suuri merkitys. Koiran terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista vaativat jo eläinsuojelulaki ja asetus sekä moraali. Lisäksi koiran hyvinvointi vaikuttaa myös omistajan tyytyväisyyteen, siksi se on erityisen tärkeä asia koiria jalostettaessa. Perinnöllisiä sairauksia sekä sellaisia, joihin taipumus on perinnöllinen, tavataan koirilla runsaasti. Osa sairauksista ei häiritse koiran jokapäiväistä elämää, kuten lievä purentavika. Osa sairauksista on vakavampia ja saattavat vaatia esimerkiksi leikkaushoitoa, kuten entropium tai Legg Perthes ja polvilumpion sijoiltaanmeno. Leikkaushoito on kallista ja jälkihoito vaatii paljon aikaa. Eri roduilla kaikkia perinnöllisiä sairauksia ja vikoja vastustetaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla toimilla ja mikäli sairaudet yleistyvät rodussa huomattavasti tai ne koetaan vakavuutensa vuoksi uhaksi rodulle, niitä ryhdytään vastustamaan rotujärjestön laatiman ja Suomen Kennelliiton hyväksymän PEVISA-ohjelman (Perinnöllisten Vikojen ja Sairauksien Vastustaminen) avulla. Papillon ja phalène eivät kuulun PEVISA-ohjelman piiriin. Erilaisia periytymistapoja: - monogeeninen periytyminen (yhden geenin vaikutuksesta) resessiivisesti (peittyvästi) periytyvä; yksilö on saanut samanlaisen alleelin (homotsygootti) molemmilta vanhemmiltaan, esim. PRA dominoivasti (vallitsevasti) periytyvä; yksilö on perinyt yhden dominoivan alleelin joko isältään tai emältään (heterotsygootti) 25
sukupuolisidonnaisesti periytyvä; vaikuttava geenialleeli on X-kromosomissa eli narttu periyttää ja ominaisuus tulee esiin useammin uroksissa; esim. X- kromosomaalinen hemofilia eli verenvuototauti autosomaalinen periytyminen eli muun kuin sukukromosomin välityksellä periytyvä epätäydellinen dominanssi; resessiivinen geeni ei ole dominoivaan nähden täysin peittyvä, vaan vaikuttaa ns. kolmannen ilmiasun esilletuloon, esim. jotkin värit - polygeeninen periytyminen (usean geenin vaikutuksesta) useimmat koiran ominaisuudet periytyvät usean geenin vaikutuksesta. Lisäksi ympäristötekijöillä ja elintavoilla on suuri merkitys polygeenisen ominaisuuden esilletuloon. Myös polygeenisesti periytymisessä on dominanssivaikutuksia sekä muita geenien yhteisvaikutuksia, joten tarkan periytymiskaavan muodostaminen on vaikeaa. esim. koko, luonne, lonkkaniveldysplasia (Lähde 8.) Sanastoa: genotyyppi = perimä, yksilön geenien kokonaisuus alleeli = vanhemmalta peritty geeni, joko dominoiva tai resessiivinen fenotyyppi = ilmiasu, genotyyppi + ympäristön vaikutus kvalitatiivinen ominaisuus = vain muutama geeni vaikuttaa, ympäristöllä hyvin pieni merkitys, genotyyppi nähtävissä ilmiasussa. kvantitatiivinen ominaisuus = useat geenit vaikuttavat, myös ympäristöllä suuri vaikutus, genotyyppi eri kuin ilmiasu Mendelin 1. sääntö Kuvaa yksinkertaisen dominoivan ja resessiivisen periytymistavan genotyypit: AA = terve, Aa) oireeton kantaja, aa) sairas emä a a isä A Aa Aa A Aa Aa Esimerkiksi PRA VANHEMMAT isä AA + emä aa terve ja sairas VANHEMMAT isä AA ja emä Aa terve ja oireeton kantaja VANHEMMAT isä Aa ja emä Aa molemmat oireettomia kantajia JÄLKELÄISET Aa kaikki oireettomia kantajia JÄLKELÄISET AA ja Aa kaikki ovat oireettomia, mutta Aa:t ovat kantajia (noin ½ jälkeläisistä) JÄLKELÄISET AA, Aa ja aa ¼ terveitä, ½ kantajia ja ¼ sairaita 26
4.3.1. Terveyskysely Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y:n kaikille jäsenille lähetettiin joulukuussa 2004 keskiaukeamaliitteenä yhdistyksen lehdessä terveyskyselylomake. Jäseniä oli silloin 700 ja heiltä otaksuttiin saatavan tietoja 1000 koirasta. Vastauksia saatiin 120 papillonista ja 48 phalènesta. Samalla tiedusteltiin kuolleiden koirien ikää, sairauksia ja kuolinsyytä. Näitä vastauksia saatiin papilloneista 22 ja phalèneissa yksi. Useat vastaukset koskivat omistajien aikaisemmin omistamien koirien sairauksia ja kuolemansyytä. (Liite 6.) Palautuksena saatiin tietoja vain terveysongelmallisista koirista. Myöhemmin suullisesti tiedusteltaessa, omistajat ovat kertoneet, etteivät ole laittaneet terveistä koirista vastausta. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella voidaan sanoa, että toistaiseksi roduissamme ei ole ilmennyt hallitsematonta vakavien sairauksien lisääntymistä. Terveyslomakkeet Alla olevassa taulukossa on esitetty palautettujen terveyslomakkeiden määrä, papillon ja phalène eriteltynä, vastaajina ovat olleet koiran omistajat. Taulukossa on kunkin muunnoksen kohdalla esitetty ne ongelmat, jota on raportoitu enemmän kuin yksi kappale. (Lähde: Terveyslomakkeet / vastaajina koiran omistajat.) Papillon: vastauksia yhteensä 120 hammaspuutoksia 9 napatyrä 7 kannukset 6 virtsakivet 5 allergiat 4 maitorauhas- nisäkasvaimet 4 krooninen eturauhas- tai virtsatietulehdus 3 patella luksaatio -leikkaukset 3 värivirhe 3 sydänvika 2 epäilyjä 1 epilepsia 2 epäilyjä 1 häntämutkia 2 toistuvat anaalirauhastulehdukset 2 yhteensä ongelmia: 54 27